Perus , liite nro 1 Vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoidon toimintaohje alkaen

Transkriptio

1 Perus , liite nro 1 Vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoidon toimintaohje alkaen Lapinlahden kunta 2017

2 1. Sisällys: 1. Perhehoitoa määrittäviä lakeja ja asetuksia Perhehoidon tarkoitus Perhehoidon toteutus Pitkäaikainen perhehoito Lyhytaikainen perhehoito Toimeksiantosopimus Perhehoitajalle maksettavat korvaukset Hoitopalkkion määrä ja määräytymisperusteet Kulukorvauksen määrä ja määräytymisperusteet Käynnistämiskorvaus Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Perhehoitajan asema Perhehoitajan sosiaaliturva Vahingonkorvausvastuu/velvollisuus Perhehoitajan koulutus ja työnohjaus Hyvinvointi ja terveystarkastukset Perhehoidettavaa koskevat asiat Asiakasmaksut Perhehoidettavan yksityisvarat ja käyttövarat Perhehoitoon sijoitetun palvelusuunnitelma Perhehoitajan, omaisten ja viranomaisten välinen yhteistyö Salassapito ja vaitiolovelvollisuus. 11 Liite 1. Perhehoidosta maksettavat korvaukset

3 2. 1. PERHEHOITOA MÄÄRITTÄVIÄ LAKEJA JA ASETUKSIA Perhehoitajalaki (263/2015) ja lakimuutos alkaen - Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) - Laki ja asetus kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977 ja 988/1977) Laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987 ja 759/1987) Mielenterveyslaki (1116/1990) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992 ja (912/1992) Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Työtapaturma ja ammattitautilaki (459/2015) 2. PERHEHOIDON TARKOITUS Perhehoitolain mukaan perhehoito on hoidon tai muun huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Hoito tai muu huolenpito voi olla joko osa- tai ympärivuorokautista. Perhehoidon tavoitteena on antaa hoidettavalle mahdollisuus kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan. 3. PERHEHOIDON TOTEUTUS Perhehoito voi olla pitkäaikaista (jatkuvaa) tai lyhytaikaista perustuen yksilöllisiin asiakas-, hoito ja palvelusuunnitelmiin. Pitkäaikainen perhehoito on toistaiseksi voimassa olevaa perhehoitoa. Pitkäaikainen perhehoito on kodinomainen tapa järjestää asiakkaan asuminen, kun kotona asuminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Perhehoito sijoittuu hoitomuotona kodin ja ympärivuorokautisen asumispalvelun välimaastoon tarjoten kodinomaisen, yksilöllisen hoidon ja hoivan perhehoitajan kodissa. Lisäksi perhehoito takaa hoitajan läsnäolon yöaikaan, mikä luo turvallisuutta. Perhehoito voidaan järjestää toimeksiantosopimuksella, jolloin perhehoitosopimus tehdään suoraan kunnan ja perhehoitajan välillä. Toinen vaihtoehto toteuttaa perhehoito on kunnan ja yksityisen palvelutuottajan välillä tehtävä sopimus perhehoidon järjestämisestä. Tällöin yksityinen palveluntuottaja vastaa siitä, miten se palvelun tuottaa. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä perhehoitajaksi aikovan henkilön on pääsääntöisesti suoritettava tehtävän edellyttämä ennakkovalmennus. Perhekodin tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan (esim. tilat ja varustetaso) siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodin sopivuutta harkittaessa

4 3. on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin, perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata perhehoitoon sijoitettavan tarpeisiin hänen etunsa mukaisesti. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhekotiin sijoitettavan ja voiko sijoitettava henkilö saada perhekodin muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman. Perhekodissa saadaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina. Perhekodissa saadaan kuitenkin hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on perhehoitajalain edellyttämä kelpoisuus. Jos kyse on hoidon antaminen sisaruksille tai saman perheen jäsenille, voi perhehoidossa olla samanaikaisesti hoidettavana useampi henkilö. Lisäksi enimmäismääristä voidaan poiketa erityisestä syystä. Tällaisena pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeaman enimmäismäärästä. 3.1 Pitkäaikainen perhehoito Perhehoito on pitkäaikaista ja jatkuvaa, mikäli henkilön sijoitus perhehoitoon kestää yli 14 vrk/kk ja on yli kolme kuukautta kestävää. Kehitysvammainen lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon kehitysvammahuollon palveluna, jos sijoitukseen ei ole lastensuojelullisia perusteita. Aikuisten pitkäaikainen perhehoito voi olla joko itsenäiseen elämään kuntouttava välivaihe tai pysyvän asumisen ja elämisen järjestely. 3.2 Lyhytaikainen perhehoito Perhehoito on lyhytaikaista, mikäli se on kestoltaan alle 14 vrk kuukaudessa Perhehoito voi olla myös osavuorokautista, mikäli se kestää enimmillään 10 tuntia/vrk. Lyhytaikaista tai osavuorokautista perhehoitoa voidaan järjestää mm. vanhempien jaksamisen tukemiseksi, perhehoitajan vapaan järjestämiseksi tai omaishoitajan vapaan järjestämiseksi.

5 4. 4. TOIMEKSIANTOSOPIMUS Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja sijoittava kunta sopivat perhehoitoon liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tulee tehdä ennen sijoittamista ja se tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitettavan osalta erikseen. Toimeksiantosopimuksen allekirjoittavat kunnan edustajina sosiaalityöntekijä tai avohuollon ohjaaja kehitysvammaisen henkilön osalta ja perhe- ja mielenterveysneuvolan esimies mielenterveyskuntoutujan osalta. Toimeksiantosopimuksessa sovitaan: 1) perhehoitajalle maksettavan palkkion määrästä ja suorittamisesta; 2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sekä perhehoidossa olevan kalenterikuukausittaisten käyttövarojen maksamisesta; 3) perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaamisesta; 4) hoidon arvioidusta kestosta; 5) perhehoitajan oikeudesta vapaaseen, vapaan toteuttamisesta sekä palkkion maksamisesta ja kustannusten korvaamisesta vapaan ajalta; 6) perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta sekä näiden toteuttamisesta; 6a) hyvinvointi- ja terveystarkastuksen järjestämisestä; 7) toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta; 8) tarvittaessa muista perhekotia ja perhehoitoa koskevista seikoista; 9) yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken. Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. Toimeksiantosopimuksen tarkistus on tarpeen esimerkiksi jos perhehoidossa olevan henkilön terveydentilassa on tapahtunut muutos tai kun pitkäaikainen perhehoito muuttuu lyhytaikaiseksi tai päinvastoin. Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole toisin sovittu, voidaan toimeksiantosopimus irtisanoa päättymään irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. 5. PERHEHOITAJALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole muuta sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota (hoitopalkkio) ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista korvaus (käynnistämiskorvaus). Hoitopalkkion määrää tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijäin eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Kulukorvauksen ja käynnistämiskorvauksen tarkistusperusteena on elinkustannusindeksin vuosimuutos.

6 5. Palkkio maksetaan perhehoitajalle. Sopimuksen allekirjoittavat molemmat avio/avopuolisot, mikäli on tarkoitus, että he molemmat vastaavat perhehoitoon sijoitettujen hyvinvoinnista. Jos puolisot ovat yhdessä perhehoitajina, palkkio voidaan maksaa molemmille jaettuna tai vain toiselle puolisoista. Hoitopalkkiota ei makseta henkilölle, joka on kieltäytynyt vastaanottamasta palkkiota. Erityisestä syystä hoitopalkkio voidaan sopia maksettavaksi alarajaa pienempänä. 5.1 Hoitopalkkion määrä ja määräytymisperusteet Perhehoitajalle maksettava palkkio määritellään toimeksiantosopimuksessa kutakin perhehoitoon sijoitettua henkilöä kohden erikseen. Palkkion määrä perustuu kunkin hoidossa olevan asiakkaan hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Palkkiot euromääräisinä ovat toimintaohjeen erillisessä liitteessä 1. Pitkäaikainen perhehoito ( enemmän kuin 14 vrk/kk) Maksuluokka 1. Asiakkaalla ei ole vaativia perussairauksia, rajoitteita, psyykkisiä tai käytösongelmia. Asiakas on ohjausta ja tukea tarvitseva, suhteellisen omatoiminen. Maksuluokka 2. Asiakas tarvitsee ohjausta ja apua joissakin päivittäisissä toimissa. Asiakas tarvitsee jonkin verran valvontaa ja hänellä voi olla lieviä käyttäytymisen tai psyykkisen puolen ongelmia. Asiakkaalla on hoitoa tarvitsevia sairauksia. Maksuluokka 3. Asiakkaalla on vaikeita lisäsairauksia, rajoitteita ja/tai psyykkisen puolen ongelmia. Asiakkaalla on haasteellista käyttäytymistä ja hän vaatii jatkuvaa valvontaa. Asiakas tarvitsee lähes kaikessa päivittäisessä toiminnassa paljon apua. Hoito vaatii erityisosaamista, intensiivistä, päivittäistä kuntouttavaa työtä. Asiakas voi olla vaikeasti liikunta ja monivammainen. Lyhytaikainen perhehoito Hoitopalkkioiden määräytymisperusteet ovat samat kuin pitkäaikaisessa perhehoidossa, maksuluokat 1-3. Osavuorokautinen perhehoito Osavuorokautinen perhehoito kestää enintään 10 tuntia vuorokaudessa. Käytetään aina maksuluokkaa 1.

7 Kulukorvauksen määrä ja määräytymisperusteet Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista todellisista kustannuksista maksetaan perhehoitajalle kulukorvausta. Kulukorvaukset euromääräisinä ovat toimintaohjeen liitteessä 1. Pitkäaikainen perhehoito: Peruskulukorvauksella katetaan perhehoidossa olevan henkilön 1) Ravintomenot 2) Tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset (kuten käsikauppalääkkeet), joita ei muun lainsäädännön perusteella korvata. 3) Pesuaineet ja henkilökohtaisen hygienian tarvikkeet (lukuun ottamatta vaippoja). 4) Asunnon käytöstä aiheutuvat menot: jätehuolto, sähkö, vesi, lämmitys, kodin kiinteistön korjaus, kodin puhtaanapito ja irtaimiston kuluminen. 5) Vaatteiden huollosta aiheutuvat kustannukset 6) Omalla autolla ajetut, tavanomaiset, perheen arkeen kuuluvien ajojen matkakustannukset (esim. ostosmatkat, kampaaja ja apteekkikäynnit, vierailut ja kirjastossa käynnit). 7) Puhelinmaksut asiakkaan hoidossa oloaikana Kulukorvauksen erityislisää voidaan maksaa, jos perhehoidossa olevalla henkilöllä on: -erityisruokavalio, josta syntyy erityisiä kustannuksia -erityisiä puhtaanapitokuluja -muita erikseen harkittavia erityiskuluja Perhehoidossa oleva asiakas maksaa pääsääntöisesti itse omat terveydenhuoltomenonsa. Lyhytaikainen perhehoito: Peruskulukorvauksella katetaan perhehoidossa olevan henkilön -ravinto -asuminen -henkilökohtaiset tarpeet (puhtaus ja vaatehuolto) Erityislisä maksetaan -erityisruokavaliosta -erityisistä puhtaanapitokuluista - muista erikseen harkittavista erityiskuluista 5.3. Käynnistämiskorvaus Perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta hoidon aloittamisesta aiheutuvista tarpeellisista hankinnoista. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä määritellään perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta annetussa asetukses-

8 7. sa. Käynnistämiskorvauksen ylin määrä tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin mukaisesti. Käynnistämiskorvauksen maksaminen harkitaan aina tapauskohtaisesti ja sillä tehtävät hankinnat kohdennetaan aina perhehoidossa olevaan henkilöön. Käynnistämiskorvauksella korvattavat menot ovat mm. kalusteiden ja kodin tekstiilien hankinnat tai asuntoon kohdistuvat välttämättömät korjaus- ja muutostyöt. Hankinnoista sovitaan toimeksiantosopimuksessa ja niistä tehdään viranhaltijapäätös. Käynnistämiskorvausta ei myönnetä silloin, kun korvausta voidaan saada muun lainsäädännön nojalla. Esimerkiksi vammaisen tarvitsemat asunnon muutostyöt tai apuvälineet tulee ensisijaisesti hankkia vammaispalveluna tai lääkinnällisenä kuntoutuksena Käynnistämiskorvauksella tehdyt hankinnat ovat sijoittajakunnan omaisuutta kunnes kuoleentumisaika (pääsääntöisesti 4 vuotta) on kulunut. Vuosipoisto on 25 % hankinta-arvosta. Mikäli perhehoito päättyy ennen em. aikaa, voidaan kohtuus ja tilanne huomioiden periä hankintahinnasta kuoleutumaton osa takaisin. Käynnistämiskorvausta voidaan maksaa hakemuksen perusteella perhehoidon alkamisesta yhden vuoden aikana Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta Perhehoitajasta johtuvista syistä Perhehoitajan sairastuessa maksetaan omavastuuajalta ( sairastumispäivä ja 9 arkipäivää) hoitopalkkio 100 %:sti ja kulukorvaus 50%:sti. Tämän jälkeen hoitajalla on oikeus Kansaeläkelaitoksen maksamaan sairauspäivärahaan. Mikäli perhehoito jatkuu samassa perheessä hoitajan sairausloman ajan, eikä hoidettavalle tarvitse järjestää tilapäistä hoitoa kunnan toimesta, on perhehoitaja oikeutettu saamaan hoitopalkkion ja kulukorvauksen sairausloman ajalta. Kela arvioi sairauspäivärahan maksamisen em. tapauksessa. Sairauslomasta tulee olla lääkärintodistus ja siitä tulee ilmoittaa välittömästi sijoittajalle. Muusta syystä tapahtuvan keskeytyksen vuoksi hoitopalkkioita ei makseta. Perhehoitajasta riippumattomasta syystä Jos perhehoito vakituisen perhehoidossa olevan henkilön osalta keskeytyy hoitajasta riippumattomasta syystä (esim. vierailut omaisten luona, sairaala- tai osastojaksot), maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkio 14 vrk täysimääräisenä, minkä jälkeen 50 %:lla alennettuna yhtäjaksoisesti 30 vrk keskeytyksen jälkeen ja enintään 60 vrk/vuosi, ellei tilalle tule toista perhehoitoon sijoitettua. Kulukorvaus maksetaan em. keskeytysten ajalta 50 %:lla alennettuna. Keskeytyksen aikana perhehoitajan

9 8. edellytetään pitävän yhteyttä perhehoidosta poissa olevaan henkilöön ja olevan yhteistyössä tilapäisen hoitopaikan kanssa. Perhehoitajan tulee aina ilmoittaa kirjallisesti perhehoidosta vastaavalle työntekijälle keskeytykset hoidossa. Perhehoitajan vapaan ajalta Jollei toimeksiantosopimuksessa ole muuta sovittu, perhehoitajalain mukaan perhehoitajalla on mahdollisuus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Lapinlahden kunnan ohjeistuksen mukaan perhehoitajalla on oikeus 36 lomapäivään vuodessa. Perhehoitajan vapaan ajaksi perhehoidettavat henkilöt yleensä sijoitetaan toiseen perhehoitopaikkaan, asumisyksikköön tai laitokseen, josta sijoittaja tekee päätöksen. Lomien järjestelyssä on mahdollista myös järjestää toinen hoitaja perhehoitokotiin. Pitkäaikainen perhehoitaja saa vapaansa ajalta normaalin hoitopalkkion ja kulukorvausta maksetaan 50 %:a kiinteiden kulujen kattamiseksi, jos perhehoidossa oleva henkilö on ko. ajan muualle sijoitettuna. Jos pitkäaikainen perhehoitaja on vapaalla ja hänelle tulee perhekotiin sijainen, maksetaan pitkäaikaiselle perhehoitajalle hoitopalkkio ja kulukorvaus täysimääräisinä. Lomarahaa ei perhehoitajalle makseta, koska kyseessä ei ole työsuhde, vaan toimeksiantosuhde. Perhehoitajan vapaasta sovitaan hyvissä ajoin kalenterivuoden alussa tilapäispaikkojen sovittelun vuoksi. Mikäli perhehoitokodissa on useampia kuin yksi hoidettava, tulee vapaa voida järjestää kaikkien asukkaiden osalta yhtä aikaa. Lisäksi tulee huomioida hoidettavien omat toiveet lyhytaikaisesta hoitopaikasta. Osa-aikaisessa ja lyhytaikaisessa perhehoidossa on ilmoitettava läsnäolot tilapäishoidon ilmoituslomakkeella seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä. 6. PERHEHOITAJAN ASEMA 6.1 Perhehoitajan sosiaaliturva Toimeksiantosuhteisen perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitajan eläketurva määräytyy aina peruseläketurvan mukaisesti ja kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Kunnan on vakuutettava perhehoitaja työtapaturma- ja ammattitautilaissa (459/2015) 3 :n 1 momentin mukaisella vakuutuksella.

10 Vahingonkorvausvastuu/velvollisuus Perhehoidossa sovelletaan vahingonkorvauslakia. Vahingonkorvaus on vahingontekijän ja vahingon kärsijän välinen asia. Vahingon sattuessa asia selvitetään yhdessä perhehoitajan ja perhehoitoon sijoittajan kanssa. Perhehoitoon sijoitetut henkilöt on vakuutettu sijoittajakunnan toimesta tapaturman varalta. Muilta osin perhehoitajan tulee itse huolehtia omalta osaltaan tarvittavista vakuutuksista. Perhehoitoon sijoitetun henkilön aiheuttamiin vahinkoihin kunnalla ei ole vakuutusta. Perhehoitajia suositellaan hankkimaan esim. laajennettu kotivakuutus. 6.3 Perhehoitajan koulutus ja työnohjaus Perhehoitajille tarjotaan tarvittaessa täydennyskoulutusta. Koulutuksen järjestää ja kustantaa sijoittaja. Perhehoitajilla on mahdollisuus osallistua myös muuhun koulutukseen ja työnohjaukseen vuosittain varattujen määrärahojen puitteissa. Näistä koulutuksista sovitaan aina erikseen kunnan edustajan kanssa Hyvinvointi- ja terveystarkastukset Perhehoitajalain mukaan kunnan on tarvittaessa järjestettävä toimeksiantosopimuksessa sovittavalla tavalla perhehoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja. Päätoimiselle perhehoitajalle mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen on järjestettävä vähintään joka toinen vuosi. 7. PERHEHOIDETTAVAA KOSKEVAT ASIAT 7.1 Asiakasmaksut Pitkäaikaisessa perhehoidossa peritään asiakasmaksulain mukainen asiakasmaksu. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohuollon palvelumaksuja esim. kotisairaanhoidon maksua tai päivätoiminnan ateriamaksua. Perhehoitajan vapaan johdosta asiakkaalle ei saa tulla lisäkuluja. Perhehoitajan vapaan ajalta voidaan periä korkeintaan perhehoidon asiakasmaksun suuruinen summa. Maksun perimisestä poissaolon ajalta on säädetty asiakasmaksuasetuksen 32 :n 2-5 mom. Jos perhehoito keskeytyy yhtäjaksoisesti yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta. Yhtäjaksoisuuteen ei vaikuta se, osuuko keskeytys laskutuskauteen tai kalenterikuukauteen. Jos poissaolo kestää koko kuukauden (kuukauden mittaisen ajanjakson), maksua ei peritä lainkaan. Jos perhehoidettava on kunnallisessa laitoshoidossa, ei häneltä peritä asiakasmaksua mainittujen viiden päivän osalta.

11 10. Lyhytaikaisesta/osavuorokautisesta perhehoidosta peritään kunnan vahvistama maksu. Lyhytaikaisessa perhehoidossa olevilta asiakasmaksu peritään käyttöpäiviltä, ei kuitenkaan lähtöpäiviltä. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi järjestetystä perhehoidosta peritään asiakasmaksulain mukainen maksu. 7.2 Perhehoidettavan yksityisvarat ja käyttövarat Pitkäaikaisessa perhehoidossa olevalla asiakkaalle tulee jäädä käyttöön vähintään asiakasmaksulain mukainen käyttövara. Perhehoitoon sijoitetun saamat työtulot/työosuusrahat jäävät hänen omaan käyttöönsä.. Perhehoidettavan käyttöraha on tarkoitettu hänen yksityiseen käyttöön hänen toiveensa ja mieltymyksensä mukaisesti. Perhehoidettavien edunvalvojat huolehtivat perhehoidossa olevien varojen ja maksujen hoidosta. Perhehoitajan on pidettävä luetteloa perhehoidossa olevan henkilön omistamasta irtaimistosta. Perhehoidettavan henkilökohtaisista menoista, joita ei kateta kulukorvauksella, sopivat hoidettavan edunvalvoja ja perhehoitaja keskenään. 8. PERHEHOITOON SIJOITETUN PALVELUSUUNNITELMA Jokaiselle perhehoitoon sijoitetulle laaditaan palvelusuunnitelma, joka tarkistetaan määräajoin tai tarvittaessa. Palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan, hänen omaistensa, perhehoitajan sekä perhehoidosta vastaavan kunnan yhdyshenkilön kanssa. Palvelusuunnitelma ohjaa perhehoitajan kotonaan tekemää työtä ja perhehoitaja saa näin riittävät tiedot perhehoitoon sijoitetusta henkilöstä. 9. PERHEHOITAJAN, OMAISTEN JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Omaisten kanssa tulee neuvotella aina etukäteen suunniteltaessa perhekotisijoitusta. Omaisia tulee rohkaista yhteydenpitoon ja perhehoitajalla on tärkeä rooli yhteydenpidossa. Omaisten kanssa olisikin hyvä sopia tapaamisista tuki- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Perhehoitaja toimii yhtenä työryhmän jäsenenä kunnan, omaisten sekä muiden tukipalveluja järjestävien tahojen kanssa. Perhehoitajan ja kunnan on tehtävä yhteistyötä perhehoitoon sijoitetun henkilön asioissa ja tästä syystä perhehoitajan tulee pitää kunnan yhdyshenkilö ajan tasalla perhekodin tilanteista. Perhehoitajan tulee ilmoittaa kunnan yhteyshenkilölle: - asiakkaissa ja asiakasmäärissä tapahtuvat muutokset ja keskeytykset perhehoidossa - elämäntilanteen muutokset; sairastumiset ja muut esteet työnteolle.

12 11. - perhesuhteiden muutokset - suunnitellut vapaat ja niiden järjestelyt - ulkomaanmatkat perhehoitoon sijoitettujen henkilöiden kanssa - sattuneet tapaturmat, väkivallanteot ja pakkotoimenpiteet, kirjallinen ilmoitus - muut mahdollisesti perhehoitotyöhön vaikuttavat asiat 10. SALASSAPITO JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Sosiaalihuollon asiakkaita koskevat asiat ovat salassa pidettäviä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa luottamuksensuoja ja siihen liittyvät salassapitovelvoitteet ovat keskeinen edellytys hyvälle ja ammattieettisesti kestävälle toiminnalle sekä asiakkaiden perus- ja ihmisoikeuksien edellyttämälle yksityisyydensuojalle. Asiakasta koskevat arkaluontoiset asiat ja asiakirjat ovat kokonaan salassa pidettäviä ja jo tieto asiakkuudesta sinänsä on salassa pidettävää tietoa. Perhehoitajalla on vaitiolovelvollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että asiakkuuden perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja ei saa ilmaista sivullisille myöskään siltä osin kun ne koskevat muita kuin asiakasta itseään. Salassa pidettäviä tietoja ei saa käyttää myöskään omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä tietoja asioista voi sivullisille antaa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään. Jos asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida suostumuksensa merkitystä, tietoja saa antaa vain hänen laillisen edustajansa suostumuksella, jos laillisella edustajalla itsellään on oikeus saada ko. tietoja. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/00) sisältää tarkemmat säädökset salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta.

13 Liite 1. Perhehoidon palkkiot ja korvaukset alkaen HOITOPALKKIO Pitkäaikainen Lyhytaikainen Osavuorokautinen perhehoito perhehoito perhehoito Maksuluokka 1 784,03 e/kk 37,71 e/vrk 27,77 e/krt Maksuluokka 2 968,14 e/kk 52,00 e /vrk Maksuluokka ,19 e/kk 65,25 e/vrk KULUKORVAUS 539,94 e/kk 22,16 e/vrk 15,11 e/krt Perhehoito keskeytyy hoitajasta riippumattomasta syystä Perhehoitajan vapaan ajalta Hoitopalkkio 14 vrk täysimääräisenä, jonka jälkeen 50 % alennettuna, yhteensä enintään 30 vrk/keskeytys ja 60 vrk/vuosi. Kulukorvaus 50 %:lla alennettuna. Hoitopalkkio täysimääräisenä ja kulukorvaus 50 % (perhehoidossa oleva henkilö muualla hoidossa). Vapaata ei ole mahdollista pitää asiakkaasta johtuvista syistä Maksetaan ylimääräinen kuukausipalkkio Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on alkaen 2922,52 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohden. Perhehoitajalle aiheutuneet matkakulut oman auton käytöstä 0,20 e/km korvataan seuraavasti: - asiakkaan tilapäishoitoon vienti ja haku - perhehoitajan koulutuspäivistä aiheutuneet matkakulut - erikseen sovittavat matkat esim. päivätoimintaan vienti, kuntoutuspalaveriin osallistuminen