KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä ennen kasvua estäviä tekijöitä oli kartoitettu mm. laajennetuissa valiokunnissa sekä Partioneuvostossa. Näistä esitöistä koostettiin 15 olennaisimmiksi koottua kasvun estettä kyselymuotoon. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä, johon lähetettiin henkilökohtainen linkki kaikille Suomen lippukunnanjohtajille Pääkaupunkiseudun Partiolaisia lukuun ottamatta. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset olivat juuri järjestäneet oman hyvin vastaavan kasvukyselynsä. Kyselylinkki lähetettiin lippukunnanjohtajille 1.12.2011 ja vastausaikaa kyselyyn oli 14.12. saakka. Kyselyyn saatiin kaiken kaikkiaan 295 vastausta, joka on hyvin edustava otos Suomen lippukunnista (vuoden 2010 Tilastojen mukaan Suomessa on Pääkaupunkiseudun Partiolaisia lukuun ottamatta 651 toimivaa lippukuntaa). Seuraavassa esitellään yhteenveto kyselyn tuloksista. Kyselyn kysymykset ovat tämän dokumentin liitteenä. Jokaiselle piirinjohtajalle on myös lähetetty oman piirinsä yksityiskohtaiset vastaukset, että piirit voivat niiden perusteella kohdentaa tukeaan lippukunnille. Kyselyt ja kommentit kasvukyselystä ja sen tuloksista voi esittää SP:n tiedonhallintakoordinaattori Jarno Hakuliselle (jarno.hakulinen@partio.fi tai 09 8865 1126). Vastaajat Kyselyyn tuli vastauksia kaikista kyselyyn osallistuneista piireistä. Vastausprosentit toimivista lippukunnista vaihtelivat 33 ja 64 välillä.
Vastaajista lähes kaikki olivat lippukunnanjohtajia, kuten oli toivottukin kyselyn lähetteessä. Kasvun esteet Kasvun mahdollisiksi esteiksi oli tunnistettu seuraavat asiat. Vastaajia pyydettiin määrittelemään, kuinka suuria kasvun esteitä nämä asiat olivat heidän lippukunnilleen. Lapsia ja nuoria ei kiinnosta osallistua kokouksiin, sillä toiminta ei vastaa odotuksia. Lapsia ja nuoria ei kiinnosta osallistua retkille ja leireille, sillä toiminta ei vastaa odotuksia. Johtajia ei tueta pitkäjänteisesti pesteissään. Tämä vaikuttaa toiminnan laatuun. Lippukunnan johtamisesta puuttuu järjestemällinen ja suunnitelmallinen ote. Partio-ohjelmaa ei osata tai haluta toteuttaa. Nykyisistä jäsenistä ja johtajista ei pidetä kiinni, vaan heidän annetaan lopettaa helposti. Uuteen ryhmään ei ole tarpeeksi tulijoita. Ryhmille ei löydy johtajia. Uusia aikuisia ei haluta tai osata ottaa mukaan toimintaan. Lippukunta ei hyödynnä riittävästi omia sidosryhmiään (vanhempainyhdistys, seurakunta, lähilippukunnat ). Lippukunnan arjessa ei näy konkreettisesti piirin tuki (esim. alueohjaaja, aluetapaamiset, koulutukset, tapahtumat, kilpailut). Lippukunnalla ei ole toimintaan sopivia tiloja. Lippukunnalla ei ole riittäviä taloudellisia resursseja toimintaan. Lippukunnan toiminta on hyvää, mutta partion huono julkisuuskuva heikentää partion kiinnostavuutta. Partiolaiset eivät itse ole innostuneita ja ylpeitä harrastuksestaan. Näiden lisäksi vastaajat saivat valita muun kasvuesteen. Tällöin heidän piti määritellä muu kasvueste avoimessa vastauksessa. Selkeästi suurimmaksi kasvun esteeksi vastaajat määrittelivät sen, ettei ryhmille löydy johtajia. 49 % vastaajista määritteli tämän suureksi kasvun esteeksi ja 77 % vastaajista suureksi tai melko suureksi kasvun esteeksi. Johtajien puutteen lisäksi suuria kasvun esteitä olivat Muu kasvueste, Uuteen ryhmään ei löydy tarpeeksi tulijoita ja Uusia aikuisia ei haluta tai osata ottaa mukaan. Tämän tuloksen mukaan aikuisten vähyys on valtakunnallisesti huomattavasti suurempi ongelma kuin lasten vähyys. Myös avoimissa vastauksissa tuotiin esille paljon johtajien ja aikuisten problematiikkaa.
Kuinka suuriksi kasvun esteiksi luetellut asiat koetaan? Muu kasvueste 41 32 29 10 51 Partiolaiset eivät itse ole innostuneita ja ylpeitä harrastuksestaan. 10 38 83 94 62 Lippukunnan toiminta on hyvää, mutta partion huono julkisuuskuva heikentää partion kiinnostavuutta. 6 25 53 94 109 Lippukunnalla ei ole riittäviä taloudellisia resursseja toimintaan. 28 28 60 189 Lippukunnalla ei ole toimintaan sopivia tiloja. 4 18 16 43 207 Lippukunnan arjessa ei näy konkreettisesti piirin tuki (esim. alueohjaaja, aluetapaamiset, koulutukset, tapahtumat, kilpailut). Lippukunta ei hyödynnä riittävästi omia sidosryhmiään (vanhempainyhdistys, seurakunta, lähilippukunnat ). 12 8 19 44 80 104 118 88 58 44 Uusia aikuisia ei haluta tai osata ottaa mukaan toimintaan. 26 69 56 58 79 Ryhmille ei löydy johtajia. 142 80 38 21 8 Uuteen ryhmään ei ole tarpeeksi tulijoita. 27 39 44 75 102 Nykyisistä jäsenistä ja johtajista ei pidetä kiinni, vaan heidän annetaan lopettaa helposti. 6 45 73 100 62 Partio-ohjelmaa ei osata tai haluta toteuttaa. 5 17 65 105 95 Lippukunnan johtamisesta puuttuu järjestemällinen ja suunnitelmallinen ote. 7 23 61 132 64 Johtajia ei tueta pitkäjänteisesti pesteissään. Tämä vaikuttaa toiminnan laatuun. 10 51 96 92 38 Lapsia ja nuoria ei kiinnosta osallistua retkille ja leireille, sillä toiminta ei vastaa odotuksia. 2 14 35 115 119 Lapsia ja nuoria ei kiinnosta osallistua kokouksiin, sillä toiminta ei vastaa odotuksia. 4 25 63 115 79 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Suuri Melko suuri Keskiverto Melko vähäinen Vähäinen
Kolme suurinta kasvun estettä Seuraavaksi vastaajia pyydettiin kirjaamaan kolme suurinta kasvun estettä lippukunnassaan. Vastaukset olivat odotetusti hyvin samankaltaisia kuin edellisessä kysymyksessä. Eniten lippukunnat valitsivat seuraavia asioita kolmen suurimman esteen joukkoon: 1. Ryhmille ei löydy johtajia. 2. Uusia aikuisia ei haluta tai osata ottaa mukaan toimintaan. 3. Muu kasvueste 4. Uuteen ryhmään ei ole tarpeeksi tulijoita.
Lippukuntien hyvät toimintatavat ja avuntarpeet Lippukuntia pyydettiin jakamaan 19 väittämää seuraaviin vastausvaihtoehtoihin: Lippukunnassamme hyvän toiminnan kannalta keskeinen tekijä. Meillä on tähän hyvä toimintatapa, jota toteutamme. Olisi lippukunnassamme hyvän toiminnan kannalta keskeinen tekijä, mutta pystymme toteuttamaan tätä vain kohtalaisesti tai huonosti. Toivomme tukea tämän toteuttamiseen. Emme koe, että tähän panostaminen on lippukunnassamme hyvän toiminnan kannalta keskeinen tekijä. Väittämät olivat: Lippukunnassamme ikäkausien kokoukset ja retket ovat hyvin suunniteltuja ja toteutettuja. Kaikkien ikäkausiryhmiemme toiminta perustuu partio-ohjelmaan. Lippukuntamme tarjoaa riittävästi samoaja- ja vaeltajaohjelmaa yksin tai yhdessä alueen muiden lippukuntien kanssa. Tarjoamme kaikenikäisille jäsenillemme odotettuja vuoden päätapahtumia (esim. leiri, vaellus tai ulkomaanmatka) ja ikäkausikohtaisia huippujuttuja järjestämällä niitä itse tai tukemalla osallistumista. Lippukunnassamme huolehditaan ryhmien jäsenmäärien säilymisestä ja tarvittaessa uusien jäsenten mukaan ottamisesta. Lippukuntamme tarjoaa kaikenikäisille jäsenillemme joustavia tapoja osallistua toimintaan heidän oman ajankäyttönsä ja elämäntilanteensa mukaan (esim. haarukoimalla sopivimmat kokousajat, antamalla mahdollisuuden osallistua toimintaan vain osin). Sitoutamme kaikenikäiset uudet jäsenemme toimintaan kiinnittämällä erityistä huomioita nopeaan perehdyttämiseen ja toimintaan innostamiseen. Otamme uusia aikuisia mukaan toimintaan säännöllisesti ja tulevia vastuuhenkilötarpeita ennakoivasti. Lippukuntamme ryhmänjohtajat ja hallinnollisissa pesteissä toimivat johtajat koulutetaan ja heillä on käytössään tarvittavat ohjeet ja materiaalit. Lippukuntamme tehtävät on jaoteltu, kuvattu ja ohjeistettu niin, että vastuuta voidaan tarvittaessa jakaa uusille aikuisille ja satunnaisille vapaaehtoisille. Huolehdimme lippukuntamme johtajatehtävissä olevien jaksamisesta, viihtymisestä ja sitoutumisesta. Suunnittelemme lippukunnan toimintaa säännnöllisesti ja riittävän ennakoivasti. Lippukuntamme viestintä on suunnitelmallista ja innostavaa. Lippukunnallamme on käytettävissään toimintaan soveltuvat tilat kokouksille sekä retki- ja leiritoiminnalle. Lippukuntamme tekee aktiivista ja suunnitelmallista varainhankintaa ja osaamme hyödyntää olemassa olevia avustusmahdollisuuksia. Lippukuntamme on toiminta-alueemme merkittävä, näkyvä toimija ja toimintamme on ulkoisestikin houkuttelevaa. Lippukuntamme seuraa paikallista päätöksentekoa ja muutoksia toimintaympäristössä. Ajamme partion arvojen toteutumista ja lippukunnan toimintaa tukevia asioita aktiivisesti. Lippukuntamme toimii aktiivisesti yhteistyössä muiden alueen lippukuntien ja muiden toimijoiden kanssa (esim. muut yhdistykset, koulut). Lippukuntamme hyödyntää partiopiirimme ja Suomen Partiolaisten tarjoamaa tukea, tapahtumia ja materiaaleja.
Hyvät toimintatavat Hyviä toimintatapoja lippukunnilta löytyi mm. seuraaviin asioihin: Lippukunnallamme on käytettävissään toimintaan soveltuvat tilat kokouksille sekä retki- ja leiritoiminnalle. (84 % vastaajista) Lippukuntamme tekee aktiivista ja suunnitelmallista varainhankintaa ja osaamme hyödyntää olemassa olevia avustusmahdollisuuksia. (74 %) Suunnittelemme lippukunnan toimintaa säännöllisesti ja riittävän ennakoivasti. (74 %)
Tuen tarpeita Tukea lippukunnat toivoivat eritoten seuraaviin asioihin: Otamme uusia aikuisia mukaan toimintaan säännöllisesti ja tulevia vastuuhenkilötarpeita ennakoivasti. (69 %) Lippukuntamme tarjoaa riittävästi samoaja- ja vaeltajaohjelmaa yksin tai yhdessä alueen muiden lippukuntien kanssa. (67 %) Lippukunnat tarvitsivat vastaajien mukaan tukea myös suurimpaan osaan muista väittämistä.
Toiminnan kannalta merkityksetöntä Vastaajilta kysyttiin, mikä väittämistä ei ole hyvän toiminnan kannalta keskeistä. Ainoa väittämä, joka sai vähänkään suuremman vastaajamäärän (35 %) oli Lippukuntamme seuraa paikallista päätöksentekoa ja muutoksia toimintaympäristössä. Ajamme partion arvojen toteutumista ja lippukunnan toimintaa tukevia asioita aktiivisesti. Muut väittämät saivat huomioita enintään 16 % vastaajista.