Hypermedian vierailuluento 25.11.2004 Opiskeluympäristöjen sisältömateriaalituotannon ja ohjelmistokehityksen mahdollisuuksia ja rajoitteita Opiskeluympäristö Siirtovaikutus Hiljainen tieto Koulutustuote Pekka Ranta TTY/DMI/Hypermedialaboratorio
Esitys koostuu Metsäkonesimulaatio-opetuksen tuotteistaminen projektiesittely Kehitysnäkökulmia Simulaattoripohjaisen opiskelun kehittäminen Kuinka tulokset kehitettiin? Myötä- ja vastoinkäymisiä. Kokemuksia ja näkökulmia
Projektiyhteistyö Metsäkonesimulaatio-opetuksen tuotteistaminen projektia hallinnoi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/pohjois-karjalan ammattiopisto Valtimo Projektiaikataulu: 2002-2004 Rahoitus: 692 000, Euroopan sosiaalirahasto ja Itä-Suomen lääninhallitus/sivistysosasto toimivat päärahoittajana Yhteistyötahot: Joensuun yliopisto/ metsätieteellinen tiedekunta KomatsuForest Oy Ab Ponsse Oyj Metsäntutkimuslaitos Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto/ DMI/hypermedialaboratorio Timberjack/Plustech Oy Valtimon kunta
Metsäkonekoulutuksen haasteita Pienet ryhmäkoot, suuri ohjauksen tarve, maasto-opetuksen ja työssä oppimisen toteuttaminen Laite- ja ohjelmistoratkaisujen erovaisuudet ja jatkuva muutos Konehankintoihin sijoitettu pääoma Kuljettajan lisääntyvä vastuu Hakkuukoneenkuljettajan osaamisesta tiedetään varsin vähän Haasteet koskettavat laajasti koko puunjalostusarvoketjua
Tavoitteet Opiskeluympäristö Siirtovaikutus LISÄARVO Hiljainen tieto tieto Koulutustuote
Tutkimusyhteistyö jäsentää hiljaisen tiedon näkyväksi Hiljainen tieto tarkoittaa sisäistettyä, kokemuksen myötä tullutta osaamista, jota on vaikea toiselle kertoa tai pelkistää numeroiksi. Kerätty yli 30 kuljettajan toiminnasta prosessidataa hakkuukoneen ja/tai simulaattorin järjestelmästä. Työtekniikkahavainnointi. Videoitu ja haastateltu kuljettajien toimintamallit. Tutkimusyhteistyö Joensuun yliopisto, Metsäntutkimuslaitos, TTY/DMI/Hypermedialaboratorio
MetSimu projektin kehitysnäkökulmat
Kehitysnäkökulmat (1/2) Teknologisen innovaation (hakkuukonesimulaattori) hyödyntäminen liittyy kokonaisvaltaiseen koulutuksen kehittämiseen (vrt. CGTV 1994) Hakkuukoneenkuljettajan suunnittelu-, havaitsemis- ja päätöksentekotaitojen ymmärtäminen ja soveltaminen koulutukseen Simulaattoripohjainen koulutus perustuu modulaariseen opetussuunnitelmaan. Kehitettävät ratkaisut tuovat lisäarvoa hallinnolle, opettajalle, opiskelijalle sekä tukiprosesseille. Opetusmenetelmät ja kehitettävät oppimateriaalit perustuvat todellisiin tarpeisiin ja soveltuvat moniin käyttötarkoituksiin.
Kehitysnäkökulmat (2/2) Uuden tiedon tuottaminen tutkimuksen avulla. Kokeneen kuljettajan hiljainen tieto ja osaaminen ohjaavana tekijänä. Käytäntöä ja teoriaa hyödynnetään hallitussa ja perustellussa toiminnassa. Opiskelijoiden, opettajien ja hallinnon tarpeiden kartoitus toimii pohjana kehitystyölle. Opiskelu tapahtuu mielekkäässä, motivoivassa, laadukkaassa ja asiakaslähtöisessä opiskeluympäristössä. Hallitun puunkorjuuprosessin ja koulutusprosessien jäsentäminen ydin- ja tukiprosesseiksi. Prosessivetoinen näkökulma.
Simulaattoripohjaisen opiskelun kehittäminen
Projektin tuloksia Hallitun puunkorjuuprosessin toimintamallit - DVD videot. Sisältää käsitteet sekä työmenetelmät suomen ja englannin kielinen versio Opetussuunnitelmaan pohjautuva modulaarinen opintojaksojen toteuttamissuunnitelma Opetuskokeilujen perusteella määritelty simulaattoripohjaisen opiskelun mahdollisuudet ja rajoitteet Ohjaajan opas valmistumassa sisältää harjoitukset, arvioinnin, menetelmät
Projektin tuloksia Internet pohjainen opiskeluympäristö. Puunkorjuun peruskäsitteet Opettajan opas Hallitun puunkorjuuprosessin Harjoitustehtävät toimintamallit simulaattoripohjaiseen opiskeluun, Opetussuunnitelma Oman toiminnan arviointityöväline Opettajan opas Hiljaisen tiedon keruutyöväline
Kuinka tulokset kehitettiin? Myötä- ja vastoinkäymisiä.
Vaiheet videotuotanto Prototyypit toimintamalleista ja käsitteistä 2002 Käyttökokeilu ja tarpeiden tarkennus 2002 Määrittely aihepiireistä 2003. Käsikirjoitus kevät ja kesä 2003 Tarjouspyyntö kevät 2003. Ulkopuolinen kuvaaja + editoija. Kuvaus elokuu 2003. Tarjous äänituotanto Selosteiden ja editointipöytäkirjan määrittely syys-lokakuu 2003. Ei ollut valmiita selosteita. Yleensä on valmis tarkka käsikirjoitus ja selosteet ennen kuvausta. Tutkimusprosessista lisäinformaatiota.
Vaiheet videotuotanto Loka-marraskuu. Leikkeiden arviointi + selosteiden selostus äänituotantoyhtiössä. Leikkeiden ja äänten editointi videotuotannossa. Versio kommentoitavaksi marraskuu Joulukuu stilisointi ja mahdolliset kommenttien aiheuttamat muutokset. Käännökset ja kieliversio kevät 2004. Kieliversiot aiheuttivat runsaasti työtä. Käsitetaulut kevät 2004.
Tavoite ohjelmistotuotanto WWW-pohjainen työväline, jolla voidaan a) lisätä videomateriaaliin ajastettuja kommentteja b) hallita, selata ja katsella videotallenteita ajastettujenkommenttien kanssa. Lisäksi tarvittiin- autentikointi ja käyttäjähallinta- video- kuva- ja tiedostopankit- harjoitustehtävien luonti ja hallintaharjoitustehtävien julkaisutoiminto- harjoitustehtävien suoritus-, palautus- ja arviointitoiminnot Lähde. Häkkinen, P. 2003
Tekninen toteutus Sovelluslogiikka ja WWW-selainkäyttöliittymä: PHPVideon ja tekstin yhdistäminen: SMIL + RealText Sovellusdata: tietokannassa (ei videot, kuvat, liitetiedostot) Palvelin:Apache + PHP 4.3.x + MySQL 3.23.x Asiakaspää:WWW-selain (IE 5.5/Mozilla) + RealOnePlayer(videoiden pakkaamiseen lisäksi RealProducer tai HelixProducer) Lähde. Häkkinen, P. 2003
Vaiheet ohjelmistotuotanto Tammi- helmikuu 2003 ohjelmistomäärittely. Rajaus. Helmikuu suunnittelu, käyttöliittymäprototyyppi. Maaliskuu suunnittelu, toteutus. 1. kommentointi asiakkaan kanssa. Huhtikuu. Toteutus. Tietokanta ohjelmointi Toukokuu: Toteutus. Määrittelyn ja suunnittelun tarkennus. Katselmus. Lokakuu: Muutokset, testaus. Marraskuu 2003- maaliskuu 2004 käyttöönotto ja lisäominaisuuksien määrittely.
Vaiheet ohjelmistotuotanto 2004: syys-marraskuu uusien ominaisuuksien kehitys ja integrointi Kielitiedoston avulla englannin kielinen versio Marraskuu asennus asiakkaan palvelimelle Ylläpito ja jatkokehitys
Kokemuksia ja näkökulmia
Mitä opimme? Tarve- ja käyttäjäkeskeinen suunnittelu Yksinkertaisuus, päivitettävyys,modulaarisuus, yhteensopivuus ja laajennettavuus.lähde: W3C 7 kohdan tiivistelmä Rakenteiset dokumentit Käytettävyys Määrittely, suunnittelu ja iteraatio Käsikirjoitus Monikanavajulkaisu Suunnittelukehykset, prosessit ja moninkertainen aika arvioituun verrattuna
Onko hakkuukoneenkuljettajan ja hypermedian tuottajan osaamisessa yhteistä?
Kiitos mielenkiinnosta. Yhteystiedot Pekka Ranta projektipäällikkö, erikoistutkija TTY/DMI/Hypermedialaboratorio PL 553 33101 Tampere puh. +358-(0)3-3115 5606 gsm 040-8490173 email: pekka.a.ranta@tut.fi