Toimijoiden yhteistyö työkykyongelmien hallinnassa Ammattilaisten haastatteluihin perustuva tutkimus Jyri Liukko ja Niina Kuuva 27.5.2015 Neuroliiton seminaari, Scandic Park, Helsinki
Tutkimusasetelma Kokonaishanke: Gould ym. 2014; Laaksonen ym. 2014 Kaksi erityistekijää: työttömyys ja ammatillisten toimien vähyys Lähtökohta: työkykyongelmien hallinnan ja ammatillisen kuntoutuksen järjestelmä on Suomessa pirstaleinen Monimutkainen toimijoiden verkosto Kela, työeläkelaitokset, vakuutusyhtiöt, kuntoutuksen palveluntuottajat, työnantajat, TE-toimistot ja työvoiman palvelukeskukset, työterveyshuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi Ammattilaisten ruohonjuuritason näkemykset toimijoiden välisestä yhteistyöstä palvelujärjestelmän kokonaisuudessa Eläketurvakeskus 2
Tutkimuskysymys ja aineisto Minkälaisia kokemuksia ja näkemyksiä työkykyongelmien hallinnan ammattilaisilla on toimijoiden välisestä yhteistyöstä, tiedonkulusta ja vastuunjaosta? Fokus: ammatillinen kuntoutus ja työhön paluun tukeminen 24 henkilön haastattelut pääkaupunkiseudulla ja Etelä- Savossa (kestoltaan 1,5 2 tuntia) Ammattinimikkeitä: kuntoutusasiantuntija, kuntoutussuunnittelija, eläkeasiantuntija, työkykyvalmentaja, uravalmentaja, kuntoutuspäällikkö, sosiaalityöntekijä, psykologi, vakuutussihteeri, työkykyneuvoja, työterveyslääkäri, henkilöstökoordinaattori ja henkilöstöpäällikkö Eläketurvakeskus 3
Keskeiset teemat ja toimijat Eläketurvakeskus 4
Toimijoiden yhteistyö ja vastuunjako ammatillisessa kuntoutusprosessissa Eläketurvakeskus
Ammatillisesta kuntoutusprosessista Kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien selvittäminen 30 60 90-päivän sääntö on systematisoinut työterveyshuollon ja muiden toimijoiden käytäntöjä ja aikaistanut prosessia Kelan kuntoutustarpeen selvittämisvastuu 60 sairauspäivärahapäivän kohdalla on monille epäselvä ja toimii vaihtelevasti Terveydenhuollossa ei riittävästi osaamista työelämään ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvistä asioista Esim. kuntoutussuunnitelmat (B-lausunnoissa) liian epätarkkoja, harvoin hyviä Kuntoutuksen toteutuminen: ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen suhde ja ajoitus Eläketurvakeskus 6
Ammatillisen kuntoutuksen vastuunjako Työeläkelaitosten ja Kelan vastuunjako parantunut Kelan ja TE-toimistojen vastuunjaossa epäselvyyksiä (?) TE-toimistojen ja työeläkelaitosten vastuunjako äärimmäisen epäselvä (kaksoisasiakkuus), yhteistyö heikentynyt Kritiikki: TE-toimiston mahdollisuudet palvella osatyökykyisiä ovat heikentyneet Toistuva kommentti: Työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätös esteenä TE-toimiston palveluille (esim. ammatinvalinnan ohjaus, työvoimakoulutus) > lisääntyykö tämä ongelma nyt, kun ennakkopäätöksiä annetaan automaattisesti tk-eläkepäätöksen yhteydessä? Eläketurvakeskus 7
Vastuunjaon uudistusten epäselvyydet Periaatteessa vastuu vajaakuntoisten työttömien ammatillisesta kuntoutuksesta siirtyi TE-toimistoilta Kelalle Käytännössä usein puhutaan edelleen ammatillisesta kuntoutuksessa osana TE-toimistojen keinovalikoimaa Ristiriitainen informaatio aiheuttaa sekaannusta Muut toimijat eivät ehkä ole täysin hyväksyneet TEtoimistojen kaventunutta roolia ammatillisessa kuntoutuksessa Eläketurvakeskus 8
Kommunikaation sujuvuus Eläketurvakeskus
Kommunikaation toimivuudessa suuria eroja toimijoiden välillä Tieto eri organisaatioiden välillä kulkee vaihtelevasti Erikoissairaanhoidon kommunikaatiossa työterveyden ja eläkelaitosten kanssa edelleen puutteita uudistuksista huolimatta, sosiaalityöntekijät tärkeässä roolissa (vrt. pth), ja potilas Osatyökykyisten työttömien terveydenhuoltoon liittyvässä kommunikaatiossa erityisongelmia, tieto ei esim. välity terveydenhuollosta TE-toimistoille Eläkelaitokset erilaisia joidenkin kanssa toimii paremmin ja joidenkin huonommin Eläketurvakeskus 10
Tietojärjestelmät ja tiedonkulku Työhönkuntoutumisen palveluverkoston KuntoutuNET sai runsaasti kehuja > tiedonkulku työeläkelaitosten ja kuntoutuksen palveluntuottajien välillä toimii hyvin Tietojärjestelmä Kelan ja työeläkelaitosten välillä Periaatteessa hyvä, mutta toimii vain yhteen suuntaan Ei nähdä riittävästi toisen organisaation tietoja Eläketurvakeskus 11
Alueelliset erot kommunikaation toimivuudessa Pienemmillä paikkakunnilla ammattilaisten henkilökohtaiset verkostot sujuvoittavat yhteydenpitoa ja asioiden selvittämistä Pääkaupunkiseudulla ammattilaiset ovat huomattavasti enemmän virallisten kanavien varassa Suurin ongelma TE-toimistojen ja Kelan kasvottomuus ja yhteydenpidon byrokraattisuus, etenkin pääkaupunkiseudulla Yhteyden saaminen TE-toimistoon utopistinen ajatus, taustalla organisaatiouudistus ja henkilöstön vähentäminen Eläketurvakeskus 12
Kehittämisehdotuksia Eläketurvakeskus
Kehittämisehdotuksia: 5 pääteemaa Asiakkaan rinnalla kulkeminen ja yksilöllisten vastuuhenkilöiden lisääminen Esim. työkykyneuvojat ja -koordinaattorit, sosiaalityöntekijät tms. Mahdollisuus toimia yli organisaatiorajojen > kokonaisvastuu Vastuunjaon joustavoittaminen ja siirtymävaiheiden nopeuttaminen ettei olla siellä omissa poteroissa tai se että ei kauheen tarkkaan määritellä, kenen asiakas tämä on ja kenen tämä. Yhteydenpidon ja yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen Verkostoituminen: lisää yhteistyöfoorumeja, joissa tavata Lisää koulutusta ammatillisesta kuntoutuksesta ja työelämäasioista terveydenhuoltoon, erityisesti lääkäreille Eläketurvakeskus 14
Muutamia konkreettisia ehdotuksia Viranomaislinjat kaikille (TE-palveluilla vuoden 2015 alusta lähtien) Henkilökohtaiset yhteystiedot esille ja nimetyt yhteyshenkilöt Kelastakin pitäisi voida saada ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätös esim. koulutuksen tukemiseen Työeläkekuntoutuksen keinovalikoiman laajentaminen Säännölliset alueelliset yhteistyötapaamiset kuka järjestäjänä? Eläketurvakeskus 15
Johtopäätöksiä Erillisten osajärjestelmien yhteistyöstä toimijaverkostoihin Sekä että ratkaisut: useiden organisaatioiden asiakkuus, osaetuudet Työkykykoordinaattorit, työluotsit, työkykyneuvojat, työvalmentajat yms. Tietojärjestelmät Kuntoutujien kahtiajako ja yhdenvertaisuus: työttömät väliinputoajina Vastuunjaon pulmat Muut toimijat eivät näytä hyväksyneen TE-toimistojen kaventunutta roolia ammatillisessa kuntoutuksessa Asiantuntijuuden laajentaminen ja työkyvyn suhteellisuus Merkkejä siirtymästä tähän suuntaan Taloudelliset resurssit Eläketurvakeskus 16