Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut
Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä maksaa?
Purojen inventointi pohjatieto myös kunnostuksille Purot kuljetaan päästä päähän, jokaisen yhtenäisen purojakson tiedot kirjataan inventointilomakkeelle Jokaiselta purojaksolta kirjataan kymmeniä muuttujia, jotka kuvaavat uoman muotoa, virtaustyyppiä, pohjan raekokoa, kasvillisuutta, rantavyöhykettä, ihmisvaikutusta, luonnontilaisuutta Muuttujien arviointi 0 5, arvioidun muuttujan suuruus tai vaikutus: 0 ei ollenkaan, 5 paras arvioitava Valokuvataan jokainen purojakso Kalastetaan (mato onki, sähkökalastus valikoiden) Tehdään arvio ja esitys kunnostustarpeesta ja menetelmistä
Iijoen vesistön puroinventointialue 1998-2013 inventointialue 2013 mennessä ~ ⅓ VA:sta
Puroinventoinnit Iijoen vesistöalueella 1998 2013 Puro- Luonnontilaisia Kunnostusesityksiä Puroja Puroja jaksoja purojaksoja purojaksoille km n n n % n % 1660 444 4156 1060 26 1815 44 Kokonaan luonnontilaisia puroja vain 1 2 %, pääasiassa suojelualueilla Luonnontilaisia tai kaltaisia purojaksoja neljännes, latvoilla Inventoinnit 2 3 hengen ryhmissä Päivässä noin 3,5 km
Kunnostustarpeen arviointi Iijoen vesistön inventoiduilla puroilla (N= 442 puroa, ~1700 km) 180 160 140 120 100 80 60 kpl % Eniten esitetty Hiekan poistoa Suisteiden rakentamista Valuma-alueelle vesiensuojelua Kiveämistä 40 20 0 erittäin suuri kunnostustarve selvä kunnostustarve vähäinen kunnostustarve ei kunnostustarvetta
Purojen kunnostustarpeen luokitteluperusteet (Korhonen ym. 2003). Kunnostusluokka Luokitteluperuste Erittäin suuri kunnostustarve - useita, paikoin voimakkaastikin perattuja koskijaksoja tai kriisiajan uittoväylä - uoman oikaisut mahdollisia - suoraan uomaan laskevia ojituksia - kalastoon kuuluu tai on kuulunut arvokalalajeja Selvä kunnostustarve - perkaukset vähäisempiä kuin em. luokassa - uoman oikaisut mahdollisia - suoraan uomaan laskevia ojituksia - kalastoon kuuluu tai on kuulunut arvokalalajeja Vähäinen kunnostustarve - perkaukset lieviä - lähinnä vanhoja ojituksia - kalastoon voi kuulua arvokalalajeja Ei kunnostustarvetta - käsittelytoimenpiteet vähäisiä - uoma luonnontilan kaltainen
Ojitukset ja purojen oikaisut ovat vaikuttaneet eniten pienvesien tilaan Alahaapuanojan valuma-alue vuonna 1965 Alahaapuanojan valuma-alue nyt
Kunnostussuunnitelma purolle ja sen valuma alueelle Altakaivajia ja puusuisteita purouomaan
Vanhojen uomien vesittäminen - metsäojan palauttaminen puroksi Tehokkainta ennallistamista? Puro tulvii taas luontaisesti ja pidättää ravinteet purolaaksoon, lisää kosteikkoja jne.
Kaivettu metsäoja Kuivunut purouoma kulkee kaivetun ojan vieressä. Kaksiseinäinen pato ojassa (2003) ja sama paikka neljä vuotta myöhemmin (2007) 2000 2003 2003 2007
Kuivuneen puron vesittäminen Ennen kunnostusta 2 viikkoa vesityksen jälkeen 3 vuotta jälkeenpäin
Hiekoittuneiden purojen kunnostus Erilaiset suisteet, altakaivajat ja tulvitusrakenteet saavat hiekan liikkeelle monipuolistavat pohjaa paljastamalla vanhan puuaineksen ja kutusoraikot tulvittavat hiekan rantapenkereelle toimivat pohjaeläinten ja kasvien kiinnittymisalustana
Tulva-aikoina vesi leviää tulvatasanteelle Suisteet saavat hiekan liikkeelle veden voimalla ja johtavat hiekan ja siltin tulvatasanteelle. Kun tulva on ohi, hiekka ja siltti laskeutuvat tulvatasanteelle.
Nokipuro ennen kunnostusta, heti kunnostuksen jälkeen ja viisi vuotta jälkeenpäin.
Altakaivajien rakenne ja toiminta Hannu Marttila, väitöstutkimus 2010, Oulun yliopisto
Kutusorastukset Usein altakaivajat paljastavat vanhan kutusoran, mutta joskus sitä on tarpeen myös lisätä Puusuisteet pitävät kutusoraikot puhtaana, ylikaadetut puut antavat suojaa kuteville taimenille. Kunnossapitoseuranta!
Iijoen vesistön kunnostukset puroilla ja niiden valuma alueilla 1999 2014 Purot Purojen Kunnostus- Kunnostetun Kustan- Kustan- Pintavalu- Laskeutus- Metsäojien Suon enpituus alueen pituus alueen p-ala nukset nukset tuskentät altaat tukkimiset nallistaminen kpl m m m² / m /m² kpl kpl kpl ha 31 129 700 45 100 52 500 14,7 14,1 102 81 211 32,6 Pääosin MH:n mailla, myös Natura-alueilla ja yksityisillä alueilla
Seurantaa Viiden puron uudelleeninventointi 4-8 vuotta kunnostuksen jälkeen Kunnostusalueen muutokset - / + (%) Keskileveys 31 Keskisyvyys 66 Monttujen keskisyvyys 16 Pohjakasvillisuuden peittävyys keskim. 44 Kutupaikat 119 Montut 128 Suojapaikat 40 Mutkittelevuus 39 Leveysvaihtelut 33 Puuaines 133 Luonnontilaisuus 20 Sähkökalastuksia, seurataan lähinnä taimenten lisääntymistä Kunnostusrakenteiden pysyvyyden seuranta
Mistä rahat? Koillismaalla 1998 2014 : Työllisyysvaroin n. 1,2 milj (1998-2014) MH Luontopalvelut arvio 150 t MH metsätalous n.90 t (metsurityötä) kuntien rahaa n. 50 t Hankerahoja MMM, YM, ELY 150 t Tutkimusyhteistyötä Oulun yliopiston kanssa pitkään Ja siis: metri kunnostusta noin 10-20 / m riippuen Kunnostusmenetelmästä, työnsuunnittelusta, työnjohdosta, työporukan taidosta, säästä, vesitilanteesta, saatavilla olevista materiaaleista (puu, sora)
Kiitos