Perusturvalautakunta 16.12.2014 $ I 5f KEHITYSVAMMAISTEN PERH EHOIDON TOIMINTAOHJ E KEURUU 2015
2 2. PERHEHOIDONMAARITTELY...3 3. 4. 5. 6. PERHEHOITAJAN OIKEUDET, VELVOLLISUUDET JA ASEMA...,... 1 1 6.'l Perhehoitajan oikeus vapaaseen..................... 1 1 6.2 Perhehoitajan sosiaaliturva ja vakuutukset......................... 1 1 6.3 Perhehoitajan ennakkovalmennus, koulutus ja tyonohjaus...,......12 6.4 Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus......12 6.5 Salassapito, vaitiolovelvollisuus ja tietojensaanti... 12 7. PERHEHOIDONPMTTYMINEN 8. PERHEHOITOON SIJOITETTUA HENKILOA KOSKEVAT ASIAT...,..,..., 13 8.1 Erityishuolto-ohjelma ja palvelusuunnitelma......13 8.2 Perhehoidon asiakasmaksu......13 8.3 Perhehoitoon sijoitetun henkilon yksityisvarat......14 8.4 Asiakkaan kuolema perhehoitokodissa...,.. 14
3 1. PERHEHOIDON SAAD6SPERUSTA Perhehoito on sosiaalihuoltolain 17 S:n mukaista sosiaalipalvelua, jonka jariestamisesta kunnan on huolehdittava. Perhehoidon toteuttamisesta on seadetty vuodesta 1992 perhehoitolaissa (312t1992). Perhehoitoa koskevaa lainseadantde:. Perhehoitajalaki (312/92). Laki perhehoitajalain 2 ja 3S muuttamisesta 2006 Laki perhehoitajalain muuttamisesta (317 1201 1\ Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (1977) Sosiaalihuoltolaki ja asetus (4'19/92). Kunnallinen elakelaki (5492003). Tapaturmavakuutuslaki (608/48), muutos (419/92). Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta (81212000). Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (73411992, 912t1992). Laki Iasten kanssa tydskentelevien rikostaustan selvittamisesta (504/2002). Hallintolaki(43412003) 2. PERHEHOIDONMAARITTELY Perhehoidolla tarkoitetaan henkildn hoidon, kasvatuksen tai muun ymparivuorokautisen huolenpidon jerjestamista hanen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Sen tavoitteena on antaa perhe-hoidossa olevalle henkil6lle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja laheisiin ihmissuhteisiin seke edistaa hanen hyvinvointiaan. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkildlle henen tarpeittensa mukainen hoiva ja huolenpito perheenjasenena. Hoidolla pyritaan edistameen hoidossa olevan henkilon toimintakykya, perusturvallisuutta ja sosiaalisia suhteita. Perhehoitoa voidaan antaa henki16lle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti jarjestae hanen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyvaksi kaytteen ja ionka ei ka! sota olevan laitoshoidon tarpeessa. (SHL 25 S)
2.'l. Perhehoidon muodot Perhehoito voi olla lyhytaikaista tai pitkaaikaista perustuen yksilolliseen palvelusuunnitelmaan jaltai erityishuolto-ohjelmaan. Perhehoidolla tarkoitetaan perhehoitajalain mukaista toimeksiantosopimukseen perustuvaa perhehoitoa. Pitkeaikainen perhehoito voi olla itseneiseen elemaen kuntouttava valivaihe tai pysyvampi asumisen ja elamisen jarjestely. Lapsille ja nuorille, jotka eivat voi asua omassa kodissaan pitkaaikainen perhehoito on ensisijainen vaihtoehto, jonka mahdollisuudet tulee aina selvittaa. Lyhytaikaista perhohoitoa voidaan jerjestaa mm. vanhempien jaksamisen tukemiseksi, perhehoitajan vapaan jerjestamiseksi tai omaishoitajan vapaan jarjestemiseksi. Osapeivaperhehoitoa on hoito, joka kestea enintaan 10 tuntia/vrk. 3. PERHEHOITAJA JA PERHEHOITOKOTI Perhehoitajalla tarkoitetaan henkil6a, joka hoidon jarjestamiseste vastaavan kunnan kanssa tekemansa toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolaissa tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoitajaksi voidaan hyveksya henki16, joka koulutuksensa, kokemuksensa jaltai henkilokohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitaja asuu ymparivuorokautisesti hoidossa olevien kanssa. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemista perhehoitajaksi aikovan henkil6n on suoritettava tehtaven edellyfteme ennakkovalmennus. Erityisiste syista ennakkovalmennus voidaan suorittaa vuoden kuluessa sroituksen alkamisesta. Valmennuksen tavoitteena on auttaa perhehoitajaksi aikovaa perhetta tekemaan tietoinen peetds perhehoitajaksi ryhtymisesta, sitoutumisesta tehteveen ja arvioida perheen valmiuksia ja edellytyksia toimia tehtavassa. Perhehoitajan tulee luoda hoidettavalle turvallinen ja virikkeite antava hoitoymparisto ja huomioida hoito- ja kasvatustehtavassaan hoidettavan kehitys erityistarpeineen seka turvata hoidettavan ja hanen laheistensa yhteydenpito ja suhteet. Perhehoitoon sijoitetulla on tasa-arvoinen asema perheen muihin jaseniin nahden. Perhehoitajalle ei aseteta erityisia koulutusvaatimuksia, mikali hoidossa on nelja henkil6a. Hoidettavien enimmaismaerean lasketaan mukaan perhehoitajana omat alle kouluikaiset lapset ja perheen muut erityise hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilot. Hoidettavien lukumeerea voidaan ylittaa, mikeli on kyse hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jesenille.
5 Hoidettavien lukumaara voi olla enintaan seitsemaa henkil6e, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vahintaan kaksi perhekodissa asuvaa henkilda. Toisella heiste on oltava tehtavaan soveltuva kasvatus-, sosiaali- tai terveydenhuoltoalan ammatillinen koulutus ja riittava kokemus holto- tai kasvatustehtavista seka molemmat ovat suorittaneet KeVa-ennakkovalmennuksen. Hoidettavien enimmaismaaraste voidaan poiketa myds, jos hoidossa on samanaikaisesti vain taysi-ikaisia henkiloite, joiden keskinainen kanssakayminen ja toimintakyky mahdollistavat ylityksen. Enimmeismaaresta poikkeaminen (yli 1 kk ajan) vaatii sijoittajakuntien hyvaksymisen. Perhehoitokoti on sijoittalan hyvaksyma yksityiskoti, jossa perhehoitoa annetaan. Perhekodin sopivuutta arvioitaessa huomioidaan erityisesti seuraavat asiat: perheen ihmissuhteet ja ilmapiiri perhehoitajan mahdollisuudet huomioida hoidettavan yksildlliset tarpeet perhehoitajan valmiudet toimia yhteistyossa viranomaisten, omaisten ja muun yhteistyoverkoston kanssa perhekodin jasenten valmius hyvaksya kaikkien tasavertaisuus ja perhekodin toiminta perhehoitokodin tilat, varustetaso, turvallisuus, terveydelliset olosuhteet ja kodin lahiymparistd. Aikuiselle perhehoidon asukkaalle tulisi olla oma huone. Ennen perhehoidon aloittamista tehdaan perusselvitys kotikeynnilla yhdesse perhehoitajan ja vammaispalvelun tyontekuoiden kanssa. Lisaksi pyydetean perhehoitajan kotikunnan sosiaalitoimen lausunto perhekodin ja -hoitajan sopivuudesta tehtavaan. Alle 18-vuotiaiden asiakkaiden perhehoitajiksi ryhtyvilta henkil0ilta pyydetaen nehteveksi lasten kanssa tydskentelevien rikostaustan selvittemiseksi tarpeellinen rikosrekisteriote, jonka perhehoitaja tilaa Oikeusrekisterikeskukselta. Perhehoidon onnistumisen kannalta on tarkeae, etta perhehoitoa tarvitseva henkilo sljoitetaan juuri hanelle sopivaan perheeseen. Kunta pdettaa voidaanko perheeseen sijoittaa kyseessa oleva henkild vai ei. Perhesijoitusta suunniteltaessa selvitetaan myos sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja muiden tukitoimien tarve ja saatavuus. Kun kunta on sijoituspaatdksen tehnyt, sen velvollisuus on tukea ja auttaa perhehoitajaa tehtavassaan. Perhehoitajalla on lainmukainen oikeus saada tietaa hoidon onnistumisen kannalta oleelliset tiedot hoitoon tulevan henkil0n elamanhistoriasta ja terveydentilasta. Tietojen valiftamisessa voidaan kayttaa apuna esitietolomaketta.
6 Perhehoidon aikana tarvittavan tuen jerjestemiseksi perhehoitajalle on nimettava jokaista hoidettavaa varten vastuutyontekija. Perhehoitajalle on jarjeste! teva toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riitteva mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyontekijea. 4. TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja kunta sopivat hoitosuhteeseen liittyvat molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tehdeen jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen, ennen suoittamista. Pitkeaikaisessa perhehoidossa olevalle henkildlle toimeksiantosopimus voidaan tehda toistaiseksi voimassa olevana. Lyhytaikaisessa perhehoidossa olevalle sopimus tehdean maaraaikaiseksi tai sopimuksessa sovitaan perhehoidon toteuttamisesta muutoin. Toimeksiantosopimuksen tehnyt perhehoitaja ei ole tydsopimuslain (55/2001) '1. luvun 1 S:ssa tarkoittamassa tydsopimussuhteessa kuntaan. Sopimus tehdaan yhteisessa sopimusneuvottelussa ja sen allekirjoittavat paesaantoisesti molemmat perheen puolisot ja kunnan perhehoidosta vastaava tydntekija. Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja tarkistamisesta on kayteve neuvottelu, kun toinen osapuoli sita vaatii. Sopimusta ei saa yksipuolisesti muuttaa. Pitkaaikaisen perhehoidon toimeksiantosopimuksen liitteeksi tulee hoidettavaa koskeva palvelusuunnitelma. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan 1. sopijapuolet 2. perhehoidossa oleva henkil0 3. sopimuksen sisalt0. hoitopalkkion saaja. hoitopalkkion meera ja maksuaikataulu. kustannusten korvaaminen (nk. kulukorvaus) kaynnistamiskorvaus perhehoitoon sijoitetun keytt6varat. erityisten kustannustenkorvaaminen. sopimuksenvoimassaoloaika. perhehoitajan oikeus vapaaseen ja vapaan toteuttaminen. palkkion maksaminen ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta. perhehoitajanvalmennus,tyonohjausjakoulutus. jokaista hoidettavaa varten vastuutydntekije. Perhehoitajalle on jdrjestettava toimeksiantosopimukseen kirjattavalla tavalla riitteva mahdollisuus saada tukea ja tavata vastuutyontekijaa.. vastuuvakuutuksenottaminen. sopimuksenirtisanominen
7 Perhehoidon kaynnistyessa voidaan molemminpuolisesti sopia erikseen koeajasta, jolloin irtisanomisaika ei ole voimassa. 5. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Perhehoidosta maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiota, kulukorvausta seka pitkaaikaisessa perhehoidossa erikseen harkittavaa kaynnistamiskorvausta. Perhehoitajalaissa meeritellaan palkkion (686,25 euroa/kk vuonna 20'15) ja kulukorvauksen vahimmaismaarat (410,66 euroa/kk vuonna 2015) seka kaynnistamiskorvauksen enimmaismaare (2916,43 euroa/h16 vuonna 2015). Perhehoidon hoitopalkkioiden maerea tarkistetaan perhehoitajalain (31211992\ 2 S:n mukaan kalenterivuosittain tyarntekijan elakelain (395/2006) 96 S:ssa tarkoitetulla palkkakertoimella. Perhehoidon kulukorvauksia ja kaynnistamiskorvauksia tulee perhehoitajalain (3'1211992) 3 S:n 7 momentin mukaan tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin mukaisesti. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa ja se kartuttaa elaketa. Kulukorvauksesta toimitetaan myos ennakonpidatys. Koska kulukorvaus ei ole perhehoitajalle todellista tuloa, saadaan site koskeva vehennys tehda verotuksessa. Perhehoidon palkkioiden ja korvausten jakamisesta puolisoiden kesken voidaan sopia erikseen. Perhehoidossa tulo- ja lahtopeiva ovat hoitopaivia. 5.1 Hoitopalkkio Hoidosta maksettava palkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilon yksilolliseen palvelusuunnitelmaan jaltai erityishuolto-ohjelmaan seka hoitoon kaytettaveen aikaan ja hoidon vaativuuteen. Hoitopalkkion suuruus maaritellaen toimeksiantosopimusta solmittaessa ja site tarkistetaan, mikali perhehoidossa olevan henkildn tilanteessa tapahtuu muutoksia. Pitkaaikainen perhehoito Hoidon vaativuuden maksuperusteena on Kelan suorittama elakkeensaajan hoitotuki tai 16- vuotta teyfteneen vammaistuki. Hoidon sitovuuden maksuperusteena on asiakkaan ty6- ja paivetoimintaan osallistuminen. Paivetoimintaan osallistuminen maaritellaan asiakkaan palvelusuunnitelmassa. Lisaksi on mahdollista saada koulutuslisae ja kokemuslisae.
8 Hoitopalkkio ei plivdtoimin- 1-3 piivid piivitoi- 4-5 piivdi piivlmaksuluokat nassa minnassa/vko toiminnassa /vko Perustuki 708,39 e/kk 694,70 e/kk 686,26 e/kk Korotettu tuki 768,96 e/kk 748,02 elkk 734,18 e/kk Ylin tuki 1000,53 e/kk 958,87 e/kk 930,74 e/kk Kokemuslisl 51,54 e/kk Koulutuslisd 51,54elkk Kokemuslisl maksetaan perhehoitajalle, joka on toiminut perhehoitajana vdhintiiiin 4 vuotta. Koulutuslisi maksetaan perhehoitajalle, jolla on todistetusti vdhintddn kouluasteinen kasvatus-, sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutus. Lyhytaikainen perhehoito Lyhytaikaisessa perhehoidossa palkkio maksetaan vuorokausimaksuna ja jakajana kiiytetiiiin 30. Perhehoitajalle maksetaan palkkio myds perheh oitosopim u kseen ki rjatu n vapaan ajalta. Osapiiv5isesti perhehoidosta maksettava palkkio on 50 % lyhytaikaisen perhehoidon palkkiosta. 5.2 Kustannusten korvaaminen Pitkiai kainen perhehoito Kustannusten korvaamisen perusteena kiiytetiiiin perhehoidossa olevan henkil6n hoidosta ja ylliipidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja kunkin hoidossa olevan henkil6n yksi16llisiii tarpeita. Kustannuskorvaus kattaa perhehoidossa olevan henkildn ateriat, asumisen ja muut kulut. ATERIAT pdivisin kotona osallistuu piiivtitoimintaan 1-3 kruvko osallistuu pdivdtoimintaan 4-5 kruvko ASUMINEN asukkaalla on oma huone kahden henoen huone MUUT KULUT sisiiltiiii mm. henkilokohtaisen hygienian (lukuun ottamatta vaippoja), vaatehuollon, siivous- ja puhdistuskulut, kohtuulliset virkistys-, matka- ja puhelinkulut ja alle 16- vuotiaiden kohdalla viikkorahan. korvaus 299.46 e/kk 238,89 e/kk 204,33 elkk 205,19 e/kk 174,03 elkk 96,87 e/kk
9 Lyhytaikain6n perhehoito Lyhytaikaisessa perhehoidossa korvaus suoritetaan vuorokausimaksuna ja jakajana kaytetean 30. OsapeivaisesH perhehoidosta maksettava kulukorvaus on 50 % lyhytaikaisen perhehoidon korvauksesta. 5.3 Perhehoidon maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Perhshoitaian vapaan aikana hoitopalkkio maksetaan perhehoitajalle taysimeeraisena, kulukorvauksesta vahennetaen ateriakorvaus. Mikali perhehoitajan vapaan aikana sijaishoitaja toimii perhehoitajana vakituisen perhehoitajan kodissa, maksetaan kulukorvaukset vakituiselle perhehoitajalle. Perhehoitaiasta iohtuvasta swsta esim. sairausloma, sijoittaja maksaa hoitopalkkion Kelan sairausvakuutuspeivarahan omavastuuajalta (yhdeksan arkipaivaa). Jos hoidettavan hoito jerjestyy perhehoitokodissa sairauslomasta riippumatta, maksetaan kulukorvaus taysimaaraisene. Jos hoidettavan hoito jarjestetaen kodin ulkopuolella, vahennetaan kulukorvauksesta ateriakorvaus. Sairauslomasta tulee olla laakarintodistus ja siite on ilmoitettava valittdmasti perhehoidosta vastaavalle tydntekijelle. Asiakkaan sijoittamisesta keskeytyksen ajaksi sovitaan tydntekijen kanssa. Porhehoitaiasta riiooumattomasta swste kun hoidettava on esim. sairaalahoidossa, kuntoutuksessa tai omaisten luona perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus 5 vrk taysimeereisene. Jos keskeytys kestaa yhtajaksoisesti yli 5 vrk, vahennetaan hoitopalkkiosta 50 % ja kulukorvauksesta aterioiden osuus. Jos keskeytys kestea yli 30 vrk palkkion ja kulukorvauksen maksaminen peattyy lukuun ottamatta asumista. Perhehoidon maksujen maksamisen edellytyksena 30 vuorokauteen saakka on, etta perhehoitaja pitae yhteytta esim. sairaalassa olevaan henkil00n ja on yhteistyossa hoitopaikan kanssa. Perhehoitaian koulutuksessa oloajalta maksetaan palkkio ja kulukorvaus taysimaaraisene silloin, kun koulutus on suoittajatahon jarjestamaa. Muuhun koulutukseen osallistumisen osalta on asiasta sovittava erikseen ja etukateen kunnan perhehoidosta vastaavan tyontekijan kanssa. Sijoittajakuntien valinen kustannusten jakaminen on suositeltava kaytaintd. Siiaishoito perhehoitalan vapaan ja muun poissaolon aikana Kunta tai kuntayhtyma voijarjestea perhehoitajan vapaan tai muun tilapaisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemalle 1 S:n 2 momentissa saadeb edellytykset tayttavan henkildn kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tiima sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta perhehoitajan kotona. Sijaishoito voidaan jarjestea edelle tarkoitetulla tavalla, jos perhehoitaja suostuu siihen ja jarjestely arvioidaan hoidettavan henkil6n edun mukaiseksi.
10 Sijaishoitajan kanssa tehtavassa toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1) sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion maaresta ja suorittamisesta; 2) tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta; 3) toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; seka 4) tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista. Sijaishoitaja ei ole tydsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymean. Sijaishoitajalle jarjestettevesta koulutuksesta ja tuesta on voimassa, mite niista perhehoitajan osalta 7 S:ssa saadetaan ja sijaishoitajan sosiaaliturvasta, mite siite perhehoitajan osalta I S:ssa saadetaan. Sijaishoitajalle suoritetaan tassa toimintasaanndssa mearitellyt lyhytaikaisen hoidon palkkiot ja korvaukset. Kulukorvauksen maksamisesta vakituiselle perhehoitajalle tai sijaishoitajalle sovitaan toimeksiantosopimuksessa. 5.4 Kaynnistamiskorvaus Lain mukaan uutta perhehoitosijoitusta keynnistettaesse hoitajalle voidaan maksaa hoidon kaynnistamisesta aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista kaynnistamiskorvausta esim. asuntoon kohdistuvat vaftamattdmat muutostyot ja kalusteet. Keynnistamiskorvausta mydnnetaan todellisiin, tapauskohtaisesti harkittaviin ja hankittaviin kuluihin silloin, kun korvausta ei voida saada muiden jarjestelmien kautta. Vammaisten tarvitsemat asunnon muutostydt ja apuvalineet tulee ensisijaisesti hankkia sosiaalihuolto- tai vammaispalvelulain nojalla ja terveydenhuollon laakinnallisen kuntoutuksen nojalla. Keynnistamiskorvauksena tehdyt hankinnat ovat kunnan omaisuutta. Poistoaika on 4 vuotta, siten ete kunakin vuonna poistuu neljasosa (25 %) hankinnan arvosta. Mikali hoito paattyy lyhyemman ajan kuluessa, voidaan kohtuus ja tilanne huomioiden kuoleutumaton osa kaynnistamiskorvauksesta peria takaisin. Hyvaksytyista hankinnoista aiheutuneet kustannukset maksetaan kuitteja vastaan. Vuonna 2015 keynnistemiskorvaus on maksimissaan euroa perhehoidossa olevaa henkilda kohti. 5.5 Matkakorvaukset Kustannusten korvauksissa muut kulut sisaltavat kohtuulliset perhehoidon asiakkaasta johtuvat matkakustannukset esim. tavanomaiset ostosmatkat, apteekissa, kampaajalla tai harrastuksissa kaynnit. Asiakkaan sairaanhoito- tai kuntoutusmatkoihin haetaan Kelan matkakorvausta. Asiakas maksaa omavastuuosuuden itse.
ll Perhehoidettavan tuloista voidaan korvata pidemmat virkistysmatkat (esim. ulkomaille) rahatilanteen mukaan ja edunvalvojan kanssa sovittuna. Matkakulut korvataan perhehoitajan osallistuessa sijoittajatahon hyveksymden koulutukseen Kelan sv-korvauksen mukaisesti (0,20 euroa/km). 6. PERHEHOITAJAN OIKEUDET, VELVOLLISUUDET JA ASEMA 6. 1 Perhehoitajan oikeus vapaaseen Lain mukaan, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalle tulee jerjestaa mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipaive kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona han on toiminut perhehoitajana vahintaan 14 vuorokautta. Perhehoitajalla on oikeus kolmen ja puolen (3,5) paivan vapaaseen kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona han on toiminut perhehoitajana vahintaan 14 vuorokautta. Kunta auttaa yhteistyossa perhehoitajan kanssa vapaan aikana perhehoidossa olevan henkil6n hoidon jarjestamisessa. Lomanmaareyrymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. paattyva ajanjakso. Lomatoivomukset on esitetteva maaliskuun loppuun mennessa Vapaan pitamisesta on ilmoitettava kuukautta ennen sen alkamista toimeksiantosopimukseen merkitylle yhteyshenkil0lle. Lyhytaikaiselle perhehoitajalle vapaa korvataan palkkiona. Oikeus vapaaseen syntyy, kun hoitovuorokausia on vahintaan 14 kalenterikuukaudessa perhehoidon yhta asiakasta kohden. 6.2 Perhehoitajan sosiaaliturva ja vakuutukset Perhehoitajan elaketurvasta saadetaan kunnallisessa elakelaissa (549/2003). Perhehoitajan elaketurva maareytyy peruselaketurvan mukaisesti ja kertyvan elekkeen suuruus maarayryy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitaja voi jaada elakkeelle 63-68 -vuotiaana. Perhehoitajan tulee informoida sijoittajakuntaa elakkeelle siirtymisesta vahintaan 3 kk aikaisemmin. Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta saadetaan tapaturmavakuutuslaissa (608/1 948). Tapaturmavakuutus koskee molempia toimeksiantosopimuksen allekirjoittaneita perhehoitajia. Perhehoidettavan perhehoidossa aiheuttamiin vahinkoihin ei ole kunnalla vakuutusta. Suositeltavaa on etta perhehoitaja ottaa laajennetun kotivakuutuksen. Pitkaaikaisen perhehoidettavan omaisuus sisetyy perhehoitajan kotiirtaimiston vakuutukseen.
t2 Kunta ei ole ottanut perhehoitajalle vahingonkorvausvastuuvakuutusta. 6.3 Perhehoitajan ennakkovalmennus, koulutus ja tyonohjaus Perhehoitajalla on oikeus saada tukea tyolleen. Perhehoitajalain 7 S:n mukaan perhehoitajien kunta vastaa perhehoitajille annettavasta tarvittavasta ennakkovalmennuksesta, koulutuksesta ja tydnohjauksesta kunnan omana toimintana tai ostopalveluna meararahojen puitteissa. Koulutuksen sisallossa pyriteen ottamaan huomioon perhehoitajien aikaisempi koulutus ja perhehoidon kulloisetkin tarpeet. 6.4 Perhehoitajan ilmoitusvelvollisuus Perhehoitajalla on velvollisuus ilmoittaa omissa tai hanelle sijoitetun asiakkaanolosuhteissa tapahtuneista muutoksista mm.. aikomuksestaan ottaa lyhyt tai pitkaaikaiseen perhehoitoon muita henkiloita. perhehoitoonsiioitettujen henkil0idenkotikunnat perhesuhteiden ja perheen olosuhteiden ja teneyteen liittyvait muutokset suunnitellut vapaatja niiden aikaiset jarjestelyt kuukautta aiemmin ulkomaanmatkat perhehoidossa olevan henki16n kanssa sattuneet tapaturmat, vakivallanteot ja pakkotoimenpiteet (kirjallisena) kasvuun, kehitykseen, turvallisuuteen liittyvat tapahtumat. sairauslomastavalittomasti. asiakkaan vakavammista sairauksista, tapaturmista ja sairaalassaolosta. aikomuksestaanmuuttaa Perhehoidon maksuihin vaikuttavien olosuhteiden muutosta koskevan ilmoituksen viivastyminen iohtaa perhehoitajalle liikaa maksetun palkkion takaisin perintean. 6.5 Salassapito, vaitiolovelvollisuus ja tietojensaanti Sosiaalihuollon asiakkaita koskevat asiat ovat paasaantdisesti salassa pidettavia. Perhehoidossakin lahtokohtana on salassapito. Asiakkaita koskevat arkaluontoiset asiat ja asiakirjat ovat kokonaan salassa pidettavie ja myds tieto asiakkuudesta sinanse on salassa pidettevaa tietoa. Perhehoitajaa sitoo vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuus patee myds hoitosuhteen paatrymisen jelkeen ja se sitoo myos perhehoitajan muuta perhefta. Perhehoitajalla on oikeus saada sellaiset hoidettavaa koskevat tiedot, jotka ovat valttamaittomia hoidon toteuttamiseksi. Perhehoitajan tulee sailyttaa asiakkaan asiakirjat lukollisessa paikassa. Aslakassuhteen peettyesse asiakkaan asiakirjat palautetaan asiakkaan kotikuntaan. Tietojen luovuttamisesta paataa kunnan peaftama viranhaltija.
l3 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.2000/812) sisaltaa seedokset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta. 7. PERHEHOIDON PAATTYMINEN Perhehoidon kesto arvioidaan toimeksiantosopimuksessa. Toimeksiantosopimus voidaan irtisanoa peettymaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua molemmin puolin. lrtisanomisesta on tehtave kirjallinen ilmoitus. Jos perhekoti tai siella annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, kunta pyrkii ty6nohjauksella ja muilla toimenpiteilla saamaan hoidon tason hyven hoidon kriteerien mukaisesti. Mikali tilanne ei korjaannu kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa vglitt6masti. Tell6in per hehoitaja sitoutuu palauttamaan ennakkona saamansa perhehoitomaksut. Perhehoidon asiakkaan kuollessa toimeksiantosopimuksen voimassaolo lakkaa heti. Hoitajalle maksetaan viiden (5) vuorokauden ajalta hoitopalkkio ja kulukorvaus ateriakorvausta lukuun ottamatta. Perhehoidossa olevan henkil6n kuollessa perhehoitajan tulee ottaa valittdmesti yhteys kunnan perhehoidosta vastaavaan henkild6n. Perhehoidon paattyminen perhehoitajasta riippumattomasta syysta, asiakkaan kuolemaa lukuun ottamatta, maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus ateriakorvausta lukuun ottamatta irtisanomisajalta ottaen huomioon kohdan 5.3. mearaykset. 8. PERHEHOITOON SIJOITETTUA HENKIL6A KOSKEVAT ASIAT Perhehoidon toteuttamisesta sovitaan palvelusuunnitelmassa ja erityishuoltoohjelmassa. Perhehoitosijoitus valmistellaan siten, eta sijoitetulla, hanen omaisillaan ja perhehoitajalla on mahdollisuus tutustua toisiinsa perhehoidon suunnitteluvaiheessa. 8. 1 Erityishuolto-ohjelma ja palvelusuunnitelma Perhehoitoon suoittamisesta tehdaan paatos yksil6llisessa erityishuoltoohjelmassa. Perhehoidossa olevalle henkildlle tehdaan palvelusuunnitelma. Suunnitelman tekoon osallistuvat henkilo itse, hanen laheisensa, perhehoitaja, kunnan sosiaaliviranomainen ja se tarkistetaan tarvittaessa. 8.2 Perhehoidon asiakasmaksu Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuisla annetun asetuksen 19 S:n mukaan perhehoidosta voidaan peria mainitun lain 7 c S:ssa saadetty maksu. Keuruulla asiakasmaksut peritaan perusturvalautakunnan paiatdksen mukaisesti.
t4 Omaishoitajan lakisaateisen vapaan ajaksi jarjestetysta hoidosta asiakkaalta peritaan asiakasmaksulain mukainen maksu (1 1,30 euroa/vrk vuonna 2015). 8.3 Perhehoitoon sijoitetun henkil0n yksityisvarat Palvelusuunnitelmassa sovitaan perhehoidossa olevan henkilon yksityisvarojen hoidosta. Pitkaaikaisessa perhehoidossa olevalle asiakkaalle tulee jaada kayttotin vahintaan asiakasmaksulain mukainen kayttdvara. Perhehoitoon sijoitetun saamat tyotuloutydosuusrahat jeevet hanen omaan keyttdonse. Perhehoitaja yllapitee asiakkaan omaisuusluetteloa. Suositeltavaa on, ette kayttdvarojen kefdste perhehoitaja pitaa kirjaa. Erityishuollon paetoksella sijoitetun alaikeisen perhehoidon asiakkaan kaytt6- varoista ja erikseen korvattavista hankinnoista sovitaan erikseen. Perhehoidossa olevalle henkildlle nimetean tarvittaessa edunvalvoja, mikali henkilti ei kykene itse valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestaan. Edunvalvoja voidaan mearata taysi-ikeiselle tai alle 18-vuotiaalle lapselle vanhempien rinnalle hoitamaan raha-asioita. Edunvalvojan kanssa sovitaan tilin kaytosta ja kayttovaran maarasta. 8.4 Asiakkaan kuolema perhehoitokodissa Perhehoitajan on ilmoitettava valittomasti poliisille (puh. 'l'12), jos asiakas kuolee perhehoitajan kodissa. Sen jelkeen tehdaan ilmoitus omaisille ja kunnan perhehoidosta vastaavalle henki16lle. Tarvittaessa jarjestetaan perhehoitajalle tarvittava tuki.