Kunnanhallituksen toimikauden pituus ja kunnanhallituksen valitseminen (ohm. 1)

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallituksen toimikauden pituus ja kunnanhallituksen valitseminen (ohm. 1) Khall Kunnanhallituksen asema ja tehtävät määritellään kuntalain 23 :ssä. Hallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Hallitus antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kuntalain 19.1 :n Toimielimen jäsenten toimikausi ja valitseminen" mukaan kunnan toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta tai kuntalaissa toisin säädetä. Lumijoen kunnanvaltuuston on järjestäytymiskokouksessaan päättänyt, että silloin valitun kunnanhallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Kuntalain 19.2 :n mukaan kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja muiden lautakuntien jäsenet valitaan tammikuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Hallitus antoi esityksensä uudeksi kuntalaiksi (HE 268/2014). Esityksen käsittely eduskunnassa on kesken. Hallitus esittää mm. kuntavaalien ajankohdan muuttamista. Kuntavaalit siirtyisivät lokakuulta huhtikuulle, jolloin uuden valtuuston toimikausi alkaisi kesäkuussa. Muutos toteutettaisiin siten, että seuraavat kuntavaalit siirrettäisiin pidettäväksi huhtikuussa 2017 lokakuun 2016 sijaan. Samalla ehdotetaan, että nykyisten valtuustojen toimikautta jatkettaisiin toukokuun 2017 loppuun.esitetyt siirtymäsäännökset sisältyvät HE 268/ :ään. Voimassa olevan Lumijoen kunnanhallituksen johtosäännön 2 :n mukaan kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä. Kuntalain 18 :n mukaan toimielinten jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet, joista on soveltuvin osin voimassa, mitä varsinaisista jäsenistä säädetään. Lumijoen kunnanhallituksen voimassa olevaan johtosääntöön ei sisälly kuntalain 18 :ssä olevaa rajoitusta, jonka mukaan valtuusto voi johtosäännössä määrätä, että kunnanhallitukseen ja nimettyyn lautakuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja.

2 Kuntalain 33 :ssä säädetään niistä edellytyksistä, jotka henkilön on täytettävä, jotta hänet voidaan valita kunnan luottamustoimeen. Yleisiä vaalikelpoisuuden edellytyksiä ovat, että asianomainen kunta on henkilön kotikunta ja että henkilö ei ole vajaavaltainen. Kuntalain 35 :ssä rajataan vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen seuraavasti: "Vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Luottamustoimesta kieltäytymisestä on säädetty kuntalain 38 :ssä. Toimielimiä valittaessa tulee ottaa huomioon myös tasa-arvolain säännökset. Kunnallisissa luottamuselimissä valtuustoa lukuun ottamatta tulee olla sekä naisia että miehiä vähintään 40 %. Vaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Vaatimuksesta voidaan poiketa vain erityisestä syystä (tulkittava suppeasti), ja poikkeaminen on syytä perustella valintapäätöksessä.

3 Viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tasa-arvolain 4 a :ssä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. Mikäli toimielimen kokoonpano ei vastaa johtosäännön määräystä tai se on kuntalain tai tasa-arvolain vastainen, vaali on toimitettava uudelleen. Kuntalain 20 :n mukaan valtuusto valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia; heidät valitaan samassa vaalitoimituksessa. Lumijoella kunnanhallituksella on ollut yksi varapuheenjohtaja. Henkilövalinnasta, eli vaalista, säädetään kuntalain 60 :ssä. Luottamushenkilövaali toimitetaan enemmistö- tai suhteellisena vaalina. Enemmistövaali on ensisijainen, ja siinä valituksi tulee se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, jokaisella toimielimen jäsenellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin valittavia henkilöitä on. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, ehdokkaat on hyväksyttävä ennen vaalia ja ehdokkaana tulee olla sekä varsinainen jäsen että tämän varajäsen (ehdokaspari). Jos varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, valituiksi tulevat varsinaisiksi jäseniksi valittujen jälkeen seuraavaksi eniten ääniä tai korkeimmat vertausluvut saaneet ehdokkaat. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin. Arpa ratkaisee vaalin, jos äänet menevät tasan tai vertausluvut ovat samat. Varsinaista vaalitoimitusta ei tarvita, jos valintapäätös on yksimielinen, ja päätös pannaan täytäntöön heti. Kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa vaali voidaan toimittaa suhteellisena. Suhteellinen vaali toimitetaan, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun. Puheenjohtajan tehtävänä on todeta, onko suhteellisen vaalin vaatijoita riittävästi. Suhteellinen vaali perustuu ennalta suoritettuun ehdokasasetteluun. Kuntaliitto selostaa yleiskirjeessään nro 19/ toimielinten valintaa: vaalikelpoisuutta, luottamustoimesta kieltäytymistä, tasa-arvolain soveltamista, vaalimenettelyä, neuvotteluja luottamushenkilöpaikoista ja erityisvaatimuksia ja -säännöksiä. Kirjeen kopio on hallituksen esityslistan oheismateriaalissa. Ohm. 4 Kuntaliiton yleiskirje nro 19/

4 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se: 1. päättää hyväksyä kunnanhallituksen toimikauden pituudeksi kaksi vuotta, tai mikäli kuntalain muutos vaalien toimittamisen osalta toteutuu HE 268/2014 mukaisesti, siihen saakka kun nykyisen valtuuston toimikausi kestää, 2. valitsee kunnanhallitukseen seitsemän (7) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, 3. päättää hyväksyä, että kunnanhallitukseen valitaan yksi varapuheenjohtaja, sekä 4. valitsee jäseniksi valituista yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt Ohm. 1 Kuntaliiton yleiskirje nro 19/ Päätös: Kohta 1/toimikauden pituus: Hyväksyttiin yksimielisesti Kohta 2/vaali: Valtuutettu Vanhala ehdotti valittaviksi varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Kari Virolainen Kaarlo Sutela Jaana Ollakka Tuula Pakkala Veijo Juusola Eero Murtomäki Raija Kittilä Pirkko Pönni Sirpa Hirvasniemi Jaakko Klaavo Valtuutettu Marttila ehdotti varsinaiseksi jäseneksi Jouni Torniota ja valtuutettu Tornio ehdotti varajäseneksi Maarit Marttilaa. Valtuutettu Nybacka ehdotti varsinaiseksi jäseneksi Antero Rantalaa ja hänelle varajäseneksi Teppo Greusia. Varavaltuutettu Pernu ehdotti varsinaiseksi jäseneksi Marko Pernua ja hänelle varajäseneksi Ylermi Rajakangasta. Koska valittavia jäseniä ja varajäseniä on seitsemän ja esitettyjä ehdokkaita tätä enemmän, päätettiin suorittaa vaali. Puheenjohtajan esityksen mukaisesti vaali päätettiin suorittaa suljettuna lippuäänestyksenä siten, että ehdokasparit, joille ääniä annetaan merkitään vaalilipulle. Ääntenlaskijoiksi kutsuttiin kunnanvaltuuston vaalilautakunnan

5 jäsenet Tapio Junkkonen (pj), Hannu Kukkohovi (j) ja Jouni Tornio (varaj.). Suoritetun vaalin tulos Vaalissa jätettiin 21 äänestyslippua, joista ääntenlaskussa hylättiin yksi (merkitty kahdeksan ehdokasparia). Ääniä annettiin seuraavasti varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Kari Virolainen, 20 Kaarlo Sutela, 20 Jaana Ollakka, 20 Tuula Pakkala, 20 Veijo Juusola, 20 Eero Murtomäki, 20 Sirpa Hirvasniemi, 20 Jaakko Klaavo, 19 Raija Kittilä, 20 Pirkko Pönni, 20 Jouni Tornio, 19 Maarit Marttila, 20 Antero Rantala, 19 Teppo Greus, 20 Marko Pernu, 2 Ylermi Rajakangas, 1 Puheenjohtaja totesi vaalin tuloksen ja kunnanhallituksen kokoonpano on seuraava: varsinainen jäsen Kari Virolainen Jaana Ollakka Veijo Juusola Sirpa Hirvasniemi Raija Kittilä Jouni Tornio Antero Rantala henkilökohtainen varajäsen Kaarlo Sutela Tuula Pakkala Eero Murtomäki Jaakko Klaavo Pirkko Pönni Maarit Marttila Teppo Greus Kohta 3/varapuheenjohtajien määrä: Päätettiin yksimielisesti valita yksi varapuheenjohtaja. Kohta 4/puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali: Päätettiin yksimielisesti valita puheenjohtajaksi Kari Virolainen ja varapuheenjohtajaksi Raija Kittilä