Kiinalaiset akateemiset maahanmuuttajat tulevaisuuden työvoimana Suomessa kiinalaisten käsityksiä suomalaisesta yhteiskunnasta REKRY-AMARE selvitys (1) TUOMO KAUHA 1.12.2012 Koulutus-ja kehittämiskeskus Palmenia Kouvola
TEKIJÄ (T) KAUHA TUOMO, kehittämispäällikkö, FM, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvolan yksikkö, 2012. tuomo.kauha@helsinki.fi TIIVISTELMÄ Kiinalaiset akateemiset maahanmuuttajat tulevaisuuden työvoimana Suomessa selvitys on osa REKRY-AMARE hanketta. Rekry-Amare hankkeen tavoitteena on tukea erityisesti akateemisten ja erikoiskoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä, luoda heille joustavia kielen opiskelumahdollisuuksia, pätevöitymisväyliä, selvittää onnistuneen rekrytoinnin edellytyksiä ja hyödyntää muiden EU-valtioiden toimijoiden hyviä käytäntöjä rekrytoinnissa ja heidän osaamisensa hyödyntämisessä. Erityisesti tarkastelun alla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Tämän kyselyn kautta tuotetaan yksi näkökulma suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien ja työskentelevien kiinalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden mielipiteistä, käsityksistä ja kokemuksista Suomesta opiskelu-ja työskentelyalueena akateemisen maahanmuuttajan näkökulmasta katsottuna. Samalla luodaan katsaus kyselyä tukeviin, aihealuetta tukeviin muihin tutkimuksiin, selvityksiin ja kirjoituksiin. Akateemisella (kiinalaisella) maahanmuuttajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä pääsääntöisesti henkilöä, joka on muuttanut Suomeen opiskelun/työn perässä, on Kiinan kansalainen ja opiskelee joissakin seuraavista suomalaisista korkeakouluista / ammattikorkeakouluista: Lahden ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto tai Aalto-yliopisto. Suomen ja Kiinan välinen yliopisto-/ammattikorkeakouluyhteistyö on vilkastunut tasaisesti viimeisen 15 vuoden aikana. Suomen ja Kiinan välinen opiskelijaliikkuvuus on lyhyjen vaihto-ohjelmien osalta kutakuinkin samalla tasolla, mutta tutkintoon johtavassa koulutuksessa kiinalaiset ovat Suomessa suurin yksittäinen ryhmittymä. Tutkimukseen liittyvä e-lomakekysely välitettiin eteenpäin em. korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen yhdyshenkilöille ja kyselyn määräaikaan mennessä vastauksia oli saapunut 31. Tutkimuksessa tuli ilmi, että kiinalaiset korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijat ovat pääsääntöisesti kiinnostuneita integroitumaan Suomeen myös opiskelujensa päätyttyä. He ovat kiinnostuneita suomen kielestä ja kulttuurista ja haluavat lisää suomen kielen opiskelumahdollisuuksia. Opiskelijat näkevät suomen kielen nykytaitotasonsa heikoksi ja katsovat, että mikäli he aikovat jäädä Suomeen opiskelujen jälkeen, olisi hyödyllistä opiskella suomen kieltä. Opiskelunsa syyksi Suomessa kiinalaiset kertovat pääasiallisesti ilmaisen ja korkeatasoisen opiskelun ja aikovat suositella opintoja Suomessa myös muille kiinalaisille. Tieto maahanmuuttajien työmahdollisuuksista ja Suomesta alueena ulkomaisille työntekijöille ei kuitenkaan ole yksiselitteisestä. Suomessa suoritettujen opiskelujen jälkeen osaa opiskelijoista kiinnostaa myös paluu Kiinaan tai siirtyminen muualle Eurooppaan. Opiskelun ohessa myös työskentely Suomessa myös kiinnostaisi, eritoten mikäli työskentelyn kautta on mahdollisuus hyvään ansiotasoon, työskentelyn ohessa voi opiskella suomen kielellä ja työajat ovat joustavia. Tutkimukseen osallistuvien kokemusten mukaan suomalaiset työnantajat eivät tosin palkkaa helposti ulkomaisia työntekijöitä. Suomalaisista yrityksistä Nokia, Finnair ja Kone tunnetaan hyvin. Kiinalaiset olisivat myös halukkaita työskentelemään myös Suomessa toimivissa kiinalaisissa yrityksissä, mikäli se olisi mahdollista. Kiinan kulttuuriin liittyviä asioita voi Suomessa kohdata kyselyyn vastanneiden mukaan vaihtelevasti, mutta arkiaskareista kiinalaiset arvioivat selviytyvänsä hyvin ja suomalaiset koetaan helposti lähestyttäviksi. Ennen Suomeen tuloaan kyselyyn vastanneet kuvasivat ensikäsityksiään Suomesta maana, jossa on hyvä ja ilmainen koulutustaso, ihmiset ovat rauhallisia ja ystävällisiä, Suomessa ei ole korruptiota, ympäristö on puhdas ja infrastruktuuri kehittynyt ja missä ilmasto on kylmä. Kiinalaisten oleskeltua Suomessa pidempään heidän käsityksensä Suomesta pysyvät lähes samanlaisina, kuin ennen maahantuloaan, tosin Suomi tuntuu paikoin tylsältä. Tätä selvitystä vertailtaessa rinnakkaisaineistoihin on saatu vastaavia korreloivia tuloksia ja tältä osin selvitysaineistot niiltä osin heijastavat samankaltaisia puheenvuoroja suomalaiseen, työperäisen/akateemisen maahanmuuton, opiskelun ja työnteon ympärillä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun eritoten kiinalaisten toimijoiden näkökulmasta. ASIASANAT maahanmuutto, kiina, kulttuuri, kieli, kotoutuminen KOKONAISSIVUMÄÄRÄ KIELI 22 (+liite 9 s.) suomi
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Aasialaiset/kiinalaiset opiskelijat Suomessa 3 3 Kiinan koulutusjärjestelmä.....5 4 Selvityksen informantit, toteutustapa ja aikataulutus. 8 5 Kysymykset, vastaukset ja johtopäätökset..9 6 Lähteet....21 7 Liitteet..34 I
1 Johdanto Suomen ja Kiinan välinen yliopisto-/ammattikorkeakouluyhteistyö on vilkastunut tasaisesti viimeisen 15 vuoden aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa marraskuulta 2011 todetaan, että Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on suomalaisten korkeakoulujen ja tiedelaitosten Kiinayhteistyön vahvistaminen ja kokoaminen kansallisesti sekä läsnäolon voimistaminen Kiinassa. Ministeriö kannustaa korkeakouluja yhteistyön ja sen rakenteiden vahvistamiseen yksittäisten hanketyyppisten Kiina -toimintojen sijaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön Aasia-yhteistyö tähtää laajemmin ottaen Suomen aseman ja näkyvyyden parantamiseen globaalissa kilpailussa, jolloin Suomi tunnettaisiin laaja-alaisena, kansainvälisenä Aasian osaajana, joka on kiinnostava ja luotettava yhteistyökumppani. OKM:n linjaukset painopisteiksi yhteistyössä ovat mm.: Aasian maiden kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin aloilla, läsnäolon vahvistaminen Aasian maissa, Aasia-osaamisen kehittäminen ja Aasian tuntemuksen kasvattaminen, liikkuvuuden lisääminen. Maantieteellisenä painopisteenä ovat Itä- ja Etelä-Aasian maat, joista erityisesti Kiina, Japani, Etelä- Korea ja Intia. Toimenpidetasolla ehdotetaan mm. että tutkimustoiminnan kehittämiseksi rahoittajaorganisaatioiden (kotimaiset, ulkomaiset ja kansainväliset rahastot ja säätiöt) yhteistyötä tulee vahvistaa, korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa tuetaan yhteistyösuhteiden lisäämistä korkeatasoisiin aasialaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Samalla lisätään perus- ja jatkotutkintoihin johtavaa koulutusyhteistyötä ja kasvatetaan Aasia-tutkijakoulun paikkamäärää. Opetus- ja kulttuuriministeriön Aasia-yhteistyötä Kiinan osalta ohjaa myös Kiina-toimintaohjelma. Tämän päivän BRIC-maista (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) Kiina ja Venäjä ovat suomalaisoppilaitosten suositummat kumppanit ja yhteistyö on edennyt myös ammatillisen koulutuksen alueilla. Kiina on yhteistyötoimijana yhä suositumpi. Opiskelijavaihtoon Kiinaan lähti vuoden 2011 aikana yli 400 opiskelijaa. Opiskelijavaihto Aasian maihin on yli kolminkertaistunut 2000- luvun alkuvuosista. Kiinan ohella opiskelijavaihdossa kiinnostavat Japani, Korea, Thaimaa ja Indonesia. Kiinaan ja Aasiaan kohdentuvia opintoja voi harjoittaa yhä laveammin ympäri suomalaisia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Kun Aasia kiinnostaa suomalaisia korkeakouluopiskelijoita, samaan aikaan myös Suomi kiinnostaa Aasian maista saapuvia korkeakouluopiskelijoita yhä enenevässä määrin. Suomessa opiskeli vuonna 2009 noin 7000 ulkomaalaista opiskelijaa (Lähde:OKM:n KOTA-tietokanta). Aasialaisia yliopistoopiskelijoita heistä oli 2400. Aasialaisten opiskelijoiden suosituimpia opiskelualoja olivat teknillistieteellinen, kauppatieteellinen ja luonnontieteellinen. Vähiten suositut alat olivat eläinlääketieteellinen, psykologia, teatteri-ja tanssiala, sekä teologinen ja kuvataideala. Kiinalaisista opiskelijoista ei ole erityistä koottua tilastoa, vaan heidät luokitellaan mm. OKM:n tilastoissa osaksi aasialaisia opiskelijoita. 2010 tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli Suomessa 15 700 ulkomaalaista opiskelijaa. Suurin ryhmä ovat kiinalaiset. Tutkinto-opiskelijoita heistä opiskeli Suomessa noin parisen tuhatta, kun vastaavasti Kiinassa suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on vain kymmeniä. Lyhyempikestoisissa opintokokonaisuuksissa Suomessa opiskelee noin 350 kiinalaista vuosittain ja suomalaisia Kiinassa noin 450. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Suomessa asui vuoden 2011 lopussa 6000 kiinalaista. Kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli yli 10%. Tilastokeskuksen mukaan kiinankielisiä asui Suomessa vuoden 2011 lopussa n. 8300, edustaen 0,15% Suomessa olevista kieliryhmistä. Kiinalaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemuksia myönnettiin kiinalaisille 781, perhesiteiden perustella 348 ja työnteon perusteella 177. Kansalaisuushakemuksia kiinalaiset jättivät 114 kpl. Lisäksi Suomesta karkoitettiin Kiinan kansalaisia 10 henkilöä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön verkosto CIMO on Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen elin, joka hallinnoi vaihto- ja yhteistyöohjelmia niin Euroopassa, kuin mm. Kiinassa. Kiinaan liittyvät 2
aktiviteetit lisääntyivät 2009-2013 välisenä aikana. 2009 CIMO avasi Shanghaihin toimiston, jonka tarkoituksena oli suomalaisten korkeakoulujen yhteistyön lisääminen kiinalaisten korkeakoulujen kanssa, suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tunnettavuuden edistäminen, Kiinan korkeakoulupolitiikan seuraaminen ja harjoittelumahdollisuuksien edistäminen kiinalaisille opiskelijoille suomalaisissa yrityksissä, sekä julkishallinnon organisaatioissa. Näiden tehtävien tueksi toteutettiin nk. Aasia-verkostoyhteistyöohjelmaa, joka myös tuki suomalaisten ja aasialaisten korkeakoulujen muodostamia yhteistyöverkostoja ja opettajavaihtoa mm. Kiinassa. CIMO on myös tukenut suomalaisten ja kiinalaisten korkeakoulujen yhteistyötä hankerahoituksin. Syksyn 2012 haussa oli haettavana Kiina-ohjelma, jonka tarkoitus oli tukea Suomen ja kiinalaisten korkeakoulujen yhteistyöhankkeita koulutuksen kansainvälistämisen alalla. Ohjelman tarkoituksena oli rahoittaa hankkeita, joissa yhteistyötä edistetään yhteisten opintojaksojen, opetussuunnitelmayhteistyön, yhteis-/kaksoistutkintojen, työelämäyhteistyön, sekä liikkuvuushankkeiden myötä, jotka liittyvät korkeakoulujen välisiin opettaja-, henkilökunta-, opiskelijatai harjoittelijavaihtoihin. CIMOn tukee myös suomen kielen ja kulttuurin tunnetuksi tekemistä mm. Kiinassa. Pekingissä on voinut opiskella suomen kieltä ja kulttuuria kymmenen vuoden ajan suomen kielen lehtorin johdolla. Suomi on aktivoitunut myös Kiinan pääkaupungissa. Pekingissä toimii tätä nykyä myös opetus- ja kulttuuriministeriön alainen korkeakoulu- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntija. Suomalaisia yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita ovat vaihto-ohjelmat Kiinaan kiinnostaneet enenevässä määrin. Vuonna 2011 yli 3kk kestäneissä opiskelijavaihto-ohjelmissa opiskeli Kiinassa 426 suomalaista. 326 kiinalaista saapui puolestaan Suomeen (kts. taulukko / vertailun vuoksi tilastotiedot myös Venäjästä, Yhdysvalloista, Japanista ja Espanjasta). Taulukon ulkopuolelta voi tosin todeta, että Kiinan rooli opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuudessa on tosin hyvin pieni verrattuna suureen opiskelijoiden liikkuvuuteen. Suomesta YO Amk Yhteensä Suomeen YO AMK Yhteensä Kiina 169 257 426 Kiina 208 118 326 Venäjä 174 119 293 Venäjä 238 255 493 Yhdysvallat 315 183 498 Yhdysvallat 150 50 200 Japani 112 66 178 Japani 86 37 123 Espanja 309 466 775 Espanja 536 380 916 Lähde: CIMO: Irma Garam-Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011 2 Aasialaiset/kiinalaiset opiskelijat Suomessa Aiempaa tutkimusta kiinalaisiin ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelijoihin liittyen on varsin vähän tai sitä ei ole helposti löydettävissä. Muutama opinnäytetyö aiheeseen liittyen on tosin toteutettu, jotka tässäkin selvityksessä ovat toimineet lähteinä. Tähän selvitykseen tuotetun e-lomakekyselyn vastaukset tukevat aiheesta tehtyjä vastaavia selvityksiä, tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Haaga-Helian Nina Lehväslaihon tutkimuksessa Kiinalaiset korkeakouluopiskelijat Suomessa ja heidän tulevaisuuden suunnitelmansa (2012) todetaan, että suurin osa kiinalaisista opiskelijoista on halukkaita jäädä Suomeen opintojensa jälkeen. Suomi nähdään turvallisena ja puhtaana elinympäristönä. Kolmannes opiskelijoista haluaisi jatkaa jossakin muualla ja osa palata Kiinaan. Lehväslaihon selvityksen mukaan Suomeen halutaan jäädä 1-5 vuodeksi työkokemuksen keräämiseksi ja/tai perheen ja seurustelusuhteiden vuoksi. Sukulaisuussuhteet vievät kuitenkin voiton pidemmällä tähtäimellä ja paluu Kiinaan on todennäköistä suurimmalla osalla haastateltavista. Suurimmat haasteet Lehväslaihon tutkimuksessa korreloivat tämän selvityksen kanssa. Suomen kieli on haasteista suurin ja sosiaaliset suhteet/integroituminen Suomeen ovat myös merkityksellisellä sijalla. Kiinalaiset opiskelijat ovat kuitenkin halukkaita opiskelemaan suomen kieltä ja he haluavat integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan paremmin. Yksi mielenkiintoinen havainnointi tutkimuksesta 3
on se, että jotkut opiskelijoista haluaisivat jäädä Suomeen syystä, että he kokevat, että heidän olisi syytä korvata näin Suomen valtiolle takaisin saamansa maksuttoman koulutuksen. Lehväslaihon selvityksessä tutkimuksessa oli mukana Aalto-yliopiston, Hanken - Svenska handelshögskolanin, Helsingin yliopiston, Sibelius-Akatemian ja Arcadna - Nylands svenska yrkeshögskolanin, Diakoniaammattikorkeakoulun, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kiinalaisia opiskelijoita. Joitakin aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleja vertaamalla voi myös saada vastaavia näitä selvityksiä korreloivia tuloksia. Suomen Kuvalehden (SK) artikkelissa elokuulta 2009 Teknillisen Korkeakoulun kiinalainen opiskelija totesi, että suomalaiset eivät valitse kiinalaisia(kaan) työtehtäviin, joissa ei välttämättä tarvittaisi suomen kieltä. SK:n artikkelin mukaan esim. vuonna 2005 laaditussa tutkimuksessa todettiin, että 628 suomalaisessa kyselytutkimukseen osallistuneessa yrityksessä 434 yrityksessä ei ollut laisinkaan ulkomaalaisia työntekijöitä ja muissa yrityksissä heitä oli yleensä alle kymmenen. Haastatellun kiinalaisen opiskelijan mukaan kiinalaisten opiskelijoiden palatessa Kiinaan on hyvin vaikeaa saada Kiinasta töitä, mikäli ulkomailta ei ole työkokemusta, koska kiinalaiset työnantajat luulevat heidän olevan huonoja työntekijöitä, koska eivät ole kelvanneet ulkomailla töihin. Suomen kielen kurssituksiin ei myöskään olla oltu tyytyväisiä. Niiden käytännöllisyyden puuttumisesta on ollut kritiikkiä. Artikkelissa haastatelleiden kiinalaisten mukaan ylipäätäänkin ulkomaalaisten kielitaidolta odotetaan liikoja ja kahden vuoden kansainvälisen maisteriohjelman aikana ei suomea opi tarpeeksi. Suomen kielen opiskelumahdollisuuksien lisäämiseen korkeakoulutettuja maahanmuuttajia ajatellen kannattaisi siis panostaa. Iso-Britanniassa tutkittiin vuosien 1993-2003 välisen aikana työperäisten maahanmuuttajien kielellisiä valmiuksia ja tutkimuksessa havaittiin, että mitä korkeammin koulutettu maahanmuuttaja oli, sitä suuremmat edellytykset hänellä oli kehittyä kielellisesti. Toisaalta tuona aikana Iso-Britanniassa maahanmuuttajat olivat keskimäärin ylikoulutettuja tehtäviinsä nähden ja suorittivat taustaansa ajatellen alemman tason työtehtäviä. Erityisesti ylikoulutusta oli mm. kiinalaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Antropologi Anni Partanen tutki väitöskirjassaan kiinalaisten nuorten naisten opiskelijaperäistä siirtolaisuutta ja sen vaikutusta perhe- ja sukuyhteisöihin. Ennen uudistuspolitiikan alkua ulkomaille opiskelemaan pääsivät vain valtion tarkoin valitsemat yksilöt. Heitä lähetettiin ryhminä lähinnä Neuvostoliittoon, mutta jonkin verran myös esimerkiksi Isoon-Britanniaan ja Ranskaan kieliä opiskelemaan. 1970-luvun lopun ja 80-luvun reformit synnyttivät ja kiihdyttivät muuttoliikettä, 1990- luvun taloudellinen kasvu mahdollisti omakustanteisen opiskelun ulkomailla yhä useammalle, todetaan Partasen väitöskirjatyöprosessista tehdyssä artikkelissa. Partasen mukaan osa kiinalaisista suorittaa ulkomailla tutkintoja, koska ne ovat olennainen osa sosiaalisen aseman ylläpitoa ja edistämistä. Yhden lapsen politiikan kautta perheen ainoan lapsen koulumenestys on olennainen osa koko suvun yhteiskunnallista asemaa. Ulkomailla opiskelu on myös tullut mahdolliseksi taloudellisesti, kun keskiluokka on kasvanut Kiinassa voimakkaasti. Partanen jatkaa, että myös tyttöjen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen asema opiskelujen aikana on muutoksessa. Vaikkakin Kiinassa on perinteisesti eletty patrilineaarisessa yhteiskunnassa ja miehen vastuu vanhemmista on ulottautunut pitkälle, on yhden lapsen politiikan myötä myös tyttöjen/naisten vastuu vanhempiensa suhteen noussut taloudellisesti. Toisaalta naiset etsivät Partasen mukaan kokonaisvaltaisempaa elämänmuutosta, eli ulkomailla opiskelun aikana kiinalaiset naisopiskelijat ovat miesopiskelijoita halukkaampia perustamaan perhe ja etsimään pidempiaikaisia mahdollisuuksia jäädä asumaan ulkomaille. Miesopiskelijat puolestaan ovat halukkaampia palaamaan Kiinaan, etsimään kiinalaisen puolison ja perustamaan perheen Kiinaan. Vaikka nyky-kiina houkuttelee opiskelijoita palaamaan takaisin Partanen muistuttaa, että vuoden 1978 jälkeen Kiinasta lähteneistä 1,2 miljoonasta opiskelijasta Kiinaan palanneita on alle 30 prosenttia. Suurin osa kiinalaisista opiskelijoista tähtää Yhdysvaltoihin, Japaniin, Iso-Britanniaan ja Australiaan. Ke Feiting Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta laati vuonna 2010 opaskirjan kiinalaisille opiskelijoille opiskelusta Suomessa. Ke:n haastattelemien kiinalaisten opiskelijoiden vastauksista käy ilmi, että kiinalaisten opiskelijoiden suurimmat esteet tulla Suomeen opiskelemaan liittyvät rahoituksen haasteisiin, vaikkakin Suomessa opiskelu sinällään on maksutonta. Lisäksi yleinen epätietous kohdemaasta, kohdekaupungista, sekä mm. kielitaidon puute nousevat arjen haasteiksi. Eräillä haastateltavilla myös talvinen, kylmä ilmasto ja erilainen ruokakulttuuri haastavat Suomessa opiskelua. 4
Cao Qian tutki sosiologian pro gradu-tutkimuksessaan (Helsingin yliopisto, 2011) kiinalaisten maahanmuuttajien asumiseen, työllistymiseen, terveydenhuoltoon ja lastenhoitoon liittyviä prosesseja suomalaisessa yhteiskunnassa. Caon tutkimukseen osallistui 15 kiinalaista haastateltavaa, joilla 13:lla oli vähintään kandidaattitason yliopistollinen tutkinto. Kahdeksan haastateltavisa oli saapunut Suomeen työ- ja viisi opiskelijaviisumilla. Jokainen haastatelluista oli työelämässä. Työskentelystä Suomessa haastatellut kertoivat, että työnsaanti Suomessa tuntui yleisesti ottaen hankalalta. Korkeastikoulutetut, Suomeen tulleet haastatellut saivat työpaikan joko internet-haun avulla ja osa henkilökohtaisten suhteiden (perhe ja ystävät) avulla. Matalamman tason työtehtävissä haastatelleista oli kymmenen ja heidän työtehtävänsä vaihtelivat niin siivoustehtävistä kiinalaisessa ravintolassa työskentelyyn kuin hoitotyöstä myyntityöhön. Näihin työtehtäviin oli ajauduttu syystä tai toisesta, kuten siitä, että Kiinasta saatua ammatti-/tutkinto-osaamista ei kyetty hyödyntämään Suomessa. Korkeamman osaamistason tehtävissä toimi haastatelleista viisi ja työtehtävät vaihtelivat yliopiston tutkijoista it-alan tehtäviin, sekä kiinan kielen avustajiin. Suomalaiset nähtiin työtovereina positiivisessa sävyssä, tosin suomalaisten kanssa nähtiin olevan vaikeaa perustaa ystävyyssuhteita. Täten kiinalaiset maahanmuuttajat muodostivat sosiaaliset suhteensa pääsääntöisesti toisten kiinalaisten kanssa. Liikkuvuutta työpaikkojen/toimialojen suhteen oli vähiten nähtävissä kiinalaisiin ravintoloihin palkatuilla kiinalaisilla. Ravintoloissa työskennelleet tiesivät, etteivät heidän työnsaantimahdollisuutensa muihin työtehtäviin tai toimialoille Suomessa olleet kovin hyviä, jolloin useat heistä olivat ikään kuin pakotettuja jäämään alalle töihin ja perustamaan jatkossa joko oman ravintolan tai toimimaan samalla toimialalla muissa tehtävissä. Tämä on yksi osoitus siitä, miten joillakin toimialoilla yrittäjyys näyttäytyy maahanmuuttajalle useasti vaihtoehdon ohella myös eräänlaisena pakkona. Haastatelluista tyytyväisimpiä asemaansa olivat korkeastikoulutetut ja korkeamman osaamistason työtehtävissä toimineet. Hoitoalalla työskennelleiden kokemukset ja työtyytyväisyys vaihtelivat suuresti. Yksi hoitoalalla toimineista oli koulutukseltaan lingvisti, eikä nähnyt, että hänen ammattitaitonsa oli käytössä oikealla alalla. Huomattavaa kuitenkin on, että haasteista huolimatta yli puolet haastateltavista ajatteli, että he tulevat viettämään loppuelämänsä Suomessa. Kolmannes ajatteli eläköitymisen ollessa ajankohtainen palata Kiinaan. Hämeen ammattikorkeakoulun kiinalaiset opiskelijat kertovat YouTube-mediapalveluun (tallenteet ladattu sivustolle 24.5.2010) ladatuissa tallenteissa kokemuksistaan opiskelustaan ja elämästään Suomessa ja siitä, miksi ovat valinneet Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelupaikakseen. Tallenteista käy ilmi, että kulttuurienvälinen vuorovaikutus koetaan mielekkääksi ja englanninkielinen opiskelu- ja kommunikointimahdollisuus nähdään hyväksi. Lisäksi opiskelijoiden itsenäinen ajattelu ja elämisen kehittyminen korostuvat Suomessa opiskellessa. Ilmainen opiskelu opiskelumateriaalineen on tallenteiden mukaan kiinalaisille erittäin tärkeällä sijalla. Suomalaista yhteiskuntaa arvostetaan mm. sosiaaliturvajärjestelmän myötä ja suomalaiset nähdään ystävällisiksi ja harkitseviksi ihmisiksi. Opiskelijat nauttivat myös opiskelijaelämän mahdollisuuksista vapaa-aikaan liittyvine mahdollisuuksineen. Elämänlaatuun liittyen myös matkustaminen, itsenäisyys ja ylipäätään opiskelu laadukkaassa ympäristössä ovat kiinalaisten opiskelijoiden mieleen. 3 Kiinan koulutusjärjestelmä Opetushallitus julkaisi vuonna 2006 raportin Kiinan koulutusjärjestelmästä. Kiinan koulutusjärjestelmän kuvaus toimii tässä selvityksessä taustakehyksenä, joka asemoi Suomessa opiskelevien kiinalaisten ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden taustaa. Kiinan koulutusjärjestelmä voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: 1) Yleissivistävä koulutus: esikoulu (Preprimary/Preschool), ala-aste (Primary School), yläaste (Junior/Lower Middle School,Junior Secondary) ja lukio (Senior/Upper Middle School) 2) Ammatillinen toisen asteen koulutus: ala- tai yläasteen oppimäärään perustuva koulutus (Toisen asteen erikoisoppilaitokset/specialised Secondary School, ammatilliset toisen asteen oppilaitokset/vocational Secondary School, ammattitaitoisten työntekijöiden oppilaitokset/skilled Worker School/myös toisinaan Polytechnic School). 5
3) Korkea-asteen koulutus: yliopistot, toisen asteen jälkeiset erikoisinstituutit (mm.opettajankoulutuslaitokset) ja ammatilliset yliopistot. 4) Aikuiskoulutus: koulumuotoinen koulutus (kaikki koulutustasot), lukutaitokoulutus ja muut ohjelmat. (kts. taulukko alla Kiinan koulutusjärjestelmästä, lähde: Opetushallitus 2006) Korkea-asteen koulutuksesta keskusteltaessa Kiinassa on syytä huomioida se, että yliopistoiksi voidaan kutsua myös sellaisia oppilaitoksia, joissa voi suorittaa 2 3 -vuotisia koulutusohjelmia, mutta ei korkea-asteen tutkintoa. Korkea-asteen koulutus Kiinassa on luonteeltaan seuraavaa: kansallinen yliopistojen pääsykoe (gaokao) määrää opiskeluoikeuden kiinalaisessa yliopistossa. Opetussuunnitelman linjaukset ovat pääsääntöisesti kansallisia linjauksia ja opiskelijamäärä tietyn oppilaitoksen koulutusohjelmassa perustuu keskushallinnon johtamaan suunnitelmatalouteen. Osa valmistuneista palkataan valtion palvelukseen. Korkeakoulutuksesta pyritään tekemään mahdollisempaa yhä useammalle kiinalaiselle. 1980-luvun alkupuolella vain 2 3 % 18 22-vuotiaiden ikäluokasta osallistui korkea-asteen koulutukseen, vuonna 2002 luku oli jo 14 %. Yliopistojen pääsykoe on saattanut osaltaan linjata opiskelijoiden vahvaa suuntautumista opiskeluvaihdossa mm. luonnontieteellisille aloille ja englanninkielisiin ohjelmiin, sillä vuoden 2001 jälkeen pääsykokeiden pakollisina aineina ovat olleet kiinan kieli, matematiikka ja yksi vieras kieli (englanti). Valinnaisina aineina ovat vaihdelleet haetun alan mukaan. Luonnontieteellisiin opintoihin pyrkivä suorittaa kokeen fysiikasta, kemiasta ja/tai biologiasta. Vuonna 2002 noin 50 % hakijoista hyväksyttiin korkeakouluopintoihin. Vuonna 2004 Kiinassa oli 2 236 korkea-asteen oppilaitosta, joista 1731 tavallisia korkeakouluja (yliopistoja ja ammatillisia yliopistoja) ja loput 505 erilaisia aikuiskoulutusinstituutteja. Aikuiskoulutusinstituuteissa ei voi suorittaa varsinaisia korkeakoulututkintoja, vaan niistä saa ainoastaan päättötodistuksen. Kiinan korkeakoulusektori on ollut voimakkaiden muutostuulien alla 1990-luvun jälkeen ja tavoitteeksi on muodostunut yhdistää ja sulauttaa toimijoita yhteen monialaisten korkeakouluyksiköiden synnyttämiseksi. Myös yksityiset korkeakoulut ovat nostaneet profiiliaan Kiinassa. Tänä päivänä myös yritykset, järjestöt, yhteisöt sekä yksityiset henkilöt voivat perustaa korkeakoulun. Tällä tavoin yhteistyö ulkomaisten yliopistojen kanssa on kasvattanut merkitystään ja maksullisten tutkintojen myynti on 6
kasvanut samaan aikaan. Osalla yksityisistä korkeakouluista on oikeus myöntää Kiinan opetusministeriön hyväksymiä korkeakoulututkintoja. Kiinassa voi suorittaa korkeakoulututkintoja 11:lla eri koulutusalalla: Humanistiset tieteet, liikunta, luonnontieteet, lääketiede, maatalous, metsätalous, kasvatustiede (opettajankoulutus), taide, talous- ja kauppatiede, tekniikka ja yhteiskunta- ja oikeustiede. Vaikka Kiinan korkeakouluissa onkin mahdollisuus suorittaa laajalti korkeakouluopintoja eri tasoilla, ainoastaan Kiinan opetusministeriön (Academic Degree Committeen) hyväksymät tutkinnot ovat virallisesti tunnustettuja. Muissa korkea-asteen koulutusohjelmissa on mm. diploma, sub-degree tai non-degree ohjelmia, jotka eivät ole tutkintoon johtavia ja ne ovat usein 2-4 vuotta kestäviä ja ammatillisesti suuntautuneita koulutuksia. Kiinalainen kandidaattitason tutkinto (xueshi xuewei) edellyttää tavallisesti noin neljän vuoden kokoaikaista opiskelua. Joissakin koulutusohjelmissa, kuten lääketieteen, hammaslääketieteen, arkkitehtuurin ja tekniikan alueilla suorittaminen saattaa kestää 5-6 vuoteen. Kandidaatintutkintoon kuuluvat päättötyö on luonteeltaan lähinnä enemminkin pitkä essee, kuin varsinainen tutkielma. Kandidaattiopinnot sisältävätkin suomalaista kandidaattitutkintoa enemmän luentoja ja ulkoa opettelua, kuin tieteellistä tutkimusta. Kiinalainen maisteritason tutkinto (shuoshi xuewei) edellyttää kandidaatin tutkinnon jälkeisiä 2 3 vuoden kokoaikaista opintokokonaisuutta. Maisteriohjelmat Kiinassa ovat luonteeltaan joko 1) akateemisia, opetus- ja tutkimustyöhön tähtääviä tai 2) soveltavia ja elinkeinoelämään valmistavia (esim. kaupallisella, kasvatustieteellisellä, arkkitehtuurin, teknisillä ja lääketieteen alalla). Teoreettisten perus- ja erikoistumisopintojen ohella kiinalaiselta edellytetään maisteritason suoritukseen kykyä lukea ja tehdä tutkimusta yhdellä vieraalla kielellä, marxistisen teorian tutkielmaa, tieteellistä lopputyötä ja sen suullista puolustamista. Globalisoituneen yhteiskunnan haasteet ovat iskeneet myös koulutukseen. Opetushallituksen raportin mukaan korkeakoulututkinto ei takaa enää automaattisesti työpaikkaa, joten täten myös maisteriohjelmien suosio Kiinassa on ollut paikoin laskusuunnassa. Kiinalainen tohtoritason tutkinto (boshi xuewei) edellyttää vähintään kolmen vuoden opintoja maisterin tutkinnon jälkeen. Opetusisältöihin kuuluu poliittisia kursseja, kahden vieraan kielen opiskelua, sekä erikoistumisalan syventävät kurssit. Väitöskirjatyötä puolustetaan julkisesti. Tohtorintutkinnon voi suorittaa myös tutkimusinstituuteissa, tai tutkinnon voi saada myös henkilö, jolla ei ole tutkintoon liittyviä opintoja, mutta joka on julkaissut erikseen arvioiden merkityksellisiä tutkimuksia. CIMO:n laskelmien mukaan korkeakoulujen määrä Kiinassa on tuplaantunut vuosikymmenessä 1990- luvun jälkeen. Vuonna 2007 Kiinassa oli 1700 rekisteröityä korkeakoulua, joista sekä kandidaatin, että maisterin tutkintoja myöntäviä tahoja oli 700 kpl. Tohtorin tutkintoja myöntäviä instituutioita oli vajaat 350. Tiedekunnissa oli n. 1,16 miljoonaa jäsentä, joista 42%:lla oli maisterin ja 11%:lla tohtorin tutkinto. Korkeakouluopiskelijoiden määrä on 1980-l jälkeen yli kaksikymmenkertaistunut. Kiinassa korkeakouluja kehitetään nk. 985 ja 211-ohjelmien avulla. 211-ohjelmassa (käynnistynyt v. 1995) ohjataan varoja 100 kiinalaiselle yliopistolle niiden toimintaedellytysten parantamiseen, opetusohjelmien kehittämiseen, yliopistojen yhteistyön kehittämiseen ja yliopistojen verkottumisen edistämiseen. CIMO:n selvityksen mukaan niiden tavoitteena on opetuksen tehostaminen ja korkeasti koulutetun työvoiman määrän lisääminen erityisesti teknologian ja luonnontieteiden alueilla. Rahoitus koostuu valtion, maakuntahallinnon ja mukana olevien yliopistojen omarahoituksesta. Ohjelmaan on sisällytetty yli 600 tutkimushanketta/ohjelmaa, kuten esim. kirjastojen digitalisointihankkeita ja tutkimus- sekä opetusverkostojen perustamista. Yliopisto- ja elinkeinoelämän yhteistyömuotojen löytäminen on ohjelmassa aktiivista. 985-ohjelmassa näkökulma on vahvemmin tieteellisen tutkimuksen tason nostamisessa ja tutkimustyöhön liittyvien valmiuksien kehittämisessä. 36 yliopistosta, alkuvaiheessa yhdeksästä oli tarkoitus muodostaa Kiinan huippuyliopistoyksiköitä. Näihin kuuluvat Pekingin, Tsinghuan, Zhejiangin, Fudanin ja Nanjingin yliopistot, sekä Shanghai Jiaotong University, University of Science and Technology, China Xian Jiaotong University ja Harbin Institute of Technologyn (Heilongjiang). Rahoitusta tässä ohjelmassa ohjataan ulkomaisten huippututkijoiden palkkaamiseksi Kiinaan, 7
kansainvälisten tutkimushankkeiden kehittelyyn, sekä mm. kansainväliseen opiskelija- ja henkilökuntavaihtoon. 4 Selvityksen informantit, toteutustapa ja aikataulutus Tähän selvitykseen liittyvän kyselyn on tarkoitus olla yksi yksi näkökulma suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien ja työskentelevien kiinalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden mielipiteistä, käsityksistä ja kokemuksista Suomesta opiskelu-ja työskentelyalueena. Selvityksen informanteiksi valittiin hankkeen kohdealueen mukaisesti korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita Kymenlaaksosta, Lahdesta, Hämeenlinnasta ja pääkaupunkiseudulta. Selvitys toteutettiin englanninkielisellä, Helsingin yliopiston e-lomakekyselyllä osoitteessa: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/25889/lomake.html. Kieli valittiin englanniksi siitä syystä, että suurin osa kiinalaistaustaisista opiskelijoista suorittaa englanninkielisiä yliopisto-ja ammattikorkeakouluopintoja Suomessa. Selvitykseen annettiin vastausaikaa noin kahden kuukauden verran, vuoden 2011 helmi-ja huhtikuun välisenä aikana. Informantit kontaktoitiin em. korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulujen yhdyshenkilöiden kautta, jotka välittivät linkkiä kyselyyn eteenpäin. Kysely toteutettiin puolistrukturoidun haastattelun metodilla. Kyselyn taustaksi toteutettiin oheinen saate: Dear respondent, My name is Tuomo Kauha. I am currently working in Rekry-Amare project at the University of Helsinki, Palmenia Centre for Continuing Education. This enclosed questionnaire will assist in making this survey possible. The purpose of the Rekry-Amare project is to support employment of academically trained immigrants and immigrants with special skills in Finland, to create flexible language learning opportunities and qualification channels, to study the preconditions for successful recruitment and to utilise good practices of other EU nations, especially in recruiting immigrants with higher education and in utilizing their expertise. Our project partners are: University of Helsinki, Palmenia Centre for Continuing Education, (Lahti and Kouvola units), HAMK University of Applied Sciences, Päijät-Häme Employment and Economic Development Office, Heinola Employment and Economic Development Office, Kouvola Employment and Economic Development Office, GEKO- Association for European and Local Politics (Berlin, Germany), Adam Mickiewicz University, Centre for Migration Studies (Poznan, Poland), GEMS Northern Ireland Limited (UK, Belfast), Dublin Ballymun Job Centre (Dublin, Ireland), Jaan Tõnisson Institute (Tallinn, Estonia). The project will be implemented during 1st June 2010-31st March 2013. The project is funded by the European Social Fund, the Häme Centre for Economic Development, Transport and the Environment, the HAMK University for Applied Sciences, the City of Lahti, the City of Kouvola and the Lahti unit of the Palmenia Centre for Continuing Education at the University of Helsinki. This survey is a part of the Rekry-Amare project, which main task is to promote work-related immigration and spread good practices in the EU. In this survey the main goal is to find out what are the needs of Chinese academic immigrants, who are studying or working in Finnish universities and universities of applied sciences to Finnish work life. Some factors influencing this process are trying to clarify through this survey. The findings of this study will be used as one guideline for Finnish companies and organizations in their future recruiting and trainee processes. The project is funded by the European Social Fund, the Häme Centre for Economic Development, Transport and the Environment, the HAMK University for Applied Sciences, the City of Lahti, the City of Kouvola and the Lahti unit of the Palmenia Centre for Continuing Education at the University of Helsinki. 8