Vesiosuuskunnan varautumissuunnitelma erityistilanteisiin 5.6.2014 Vesa Arvonen Esityksen sisältö Yhdistyksen esittely Varautumissuunnitelman malli talousveden osalta 1
Vesiosuuskuntien oma etu- ja palvelujärjestö Painopisteenä osuuskuntamuotoinen vesihuolto Osuustoiminnan edut ja haasteet vesihuollossa Perustettu lokakuussa 2009 Suolahdella Edustaa 123 osuuskuntaa* (*vuoden 2013 lopussa) Pellervo-Seuran jäsen vuodesta 2013 Toiminta-ajatus: Edunvalvonta (lait, asetukset, määräykset) Vesiosuuskuntien välisen yhteistyön edistäminen Kaikkien ei tarvitsisi pudota samaan kuoppaan Vesiosuuskuntien toiminnan tukeminen Neuvontaa, vertaistukea 2
Toiminta talkoopohjaista Hallituksessa 2 + 8 jäsentä ja 8 varajäsentä Edustus tällä hetkellä: Varsinais-Suomi Satakunta Kymenlaakso Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Savo Taustalla tukena ohjausryhmä, missä edustus mm Pellervo-seurasta, Keski-Suomen ELY:stä ja TTY:ltä Hankkeet 1/2 Vesihuolto- osuuskuntien toiminnan kehittäminen Satakunta 2011 2013 (jatkuu 2014 kesään asti) Yhteistyössä Satafoodin kanssa Järjestetty mm koulutusiltoja vesiosuuskunnille Vesi-osuuskunnat iskuun (Kouvola) Vesiosuuskuntien toiminnan kehittämishanke Yhteistyössä Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:n kanssa 2013 2014 Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat hanke Kuntaliiton vetämä hanke, missä mukana maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Vesilaitosyhdistys (VVY), Pellervo-seura, Pirkanmaan ELY- keskus ja SVOSK Opas valmistui syksyllä 2013 3
Tukos -hanke Hankkeet 2/2 Varsinais-Suomessa Yhteistyössä Valonian kanssa Tuetaan vesiosuuskuntien perustamista WSP ja SSP STM:n vetämä projekti Työkalu riskien kartoitukseen ja hallintaan Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät Yhdistyksen valtakunnallinen päätapahtuma. 2010 Korialla Kouvolan vesiosuuskunnat ry:n kanssa. 2011 Kankaanpäässä Valkjärven vesiosuuskunnan kanssa. 2012 Saarijärvellä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. 2013 Ikaalisten kylpylässä 2014 Siilinjärvellä (24.-25.10.2014) Tavoitteena solmia verkostoja toisiin vesiosuuskuntalaisiin 4
Varautumissuunnitelman sisältö 1. Laitoksen kuvaus 2. Uhkatekijät 3. Toimintojen turvaaminen nykytasolla 4. Organisaatio ja henkilöstö 5. Johtaminen 6. Kriisiviestintä 7. Valmiuskoulutustilaisuudet ja harjoitukset 8. Suunnitelman ylläpito ja vastuutus 9. Turvaaminen Vartiointi ja suojaaminen Laitoksen kuvaus Omavesi vesiosuuskunta huolehtii Kyläniemen kirkonkylän vedenjakelusta. Vesiosuuskunnan tehtävänä on toiminta- alueellaan turvata sopimusasiakkaidensa tarvitseman veden määrällinen ja laadullinen saatavuus. 5
Uhkatekijät 1 Kyläkankaan pohjavesialueella ovat tiedossa seuraavat riskitekijät: polttoainesäiliöitä 1 kpl (maanpäälinen farmari-säiliö) 6 asuinkiinteistöä, joilla on kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely; 4 karjatilaa; käytöstä poistettu sorakuoppa, jonne on luvatta tuotu jätettä ja romua; lisääntyvä maastoliikenne Uhkatekijät 2 Pohjaveteen tai ottamon alavesisäiliöön joutuvat mikrobit tai kemialliset yhdisteet voivat aiheuttaa vesiepidemian tai eriasteisia myrkytysoireita. Vedenottamolla riskejä ovat sähkökatkot (varavoima tätä varten), tulipalo ottamolla tai sen ympäristössä, Ukkosen aiheuttama laitehäiriö ilkivalta (ottamo on aidattu, mutta siellä ei ole valvontaa). putkirikkoja on 2-4 / vuosi. Johtojen korjaustöiden yhteydessä on ajoittain veden laatu kärsinyt putkeen joutuneesta liasta 6
Vedentarve Vesihuoltolaitos toimittaa talousvettä 1300 asukkaalle sekä muille asiakkaille yhteensä keskimäärin 180 m3/d. Vedenjakelun piirissä ovat seuraavat erityislaitokset tai - kohteet: terveyskeskuksen vuodeosasto, 16 hoitopaikkaa (8,8 m3/d): osoite Petikuja 1, puhelinnumero 03-123 568 Kyläniemen vanhainkoti, 30 hoitopaikkaa (8,3 m3/d) osoite Vaaripolku 1, puhelinnumero 03-123 688 11 lypsykarjatilaa (yhteensä 25,5 m3/d) Niemelän tila, Niemitie 786 puh 050-855 366 Heikkisen tila: Heikinniemi 5, puh 0400-632 222 Vedenhankinta ja käsittely Kyläkankaan vedenottamolla raakavesi pumpataan vedenottamon kuilukaivosta pumppaamorakennuksen alla olevaan n. 40 m 3 suuruiseen käsittelyaltaaseen. Altaassa olevan kalkkikivirouheen avulla veden ph:ta nostetaan syövyttävyyden poistamiseksi. Varavedenottamona toimivalla Harustan vedenottamolla ph nostetaan tarvittaessa soodan avulla. Soodaa kuluu vuosittain n. 1400 kg, jos laitos on pääasiallisena vedenottamona Laitokset on varustettu desinfiointia varten kloorausyhteillä 7
Vedenjakelu ja säilöt Vesijohtoverkon kaavio on esitetty liitteessä A. Vesijohtoverkon pituus on noin 63 vesijohtojohtoverkko on puumainen, jolloin häiriö jollakin linjaosuudella estää veden toimittamisen sen takana oleville asiakkaille. Verkostosta ei ole yhteyksiä muihin verkostoihin. Verkostossa on ylävesisäiliö (tilavuus 600 m3), mikä on kuntotarkastettu vuonna 2013 Veden laadun valvonta Raakaveden laadun viranomaisvalvontanäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa kummastakin kaivosta Verkostoveden viranomaisvalvontanäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa kolmesta pisteestä jakeluverkon eri osista. Lisäksi laitoksella on omavalvontaa, missä näytteitä otetaan raakavedestä 4 kertaa ja verkostosta 6 kertaa vuodessa. 8
Kriittiset materiaalit Varavedenottamolla käytettävää soodaa on varastossa kuukauden tarpeeksi. Hätätapauksessa vettä voidaan johtaa verkostoon ilman alkalointia Kriittiset pumput Verkostopumppu (varapumppu osuuskunnan varastossa) Raakavesipumput 2 kpl (yksi varapumppu) Raakavesipumppu (varavedenottamo) ei varapumppua Verkoston osat Korjausosia osuuskunnan varastossa kaikkiin verkostossa oleviin putkikokoihin Energia Pumppaamoilla tarvittava sähköenergia ostetaan OmaSähkö Oy:ltä (vikapäivystys 020 123 555) Molemmat vedenottamot sähköistetty ilmajohdoilla Riski myrskyjen yhteydessä Molemmilla vedenottamoilla on syöttöliittimet aggrekaatille Aggrekaattia säilytetään osuuskunnan varastolla ja se on tarvittaessa siirrettävissä huoltoyhtiön traktorilla Varavoiman käyttöä testataan kerran vuodessa 9
Kaukovalvonta Verkoston tilannetta seurataan pilvipalvelimella olevalla valvomolla. Palveluntarjoaja huolehtii järjestelmän ylläpidosta ja varmuuskopioinnista Valvomolla ei pysty ohjaamaan laitteita vaan ainoastaan seuramaan mittauksia ja kuittaamaan hälytyksiä Käyttäjätunnukset on kaikilla hallituksen jäsenillä Työkoneet ja ajoneuvot Vesiosuuskunnalla ei ole omia ajoneuvoja tai työkoneita. Käytössä on huoltoyhtiön traktori, millä huolehditaan aurauksista sekä varavoimakoneen siirtämisestä vedenottamolle Varavedenjakelusta on sovittu kirjallisesti Antin Tankki ja Tonkka Oy:n kanssa, millä on käytössä pudas säiliö veden kuljettamiseen 10
Materiaali- ja varaosayhteistyö Osuuskunnalla on lupa lainata tarvittaessa Harulan kunnan varikolta tarvikkeita sekä desinfiointiin Natriumhypokloriittia Osuuskunnalla on sopimus naapurivesiosuuskuntien kanssa resurssi ja materiaaliavusta Laattamäen vesiosk puh 0400 335 256 Järvikylän vesihuolto-osk puh 0500 226 337 Koulutien vesiosk puh 040 455 687 Yhteiskäytössä (laitteet Omavesi osuuskunnan varastossa) varavedenjakelua varten puhtaita kannuja Siirrettävä kloorauslaitteisto kloorimittari Valmiuden kohottaminen Vesiosuuskunnan hallitus toimii tarvittaessa työryhmänä erityistilanteessa Varavedenjakeluun liittyvä suunnitelma päivitetään yhteistyössä Antin Tankki ja Tonkka Oy:n kanssa vuoden loppuun mennessä (vastuuhenkilö Pekka Niemi) 11
Organisaatio Vesiosuuskunnalla ei ole palkattua henkilökuntaa Vikapäivystys ostetaan Kyläniemen kiinteistöhuolto Oy:ltä Hallituksen ja kriittisten tahojen yhteystiedot on liitteessä B Yhteystietoja liite B: Pekka puheenjohtaja 0400 441 234 Sami Sihteeri 050 111 125 Jukka Jäsen 045 125 236 Risto Reipas 050 123 125 Kyläniemen kiinteistöhuolto 0400 455 455 Terveystarkastaja 0400 123 111 Terveyskeskus 03 223 111 Kunnan tekninen päivystäjä 050 456 789 12
Johtaminen Vesiosuuskunnan johtamisesta vastaa vesiosuuskunnan puheenjohtaja lukuun ottamatta erityistilanteita, joissa vastuut on määrätty viranomaisille Puheenjohtajan ollessa estynyt, vastaa johtamisesta varapuheenjohtaja Kriisiviestintä Erityistilanteessa toimitaan liitteenä C olevan kaavion mukaan Tilannejohtamisesta ja tiedottamisesta vastaa Vesilaitos, kun on kyse veden käsittely- ja jakeluhäiriöstä. Terveysviranomainen(terveystarkastaja), kun kyse on talousveden mikrobiologisesta tai kemiallisesta saastumisesta. Pelastuslaitos, kun on kyse kemikaali- tai säteilyonnettomuudesta. 13
Erityistilanne toimintakaavio JAMK: Vesihuollon erityistilanteet koulutus 2010 27 Kriisiviestintä Osuuskunnalla on valmiit tiedotepohjat laadittuna seuraavista tapauksista: Vedenottamon saastuminen mikrobiologisesti Verkoston saastuminen mikrobiologisesti Veden saastuminen kemiallisesti (käyttökielto) Varavedenjakelu Yhteystiedot paikallislehtiin ja radioihin liitteessä D 14
Tiedote 29 Koulutus ja harjoitukset Osuuskunnan hallituksen jäsenillä sekä palveluita tarjoavien yritysten edustajilla on voimassa oleva vesityökortti Vuosittain järjestetään erityistilannetta kuvaava harjoitus yhdessä terveystarkastajan ja huoltoyhtiön kanssa 15
Suunnitelman ylläpito Erityistilannesuunnitelman ylläpidosta ja päivityksestä vastaa vesiosuuskunnan puheenjohtaja. Yhteystiedot päivitetään niiden muuttuessa ja tarkastetaan vuosittaisen laitostarkastuksen yhteydessä Vartiointi ja suojaaminen Vedenottamoilla on sisätiloissa riistakamerat Vedenottamot sekä ylävesisäiliö on varustettu kaukovalvontaan kytketyillä liiketunnistimilla sekä ovikytkimillä Havaintoputket on lukittu 16
Lähteet Ympäristöopas 128, Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen Luento JAMK: Vesilaitoksen erityistilanteet ja niiden hallinta, Janne Litmanen 27.5.2010 Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa, Valvira 2009 Vesihuoltopooli: Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje JAMK: Vesihuollon erityistilanteet koulutus 2010 KIITOS MIELENKIINNOSTA :n toimintaa tukevat kumppanit: 17