Näin toimii kansanvalta 1
Sisällys Suomi on kansanvalta... 3 Suomalaiset arvot... 5 Perustuslaki... 7 Perusoikeudet koskevat kaikkia... 8 Valtiovalta kuuluu kansalle...12 Suomi on oikeusvaltio...17 Kansalainen voi vaikuttaa... 18 Julkaisija: Oikeusministeriö/Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma, Selkokeskus Toimittaja: Ari Sainio Haastattelut: Meri Valkama Työryhmä: Seppo Niemelä, Satu Paasilehto, Aki Asola, Henna-Leena Kallio, Anne Järvinen, Maria Wakeham. Taitto: Hannu Virtanen Kuvat: Meri Valkama, Yleisradio, Lehtikuva, Irmeli Jung, Aki Roukala, Väestöliitto Paino: Priimus Paino Oy 2007 2
Suomi on kansanvalta Kansanvalta eli demokratia tarkoittaa, että kansalla on valta päättää asioista. Käytännössä se tapahtuu siten, että kansalaiset valitsevat vaaleissa edustajansa eduskuntaan ja kunnanvaltuustoihin päättämään yhteisistä asioista. Demokratia on valintoja Päätettävät asiat ovat joskus vaikeita. Kansalaisilla voi olla hyvinkin erilaisia näkemyksiä asioista, esimerkiksi siitä, miten yhteisiä verovaroja käytetään. Pitäisikö verovaroilla rakentaa urheilustadion vai oopperatalo? Kenellä on oikeus saada hoitoa tai yhteiskunnan tukea toimeentuloon? Demokratia on jatkuvaa keskustelua yhteisistä asioista ja arvoista. Asioita pohditaan yhdessä, niiden etuja ja haittoja punnitaan. Kansalaiset päättävät siitä, millainen Suomi on ja mihin suuntaan sitä kehitetään. Ei vain enemmistön valtaa Monissa asioissa enemmistön kanta ratkaisee, mutta vähemmistökin voi vaikuttaa päätöksiin. Jos vähemmistö esittää kantansa vakuuttavasti, enemmistö muuttaa ehkä sen perusteella mielipidettään. Mitä on demokratia? Demokratiassa kansalla on valta päättää maan asioista. Demokratiaan kuuluvat vapaat ja rehelliset vaalit. Kansalaiset päättävät, ketkä edustavat heitä. Demokratiassa erilaisten vähemmistöryhmien oikeudet ja mielipiteet otetaan huomioon. Suomalainen demokratia perustuu kansalaisten osallistumiseen. On tärkeää, että kansalaiset seuraavat päätöksentekoa ja ottavat kantaa päätettäviin asioihin. Näin voidaan varmistaa se, että päätöksissä otetaan huomioon erilaiset mielipiteet. 3
4
Suomalaiset arvot Suomalaisia yhdistävät tietyt arvot ja periaatteet. Ne ovat myös perustana, kun tehdään päätöksiä. Arvot ovat muotoutuneet pitkän ajan kuluessa. Niihin ovat vaikuttaneet suomalaisten mielenlaatu, evankelis-luterilainen uskonto, Suomen historia ja sijainti pohjoisessa Euroopassa. Vapaus Ennen itsenäistymistä Suomi oli 500 vuoden ajan osa Ruotsia ja sen jälkeen 100 vuotta osa Venäjää. Etäisyydet olivat pitkiä. Suomalaiset asuivat kaukana valtaapitävistä. Siksi he tottuivat toimimaan itsenäisesti ja myös kantamaan vastuun toimistaan ja päätöksistään. Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Itsenäistymisen yhteydessä käytiin vaikea sisällissota. Vain noin 20 vuotta sen jälkeen Suomi puolusti itsenäisyyttään sodissa Neuvostoliittoa vastaan. Kovat sotavuodet ja niistä toipuminen jättivät jälkensä yhteiskuntaan. Sodat ja niiden jälkeinen aika ovat opettaneet, että yhteistyössä on voimaa. Tasa-arvo Naisten ja miesten tasa-arvolla on Suomessa pitkät perinteet. Naisilla on itsenäinen asema. He ovat osallistuneet kautta historian miesten rinnalla yhteiskunnan rakentamiseen. Naiset saivat täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906, ensimmäisenä maailmassa. Naiset ovat saaneet äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa jo sadan vuoden ajan. Työ tasa-arvon puolesta jatkuu. Koulutus Suomalaiset pitävät tärkeänä osaamista ja koulutusta. Vanhemmat pyrkivät kouluttamaan lapsensa. Hyvä koulutustaso on auttanut yrityksiä menestymään. Suomi on myös panostanut tutkimukseen ja kehitykseen. Sodan jälkeen alkoi voimakas rakennuskausi. Samalla maan talous vahvistui. 5
Työ Suomalaiset arvostavat työntekoa. Suomessa on jouduttu elämään ankarissa ilmasto-oloissa ja selviämään pitkän talven yli. Kenties siksi suomalaiset arvostavat suunnitelmallisuutta, ahkeruutta, yhteistyötä ja sisua. Sisu on erityinen suomalainen sana, joka tarkoittaa sinnikkyyttä ja tahdonvoimaa. Luottamus Suomalainen arvostaa rehellisyyttä ja suoruutta. Yleensä suomalaiset luottavat muihin ihmisiin. Suomalaiset voivat luottaa myös siihen, että viranomaiset kohtelevat kaikkia kansalaisia samalla tavalla. Suomi kuuluu niihin maihin, joissa on vähiten lahjontaa. Lahjuksen tarjoaminen on lainvastaista ja loukkaavaa. Suomalaisen yhteiskunnan periaatteisiin kuuluu myös vastuu muista ihmisistä. Monikulttuurisuus Suomi on ollut aina monikulttuurinen maa. Ruotsinkielisellä ja saamenkielisellä vähemmistöllä on tunnustettu asema. Suomessa on kaksi kansankirkkoa, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen. Lisäksi maassa toimii monia uskonnollisia yhdyskuntia. Kulttuurien kirjo on kuitenkin lisääntynyt eniten viime vuosina. Demokratiaan liittyviä arvoja: yksilön vapaus yhdenvertaisuus suvaitsevaisuus. 6
Perustuslaki Maan tärkein laki on perustuslaki. Se koskee kaikkia kansalaisia ikään, sukupuoleen tai uskontoon katsomatta. Perustuslaki antaa kuvan siitä, mitä Suomessa pidetään tärkeänä. Perustuslaki on hallinnon perusta. Siihen on kirjattu myös kansalaisten perusoikeudet ja velvollisuudet. Perusoikeudet suojelevat yksilöä sorrolta ja mielivallalta. Kukaan ei saa loukata toisen perusoikeutta, ei edes saman perheen jäsen. Perusoikeudet kuuluvat kaikille, myös niille, joilla ei ole äänioikeutta. Perusoikeudet suojaavat myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia. Tärkeimpiä velvollisuuksia ovat velvollisuus osallistua maan puolustamiseen ja velvollisuus maksaa veroja sekä yhteinen vastuu ympäristöstä. Paavo Lipponen, eduskunnan puhemies Olen ylpeä siitä, että Suomessa on ehkä maailman vahvin demokraattinen yhteiskunta. Toivoisin kuitenkin, että suomalaisen demokratian perinteitä arvostettaisiin enemmän. Ennen kaikkea toivoisin arvostettavan sitä, että Suomen kansa asettui jo 1930-luvulla selkeästi demokratian kannalle. Puhemiehen tehtävässä olen kokenut tärkeäksi sen, että tuen parlamentaarista demokratiaa, puolustan oppositiota ja jokaisen kansanedustajan oikeuksia. Perustuslaki koskee kaikkia on hallinnon perusta sisältää kansalaisten perusoikeudet. 7
Perusoikeudet koskevat kaikkia Perustuslaissa on lueteltu, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia Suomen kansalaisella on. Seuraavassa on lueteltu tärkeimpiä perusoikeuksia. Yhdenvertaisuus maasta tai luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Ulkomaalaista ei saa karkottaa maasta, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä sen vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Se tarkoittaa, että ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä. Koskemattomuus, turvallisuus Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Näitä oikeuksia eivät voi rajoittaa edes omat perheenjäsenet tai muut läheiset ihmiset. Liikkumisvapaus Suomalaisilla on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan, karkottaa Yksityiselämän ja omaisuuden suoja Kansalaisella on oikeus yksityiselämään ja kotirauhaan. Toisen kirjettä tai muuta luottamuksellista viestiä ei saa lukea ilman lupaa. Toisen puhelua ei saa kuunnella. Joitakin poikkeuksia tästä on, niistä on säädetty lailla. Perustuslaki suojaa myös jokaisen henkilökohtaista omaisuutta. Uskonnon ja omantunnon vapaus Kaikilla on oikeus tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoa. Kansalainen voi kuulua tai olla kuulumatta johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei saa loukata toisen uskonnonvapautta, eikä valtio voi puuttua siihen. 8
Sananvapaus ja julkisuus Jokaisella Suomessa on sananvapaus. Viranomaisten asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia. Kaikilla on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta tai tallenteesta. Kokoontumis- ja yhdistymisvapaudet Jokaisella on vapaus järjestää kokouksia sekä osallistua niihin. Jokaisella on oikeus perustaa yhdistys, kuulua yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Jokaisella on myös oikeus olla kuulumatta yhdistykseen. Mihinkään yhdistykseen ei ole pakko kuulua. Demokratiassa myös mielenosoitus on laillinen ja hyväksyttävä keino tuoda julki mielipiteitä. Väkivaltaa tai omaisuuden tuhoamista ei mielenosoitusten yhteydessä kuitenkaan sallita. Ulla Topi, Me itse ry:n varapuheenjohtaja Suomalaisen demokratian ansiosta minulla on mahdollisuus tuoda esille vammaisten perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviä asioita. Sen ansiosta pystyn vaikuttamaan sekä kunnallisella tasolla rakennus- ja ympäristölautakunnassa ja vammaisneuvostossa että valtakunnallisesti eurooppalaisessa vammaisfoorumissa ja vammaisten naisten komiteassa. Antti Helin, toimittaja Maassa, jossa demokratia toimii niin hyvin kuin Suomessa, demokratiaa ei näe kunnolla. Sellaisissa maissa, joissa demokratia taas ei toimi, sen huomaa. Suomessa demokratiaa tulee harvoin ajateltua, koska ei tarvitse. Meillä demokratia ei muistuta olemassaolostaan väärinkäytöksillä. 9
Oikeus koulutukseen Kaikilla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Tämä koskee myös esimerkiksi vammaisuuden takia erityisopetusta tarvitsevia henkilöitä. Kaikilla tulee olla samat mahdollisuudet saada myös muuta kuin perusopetusta. Varattomuus ei saa olla esteenä koulutukselle. Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus tehdä valitsemaansa työtä. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Julkisen vallan on pyrittävä edistämään työllisyyttä sekä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeus sosiaaliturvaan Kansalaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Jos hän ei itse kykene hankkimaan perustoimeentuloa, hänellä on oikeus saada se valtiolta. Lina Rosenstedt, koululainen Minusta on hyvä, että koska Suomessa on demokratia, aikuiset voivat äänestää vaaleissa ja silloin kansa saa sellaisen presidentin kuin suurin osa haluaa. Kun täytän 18 vuotta, saan itsekin äänestää. Näin kerran ohjelman maasta, jossa osa ihmisistä ei saanut vaikuttaa maan asioihin ollenkaan. Se on tyhmää. Suomessa asiat ovat paremmin. Unelma Bollström, sosiaaliohjaaja Hyvinvointi Suomessa on demokratian ansiota. On hyvin tärkeää, että demokratia kuuluu elämäämme, sillä ilman sitä meiltä puuttuisi paljon etuuksia ja palveluja. 10
Vapaa tiedonvälitys on osa demokratiaa Perustuslain takaama sananvapaus koskee myös tiedotusvälineitä. Lehdet, televisio ja muut tiedotusvälineet toimivat vapaasti ja itsenäisesti. Valtiovalta ei puutu tiedotusvälineiden sisältöön. Yleisradio toimii eduskunnan alaisuudessa oman lain pohjalta. Tiedotusvälineissä käydään jatkuvasti keskustelua siitä, miten demokratia toimii ja millaisia päätöksiä tehdään. Tiedotusvälineet antavat monipuolista tietoa asioista. Sen perusteella kansalainen voi muodostaa oman mielipiteensä. 11
Valtiovalta kuuluu kansalle Kaikilla kansalaisilla tulee olla samat oikeudet ja mahdollisuudet osallistua yhteisten asioiden hoitoon. Kansalaisia on kuultava, kun päätöksiä tehdään. Kansalaiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Eduskunta säätää lait Kansaa edustaa vaaleilla valittu eduskunta. Eduskuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein. Niissä eduskuntaan valitaan 200 kansanedustajaa. Eduskunnan tärkein tehtävä on säätää lait. Eduskunta myös tekee päätökset valtion taloudesta ja muista valtiota koskevista tärkeistä asioista, kuten kansainvälisistä sopimuksista. Hallitus valmistelee Eduskuntaa auttaa sen valitsema hallitus eli valtioneuvosto. Hallitus valmistelee esitykset, jotka tulevat eduskunnan päätettäviksi. Hallitus myös toteuttaa päätökset, jotka eduskunta on tehnyt. Hallitukseen kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Ministeri johtaa ministeriötä, jossa virkamiehet valmistelevat ministeriön toimialaan kuuluvia asioita. Eduskunta voi erottaa hallituksen, jos se ei ole tyytyväinen hallituksen toimintaan. 12
Presidentti vahvistaa Vaaleilla valitaan myös tasavallan presidentti hoitamaan maan asioita. Presidentinvaalit järjestetään kuuden vuoden välein. Sama henkilö voi olla presidenttinä kaksi kautta peräkkäin. Tasavallan presidentin tärkein tehtävä on johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa. Valtaosa presidentin päätöksistä on hallituksen esityksiä. Presidentti vahvistaa lait, jotka eduskunta on hyväksynyt. Hän on myös Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentti päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella. Kunnilla on itsehallinto Suomi jakaantuu kuntiin. Kunnilla on itsehallinto eli ne päättävät omista asioista. Kunnat järjestävät monenlaisia palveluita kuntalaisille, kuten lasten päivähoidon, perusopetuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Kunnat keräävät asukkailta kunnallisveroa, jolla palvelut maksetaan. Kuntalaiset äänestävät edustajat kunnanvaltuustoon, joka päättää asioista. Valtuuston koko riippuu kunnan asukasluvusta. Päätöksiä valmistelevat kunnanhallitus ja lautakunnat, jotka koostuvat kuntalaisten edustajista. Laissa korostetaan, että kuntien tulee edistää asukkaiden suoraa vaikuttamista ja osallistumista päätöksiin. Kunta voi esimerkiksi selvittää asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Eräs tapa on järjestää kunnallinen kansanäänestys jostain tärkeästä asiasta, esimerkiksi kuntaliitoksesta toisen kunnan kanssa. Asukkaita kuullaan myös esimerkiksi maankäyttöön ja alueen suunnitteluun sekä palveluiden järjestämiseen liittyvissä asioissa. Kuntalaisella on mahdollisuus esittää aloite jostain kunnan toimialaan liittyvästä asiasta. Aloite on käsiteltävä kunnan päättävissä elimissä. 13
Kansainväliset sopimukset Suomen kansalaiset ovat myös Euroopan unionin (EU) kansalaisia. Euroopan unioniin kuuluu 27 maata, Suomi niiden joukossa. EU:n tavoitteena on lisätä yhteistyötä jäsenmaiden välillä. EU:n määräykset vaikuttavat Suomen lakeihin. Niiden perusteella Suomen lakeihin on tehtävä muutoksia. Suomi osallistuu päätöksentekoon Euroopan unionissa. Suomalaiset valitsevat vaaleilla 13 edustajaa Euroopan parlamenttiin, jossa on edustajia kaikista jäsenmaista. Suomea koskevat myös monet kansainväliset sopimukset, jotka Suomi on hyväksynyt. Niihin kuuluu esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n ihmisoikeuksien julistus. Sitä noudattavat maat eivät salli ihmisarvoa alentavaa toimintaa. Kuka saa äänestää vaaleissa? Kansalaisella on äänioikeus vaaleissa ja kansanäänestyksissä, kun hän on täyttänyt 18 vuotta. Vakinaisesti maassa asuvat ulkomaalaiset saavat osallistua kunnallisvaaleihin ja kunnallisiin kansanäänestyksiin. Jokainen Suomen kansalainen, joka on täyttänyt 18 vuotta, saa äänestää: eduskuntavaaleissa presidentinvaaleissa Euroopan parlamentin vaaleissa kunnallisvaaleissa neuvoa antavassa kansanäänestyksessä. Suomessa vakinaisesti asuva ulkomaalainen, joka on täyttänyt 18 vuotta, saa äänestää: kunnallisvaaleissa kunnallisessa kansanäänestyksessä. Kansalainen äänestää yhtä ehdokasta. Kaikki vaalit ovat salaisia. Kenenkään ei tarvitse tietää, ketä äänestäjä on äänestänyt. Suomalainen ja Euroopan unioni Suomalaisia koskevat EU:ssa päätetyt määräykset. Suomi on mukana päättämässä asioista EU:ssa. Suomalaiset valitsevat Suomen edustajat EU:n parlamenttiin. Vaalit Kansalaiset valitsevat vaaleilla eduskunnan joka neljäs vuosi presidentin joka kuudes vuosi Suomen edustajat Euroopan parlamenttiin joka viides vuosi edustajat kunnanvaltuustoihin joka neljäs vuosi. 14
Zahra Abdulla, kätilösairaanhoitaja Sen vuoksi, että Suomessa vallitsee demokratia, pystyn vaikuttamaan itseäni koskeviin asioihin, kuten terveyteeni, koulutukseeni ja lasteni lukumäärään. Saan elää rauhassa ja nauttia elämästä. Saan myös äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa, mikä on minulle tärkeää. Haluan vaikuttaa asioihin siinä paikassa, missä elän. Bettina Sågbom, toimittaja Suomessa vähemmistöillä on hyvät oikeudet. Me suomenruotsalaiset saamme esimerkiksi käyttää omaa äidinkieltämme vapaasti, toisin kuin monissa muissa maissa. Kun asuu demokraattisessa maassa, ei aina muista arvostaa riittävästi sitä, miten hyvin meillä on asiat. Valitamme usein monista asioista, vaikka oikeasti meillä on asiat hyvin. Se länsimainen demokratia, joka meillä vallitsee, on niin lähellä täydellistä poliittista järjestelmää kuin vain mikään voi olla. Eilina Gusatinsky, päätoimittaja Olen miettinyt paljon sitä, mitä demokratia on. Näen, että jokainen maan asukas luottaa siihen, että demokratian avulla saa oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kohtelua. Mielestäni ihmisten pitäisi kuitenkin olla valppaita ja pitää huoli siitä, että demokratia todella toteutuu. Se koskee kaikkia, niin maahanmuuttajia kuin suomalaisia. Omassa elämässäni demokratia näkyy niin, että saan esittää kysymyksiä ja usein saan niihin myös vastauksia. Meillä kaikilla on myös paljon mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Se on eri asia, käytämmekö mahdollisuudet hyväksemme. 15
Pauliina Feodoroff, ohjaaja Minulle suomalainen demokratia edustaa suurinta estettä saamelaisen kulttuurin omaehtoiselle kehittymiselle ja säilymiselle. Minusta saamelaisen näkökulmasta suomalaisen demokratian suurin ongelma on se, ettei se ole missään vaiheessa historiaansa selvittänyt oikeudellista suhdettaan saamelaisiin. Elämme pakolaisina omalla maallamme, ja meidät nähdään ministeriöissäkin vain suomalaisina, ei toisen kulttuurin edustajina. Suomalaisen demokratian mukaan minulla on kuitenkin oikeus sananvapauteen ja voin ilmaista mielipiteeni. Marja Vuento, rikosylikonstaapeli Demokratia tuntuu minusta niin itsestään selvältä asialta, että sen näkeminen on melko haasteellista. Arvostan suomalaisessa yhteiskunnassa ja poliisissa erityisesti sitä, että niihin molempiin voi luottaa. Se on demokratian ansiota. Suomessa jokainen ihminen saa sukupuoleen, uskontoon, yhteiskunnalliseen asemaan tai kansalaisuuteen katsomatta tasa-arvoisen kohtelun. Demokratiaa on myös se, että jos näkisin jotakuta ihmistä kohdeltavan poliisin taholta epätasaarvoisesti, voisin nostaa siitä metelin saamatta potkuja. 16
Suomi on oikeusvaltio Lakien rikkomuksista tuomitaan tuomioistuimissa. Tuomioistuimet ovat riippumattomia. Se tarkoittaa sitä, että valtiovalta tai muu hallinto ei voi määrätä tuomioistuinten toiminnasta. Tuomioistuimia sitoo vain laki. Tuomareita ei voi painostaa eikä heidän toimintaansa voi vaikuttaa. Tuomioistuin voi tuomita vain laissa mainituista rikoksista. Rikoksesta ei saa määrätä ankarampaa tuomiota, kuin mitä laissa on säädetty. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman viivytystä. Oikeuskäsittely on yleensä julkinen, ja asianomaisella on oikeus tulla kuulluksi. Alioikeuksien ja viranomaisten päätöksistä on mahdollisuus valittaa. Näillä kaikilla määräyksillä taataan, että asioiden käsittely on oikeudenmukainen. Suomessa ketään ei tuomita kuolemaan eikä kidutus ole sallittua. Kansalainen ja laki Tuomioistuin voi määrätä rangaistuksen lain rikkomisesta. Vain laissa mainitusta rikoksesta voidaan määrätä rangaistus. 17
Kansalainen voi vaikuttaa Kansalainen voi vaikuttaa päätöksentekoon monilla tavoilla. Jo omilla teoillaan voi vaikuttaa. Esimerkiksi ostamiseen, kuluttamiseen ja ympäristöön liittyvät ostopäätökset ovat arjen politiikkaa. Kansalainen voi vaikuttaa myös tuomalla mielipiteensä esiin julkisesti tai olemalla yhteydessä kansan valitsemiin edustajiin. Keskeinen osa suomalaista kansalaistoimintaa tehdään erilaisten järjestöjen kautta. Puolueet Demokratian vahvimpia toimijoita ovat poliittiset puolueet. Ne kokoavat yhteen kansalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä. Puolueet tarjoavat ideoita ja ratkaisuja yhteisiin asioihin. Puolueet tavoittelevat päätösvaltaa. Ne pyrkivät saamaan eduskunnassa ja valtuustoissa niin monta paikkaa kuin mahdollista. Puolueet myös pyrkivät hallitukseen, koska hallitus on maan tärkein toimeenpaneva voima. epäonnistuu, äänestäjät eivät ehkä äänestä sitä puoluetta seuraavissa vaaleissa. Työmarkkinajärjestöt Työntekijöitä ja työnantajia edustavat järjestöt eli työmarkkinajärjestöt ovat merkittäviä vaikuttajia. Työntekijöiden järjestöihin eli ammattiliittoihin kuuluu lähes kolme neljästä työntekijästä. Kuuluminen ammattiliittoon on yleisempää kuin monissa muissa maissa. Työmarkkinajärjestöt laativat työehtosopimuksia, joissa sovitaan palkoista, työajoista ja muista tärkeistä työhön liittyvistä asioista. Työehtosopimukset koskevat kaikkia samalla alalla työskenteleviä. Ne lisäävät työntekijöiden turvaa. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat myös hallituksen kanssa. Järjestöt sopivat hallituksen kanssa esimerkiksi työelämän kehittämiseen ja verotukseen liittyvistä asioista. Puolueet ovat poliittisessa vastuussa päätöksistä. Jos jonkin puolueen politiikka 18
Kansalaisjärjestöt Perustuslain mukaan Suomessa on kokoontumis- ja yhdistymisvapaus. Tätä vapautta käytetään ahkerasti. Suomessa on yli 100 000 yhdistystä. Yhdistyksiä on hyvin monenlaisia, ja ne ajavat monenlaisia asioita. Yleisimpiä ovat urheiluseurat, kulttuuriyhdistykset, harrastuksiin liittyvät yhdistykset, poliittiset yhdistykset sekä paikallisiin asioihin keskittyvät yhdistykset. Joillakin aloilla, kuten sosiaalija terveysalalla, järjestöjen tekemä työ on ensiarvoisen tärkeää. Järjestöt toimivat edustamiensa asioiden puolesta ja valvovat, että kansalaisten ääni kuuluu päätöksenteossa. Eri alojen järjestöjä kuullaan myös valtion ja kuntien päätöksenteossa. 19 Laura Honkasalo, kirjailija Minun kannaltani suomalainen demokratia merkitsee sitä, että asiani ovat hyvin, sillä olen syntyperäinen suomalainen, nuori ja hyvin koulutettu. Demokratian pinnan alle kätkeytyy kuitenkin paljon eriarvoisuutta, eikä kaikilla suomalaisilla ole asiat yhtä hyvin. Demokratia näkyy arjessani myös ristiriitoina: vaikka yritän vaikuttaa asioihin äänestämällä, ympärillä on valtavasti epäkohtia, kuten naisten asema työmarkkinoilla, ympäristön tuhoaminen ja ongelmat lasten päivähoidossa.
Suomi on tasavalta, jota hallitaan demokraattisesti. Valta kuuluu kansalle eli meille kaikille. Tämä esite kertoo perustiedot siitä, miten kansanvaltaa toteutetaan käytännössä. Lisätietoja: www.kansanvalta.fi, sisältää myös selkokieliset sivut. 20