nro 4/2012 SISÄLLYSLUETTELO KV 21 KV 22 KV 23 KV 24 KV 25 KV 26 KV 27 KV 28 KV 29 KV 30 KV 31 KV 32 KV 33 KV 34 KV 35 Kokouksen järjestäytyminen Talouden tasapainotusohjelman päättyminen Toiminnallisten tavoitteiden poistaminen Valtuuston varajäsenen eropyyntö Sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsenen eropyyntö ja täydennysvaali Kunnanhallituksen varajäsenen eropyyntö ja täydennysvaali Sivistyslautakunnan varajäsenen eropyyntö ja täydennysvaali Ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsenen eropyyntö ja täydennysvaali Sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsenen eropyyntö ja täydennysvaali Lausunto valtiovarainministeriölle Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä Länsi-n osayleiskaavan muutoshanke (rakennusoikeuden muuttaminen/tila Sandbacka RN:o 755-420-1-8) Kaakkois-n osayleiskaavan muutoshanke (rakennusoikeuden muuttaminen/tilat Blåsbacka 755-409-1-68, Grevnäs 755-409-1-69) Kirkonkylä, Asema, Sunnanvik -osayleiskaavan muutoshanke (rakennusoikeuden muuttaminen tila Kynnargård RN:o 755-439-1-68) Tonttien myynti, K 165 T1, T2 ja T3 Palonummen alueella Sunnanvikin alueen tonttien myynti
Sivu 2 Nro 4/2012 Kokouspaikka- ja aika Läsnä olevat jäsenet Aleksis Kiven koulu klo 18.30 - Muut läsnä olevat Asiat 21-35 Allekirjoitukset Rabbe Dahlqvist puheenjohtaja Jarkko Sorvanto pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo 30.4.2012 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Jarkko Sorvanto hallintopäällikkö
Sivu 3 KV 21 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet ovat Thea Oinonen ja Susanne Ekström. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 4 KV 22 KH 26.3.2012 53 TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMAN PÄÄTTYMINEN on kokouksessaan 12.4.2010 hyväksynyt n kunnalle talouden tasapainotusohjelman. Hyväksyessään tasapainotusohjelman kunnanvaltuusto päätti samalla, että kunnanvaltuustolle raportoidaan tasapainotusohjelman toteutumisesta jokaisessa kunnanvaltuuston kokouksessa. on 11.4.2011 26 ja 13.6.2011 44 lisäksi päättänyt todeta talouden tasapainotusohjelman toimenpiteistä osan loppuun suoritetuiksi ja osan toimenpiteistä poistettavaksi tai toteutusajankohdan siirrettäväksi. Talouden tasapainotusohjelman toteutumisesta raportoidaan laajemmin 30.4., 31.8. ja 31.12. tilanteiden mukaan. on 7.12.2011 päättänyt, että seuranta lopetetaan kun taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä on saatu katetuksi. Vuoden 2011 tilinpäätöstietojen mukaan kunnan taseessa ollut alijäämä on katettu ja kunnan tase on muuttunut ylijäämäiseksi. Talouden tasapainotusohjelma voidaan näin ollen todeta lakanneeksi. Kunnanhallitus käsittelee vuoden 2011 tilinpäätöstä kokouksessaan 26.3.2012. Ehdotus: Käsittely: Päätös: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää todeta 12.4.2010 hyväksytyn talouden tasapainotusohjelman voimassaolon päättyneen. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Ehdotus hyväksyttiin. === KV 22 Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 5 KH:512 /2011 KV 23 SIVLTK 16.2.2012 17 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN POISTAMINEN on 14.11.2011 75 hyväksynyt n kunnan vuoden 2012 talousarvion ja taloussuunnitelman. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Kuntalain 65.2 :n mukaisesti. Sivistyslautakunta on 22.9.2011 96 asettanut sivistysosastolle vuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet kunnanhallituksen 20.2.2011 123 lautakunnille antaman talousarvion laatimisohjeen mukaisesti. Talousarvion laatimisohjeen mukaan toiminnallisten tavoitteiden tuli myötäillä kunnanvaltuuston hyväksymiä strategisia tavoitteita, jotka ovat sitovia. Toiminnallisten tavoitteiden tuli olla konkreettisia, jotta niistä voidaan päätellä, kuinka tavoitteet toteutuvat. n sivistysosastolle asettamat toiminnalliset tavoitteet vuodeksi 2012 ovat: 1.1 Toiminnallinen tavoite: Koululais- ja ruokakuljetusten sekä palvelu- ja muun tilausliikenteen kilpailutus innovatiivisella tavalla tuottavuutta nostaen Arviointikriteeri: Kustannustason (euroa/kilometri) pysyminen vuoden 2011 tasolla. 2.3 Toiminnallinen tavoite: Kuntalaisten asumisviihtyvyyden parantaminen ja nuorten palveluiden laajentaminen. Vapaan sivistystyön tulosalueen yhteisten ja yksikkökohtaisten toiminta-ajatusten, painopisteiden ja tavoitetilan määrittely sekä käyttöönotto Arviointikriteeri: Toteutetaan kuntalaisille kysely kunnan tarjoamista vapaa-aikapalveluista viimeistään 30.4.2012. Tuloksia hyödynnetään suunnitelmien teossa. 2.5 Toiminnallinen tavoite: Sivistystoimen palvelutarjonnan kasvua hallitaan ennakoivalla ja kustannustehokkaalla suunnittelulla sekä ohjauksella Arviointikriteeri: Palvelutarjonnan suunnitteluun luodaan toimintamalli prosessikuvaus Toiminnalliset tavoitteet laadittiin sen mukaan että kunta jatkaisi itsenäisenä kuntana, mutta koska kunnassa nyt valmistaudutaan kuntaliitokseen Loh- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 6 jan kaupungin, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kunnan kanssa toiminnallista tavoitetta 1.1 Koululais- ja ruokakuljetusten sekä palvelu- ja muun tilausliikenteen kilpailutus innovatiivisella tavalla tuottavuutta nostaen ei voida toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Sivistystoimi tulee kilpailuttamaan kuljetusliikenteen koska käytössä oleva optiovuosi päättyy koulukuljetusten osalta 3.6.2012 ja palvelu- ja ruokakuljetusten osalta 31.7.2012. Kilpailutus tullaan hoitamaan normaalin käytännön mukaan ja siksi sivistyslautakunnan tulisi esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että toiminnallinen tavoite 1.1 Koululais- ja ruokakuljetusten sekä palvelu- ja muun tilausliikenteen kilpailutus innovatiivisella tavalla tuottavuutta nostaen poistetaan. Valmistelija: Sivistystoimenjohtaja Tina Nordman p. 050 386 0826, s-posti tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus ehdottaisi valtuustolle toiminnallisen tavoitteen 1.1 Koululais- ja ruokakuljetusten sekä palvelu- ja muun tilausliikenteen kilpailutus innovatiivisella tavalla tuottavuutta nostaen poistamista Päätös: Lautakunta päätti - ehdotuksen mukaan. === TEKNLTK 6.3.2012 38 Liite 7 Kuntalain 65 mukaan kunnanvaltuuston on ennen vuoden loppua hyväksyttävä talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten. Vuoden 2012 talousarvio on hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.11.2011 75. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Kuntalain 65.2 :n mukaisesti. Talousarvio ja suunnitelma ovat laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Vuoden 2012 talousarvioehdotuksen perusteena ovat lautakuntien tekemät talousarvioehdotukset, kunnanhallituksen 20.6.2011 antamat talousarviokehykset ja talousarvion laatimisohjeet sekä kunnanvaltuuston 12.4.2010 hyväksymä tasapainotussopimus n kunnan talouden tasapainottamiseksi. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 7 Kunnan toiminnalliset tavoitteet ovat esitetty kunnanvaltuuston hyväksymän talousarviokirjassa kohdassa 2.2 otsikon Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2010 2012 alla. Teknisen osaston toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2012 ovat: 2.4 Toiminnallinen tavoite: Kiinteistöjen korjaussuunnittelua kehitetään Arviointikriteeri: Kiinteistöjen pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman laadintaa aloitetaan tekemällä korjaussuunnitelmat kunnan koulukiinteistöille. Päätettiin toteuttaa 3.1 Toiminnallinen tavoite: Asutusta ohjataan taajamiin ja hajarakentamista hillitään Arviointikriteeri: Päivitetään maankäytön kehityskuva. Päätettiin toteuttaa. Päivitetään rakennusjärjestystä. Päätettiin osaksi toteuttaa. Uudistetaan kunnan ilmastopolitiikka. Ehdotetaan poistettavaksi. Suunnittelutarveratkaisu on otettu käyttöön koko kunnan alueella. Päätetään viedä valmisteluun vuoden aikana. 3.2. Toiminnallinen tavoite: Kunnan elinkeinopolitiikkaa tehostetaan Arviointikriteeri: Laadintaan elinkeino-ohjelma. Ehdotetaan poistettavaksi. Kunnan johtoryhmän kehittämispäivillä 27 28.1.2012 keskusteltiin toiminnallista tavoitteista, miten niitä on mahdollista toteuttaa ja millä aikataululla huomioiden mahdollinen kuntaliitos. Teknisen toimiston osalta tämä vuosi tulee olemaan haasteellinen resurssipulan vuoksi. Rakennustarkastaja jää eläkkeelle heinäkuun lopussa, mutta jää pois jo huhtikuussa pitämättömien lomien takia. Tekninen johtaja siirtyy toisen työnantajan alaisuuteen huhtikuusta alkaen. Lisäksi kuntaliitoksen epäselvän tilanteen takia on vaikea suunnitella tulevaisuutta ja asianmukaisia tuloksellisia toimenpiteitä. Moni toiminnallinen tavoite on merkittävä ajatellen kuntaliitosta. Toiminnallinen tavoite 2.4 on syytä toteuttaa kuntaliitoksesta huolimatta. Tarkoitus on laatia kaikille kunnan omistamille isoimmille kiinteistölle PTS, eli pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman. Vuoden 2012 aikana on tarkoitus aloittaa koulukiinteistöillä, eli Päivärinteen koulurakennukset. Aleksis Kiven koulu ja Sjundeå svenska skolanin vanhempi osa. Kattava korjaussuunnitelma auttaa huomattavasti tulevien korjauksien budjetointia. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 8 3.1 Maankäytön kehityskuvan jatkaminen. Viime vuonna aloitettiin maankäytön kehityskuvan päivittäminen Kaj Wartiasen ja Pöyry Oy:n toimesta, Pasi Rajala vastuuhenkilönä. Tänä vuonna on tarkoitus jatkaa päivittämistä. Rakennusjärjestyksen keskeisimpiä asioita otetaan omana työnä tarkistettavaksi. Kunnan ilmastopolitiikan uudistaminen päätetään poistaa tässä vaiheessa. Suunnittelutarveratkaisun ottaminen käyttöön koko kunnan alueelle valmistellaan vuoden aikana. Kohta 3.2 elinkeino-ohjelman laatiminen lienee myös mahdollisen uuden kunnan yhteinen toiminnallinen tavoite. Oheismateriaali ja liitteet: - Ote talousarviokirjasta kohta 2.2 Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet sivut 21-22. Esittelijä: tekninen johtaja Catharina Lindström p. 044 386 1168, s-posti: catharina.lindstrom@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä toiminnallisiin tavoitteisiin ehdotetut muutokset. - toteuttaa kohdan 2.4 ja kohdan 3.1 osan maankäytön kehityskuvan päivittäminen. - ottaa rakennusjärjestyksen keskeisimpiä osia tarkasteluun. - ottaa suunnittelutarveratkaisun koko kunnan osalta valmisteluun vuoden aikana. - poistaa kunnan ilmastopolitiikan uusimisen sekä kohdan 3.2 elinkeino-ohjelman laatimisen. - esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle edellä mainittujen kohtien päivittämistä toiminnallisiin tavoitteisiin. Päätös: Ehdotuksen mukaan. ==== KH 26.3.2012 54 Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää muuttaa vuoden 2012 toiminnallisia tavoitteita seuraavasti: Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 9 1. Toiminnallinen tavoite 1.1 Koululais- ja ruokakuljetusten sekä palveluja muun tilausliikenteen kilpailutus innovatiivisella tavalla tuottavuutta nostaen poistetaan 2. Toiminnallinen tavoite 3.2 Kunnan elinkeinopolitiikkaa tehostetaan poistetaan 3. Toiminnallisen tavoitteen 3.1 yksi arviointikriteeri Uudistetaan kunnan ilmastopolitiikka poistetaan. Käsittely: Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että asia jätetään pöydälle. Päätös: Asia jätettiin pöydälle. === KH 16.4.2012 72 Ehdotus: Päätös: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää poistaa vuoden 2012 toiminnallisista tavoitteista toiminnallisen tavoitteen 1.1 Koululais- ja ruokakuljetusten sekä muun tilausliikenteen kilpailutus innovatiivisella tavalla tuottavuutta nostaen. Ehdotus hyväksyttiin. === KV 23 Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 10 KH:134 /2012 KV 24 VALTUUSTON VARAJÄSENEN EROPYYNTÖ KH 26.3.2012 59 Varavaltuutettu Tuula Kolehmainen on ilmoittanut luopuvansa luottamustehtävistään kunnasta muuton takia. Kuntalain 37 :n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti. Keskusvaalilautakunta määrää kunnanvaltuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun. Ehdotus: Käsittely: Päätös: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se myöntää varavaltuutettu Tuula Kolehmaiselle eron varavaltuutetun tehtävästä vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa varavaltuutettu Tuula Kolehmaisen luottamustoimen varavaltuutettuna päättyneeksi. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Ehdotus hyväksyttiin. === KV 24 Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 11 KH:134 /2012 KV 25 KH 26.3.2012 60 SIVISTYSLAUTAKUNNAN SUOMENKIELISEN JAOSTON JÄSENEN EROPYYNTÖ JA TÄYDENNYSVAALI Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen: Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle. on 13.12.2010 108 valinnut seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston toimikaudelle 2011-2012: Varsinainen jäsen Tuula Kolehmainen Raija Linnala Tuula Savinainen Marko Lehto Pekka Halonen Rainer Sarviaho Elisa Calin Varajäsen Mari Lovén Marko Linnala Petri Pakkala Seppo Jutila Susanna Lehtonen Leena Ihanus-Puumalainen Harri Haanpää Sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsen Tuula Kolehmainen anoo 9.3.2012 päivätyllä kirjeellä eroa luottamustoimestaan kunnasta muuton takia. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 12 1. myöntää sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsenelle Tuula Kolehmaiselle eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Tuula Kolehmaisen luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee uuden jäsenen sivistyslautakunnan suomenkieliseen jaostoon. Käsittely: Päätös: Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsenelle Tuula Kolehmaiselle eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Tuula Kolehmaisen luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee uuden jäsenen sivistyslautakunnan suomenkieliseen jaostoon. === KV 25 Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 13 KH:165 /2012 KV 26 KH 26.3.2012 61 KUNNANHALLITUKSEN VARAJÄSENEN EROPYYNTÖ JA TÄYDENNYSVAALI Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka 1) kotikunta kyseinen kunta on; 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3) joka ei ole holhouksen alainen Ehdokkaaksi valtuustoon valitsemista varten voidaan asettaa vain henkilö, joka on antanut kirjallisen suostumuksensa valtuutetun toimen vastaanottamiseen. Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. on valinnut 13.12.2010 104 kunnanhallitukseen seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet kaudelle 2011 2012: Varsinainen jäsen Merja Laaksonen Anders Karell Marcus Nordström Kirsi Martin Kristian Parviainen Tarja Ryynänen Arto Penttinen Heikki Kaisla Merja Rahkola-Toivanen Taina Janhunen Rainer Sarviaho Varajäsen Susanne Ekström Stefan Svanfeldt Peppe Forsblom Raija Rehnberg Merike Hintikka Tuula Savinainen Mari Lovén Anna Paasikivi Markku Huittinen Harri Haanpää Kari Vierinen Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 14 on 7.12.2012 89 myöntänyt kunnanhallituksen jäsenelle Marcus Nordströmille eron kunnanhallituksen jäsenen tehtävästä ja valinnut Stefan Svanfeldtin kunnanhallituksen jäseneksi. Lisäksi kunnanvaltuusto on 7.12.2012 89 valinnut Mikko Malmgrenin Anders Karellin henkilökohtaisesti varajäseneksi. Kunnanhallituksen varajäsen Merike Hintikka ilmoittaa 19.3 päivätyllä kirjeellä luopuvansa luottamustehtävistään kunnasta muuton takia. Ehdotus: Käsittely: Päätös: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää kunnanhallituksen varajäsenelle Merike Hintikalle eron luottamustoimesta vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Merike Hintikan luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee Kristian Parviaiselle uuden henkilökohtaisen varajäsenen kunnanhallitukseen. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää kunnanhallituksen varajäsenelle Merike Hintikalle eron luottamustoimesta vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Merike Hintikan luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee Kristian Parviaisen uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi kunnanhallitukseen Minna Sneckin. === KV 26 Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 15 KH:165 /2012 KV 27 KH 26.3.2012 62 SIVISTYSLAUTAKUNNAN VARAJÄSENEN EROPYYNTÖ JA TÄYDENNYSVAALI Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen: Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle. on 13.12.2010 107 valinnut seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet sivistyslautakunnan toimikaudelle 2011-2012: Varsinainen jäsen Carl-Johan Gottberg Heidi Backman Elisa Calin Mari Lovén Markku Huittinen Anna Paasikivi Pekka Halonen Olli Alho Tuula Savinainen Varajäsen Stefan Svanfeldt Helena Lönn Mikko Malmgren Jussi Suvanto Kirsti Pitkänen Markku Tiilikainen Susanna Söderlund Bjarne Bäckman Merike Hintikka Sivistyslautakunnan varajäsen Merike Hintikka anoo 19.3.2012 päivätyllä kirjeellä eroa luottamustoimestaan kunnasta muuton takia. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää sivistyslautakunnan varajäsenelle Merike Hintikalle eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Merike Hintikan luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee uuden varajäsenen sivistyslautakuntaan. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 16 Käsittely: Päätös: KV 27 Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää sivistyslautakunnan varajäsenelle Merike Hintikalle eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Merike Hintikan luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee uudeksi varajäseneksi sivistyslautakuntaan Minna Sneckin. === Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 17 KH:133 /2012 KV 28 KH 26.3.2012 63 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN VARAJÄSENEN EROPYYNTÖ JA TÄYDENNYSVAALI Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen: Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle. on 13.12.2010 106 valinnut seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet ympäristö- ja rakennuslautakuntaan toimikaudelle 2011-2012: Varsinainen jäsen Peppe Forsblom Johanna Grönberg Raija Rehnberg Kirsi Pesonen Jaakko Tuominen Raimo Holmström Lea Mäkinen Yrjö Kokkonen Karl Holm Varajäsen Bo Backman Ann-Marie Bardy Mikko Malmgren Ken Lehtonen Sirpa Kaisla Sinikka Hussi Lasse Niskanen Hanna Bärlund Paula Kämäräinen Ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsen Hanna Bärlund anoo 9.3.2012 päivätyllä kirjeellä eroa luottamustoimestaan kunnasta muuton takia. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 18 1. myöntää ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsenelle Hanna Bärlundille eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Hanna Bärlundin luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee uuden varajäsenen ympäristö- ja rakennuslautakuntaan. Käsittely: Päätös: Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsenelle Hanna Bärlundille eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Hanna Bärlundin luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee uudeksi varajäseneksi ympäristö- ja rakennuslautakuntaan Timo Raivion. === KV 28 Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 19 KH:133 /2012 KV 29 KH 26.3.2012 64 SIVISTYSLAUTAKUNNAN RUOTSINKIELISEN JAOSTON VARAJÄSENEN EROPYYNTÖ JA TÄYDENNYSVAALI Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen: Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle. on 13.12.2010 108 valinnut seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston toimikaudelle 2011-2012: Varsinainen jäsen Stefan Svanfeldt Heidi Backman Christina Andersson Bjarne Bäckman Anna Paasikivi Kristian von Essen Jaana Holm Varajäsen Claes Smeds Mikko Malmgren Helena Lönn Nina Petterson Tom Paasikivi Hanna Bärlund Mikaela Piltz Sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsen Hanna Bärlund anoo 9.3.2012 päivätyllä kirjeellä eroa luottamustoimestaan kunnasta muuton takia. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsenelle Hanna Bärlundille eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämi- Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 20 sen johdosta ja toteaa Hanna Bärlundin luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee uuden varajäsenen sivistyslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon. Käsittely: Päätös: KV 29 Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsenelle Hanna Bärlundille eron luottamustoimestaan vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Hanna Bärlundin luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee uudeksi varajäseneksi sivistyslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon Karin Gottberg-Ekin. === Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 21 KH:66 /2012 KV 30 KH 12.3.2012 44 LAUSUNTO VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö koskee kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitystä sekä käynnistettäviä kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksia sekä jo meneillään olevaa kuntien tehtävien arviointityötä. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esitys Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Hallitusohjelman mukaan hallitus ohjaa kuntauudistuksen etenemistä ja käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Selvityksen perusteella valmisteltava rakennelaki korvaa PARAS-puitelain. Valtiovarainministeriö asetti virkamiehistä koostuvan Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän 4.3.2011 selvittämään kuntalain kokonaisuudistuksen pohjaksi vaihtoehtoisia kunnallishallinnon rakennemalleja. Työryhmän toimikaudeksi määriteltiin 4.3.2011 30.12.2011. Hallitusohjelman linjausten johdosta valtiovarainministeriö muutti työryhmän toimeksiantoa ja kokoonpanoa 2.9.2011 sekä myöhemmin jatkoi työryhmän toimikautta 30.1.2012 asti. Työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Työryhmän tuli laatia esitykset kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 22 siten, että niiden pohjalta hallitus voi määritellä kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen sekä että niiden pohjalta voidaan valmistella hallituksen esitys. Kuntauudistusesitys oli laadittava myös karttamuotoisena. Työryhmä luovutti selvityksensä hallinto- ja kuntaministerille 8.2.2012. Selvitys koostuu kahdesta osasta. Raportin osassa I Selvitysosa työryhmä kuvaa aikaisempia uudistuksia, uudistuksen tarpeita ja tavoitteita, perustuslain asettamia reunaehtoja, uudistuksen tarkastelunäkökulmia, toteuttamistapoja sekä muutostukea. Raportin osassa II Alueellinen tarkastelu työryhmä esittää maakunnittain kunta- ja palvelurakennetta koskevat esitykset. Työryhmän selvitystä esitellään 18 aluetilaisuudessa helmi-maaliskuussa. Uudenmaan kuntia koskeva tilaisuus järjestetään 21.3.20123 Helsingissä. Tilaisuudet ovat osa kuntien kuulemista. Niistä jokaisen yhteyteen on varattu aikaa keskustelulle. Tilaisuuksien tarkemmat ohjelmat, paikat ja aikataulut julkaistaan kuntauudistuksen internet -sivuilla www.kuntauudistus.fi. Aluetilaisuuksissa ja tällä lausuntomenettelyllä tapahtuvien kuulemisten jälkeen hallitus tekee linjaukset kuntauudistuksen etenemistavoista, kriteereistä sekä uudesta kuntarakenteesta. Työryhmän kuntauudistusesityksen lähtökohtana on sellaisen elinvoimaisen ja toiminnallisen kuntarakenteen muodostaminen, joka nykyistä paremmin turvaisi peruspalvelujen järjestämisen ja vastaisi ihmisten arjen muotoutumista ja elinpiiriä. Työryhmän esittämällä kuntarakenteen muutoksella pyritään myös vahvistamaan kuntien taloutta ja taloudellista liikkumavaraa. Esitysten perusteluina korostuvat valtaosassa maata erityisesti väestökehitys- ja kuntataloustekijät. Suurilla kaupunkiseuduilla ehdotetut ratkaisut pohjautuvat pitkälti maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista koskeviin yhdyskuntarakennetekijöihin sekä kuntatalouden tekijöihin. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että väestön ikääntyminen ja julkisen talouden ja erityisesti kuntatalouden tila ja palveluiden turvaaminen edellyttävät lähivuosina merkittäviä myös kuntiin kohdistuvia uudistamistoimenpiteitä. Vuonna 2010 sataa työikäistä kohti oli vielä 51,6 ei-työikäistä. Vuonna 2020 heitä arvioidaan olevan jo 65,4 ja vuonna 2030 peräti 73,0. Väestöllisessä huoltosuhteessa ei oteta huomioon, ovatko työikäiset myös työelämässä, vaan siinä otetaan huomioon vain ikäryhmät. Todellinen työikäisten ja ei-työikäisten elatussuhde (taloudellinen huoltosuhde) on vielä tätäkin suurempi. Lisäksi kuntien taloutta on koko 2000-luvun leimannut tulo- ja menokehityksen suhdanteita myötäilevä yhteys sekä toisaalta kokonaistuottavuuden heikko kehitys. Kuntatalouden tila on pysynyt kroonisesti kireänä, ja kuntien lainakanta on viimeisen 10 vuoden aikana kolminkertaistunut. Kuntien kokonaisveroaste on ollut nousussa ja ennusteen mukaan kuntien kokonaisveroaste kohoaa rajusti vuosina 2010-2024. Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 23 Työryhmä toteaa työnsä johtopäätöksenä, että hallituksen linjaukset elinvoimaisista kunnista edellyttävät suurta rakennemuutosta, jossa merkittävässä roolissa on kuntien lukumäärän olennainen vähentäminen. Kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset Kuntauudistukseen liittyy kuntarakenneuudistuksen lisäksi kuntalain kokonaisuudistus, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä kuntien tehtävien arviointi. Lausunnonantajien suuren määrän vuoksi lausuntokierros toteutetaan sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot annetaan sähköisesti erillisen vastauslinkin kautta. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina 13.4.2012. Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvitys on saatavissa osoitteessa www.vm.fi. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se antaa valtiovarainministeriölle Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä seuraavan lausunnon sekä oikeuttaa yleisen osaston tarkoituksenmukaisella tavalla toteuttamaan vastaamisen ministeriön sähköisen lomakkeen kautta: n kunnanvaltuusto katsoo, että vaikka kuntarakenteen kehittäminen ja kuntien määrän vähentäminen voivatkin olla keinoja vastata muun muassa kuntatalouden haasteisiin, on samanaikaisesti erityisesti tarkasteltava myös kunnan tehtäviä ja tehtävien jakoa valtion ja kuntien sekä maakuntien ja Ely-keskusten välillä. Kuntarakenteen kehittämisessä on myös otettava huomioon kielelliset vaikutukset, jotta myös ruotsinkieliset palvelut voidaan asianmukaisesti turvata. Selvityksessä työryhmä esittää ensisijaisesti, että n kunta jaettaisiin. Tällöin Inkoo, Kirkkonummi sekä n eteläinen osa muodostaisivat oman selvitysalueen. Työryhmän selvityksen mukaan erityisesti toiminnalliset, yhdyskuntarakenteelliset, taloudelliset ja kielelliset seikat puoltavat n kunnan jakamista ja n kunnan eteläosan liittämistä Kirkkonummen ja Inkoon kanssa muodostettavaan kuntaan. Lohjan seudun selvitysalueen muodostaisivat Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja sekä pohjoinen osa sta. Kolmen kunnan ja n pohjoisosan voi katsoa sekä yhdyskuntarakenteen että asioinnin ja työssäkäynnin näkökulmista muodostavan selkeän toiminnallisen ja yhtenäisen kokonaisuuden, joka olisi myös taloudellisesti riittävän vahva. Samalla muodostuisi yksikielinen suomenkielinen kunta. n kunnanvaltuusto katsoo, että n kunta lähtökohtaisesti kykenee sekä taloudellisista että toiminnallisista näkökohdista käsin jatkamaan Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 24 itsenäisenä kuntana. lla on kasvavana ja kehittyvänä kuntana mahdollisuudet jatkaa myös itsenäisenä erityisesti kun kunnan talous on saatu ylijäämäiseksi ja kunnan velkamäärää (euroa per asukas) on onnistuttu laskemaan. n kunta on muuttovoittoinen. Maantieteellisesti sijaitsee radan varressa, jolloin myös edellytykset kunnan kasvamiseen ovat kestävällä pohjalla. Hyvät liikenneyhteydet ja sijainti rannikolla tekevät sta houkuttelevan asuinympäristön. Näin ollen myös n huoltosuhteen kehitys on hyvä. Erityisesti työryhmän ehdotukseen kunnan jakamisesta on suhtauduttava torjuvasti. Mikäli n kunta ei jatkaisi itsenäisenä kuntana, on kunnan liittymisen uuteen kuntaan tällöin tapahduttava koko nykyisen kunnan osalta. n kunta on jo aiemmin osallistunut selvityksiin, joissa on kartoitettu työryhmän esittämiä vaihtoehtoja kuntaliitoksiksi. Näin ollen lisäselvitysten tarvetta on arvioitava kriittisesti ja mikäli lisäselvityksiä tehdään, tulee jo tehdyt selvitykset tällöin hyödyntää. Käsittely: Svanfeldt teki seuraavan muutosehdotuksen: Ensimmäinen kappale: Kunnanhallitus päättää valtuuttaa yleisen osaston valmistelemaan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi, tähän lausuntoon perustuvat, selkeät ja yksiselitteiset vastaukset valtiovarainministeriön kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämiin kysymyksiin. Kappaleissa kaksi ja viisi n kunnanvaltuusto muutetaan muotoon n kunnanhallitus. Kuudes kappale: Mikäli n kunta ei kuntauudistuksen johdosta voi jatkaa itsenäisenä kuntana, on nykyisen n kunnan kokonaisuudessaan liityttävä Kirkkonummen kuntaan. Muutosehdotus raukesi kannattamattomana. Keskustelun kuluessa esittelijä muutti päätösehdotusta seuraavasti: Asia palautetaan uudelleenvalmisteluun. Kunta hakee valtiovarainministeriöltä lisäaikaa lausunnon antamiseksi Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä siten, että vastaukset voidaan jättää valtuuston normaalin kokousrytmin mukaisesti huhtikuussa. Päätös: Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Stefan Svanfeldt jätti päätökseen eriävän mielipiteen. === Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 25 KH 16.4.2012 75 Liite 1 Ehdotus: Käsittely: Kunta on saanut valtiovarainministeriöltä lisäaikaa vastauksen antamiseen 24.4.2012 saakka. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se antaa valtiovarainministeriölle Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä liitteen mukaisen lausunnon. Kaisla Parviaisen kannattamana ehdotti, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto antaa Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon: Osa 1. Kunnan lausunto kunnallishallinnon rakenne -työryhmän raportista 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kuntauudistukseen kokonaisuutena on kolme keskeistä syytä: terveydenhuollon järjestäminen riittävän suurissa kokonaisuuksissa, kaupunkiseutujen maankäytön johdonmukainen suunnittelu ja väestökehityksen ja väestörakenteen aiheuttama huoltosuhteen muutos. Kuntarajat ylittävä yhteistyö muodostuu usein hallinnollisesti kankeaksi ja muiden kuin isäntäkunnan valtuutettujen vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen jäävät usein ohuiksi. Lisäksi pienissä kunnissa tehtävänkuvat muodostuvat usein huomattavan laajoiksi, kun viranhaltijoiden harvalukuisuus haittaa yksittäiseen osa-alueeseen erikoistumista. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Työryhmän näkemys on pääosin oikea, ja väestön ikääntyminen tulee asettamaan suuria haasteita julkiselle taloudelle. n erityispiirteenä on suuri kuntaan kohdistuva lapsiperheiden muuttoliike, mikä asettaa haasteita palvelutarjonnalle. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Odotettavissa oleva huoltosuhteen heikkeneminen tulee asettamaan haasteita julkiselle taloudelle. on kohdistuva muuttoliike on edellyttänyt Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 26 voimakkaita investointeja palvelujen tarjontaan, mikä on johtanut suureen suhteelliseen velkaantumiseen. Yhdyskuntarakenteen tarkastelun osalta? Pääkaupunkiseudun läheisyys asettaa paineita myös n maankäytölle. Lohja,, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat yhdistymissopimuksessaan sitoutuneet kehittämään maan käyttöä Uudenmaan maakuntakaavan pohjalta. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Uudenmaan maakunnan työssä käynti on muusta maasta varsin poikkeava. Tilastollisen työssäkäyntialuemäärittelyn pohjalta maakunnassa on käytännössä vain yksi 23 kunnan muodostama työssäkäyntialue. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta? Tarkastellessaan peruspalvelujen järjestämisedellytyksiä yleisesti työryhmän arvio on oikea. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut on aiheellista järjestää riittävän suurissa kokonaisuuksissa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? n yhteisöverotulot ovat huomattavan vähäisiä. Kunta ei ole pystynyt luomaan riittäviä elinkeinotoiminnan edellytyksiä alueelleen. on mukana seitsemän länsiuusimaalaisen kunnan vuonna 2011 perustamassa elinkeinotoiminnan kehitysyhtiö Novago Yrityskehitys Oy.ssä. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Uudenmaan työssä käynti on muusta maasta varsin poikkeava, eikä sellaisenaan sovi kuntauudistuksen perustaksi. Länsi-Uudellamaalla työryhmä ei huomioi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä riittävällä painoarvolla. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta: EI Taloustarkastelunäkökulmien osalta: KYLLÄ Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta: EI Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta: EI Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta: EI Elinkeinotoimen kehittämisen osalta: KYLLÄ Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta: EI Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 27 nkin väestö ikääntyy, mutta n valtuusto uskoo n väestökehityksen olevan ikärakenteen puolesta jonkin verran esitettyä edullisempi on suuntautuvan muuttoliikkeen johdosta. Aiemmat väestöennusteet ovat johdonmukaisesti aliarvioineet muuttoliikkeen suuruutta. Työryhmän esittämässä vaihtoehdossa, jossa jaettaisiin Lohjan ja Kirkkonummen välillä, ei ole realistista ajatella, että uudesta Lohjasta tehtäisiin kaksikielinen erityislailla. Ei ole nähtävissä, että kuntauudistuksen yhteydessä, kun muodostetaan entistä suurempia kuntia, samalla alennettaisiin kunnan kaksikielisyyteen edellytettävää vähemmistökieltä puhuvien määrää. Sitä vastoin n, Lohjan, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan jo päättämässä kuntaliitoksessa kielelliset oikeudet turvataan, sillä uusi Lohja on lain mukaan kaksikielinen. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakenteen tarkastelun osalta? Raportissa ei täsmällisesti käy ilmi, mitä työryhmä tarkoittaa kirjoittaessaan, että yhdyskuntarakenteesta ja toiminnallisuudesta johtuen n jakaminen olisi perusteltua. Lähes koko Uusimaa kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen, eikä se, että suuri osa siuntiolaisista pendelöi Helsinkiin tai Espooseen, tarkoita sitä, että Kirkkonummi ja muodostaisivat sellaisen yhtenäisen työssäkäyntialueen, jollaisia kuntauudistuksessa tavoitellaan. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ks. edellinen. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta? Tarkastellessaan ta ja Länsi-Uuttamaata työryhmä ei raportissaan pane riittävää painoarvoa peruspalvelujen järjestämiselle. n kunta järjestää nykyisellään sosiaali- ja terveyspalvelunsa Paras -lainsäädännön mukaisesti Lohjan, n, Inkoon ja Karjalohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueessa (LOST), jossa Lohja toimii isäntäkuntana. Lisäksi kuuluu Lohjan sairaanhoitoalueeseen, joka hoitaa erikoissairaanhoidon palvelut alueellaan. Lisäksi tekee yhteistyötä muiden kuntien kanssa kulttuuri- ja sivistyspalvelujen osalta. Ruotsinkielinen yläkoulu toteutetaan yhteistyössä Lohjan ja Inkoon kanssa, lukioyhteistyötä on sekä Kirkkonummen että Lohjan kanssa, ja siuntiolaisten ammattikorkeakoulutuksesta vastaa pääasiassa Luksia opetuksen tapahtuessa suurelta osin Lohjalla. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 28 Uudenmaan työssä käynti on muusta maasta varsin poikkeava, eikä sellaisenaan sovi kuntauudistuksen perustaksi. Länsi-Uudellamaalla työryhmä ei huomioi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä riittävällä painoarvolla. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja - kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehityksen yksityiskohtaisempi tarkastelu ja erityisesti sisäänmuuton arviointi syventäisi tarkastelua. Aiemmat väestöennusteet ovat johdonmukaisesti aliarvioineet muuttoliikkeen suuruutta. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Suoraviivaisen tilinpäätöstietojen tarkastelemisen lisäksi olisi aiheellista ottaa huomioon suureen suhteelliseen velkaantumiseen johtaneet syyt ja mahdollisuudet hallinnon tehostamiseen suuremmissa yksiköissä. Yhdyskuntarakenteen tarkastelun osalta? Kun lähes koko Uusimaa kuuluu Helsingin työssäkäyntialueeseen, kuntauudistuksen kannalta yhdyskuntarakennetta Uudellamaalla on tarkasteltava muin kriteerein. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ks. edellinen. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten osalta? Työryhmä tarkastelee erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä suhteellisen ohuesti. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon nykyiset palvelutuotantorakenteet sekä suunniteltu sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudistus. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Uudenmaan työssä käynti on muusta maasta varsin poikkeava, eikä sellaisenaan sovi kuntauudistuksen perustaksi. Kuntien tärkein tehtävä on tuottaa asukkailleen palveluja, ja palveluista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on haastavinta. Länsi-Uudellamaalla työryhmä ei huomioi sosiaalija terveyspalvelujen järjestämistä riittävällä painoarvolla. Lisäksi tulee huomioida vahva olemassa oleva yhteistyö Lohjan kanssa sivistystoimen, jätehuollon ja ympäristöterveydenhuollon saralla. 3. Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 29 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? EI Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää?, Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat jo selvittäneet kuntaliitoksen toteuttamista ja päättäneet yhdistyä uudeksi Lohjaksi 1.1.2013 alkaen. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? EI n, Lohjan, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan valtuustot ovat päättäneet yhdistyä uudeksi Lohjaksi 1.1.2013 alkaen, ja kuntaliitospäätös sitoo kuntia. n kunnanvaltuusto katsoo, että mikäli ministeriö päättäisi käynnistää uuden Lohjan aluetta koskevan valtuustojen yhteisestä päätöksestä poikkeavan erityisen kuntajakoselvityksen, asia tulee käsitellä yhdistymishallituksessa (31.12.2012 asti) tai uuden Lohjan päätöselimissä (1.1.2013 alkaen). Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? EI 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa 1) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys: Tämän tulee olla ensisijainen tie., Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat jo selvittäneet liitosta ja päättäneet yhdistyä uudeksi Lohjaksi 1.1.2013 alkaen. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys: Lähestymistavan haasteena on kuntien sitouttaminen työhön. Ilman sitoutumista tämä toteuttamistapa tuskin johtaa vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen: Ns. porkkanarahat ovat tarpeellisia haluttaessa ohjata kuntia vapaaehtoisiin liitoksiin. Ei liene realistista, että porkkanarahat olisivat niin suuria, että ne merkittävästi vaikuttaisivat yhdistyvän kunnan taloudelliseen tilanteeseen, mutta niitä tarvitaan kuntaliitosten Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 30 aiheuttamien hallinnollisten kulujen kattamiseen, ja niiden puuttuminen voisi muodostua kuntaliitoksille esteeksi. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi: n kunta katsoo, ettei asiasta voida lausua ilman täsmällisempää tietoa suunnitelluista muutoksista. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja): n kunta katsoo, ettei asiasta voida lausua ilman täsmällisempää tietoa suunnitelluista muutoksista. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella: n kunta katsoo, ettei asiasta voida lausua ilman täsmällisempää tietoa suunnitelluista muutoksista. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä: n kunta katsoo, ettei asiasta voida lausua ilman täsmällisempää tietoa suunnitelluista muutoksista. Muu, mikä 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 1.1.2013 3. Perustelunne aikataululle, Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat tehneet päätökset yhdistyä uudeksi Lohjaksi 1.1.2013 alkaen. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne?, Lohja, Nummi-Pusula ja Karjalohja ovat tehneet päätökset yhdistyä uudeksi Lohjaksi 1.1.2013 alkaen. Siten tällä alueella muutostuki ei ole tarpeen. 6. Osio: lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää ne alla olevaan tilaan. Osa II. Kunnan näkemyksiä muihin kuntauudistukseen liittyviin hankkeisiin 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 31 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Nykyisen kuntalain mukaan valtuuston nimittämiin toimielimiin valitaan jäsenet viime kädessä suhteellisella vaalilla. Paikallisdemokratian edistämiseksi kuntalain on mahdollistettava alueellinen lautakunta tai aluevaltuusto, jonka kokoonpano perustuu alueen poliittisiin voimasuhteisiin. Nykyinen kuntalaki sallii kuntalaisten tehdä kuntalaisaloitteen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. Tämä edellyttää, että 5 % äänioikeutetuista kuntalaisista allekirjoittaa aloitteen. On huolehdittava siitä, että kuntakoon kasvaessa kuntalaisaloitteen tekeminen ei suhteettomasti vaikeudu. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi säätämällä allekirjoittajien vähimmäismäärä, joka kuntakoosta riippumatta riittää asian saattamiseksi käsittelyyn, tai säätämällä, että 5 % kunnanosan äänioikeutetuista voi tehdä aloitteen kunnanosavaltuustolle, joka voi harkintansa mukaan saattaa asian edelleen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi. 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalaisten maksamat verotulot on paremmin kohdistettava kuntiin. Kuntalaisten maksamista pääomatuloista osa on kohdistettava kunnalle. Kotikuntakikkailua, jossa muutetaan alemman veroäyrin kuntaan vuodenvaihteeksi ja vuodenvaihteen jälkeen takaisin, on voitava hillitä. Nykyisin valtionosuudet määräytyvät osin demografisin perustein; sekä lapset että vanhukset tarvitsevat erityisen paljon palveluja. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä painottuu vanhusväestöön ja tukee riittämättömästi kasvavia kuntia, joissa lasten osuus väestöstä on suuri. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi 1. Mitkä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia seikkoja arvioitaessa: - Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen - Valtion ja kuntien tehtävänjako - Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Uusia kuntien tehtäviä määriteltäessä tulee 1) kuulla kuntia, 2) kunnioittaa niiden itsehallintoa ja 3) korvata annettujen tehtävien aiheuttamat kustannukset täysimääräisesti. 4. Osia: lisänäkemyksiä Lautakunta Kunnanhallitus
Sivu 32 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Svanfeldt Martinin kannattamana ehdotti, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto antaa Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon: OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Ensisijaisesti tulisi arvioida ja määritellä tarkkaan kuntien ja valtion välistä tulevaa tehtävänjakoa. Tästä määritelmästä riippuen voi olla syytä uudistaa kuntarakennetta (vähentää kuntien määrää), jotta kaikkien palvelujen väestöpohja on tuottajakohtaisesti riittävä. Pidämme kuitenkin epätodennäköisenä, että esim. sairaanhoidon osalta olisi tarkoituksenmukaista luoda sellaista mallia, jossa kaikki kunnat vastaisivat itse omien palveluidensa tuottamisesta. Tästä syystä näemme riskinä, että kuntien ja valtion välisen epävarman tehtäväjaon päälle luotava uusi kuntarakenne ei tule olemaan palveluiden rahoittajien ja käyttäjien, eli kuntalaisten tarpeisiin optimaalinen. Kuntalaisille tarjottavien palveluiden tulee olla helposti kuntalaisten saavutettavissa, eli niiden tulee olla joko lähellä tai hyvien julkisten liikenneyhteyksien päässä. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Lautakunta Kunnanhallitus