Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011 Kaukolämpö

Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011 Energiateollisuus ry 2012 ET-Kaukolämpökansio 2/8

Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011 Sisältö Teksti 1 Yleistä 2 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet 3 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet 4 Vaurioiden esiintymistiheys ikäluokittain 5 Vaurioituneet johto-osat 6 Vauriosyyt 7 Vaurioiden laatu 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua 10 Korjauskustannukset 11 Käyttökeskeytykset 12 Yhteenveto Taulukot 1 Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrä johtotyypeittäin 2011 2 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 2011, kpl/km 3 Vauriomäärä ja -tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille 2011 4 Vauriot vaurioituneen johto-osan mukaan jaoteltuina 2011, kpl 5 Vauriosyiden jakautuma 2011, % 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 2011, kpl 7 Vauriot paikantamistavan ja -tarkkuuden mukaan jaoteltuina 2011, kpl 8 Mpuk/2Mpuk-johtojen vauriojaotteluja 2011, kpl 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 2011, /vaurio Kuvat 1 Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus 1982-2011 2 Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus 1982-2011 3 Vauriota kohti uusittu johtopituus 1982-2011 4 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen 2011 5 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina 1987-2011 6 Vauriosyiden prosentuaalinen jakautuma 2011 7 2Mpuk-rakenteen vauriosyiden kehitys 1986-2011 8 Mpul-rakenteen vauriosyiden kehitys 1986-2011 9 Betonisten kokoelementtikanavarakenteiden (E) vauriosyiden kehitys 1986-2011 10 Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakautuma 2011 11 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeille 2005-2011 12 Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät 1970-2011 Liitteet 1 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet

1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011 1 Yleistä Kaukolämpöverkoissa esiintyneistä vaurioista on aiemmin tehty 25 raporttia. Nämä ovat vuosilta 1967-77, 1978-79, 1980-81, 1982-83, 1984-86 sekä vuosittain vuosilta 1987 2010. Vuoden 2011 vaurioita koskevaan kyselyyn saatiin vastaukset 48 jäsenyrityksestä vastaten 45 % kaukolämpöä myyvistä jäsenyrityksistä. Vastanneiden laitosten kokonaisjohtopituus oli 8050 km vastaten noin 62 % koko jäsenistön johtopituudesta. Vastanneista laitoksista 13:llä ei vaurioita vuoden 2011 aikana ollut lainkaan. Valtaosa suurista ja keskisuurista jäsenyrityksistä on parina viime vuonna raportoinut vauriotietonsa. Vastanneiden yritysten osuus maan kokonaisjohtopituudesta on täten noussut niin suureksi, että tilaston voidaan katsoa antavan hyvinkin edustavan kuvan Suomen vauriotilanteesta. HUOM! Kaikki raportissa esitetyt ominaisluvut (esim. uusittu johtopituus vauriota kohti m/kpl) on laskettu vain niiden vaurioiden perusteella, joista ko. tieto (esim. uusittu johtopituus) oli vauriokaavakkeessa annettu. 2 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet Vaurioita on tässä raportissa tarkasteltu nykyisin rakennettavien sekä yleisimpien johtorakenteiden osalta. Vanhat ja harvinaisemmat rakenteet, joita ei enää rakenneta, tai joita on tai rakennetaan merkityksettömän vähän, on esitetty yhtenä johtotyyppiryhmänä "muut rakenteet." Lisäksi kaivot muodostavat oman "johtotyyppinsä". Johtotyypit on näin jaoteltu seitsemään ryhmään, jotka ovat: 1 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, kaksiputkielementit, (Mpuk) 2 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, yksiputkielementit, (2Mpuk) 3 Irrallisilla virtausputkilla varustetut muovisuojakuorijohdot, ns. "reikäputkielementit", (Mpul, 2Mpul) 4 Betoniset kokoelementtikanavajohdot, (Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv) 5 Erilaiset taipuisat johtorakenteet (mm. muovi- ja kuparivirtausputkilla varustetut johdot) 6 Kaivot 7 Muut johtorakenteet, kuten sisäjohdot, asbestisementtisuojaputkijohdot sekä ns. "vanhat" betonikanavajohdot. Johtotyypit on kuvattu ja niiden nimilyhenteet selostettu liitteessä 1.

3 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet 2 Taulukkoon 1 on koottu johtotyyppikohtaisesti vastanneiden yritysten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet sekä vaurioiden lukumäärät. Vauriotapausten lukumäärä vuonna 2011 oli 574 kpl. Määrä on 1980- ja 1990-lukujen vaihteesta lähtien ollut hienoisessa laskussa huolimatta johtopituuden kasvusta ja verkkojen ikääntymisestä. Vauriolukumäärä on vastausprosentti huomioiden lähes sama kuin edellisenä vuonna. Uusittu johtopituus yhteensä, 9,1 km (tieto saatu 458 vauriosta) v. 2011 oli lähes sama kuin edellisvuonna. Uusittu johtopituus on 1990-luvun alun jälkeen pysytellyt tasolla n. 8 12 km/vuosi. Keskimääräinen vauriota kohti uusittu johtopituus oli 15,8 m, mikä on vajaa 2 metriä pitempi kuin vuonna 2010. Uusittu johtopituus on sekä absoluuttisesti että suhteessa ko. johtotyypin kokonaispituuteen omassa luokassaan johtotyyppiryhmässä Mpul, 2Mpul. Tässä on kuitenkin huomattava, että osa ko. johtotyypin (samoin kuin johtotyyppien E ja "muut rakenteet") uusitusta johtopituudesta on vaurion korjaustyön yhteydessä tehtyä perusparannusta, toisin sanoen uusittu johtopituus on pitempi kuin pelkästään vaurion edellyttämä korjauspituus. Joka tapauksessa näiden johtotyyppien korjauspituus vauriota kohti on kertaluokkaa suurempi kuin kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla. Vuosittain uusitun kokonaisjohtopituuden kehitys johtotyypeittäin vuodesta 1982 lähtien on esitetty kuvassa 2 ja vauriota kohti uusitun johtopituuden kehitys vastaavasti kuvassa 3. Uusitun johtopituuden lisäksi oli useissa tapauksissa eristystä uusittu pitemmältä matkalta. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vuototapauksissa eriste kastuu yleensä korkeintaan parin kolmen metrin matkalta. Ryhmässä "muut rakenteet" oli 4 vauriota asbestisementtisuojaputkijohdoissa, 4 kpl kellari-/sisäjohdoissa, 3 kpl ilmajohdoissa, 1 kpl siltajohdossa, 6 kpl kiertojohdossa, 1 kpl kahden eri johtotyypin haaroituksessa sekä 17 erilaisissa vanhoissa betonikanavarakenteissa (valtaosin kevytbetonieristeisiä P-kanavia). 4 Vaurioiden esiintymistiheys ikäluokittain Keskimääräinen vauriotiheys 2011 laski hieman edellisvuodesta ja oli nyt 0,07 kpl/km. Johtotyypeittäin betonikanavilla vauriotiheys oli jonkin verran korkeampi kuin 2010, Mpuk/2Mpuk- ja Mpul-rakenteilla suunnilleen ennallaan (kuva 1). Huomionarvoista on, että kiinnivaahdotetulla kaksiputkirakenteella Mpuk vauriotiheys oli vain 0,01 kpl/km. Vaurioiden esiintymistiheys (vikaantuvuus) käyttöikävuosittain, toisin sanoen vauriomäärä / ko. asennusvuotena rakennettu johtopituus johtotyypeittäin on esitetty taulukoissa 2 ja 3 sekä kuvassa 4. Mpul-rakenteella vauriotiheys on tasaisen korkea läpi koko ko. johtojen laajemman rakentamisen kauden. 2Mpuk-rakenteella vauriotiheys on alle 15 vuotta vanhoilla johdoilla hyvin pieni ja nousee sitten vähän korkeammalle tasolle. Vanhemmilla 2Mpuk-johdoilla vauriotiheys on noussut tasolle 0,05 0,10 kpl/km. Kiinnivaahdotetun johtorakenteen ensimmäisinä käyttövuosina 1970-luvun lopulla rakennetuissa johdoissa vauriotiheys on 0,20 kpl/km. Em. vanhimpien johtojen sinänsä ei mitenkään hälyttävä vauriotiheys lienee pääosin laskettavissa ko. rakenteen käytön ensimmäisten vuosien lastentautien tiliin (lähinnä liitostekniikan kehittymättömyys sekä huolimaton asennustyö ja valvonta).

3 Betonisilla kokoelementtikanavajohdoilla vauriotiheys on edelleen suhteellisen alhainen. Vanhimmillakin johdoilla vauriotiheys pysyy suuruusluokassa 0,10 kpl/km. Vaurioista, joissa eriste oli ilmoitettu, 84 % kohdistui mineraalivillaeristeisiin johtoihin, 8 % PURkouruilla eristettyyn rakenteeseen ja 8 % kevytbetonieristeisiin johtoihin. Johdon ikää (rakentamisvuotta) ei aina (n. 27 % vaurioista) ollut ilmoitettu, jolloin näitä vaurioita ei esiintymistiheyttä käyttöikävuosittain laskettaessa voitu ottaa mukaan. Tästä syystä taulukon 2 mukaiset vauriotiheydet ovat etenkin vanhimmilla johdoilla, joista ikätieto useimmin puuttui, jonkin verran epävarmoja (eli todellisuutta pienempiä). Kuvassa 5 on esitetty eri johtotyyppien keskimääräinen vikaantuvuus johdon käyttöiän funktiona vuosien 1987-2011 koko vauriotietoaineiston pohjalta. 5 Vaurioituneet johto-osat Vaurioiden kohdistuminen eri johto-osiin ilmenee taulukosta 4. Sama vaurio voi kohdistua useaan johto-osaan, näin taulukon summat eivät vastaa vaurioiden kokonaismäärää. Kaivossa tapahtuneita vaurioita lukuun ottamatta valtaosa, 60 80 % vaurioista kohdistuu ainakin varsinaiseen virtausputkeen. Muista johto-osista vaurio kohdistuu useimmin muovisuojakuorijohtojen suojakuoreen ja eristeeseen, haaroituksiin sekä venttiileihin kaivossa tai venttiilielementeissä. Vaurioista kohdistui sekä meno- että paluuputkeen n. 15 %, pelkästään menoputkeen n. 60 % ja paluuputkeen n. 25 %. Jakauma vastaa pitkälti edellisiä vuosia. 6 Vauriosyyt Vaurioiden syyjakauma on esitetty taulukossa 5 ja kuvassa 6. Vauriosyistä selvästi yleisin on "epätiivis suojakuoriliitos" kaikki johdot huomioiden. Mpul-rakenteella merkittäviä vaurion aiheuttajia ovat epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus, betonikanavarakenteilla epätiivis betonielementtisauma ja epätiivis betonivalu. Rakenteella 2Mpuk yleisimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos tai puutteellinen liitoseristys, joiden yhteiseksi osuudeksi on viime vuosina vakiintunut n. 50 % (nyt 56 %) sekä ulkopuolinen väkivalta, jonka osuus näyttää ko. vahinkojen välttämisedellytysten kehittymisestä huolimatta vakiintuneen n. 15 25%:n tasolle, ollen nyt 19 %. Teräsputken hitsausvirhe aiheutti 5 % vaurioista tällä rakenteella, mikä on selvästi alempi kuin vuonna 2010 ja noin puolet 2000-luvun keskimääräisestä tasosta. Mpuk-rakenteella teräsputkien hitsaus vaatii enemmän tarkkuutta. Viime vuosina hitsausvirheiden osuus on ollut 30 60 %, mutta nyt vain 14 %. Absoluuttisesti määrä oli 2011 varsin vähäinen, vain 3 kpl. Eräiden vauriosyiden osuuden kehitys eri johtotyypeillä on esitetty kuvissa 8, 9 ja 10. Useat vauriot ovat syntyneet kahden tai useamman syyn yhteisvaikutuksesta. Tällaisia syy-yhdistelmiä ovat esim. "virheellinen ympärystäyttö/maanpainuma/johdon virheellinen kaltevuus" tai "kondenssivesi/puutteellinen tuuletus". Usein ensin mainitun kaltainen syy-yhdistelmä johtaa lopulta suojakuoriliitosten vaurioitumiseen, jolloin johtovaurion alkuperäinen syy ei ole epätiivis suojakuoriliitos vaan esim. maanpainuma. Teräsputken hitsausvirheistä (yleensä huokonen) selkeä valtaosa oli tavanomaisissa liitoshitsauksissa (työmaahitsissä). Vuotavia tehdashitsejä raportoitiin 6 kpl ja porausliitoshitsejä 3 kpl.

Kiinnivaahdotetun johdon epätiivis suojakuoriliitos käsittää pääasiassa kutisteliitoksia. Vain kolme vaurioitunutta hitsausliitosta raportoitiin, muita liitostapoja puolestaan 7 kpl. Huomattavan osan kutisteliitoksissa esiintyvistä vaurioista ovat aiheuttaneet erilaiset työvirheet, kuten vajaa tai muuten huono eristys, epäkeskeinen kutiste ja huonosti asennettu holkkiliitos. Todennäköisesti puutteellinen/vajaa/huono liitoseristys on varsinainen aiheuttaja myös moniin kutisteliitosten epätiiviyksiin. Valtaosa, 72 % vauriotapauksista kohdistui johtoon, joka ei ollut salaojitettu. Pohjaveden pinta oli vain 2 % tapauksista johdon yläpuolella ja 16 % tapauksista ajoittain johdon yläpuolella. Seuraavassa on luettelona esitetty kohdassa "muut" raportoituja vauriosyitä: ei etsitty/ei kaivettu näkyviin tasaimen väsyminen johto liian pinnassa raskasliikenteisellä tiellä sisäpuolinen vedenpoisto estynyt puutteellinen tuuletus Mpul-elementti asennettu vääripäin venttiilin sulkutiiveys/karavuoto kiintopistevuoto Kiertojohto paljaana pohjaveden alapuolella putki tiilen päällä reikä teräsputkessa materiaalivika huono kierreliitos puutteellinen viemäröinti vesijohtovuoto söi maata linjan alta lämmönsiirrinvuoto mutapussin kansiruuvit löysänä epätiivis haaroituslaatikko ikä 4 7 Vaurioiden laatu Raportoiduista vaurioista valtaosa, n. 82 % on läpisyöpymiä. Murtumia/repeämiä oli n. 3 %. Loput vaurioista on muita, lähinnä suojakuoren/eristeen vioittumisia. Näitä tapahtuu varmasti todellisuudessa tässä esitettyä enemmän, mutta niitä eivät kaikki raportoi. Syöpymät olivat käytännössä kaikki ulkopuolisen veden aiheuttamia. 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen Vaurioiden pääasiallisin havaitsemistapa betonikanavajohdoilla ja Mpul-rakenteella on vettä kaivossa/kellarissa/lj-huoneessa, kun taas 2Mpuk-rakenteella vauriot havaitaan yleensä lämpimänä/sulana/kuivana alueena maassa. Muut tavat ovat lähinnä ulkopuolisia ilmoituksia, "selviä tapauksia" (mm. vesisuihku) tai kaivokierroksen yhteydessä tehtyjä havaintoja. Havaitsemistavat on esitetty taulukossa 6 ja kuvassa 10. Taulukosta 7 käy ilmi vaurioiden paikantamistapa ja -tarkkuus. Kaikista vaurioista, joista paikantamistapa ja -tarkkuus oli ilmoitettu, yli 70 % oli onnistuttu paikantamaan ensi yrittämällä tarkasti (alle 1 metri).

5 Mikäli vuotopaikka ei ole selvä, käytetään paikannukseen lämpökamerakuvausta ja pintalämpötilamittaria, jotka vaikuttavat suhteellisen tarkoilta, sekä koekaivamista päättelyn perusteella, mikä useimmissa tapauksissa johtaa ainakin kahden kuopan kaivamiseen. Lämpökameralla tai pintalämpötilamittarilla paikannetuista 35 vuodosta 34 osui alueelle 0-5 m. Hälytysjärjestelmällä (Mpuk/2Mpuk), joita Suomessa tähän asti ei juuri ole käytetty, ei vaurioita raportoitu havaitun ja paikannetun. 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua Selvä enemmistö kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioista (yhteensä 256 kpl) kohdistuu johtorakenteelle 2Mpuk, kaksiputkielementtirakenteelle (Mpuk) ilmoitettiin ainoastaan 22 vauriota. Koska Mpuk-rakennetta on käytetty jo lähes 30 vuotta, voidaan jo perustellusti todeta, että kyseessä on hyvin luotettava johtorakenne. Taulukosta 2 ja kuvasta 4 ilmenee, että tämän nykyisin lähes yksinomaan rakennettavan johtotyypin vauriot keskittyvät voimakkaasti yli 20 vuoden ikäisiin johtoihin. Asiaa selvittänee pitkälti se, että rakenteen laajempi rakentaminen alkoi 1977, ja alkuvuosien vauriot voitaneen osittain panna lastentautien tiliin. Joissain tapauksissa yhdeksi vaurioksi ilmoitettu tapaus ilmeisesti sisältää useamman liitoksen korjauksen, joten todellinen liitosvaurioiden lukumäärä lienee jonkin verran tässä esitettyä suurempi. Taulukkoon 8 on koottu erityisesti liitosvaurioiden osalta tietoja kiinnivaahdotetuista johdoista ko. vauriotapauksissa. Selvä enemmistö liitosvaurioista kohdistui kutisteliitoksiin. Johtopäätösten tekemistä näistä tiedoista haittaa se, että olemassa olevien johtojen osalta ei ole tietoa eri asennus- ja työmenetelmien eikä liitostyyppien osuuksista. Myöskään vaurioituneiden johtojen ja liitosten kauppanimikkeitä ei ilmoiteta siinä määrin, että niiden tilastointi olisi mahdollista. Kuitenkin 1980-luvun loppupuolelta lähtien on kitkakiinnitetty (no comp) asennustapa, peltiliitos leveällä kutisteella sekä konevaahdotus ollut yleisin käytäntö. Tätä ennen käytettiin vielä myös betonikanava-/mpul-rakentamisesta periytynyttä kompensoitua asennustapaa (tasaimet/paisuntakulmat), jossa PEH-holkki kapein kutistein oli yleisin liitostapa ja PUR-vaahdon käsinsekoitusta samoin kuin PUR-kouruja käytettiin nykyistä enemmän. Joka tapauksessa suhteellisesti tarkastellen vaurioita sattuu paljon liitostyypille "PEH-holkki + kapeat kutisteet", eristystavan ollessa käsinsekoitus tai PURkourut. Liitostyypillä pelti + leveä kutiste raportoitiin tällä kertaa edellisen vuoden tapaan selkeästi enemmän vaurioita (74 kpl) kuin aikaisempina vuosina, nyt jopa selvästi enemmän kuin holkkiliitoksella. Tulevat vuodet näyttävät, onko tämä poikkeuksellinen tilanne vai merkki vanhimpien peltiliitosten tulemisesta käyttöikänsä päähän. Ilmeisesti tämä on osaselitys ilmiölle. Toisaalta holkkiliitosten osalta huonoimmat liitokset kiinnivaahdotettujen johtojen rakentamisen alkuvuosilta on jo suurelta osin korjattu. Merkillepantavaa on, että kaikkiaan 53 liitosvauriosta, joista sekä liitostyyppi että johdon ikä ilmoitettiin, vain yksi kohdistui 10 v. nuorempiin liitoksiin ja kaikki muut yli 20 v. ikäisiin liitoksiin, josta voi päätellä liitosrakenteiden selkeästi kehittyneen ja liitostyön laadun nousseen 1970- ja 1980-lukujen tilanteesta.

6 10 Korjauskustannukset Vaurioiden korjauskustannuksista saatiin 2011 kyselyssä tiedot vain 134 vauriosta. Vähäinen määrä ja etenkin isompien yritysten tietojen puuttuminen haittaa keskiarvojen luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta aiempiin vuosiin. Todelliset korjauskustannukset 2011 lienevät keskimäärin selvästi taulukossa 9 ja kuvassa 11 esitettyjä suuremmat, ehkä noin kaksinkertaiset. Mikäli oletetaan keskimääräiset vauriokohtaiset korjauskustannukset vuoden 2005 mukaisiksi (n. 14 000 ), olisi v. 2011 raportoidun 574 vaurion kokonaiskorjauskustannus 8,0 M. Jos vastausprosentti vauriokyselyyn olisi 100, päädyttäisiin koko Suomessa laskennallisesti tasoon 12,9 M : (8,6 M v. 2010, 11,4 M v. 2005, 3,5 M v. 1995). 11 Käyttökeskeytysajat Lämmöntoimituksen käyttökeskeytyksistä on nykyisin oma erillinen vuosittain julkaistava tilasto, joten tässä tilastossa ei käyttökeskeytyksiä ja niiden vaikutuksia enää tarkastella. 12 Yhteenveto Vauriotapausten lukumäärä vuonna 2011 oli 574 kpl, keskimääräinen vauriotiheys 0,07 kpl/km ja uusittu johtopituus 9,1 km. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vauriotiheys oli 0,06 kpl/km (2Mpuk) ja 0,01 kpl/km (Mpuk), johtorakenteella Mpul/2Mpul 0,18 kpl/km ja betonikanavarakenteella 0,11 kpl/km. Uusittu johtopituus/vaurio oli kiinnivaahdotetulla rakenteella n. 3,3 m, Mpul-rakenteella n. 13-kertainen ja betonisilla kokoelementtikanavilla n. 4-kertainen kiinnivaahdotettuun rakenteeseen nähden. Yleisimmin vauriot betonikanavajohdoissa aiheutuvat epätiiviistä betonielementtisaumoista sekä epätiiviistä betonivalusta. Rakenteella Mpul yleisin vauriosyy on epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus. Kiinnivaahdotetulla muovisuojakuorijohdolla merkittävimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos/puutteellinen liitoseristys sekä ulkopuolinen väkivalta. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten kokonaisjohtopituuden ja vaurioiden vuosittaisen lukumäärän kehitys vuodesta 1970 lähtien on esitetty kuvassa 12.

Taulukko 1 Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrä johtotyypeittäin 2011 - vauriota kohti / m 1,8 3,4 45,2 13,2 3,7 8,9 14,2 15,8 7 Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä JOHTOPITUUS / km 1 694 4 166 738 680 111 548 7 938 - osuus kokonaisjohtopituudesta / % UUSITTU JOHTOPITUUS / M 1) 21 52 9 9 1-7 100 40 796 6 152 953 22 606 512 9 081 - osuus kaikista uusituista johdoista / % 0 9 68 10 0 7 6 100 VAURIOTAPAUSTEN LUKUMÄÄRÄ / kpl - osuus kaikista vaurioista / % 22 234 136 72 6 68 36 574 4 41 24 13 1 12 6 100 - vaurioiden esiintymistiheys / kpl/km 0,01 0,06 0,18 0,11 0,05 0,07 0,07 1) Perustuu yhteensä 458 vaurioon, josta uusittu johtopituus ilmoitettiin

5 - - - - - - - - - - - - - 6 1 0,00 - - - - - - - 1 0,20 2 0,01 7 1 0,01 - - - - - - - 1 0,20 2 0,01 8 2 0,01 - - - - 1 0,25 - - - 3 0,02 9 4 0,02 - - - - - - - - - 4 0,02 10 1 0,01 - - - - - - - 1 0,25 2 0,01 11 2 0,01 - - - - - - - - - 2 0,01 12 - - - - - - - - - - - - - 13 3 0,02 - - - - - - - 1 0,25 4 0,03 14 1 0,01 - - - - - - - - - 1 0,01 15 - - - - 1 2,00 - - - - - 1 0,01 16-20 18 0,03 2 0,40 2 0,20 - - 2 1 0,07 25 0,04 21-25 53 0,07 1 0,04 4 0,16 1-6 4 0,09 69 0,08 26-30 55 0,07 21 0,09 15 0,09 - - 9 3 0,05 103 0,08 31-86 0,19 131 0,28 89 0,18 57-77 73 0,20 513 0,29 tuntematon 68 38 18 3 27 5 159 8 Taulukko 2 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 2011, kpl/km 1) Käyttöikä vuotta Johtotyyppi Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Taipuisat Epuk, Wmv johtorakenteet Vaurio kaivossa Rakenne "Muut" Yhteensä kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl kpl/km kpl kpl/km 0 4 0,02 - - - - - - 2 1 0,25 7 0,03 1 3 0,01 - - - - - - 1 - - 4 0,02 2 3 0,01 - - - - - - - 1 0,20 4 0,01 3 3 0,01 - - - - - - 1 - - 4 0,01 4 5 0,02 - - - - 1 0,14-1 0,14 7 0,02 1) Perustuu yhteensä 416 vaurioon, joista vaurioituneen johdon rakennusvuosi ilmoitettiin

9 Taulukko 3 Vauriomäärä ja tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille 2011 Johtokoko Johtotyyppi Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Yhteensä DN 20-80 - lukumäärä kpl 228 165 65 458 - tiheys kpl/km 0,065 0,324 0,681 0,111 DN 100-200 - lukumäärä kpl 121 82 72 275 - tiheys kpl/km 0,071 0,362 0,379 0,130 DN 250- - lukumäärä kpl 74 58 106 238 - tiheys kpl/km 0,112 32,973 0,268 0,225

Muut rakenteet Yhteensä Virtausputki 17 188 123 61 2 27 26 444 Ilmanpoisto, maa-asennus 1 6 - - - 1-8 Ilmanpoisto kaivossa - 1-1 - 6-8 Tyhjennys, maa-asennus 1 3 - - - 1-5 Tyhjennys, kaivossa - 2-2 - 20-24 Sulkuventtiili, maa-asennus 1 10 - - - - - 11 Sulkuventtiili, kaivossa - 4-1 - 13 1 19 Haaroitus, porausliitos 1 2-1 1 1-6 Haaroitus, muu 2 14 3 3 2 5-29 Tasain - 4 4 3 - - - 11 PE-suojakuori - 34 12-1 1-48 Eristys 3 15 12 3-3 2 38 Kiintopiste 1 8 3 2-1 3 18 Läpivienti - - 2 - - 3 1 6 Muu - 2 1 1-3 8 15 10 Taulukko 4 Vauriot vaurioituneen johto-osan mukaan jaoteltuina 2011, kpl Vaurioitunut johto-osa Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa

Muut rakenteet Yhteensä Puutteellinen lämpöliikevara 5 0-3 - 3 1 Maan painuminen - 3 18 3-3 6 Virheellinen ympärystäyttö - - 1-2 3 1 Virheellinen kaltevuus - - 2 3-9 1 Epätiivis kaivonkansi 5 2 3 13 45 6 9 Kondenssivesi - 1 1 6 11 6 3 Epätiivis läpivienti - 0 8 1 3 6 3 Epätiivis betonivalu - 3 7 14 6 14 6 Epätiivis betonielementtisauma - - - 41 5 20 7 Epätiivis suojakuoriliitos 50 48 35-8 6 32 Puutteellinen liitoseristys 5 8 2 - - - 4 Virtausputken hitsausvirhe 14 5 1 3 3 9 4 Suojakuoren halkeama tms. - 4 3 - - - 2 Epätiivis PE-putken hitsi - 1 - - - - 1 Epätiivis liukutasain - - 1 - - - 0 Ulkopuolinen väkivalta 14 19 8 3 3 3 11 Muut 9 5 11 10 15 14 9 11 Taulukko 5 Vauriosyiden jakautuma 2011, % Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa

Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä 12 Taulukko 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 2011, kpl Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vettä kaivossa/kellarissa/ljhuoneessa 2 12 88 36-30 19 187 Höyryä tuuletusputkesta - - 13 16-9 - 38 Sula/lämmin/kuiva alue maassa 12 127 20 7 3 6 4 179 Poikkeava lisäveden kulutus 1 13 2 5 3-1 25 Hälytys kosteudenvalvontajärjestelmästä (Mpuk, 2Mpuk) - - - - - - - - Verkon lämpökamerakuvaus - - - - - - - - Kaukolämpöveden väriaine 1 8 2 - - 2 2 15 Ulkopuolinen ilmoitus 4 64 9 6-7 5 95 Muut - 7 2 1-12 4 26 Yhteensä 20 231 136 71 6 66 35 565

13 Taulukko 7 Vauriot paikantamistavan ja -tarkkuuden mukaan jaoteltuina 2011, kpl Paikantamistapa Paikantamistarkkuus 0-1 m 2-5 m 6-20 m yli 20 m Yhteensä Korrelaatiomenetelmä - - - - - Lämpökamerakuvaus 15 2-1 18 Hälytysjärjestelmä (Mpuk, 2Mpuk) - - - - - Koekaivaminen 53 26 24 5 108 Sula/lämmin/kuiva alue maassa 112 26 5 1 144 Pintalämpötilamittari 13 4 - - 17 Ulkopuolinen ilmoitus 65 8 2 1 76 Muu 38 1 3 3 45 Yhteensä 296 67 34 11 408

14 Taulukko 8 Mpuk/2Mpuk-johtojen vauriojaotteluja 2011, kpl Asennusmenetelmä Kompensoitu (tasaimet/luonnollinen kompensointi) Kitkakiinnitetty, esilämmitetty Kitkakiinnitetty, ei esilämmitystä (ns. kylmäasennus) Jäykkä asennus kiintopistein 6 102 2 11 Liitosvauriot eristystavan mukaan Konevaahdotus Käsinsekoitus Erityskourut 27 29 11 Liitosvauriot liitostyypin mukaan PE-holkki + kapeat Pelti+leveä kutiste kutisteet Hitsausliitos Muu 74 26 3 7 Vaurioituneen liitoksen sijainti Suoralla osuudella kitkapituudella Suoralla osuudella kitkapituuden ulkopuolella Kulmassa T-haarassa 38 1 12 10 Kulman/T-haaran paisuntajärjestelyt Paisuntatyynyt Vapaa liiketila Ei kumpaakaan 8 1 19

DN 20-80 4 624 3 375 13 677 9 500 2 786 2 660 6 519 DN 100-200 3 000 5 912 22 858 11 225 5 311 9 593 DN 250-16 259 14 891 11 507 15 251 Yhteensä 4 218 5 709 15 819 13 359 4 354 2 660 8 710 15 Taulukko 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 2011, /vaurio Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Yksittäisissä luokissa luku voi perustua hyvin pieneen vauriomäärään. Yhteensä -rivin luvut ovat tilastollisesti luotettavimpia.

16 kpl/km 0,4 0,35 0,3 0,25 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" 0,2 0,15 0,1 0,05 0 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 Kuva 1. Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus 1982-2011 m/a 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" Yhteensä (vastanneet laitokset) 0 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 Kuva 2. Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus 1982-2011 m/vaurio 60 50 40 30 20 10 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" 0 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 Kuva 3. Vauriota kohti uusittu johtopituus 1982-2011

Kuva 4. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen 2011-0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 0,20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16-20 21-25 26-30 31- kpl/km ikä Mpuk, 2Mpuk - 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16-20 21-25 26-30 31- kpl/km ikä Mpul, 2Mpul - 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16-20 21-25 26-30 31- kpl/km ikä Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv - 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 0,20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16-20 21-25 26-30 31- kpl/km ikä Yhteensä 17

18 0,35 0,30 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk, 2Mpuk Rakenne "Muut" 0,25 kpl/km 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 0 4 7 10 15 16-20 21-25 26-30 31- johdon ikä Kuva 5. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina

19 Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul 13 17% 13 29% 2 18% 12 19% 9 50% 12 8% 7 7% 11 6% 10 8% 11 1% 10 2% 9 35% Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Vaurio kaivossa 12 3% 13 23% 2 3% 4 13% 7 14% 12 3% 13 29% 4 45% 11 3% 8 41% 11 3% 7 6% 6 3% 5 11% Kaikki johdot 12 11% 11 4% 10 4% 13 13% 9 32% 1 2 1% 6% 3 1% 4 9% 8 7% 5 3% 6 3% 7 6% VAURIOSYYT 1 Puutteellinen lämpöliikevara 2 Maan painuminen 3 Virheellinen kaltevuus 4 Epätiivis kaivonkansi 5 Kondenssivesi 6 Epätiivis läpivienti 7 Epätiivis betonivalu 8 Epätiivis betonielementtisauma 9 Epätiivis suojakuoriliitos 10 Puutteellinen liitoseristys 11 Virtausputken hitsausvirhe 12 Ulkopuolinen väkivalta 13 Loput syyt yhteensä Kuva 6. Vauriosyiden prosentuaalinen jakauma 2011

20 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma ulkop. väkivalta teräsputken hitsi 0% 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 Kuva 7. 2Mpuk-rakenteen vauriosyiden kehitys 50% 40% epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma/virheellinen kaltevuus ulkop. väkivalta teräsputken hitsi epätiivis betonivalu 30% 20% 10% 0% 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 Kuva 8. Mpul-rakenteen vauriosyiden kehitys Ku 0,7 0,6 0,5 maanpainuma/virheellinen kaltevuus epätiivis betonielementtisauma tai betonivalu ulkop. väkivalta teräsputken hitsi 0,4 0,3 0,2 0,1 0 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 Kuva 9. Kokoelementtikanavien (E) vauriosyiden kehitys

21 Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul 8 27% 9 3% 1 6% 2 0% 5 0% 6 0% 4 1% 7 1% 8 7% 9 1% 7 4% 6 0% 5 0% 4 6% 3 55% 3 15% 2 10% 1 65% Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv 7 6 0% 8 0% 8% 9 1% 5 0% 4 7% 3 10% 2 23% 1 51% 8 11% 7 3% 6 0% 5 0% 4 0% Vaurio kaivossa 9 18% 3 9% 2 14% 1 45% Kaikki johdot 7 3% 5 0% 6 0% 8 17% 4 4% 3 32% 9 5% 2 7% 1 33% VAURION HAVAITSEMISTAPA 1 Vettä kaivossa/kellarissa/lj-huoneessa 2 Höyryä tuuletusputkesta 3 Sula/lämmin/kuiva alue maassa 4 Poikkeava lisäveden kulutus 5 Hälytysjärjestelmä (Mpuk, 2Mpuk) 6 Verkon lämpökamerakuvaus 7 Kaukolämpöveden väriaine 8 Ulkopuolinen ilmoitus 9 Muut Kuva 10. Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakauma

22 30 25 20 1000 / vaurio 15 10 5 0 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk, 2Mpuk Taipuisat johtorakenteet Kaikki johdot 2005 2008 2009 2010 2011 HUOM! 2006 ja 2007 ei saatu riittävästi kustannustietoja keskiarvojen esittämiseksi 2008-2011 puuttuu monien isojen kaupunkien, mm. Helsingin kustannustiedot Kuva 11. Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeillä 2005-2011

23 10000 900 9000 800 8000 700 7000 600 johtopituus km 6000 5000 4000 500 400 vaurioiden määrä kpl/a 3000 300 2000 200 1000 100 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 0 vaurioiden määrä johtopituus Kuva 12. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät 1970-2011

Energiateollisuus ry:n kaukolämmön tilastojulkaisut Kaukolämpötilasto 1965...2011 District Heating Statistics 1982...2011 Kaukolämpöjohtotilasto 1964, 1971...2002 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 1984...2011 Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 1984 2011 Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 1988...2011 Kaukolämmön keskeytystilasto 2007 2011

Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51-53 B, 00100 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi