Askel Ounasjoelle III. Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi

Samankaltaiset tiedostot
Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Askel Ounasjoelle projektit I IV

Askel Ounasjoelle II Isohaaran kalatie II Lohien ylisiirto. Tilannekatsaus

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Miten kalatie saadaan aikaiseksi?

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Vaelluskalafoorumi , Kauko Poikola. Korkeakosken kalatietilanne

Mitä Otvassa saavutettiin? Iijoki Foorumi, Kierikkikeskus,

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Keminmaan kunnan Tekniset palvelut

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunitelma

Sateenvarjo III

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

Alasvaellustyöpaja Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

Sopimus 1 (5)

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

Lohien vaelluskäyttäytyminen Kemijoen voimalaitosten alakanavissa: tietoa kalatiesuunnittelun

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Jokitalkkari hanke

Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Pohjanlahden lohikantojen tila

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

HAVAINTOJA KALASYDÄMEN TESTAUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TOIMINNASTA

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

TOIMIVATKO KALATIET?

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN PALUU RAPORTTI VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMISESTA KEMI- JA OUNASJOKEEN

Kemi-Ounasjoen monikäyttö

Alasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN RAPORTTI MMM ERITYISAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA Lohijokitiimi ry / Jukka Viitala

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN KEMI- JA OUNASJOEN VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE PALUU LOPPURAPORTTI

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

OHJELMA. Keskiviikko Rekisteröityminen 9.00 Tervetuloa tilaisuuteen! Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kemijoki Oy esittäytyy

Kuulemistilaisuus Pello

ELY-keskus vesienhoidon toimijana ennen ja nyt

Miten kalatie saadaan aikaan? Case Mustionjoki

Muistio liite 2. Aihe: Isohaaran kalateiden kehittäminen, kunnostustoimenpiteet ja tutkimukset

Smolttien alasvaellus: Ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia

Transkriptio:

Askel Ounasjoelle III Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi

Yhteistyöprojektin toimijat ja vastuunjako Lapin elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Y-vastuualue toimii Askel Ounasjoelle III projektin rahoituksen hakijana ja hankkeen hallinnoijana sekä vaelluskalojen ylisiirtoluvan hakijana, lohien keräämisen ja ylisiirtojen järjestäjänä sekä vastaa projektin tiedottamisesta, yhteydestä rahoittajiin, yhteistyötahoihin ja kansainvälisiin alan asiantuntijoihin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toimii projektin tuensaajana, osatoteuttajana ja rahoittajana. 1) ohjaa ja valvoo vaelluskalojen keräämistä, säilytystä ja kuljetusta ja 2) vastaa vaelluskalojen käyttäytymistutkimuksen toteuttamisesta, seurannasta ja raportoinnista. Kemijoki Oy toimii hankkeen osarahoittajana ja osatoteuttajana. Vastaa vaelluskalojen käyttäytymistutkimukseen liittyvistä uoma- ja virtaamamittauksista. 30.9.2013 2

Projektin rahoitus ja aikataulu EU (EAKR-rakennerahasto) ja Suomen valtio 596 465 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 44 000 Kemijoki Oy 50 000 Yhteensä 690 465 Projektin toiminta-aika on 1.1.2011 30.6.2014. Lap ELY Jarmo Huhtala 30.9.2013 3

Projektin resurssien jakaantuminen Projektin kustannukset jakaantuvat toiminnoittain seuraavasti: A)Kalatiesuunnitteluun liittyvien suunnitelmien tilaaminen, hankehallinnointi, suunnittelun ohjaus ja alan kansainvälisen asiantuntijayhteistyön edistäminen (424 700 ) B) Kalatiesuunnittelua tukevat tutkimukset (265 765 ) Lap ELY Jarmo Huhtala 30.9.2013 4

Projektin päämäärä Mahdollistaa toimivien ja tehokkaiden kalateiden suunnittelu ja rakentaminen Taival-, Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitosten yhteyteen Em. tavoite on ilmaistu kalateiden suunnittelun tarjouspyynnössä seuraavasti: Tarjoajan on suunniteltava kalatiet, joiden suulle nousseista nousuhalukkaista lohista nousee kalatietä myöten viivytyksittä seuraavaan yläaltaaseen vähintään 90 %. Lap ELY Jarmo Huhtala 30.9.2013 5

Kemijoen pääuoman vesivoimalaitokset välillä Kemijokisuu - Vanttaus 30.9.2013 6

Toteuttamisen teknis-taloudellinen tarkastelu Ennen kalateiden yleissuunnittelun aloittamista valitun konsultin tulee tehdä eri vaihtoehtojen teknis-taloudellinen tarkastelu, jossa esitetään kalatietyypit, mitoitus- ja houkutusvirtaaman suuruus ja miten tämä on kustannustehokkaimmalla tavalla toteutettavissa ottaen huomioon kalateiden toimivuusvaatimus sekä rakentamiskustannukset ja käyttö- ja ylläpitokustannukset. Tilaaja ja asiantuntijaryhmä valitsevat yhteistyössä suunnittelijan kanssa vaihtoehtojen perusteella kalatien perusratkaisun yleissuunnittelun pohjaksi. 30.9.2013 7

Kalateiden yleissuunnitelmien sisältö Suunnitelmaselostus (periaateratkaisut ja mitoituslaskelmat) Sijoitus ja linjaus voimalaitoksen yhteydessä sekä vesitilojen ja aukkojen mitoitus Rakentamisen kustannusarvio ja vuotuiset käyttökustannukset kunkin suunnittelukohteen osalta erikseen Tarvittaessa pohjatutkimusohjelma Yksityiskohtainen rakennesuunnittelu ei sisälly tarjouspyyntöön. 30.9.2013 8

Kalateiden suunnittelun lähtökohdat Kalateiden suunnittelussa pääkohteena ovat lohikalat (lohi ja taimen). Myös muut kalat tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Perusperiaatteena kalateiden suunnittelussa on, että kalatien suulle nousseista nousuhalukkaista lohista nousee kalatietä myöten seuraavaan yläaltaaseen vähintään 90 %. Kalatien sisäänkäynnissä tulee virtaaman olla riittävän suuri kalankulun onnistumiseksi ja vaelluksen jatkumiseksi keskeytyksettä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että kalatie soveltuu isoille (5 20 kg) lohiyksilöille. Tämä on otettava huomioon virtaamien lisäksi nousuväylien mitoituksessa sekä etenkin suuaukon putouskorkeuksissa ja virtausnopeudessa. Kalatiet ovat käytössä nousukauden toukokuusta lokakuun loppuun. Kalatiet mitoitetaan 50 vuoden käyttöiälle. Suunnitelmat tulee mitoittaa kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla toteutettavaksi (rakentamis- ja käyttökustannukset). 9

Projektin tuloksena valmistuu Kemijoen kalateiden toteuttamismahdollisuuksien teknistaloudellinen tarkastelu kalatietyypin valinta. Raportti on nähtävillä Askel Ounasjoelle III - projektin kotisivuilla http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=26557&lan=fi Taivalkosken voimalaitoksen kalatien yleissuunnitelma ja Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken lupahakemustasoiset kalatiesuunnitelmat valitun kalatietyypin pohjalta Tutkimustietoa lohikalojen käyttäytymisestä Kemijoen voimalaitosten alakanavissa eri virtaamaolosuhteissa. Lisäksi edistetään alan toimijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä kalateiden suunnittelun ja rakentamisen osalta. 30.9.2013 10

Kalateiden suunnittelijoiden valinta Julkiset hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännössä säädettyjä menettelytapoja noudattaen. Sääntelyn tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä. Tämän vuoksi hankinnat on pääsääntöisesti kilpailutettava avoimesti ja tehokkaasti, ja kilpailuun osallistuvia yrityksiä on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi. EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat tulee ilmoittaa EU-laajuisesti. EU-hankintailmoitukset tehdään HILMAssa, josta ne toimitaan automaattisesti julkaistavaksi Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa (S-osa) sekä TED- tietokantaan (Tenders Electronic Daily). Askel Ounasjoelle III projektissa on noudatettu edellä kuvattua ohjeistusta. Lap ELY Jarmo Huhtala 30.9.2013 11

Valitut suunnittelijat Pöyry Finland Oy Sopimuksen sisältö: Kemijoen Taival-, Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskoskien voimalaitosten yhteyteen suunniteltavien kalateiden edellyttämän teknis-taloudellisen tarkastelun sekä lupahakemustasoisen kalatiesuunnitelman laatiminen Taivalkosken voimalaitospadon yhteyteen. Suoritusaika 31.7.2012 31.1.2014 Pöyry Finland Oy:n alikonsulttina toimii EnviroCentre Maveplan Oy Maveplan OY:n tehtävä käsittää toukokuussa 2013 valmistuneen Kemijoen kalatieratkaisun teknis-taloudellisen tarkastelun tuloksiin perustuvien, vesitalouslupahakemustasoisten kalatiesuunnitelmien laatimisen Kemijoen pääuomassa sijaitseviin Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitospatoihin. Suoritusaika 16.8.2013 31.3.2014 30.9.2013 12

Suunnittelun tukena ovat toimineet: ProcessFlow Oy (3 D mallinnuksen asiantuntija) Taival-, Ossaus-,Petäjäs- ja Valajaskoskien voimalaitosten alakanavien virtausolot mallinnetaan kolmiulotteisella virtausmallilla, josta saadaan mm. virtausnopeudet (itseisarvo ja suunta) eri korkeustasoilla. Mallista tulostetaan myös turbulenttinen kineettinen energia (joka kuvaa virtausolojen miellyttävyyttä kalojen oleskeluun). 3-D-mallissa simuloidaan myös 2-3 kalatievaihtoehtoa ja 2-3 virtaamavaihtoehtoa per voimalaitos, joihin kalateiden suunnittelija toimittaa lähtötiedot. Simsonar OY yrityksen kehittämä ultraääneen perustuvan kamera kuvaa vaelluskalojen käyttäytymistä turbiinitunneleiden lähialueella Isohaaran, Taival-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitospadoilla Kat Oy Kemijoki Aquatic Technology Oy (KAT) on suorittanut patoaltailla uomankartoitukseen ja virtaamamittauksiin liittyvät työt, jotka ovat perustana 13 3-D mallinnukselle

Projektin asiantuntijaryhmä Tilaajan tukena projektin tarjousasiakirjojen laadinnassa, kalateiden suunnittelun ohjauksessa ja kalatieratkaisun tekemisessä on ollut asiantuntijaryhmä, Ryhmässä ovat edustettuina Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus, Kemijoki Oy, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Lohijokitiimi, Lapin ELY keskus ja Oulun yliopisto Lap ELY Jarmo Huhtala 30.9.2013 14

Askel Ounasjoelle I Projektin hakija/hallinnoija Keminmaan kunta Muut Askel Ounasjoelle projektit Rahoitus EU (Eakr-rahasto) ja Suomen valtio (Lapin Ympäristökeskus) Projektin kustannukset 80 000, toteutusaika 25.2.2008-31.3.2009 Projektissa tuotettiin isohaara II kalatien rakennesuunnitelma Askel Ounasjoelle II Projektin hakija/hallinnoija Lapin ELY- keskus Y-vastuualue Rahoitus EU (Eakr) Suomen valtio 84 % ja jokivarren kunnat 16 % Projektin toteutus yhteensä 1 941 000 ja toteutusaika 2010 2012 Projektin tuloksena rakennutettiin Isohaara II kalatie, mittavat lohien ylisiirrot Ounasjokeen ja siihen liittyneet seurantatutkimukset Askel Ounasjoelle IV Projektin hakija Keminmaan kunta Rahoitus EU (Eakr) ja Suomen valtio, Lohijokitiimi & Keminmaan kunta Projektin kustannukset ovat noin 80 000 Projektissa laaditaan suunnitelma Isohaara I kalatien toimivuuden tehostamisesta 15

Miksi kalatiet Kemijokeen? Hankkeella on merkittäviä biologisia perusteita Itämeren lohikantojenkin elinvoimaisuuden kannalta on luultavaa, että lohen vaelluspoikasistutukset Perämereen ovat vain väliaikainen ratkaisu vrt. mm. Itämeren lohen suojeluohjelma, Suomen kalatiestrategia Tärkeimpiä lohikantojen hoitotoimenpiteitä tulisi olla merikalastuksen järjestäminen kestävän kehityksen periaatteen mukaiseksi, lohen luonnollisten elinympäristöjen suojelu ja kunnostukset sekä lohen optimaalisen luontaisen lisääntymisen mahdollistaminen. Luonnossa syntyneet lohenpoikaset ovat selvästi elinvoimaisempia kuin istutetut lohen poikaset. Ounasjoen arvioitu potentiaalinen lohen smolttipoikastuotanto on noin 800 000 poikasta/a 30.9.2013 16

Miksi kalatiet Kemijokeen? Merkittävä pr-arvo Lapille Piristää alueen henkistä ilmapiiriä Tukee alueen matkailuelinkeinoja. Erityisesti kesämatkailua. Nostaa Ounasjoen imagoarvoa. Vahvistaa maakunnan yhteishenkeä. 90 % kyselyyn vastanneista toivoi hankkeen alkamista. Luo Kemijoki-yhtiön ja paikallisten välille uudenlaista luottamusta ja pehmittää vanhoja kaunoja ja katkeruutta Tuo myös Kemijoki Oy:lle imagohyötyä (Reinikainen & Ponnikas 2002) Lap ELY Jarmo Huhtala 30.9.2013 17

Milloin Kemijoen kalateiden rakentaminen voisi alkaa ja minkä tahon toimesta? Kemijoen kalateiden rakentaminen voidaan toteuttaa joko vapaaehtoiselta pohjalta tai voimassa olevaa velvoitetta muuttamalla. Mikäli kalateiden rakentaminen etenee velvoitteen muuttamisen kautta niin prosessi voi kestää vuosia. Vapaaehtoiselta pohjalta edeten hanke voisi olla vireillä lupaviranomaisessa jo vuonna 2015. Kalateiden rakentajina voivat toimia voimayhtiöt taikka muut tahot mm. kunta, kuntayhtymä, osuuskunta, ELY- keskus Vastuukysymysten vuoksi parasta olisi jos luvanhakijana olisi voimayhtiö taikka vähintään kalatalousviranomainen tai kunta, kuntayhtymä. Kalateiden luvanhaltija vastaa hankkeesta ja siitä aiheutuvista seurauksista (Matti Hepola 2002) 18

Vaikutus kalakantojen hoitovelvoitteisiin Jos kalatie toteutetaan vapaaehtoisen hankkeena, sillä ei ole suoranaista vaikutusta velvoitteeseen Lähtökohtana on se, että velvoite pysyy voimassa niin kauan kunnes sitä ympäristöviraston päätöksellä muutetaan Käytännössä istutusvelvoitteen poistaminen/muuttaminen edellyttää sitä, että kala lisääntyy luontaisesti ja kalakannalle ja kalastukselle aiheutuva vahinko tulee näin täysin kompensoida (Matti Hepola 2002) Lap ELY Jarmo Huhtala 30.9.2013 19

Kalateiden rakentaminen ja Kemijoen lohikorvaukset Kalaportaat rakentamalla saataisiin aikaan ainutlaatuinen tilanne. Jokeen palautetaan luonnonvara, joka aiemmin katsottiin menetetyksi ja menetykset on korvattu rahalla Kysymys on kuitenkin luonnonvarasta, vaeltavasta kalasta, jonka osalta oikeuksien korvaamisella ei liene vaikutusta Mikäli lohi palautetaan Kemijokeen, lähdetään tavallaan puhtaalta pöydältä. Aiemmat ratkaisut pysyvät sinänsä voimassa (Matti Hepola 2002) Lap ELY Jarmo Huhtala 30.9.2013 20

Kalateiden rakentamisen vaikutus kalastusoikeuteen Kalaportaiden rakentamisella ei ole vaikutusta kalastusoikeuteen Kalastusoikeus kuuluu normaalilla tavalla vesialueen omistajalle Valtiolla on regaalin perusteella oikeus lohen ja meritaimenen kalastukseen Voimassa oleviin kalastuksen järjestelyihin Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella ei hankkeella suoranaisesti liene suurempaa vaikutusta (Matti Hepola 2002) 30.9.2013 21

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kalastusviranomaisten ja muiden asianosaisten asian olisi selvittää, miten kalastuksen järjestelyt hoidetaan niin, että kalakannan kestävä käyttö ja suojelu ja eri osapuolet tulevat kohdelluksi tasapuolisesti Vaikuttaa selvältä, että Kemijokeen tulee säätää kalastussääntö (Matti Hepola 2002). Lap ELY Jarmo Huhtala 30.9.2013 22

Tavoite: Kemijoen vesistössä on tulevaisuudessa elinvoimainen, luonnonvaraisesti lisääntyvä lohi- ja meritaimenkanta Kiitos Kuva Risto Similä Kuva Aapo Mäenpää 30.9.2013 23