16.10.2008 Toimittanut Juhani Paakki Valokuvat Martti Kiviharju Kansikuva: Näkymä Koortilan toimintakeskuksen ikkunasta Oulujoelle 15.6.2007 klo 0.54. 2
SISÄLTÖ ESIPUHE... 7 LUKIJALLE... 8 1 KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI... 9 2 YMPÄRISTÖDIPLOMIN TEOLOGIAA... 10 3 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN LAADINTAPROSESSI... 11 3.1 Ympäristötyöryhmä tai ympäristövastaava... 11 3.2 Sisäinen ympäristökatselmus... 11 3.3 Ympäristöohjelma... 11 3.4 Johdon sitoutuminen ja ympäristövastaavan nimittäminen... 11 3.5 Henkilöstön koulutus... 11 3.6 Ulkoinen ympäristökatselmus (auditointi)... 12 3.7 Tehtäväalueiden ympäristövastaavat... 12 3.8 Sisäinen jatkokoulutus... 12 3.9 Ulkoinen tiedotus... 12 3.10 Muut toimenpiteet... 12 3.11 Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma... 12 3.12 Tavoitteet kaudelle 2008 2012... 13 4 TOIMINTA JA TALOUS... 14 4.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma... 14 4.2 Rakentaminen ja maankäyttö... 14 4.3 Hankinnat... 14 4.4 Eettinen sijoittaminen... 14 4.5 Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian osuus verotuloista... 14 4.6 Ekologinen rakentaminen ja investoinnit... 14 4.7 Ympäristömerkityt tuotteet... 14 4.8 Ympäristöindikaattorit... 15 4.9 Muut toimenpiteet... 15 4.10 Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma... 16 4.11 Tavoitteet kaudelle 2008 2012... 16 5 YMPÄRISTÖKASVATUS... 17 5.1 Ympäristökasvatussuunnitelma... 17 5.2 Luomakunnan sunnuntai ja muu jumalanpalveluselämä... 17 5.3 Ympäristöasiat eri tehtäväalueilla... 17 5.4 Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset... 19 5.5 Ympäristökasvatus läpäisyperiaatteella... 20 5.6 Erilliset ympäristötapahtumat... 20 5.7 Yhteistyö eri tahojen kanssa... 20 5.8 Kannanotot ympäristökysymyksiin... 20 5.9 Muut toimenpiteet... 21 5.10 Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma... 21 5.11 Tavoitteet kaudelle 2008 2012... 21 6 JÄTEHUOLTO... 23 6.1 Jätehuoltoselvitys... 23 6.2 Jätehuoltosuunnitelma... 23 6.3 Ongelmajätteiden käsittely... 23 6.4 Biojätteen käsittely... 23 6.5 Hyötyjätteiden keräys... 23 3
6.6 Hautakynttilät... 24 6.7 Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys... 24 6.8 Kertakäyttötuotteiden vähentäminen... 24 6.9 Muut jätteiden määrän vähennystoimet... 24 6.10 Kaatopaikkajätteen väheneminen... 24 6.11 Muut toimenpiteet... 24 6.12 Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma... 25 6.13 Tavoitteet kaudelle 2008 2012... 25 7 SIIVOUS... 27 7.1 Ympäristöselvitys... 27 7.2 Ympäristömerkityt tuotteet... 27 7.3 Hankintojen ympäristökriteerit... 27 7.4 Jätehuollon järjestäminen... 27 7.5 Henkilökunnan koulutus... 28 7.6 Haitallisista aineista luopuminen... 28 7.7 Vaihtoehtoiset tuotteet... 28 7.8 Muut toimenpiteet... 28 7.9 Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma... 28 7.10 Tavoitteet vuosille 2008 2012... 29 8 KIINTEISTÖNHOITO... 30 8.1 Energian ja veden kulutuksen seuranta... 30 8.2 Energiakatselmus... 30 8.3 Energiavastuuhenkilön nimeäminen... 30 8.4 Henkilöstön koulutus... 30 8.5 Säästötavoitteiden toteutuminen... 30 8.6 Uusiutuvan energian käyttö... 30 8.7 Ekosähkö ja lämpö... 31 8.8 Energiansäästöviikko... 31 8.9 Muut toimenpiteet... 31 8.10 Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma... 31 8.11 Tavoitteet kaudelle 2008 2012... 32 9 KEITTIÖT JA RUOKALAT... 33 9.1 Jätehuoltoselvitys... 33 9.2 Energiakatselmus... 33 9.3 Ympäristömerkityt tuotteet... 33 9.4 Reilun kaupan tuotteet... 33 9.5 Ravintosuositukset... 33 9.6 Lähituotteet... 33 9.7 Luomutuotteet... 33 9.8 Kasvisruoka... 33 9.9 Reilun kaupan pisteet... 33 9.10 Jätehuollon pisteet... 34 9.11 Muut toimenpiteet... 34 9.12 Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma... 34 9.13 Tavoitteet kaudelle 2008 2012... 34 10 TOIMISTOTYÖ... 35 10.1 Jätehuoltoselvitys... 35 10.2 Energiansäästöohjeet... 35 10.3 Ympäristömerkityt tuotteet... 35 10.4 Hankinnat... 35 10.5 Paperin kulutuksen vähentäminen... 35 4
10.6 Kertakäyttötuotteiden vähentäminen... 35 10.7 Muut toimenpiteet... 36 10.8 Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma... 36 10.9 Tavoitteet kaudelle 2008 2012... 36 11 HAUTAUSMAAT JA VIHERALUEET... 37 11.1 Ympäristöselvitys... 37 11.2 Hoito-ohjeet ja koulutus... 37 11.3 Jätehuollon järjestäminen... 37 11.4 Hautausmaan kulttuurihistoriallisten arvojen inventointi... 37 11.5 Luonnonvaraisen hoidon alueet... 38 11.6 Luonnonmuistolehdot... 38 11.7 Perennat ja muut istutukset... 38 11.8 Haitallisten kemikaalien vähentäminen... 39 11.9 Vaihtoehdot muovisille hautakynttilöille... 39 11.10 Hyötyjätepisteet... 39 11.11 Kasteluveden vähentäminen... 39 11.12 Vähäpäästöiset työkoneet ja polttoaineet... 39 11.13 Muut toimenpiteet... 39 11.14 Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma... 39 11.15 Tavoitteet kaudelle 2008 2012... 40 12 LEIRI- JA KURSSIKESKUKSET... 41 12.1 Ympäristöselvitys... 41 12.2 Ympäristöohjelma... 41 12.3 Jätehuollon järjestäminen... 41 12.4 Jätevesien käsittely... 41 12.5 Luontoarvojen suojelu... 41 12.6 Biojätteiden kompostointi... 41 12.7 Pesäpöntöt ja luontopolut... 41 12.8 Vapaaehtoiset suojelukohteet... 41 12.9 Kuljetukset... 42 12.10 Muut toimenpiteet... 42 12.11 Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma... 42 12.12 Tavoitteet kaudelle 2008 2012... 42 13 METSÄNHOITO... 43 13.1 Metsälain ympäristönormien noudattaminen... 43 13.2 Luonnonsuojelulain noudattaminen... 43 13.3 Metsien sertifiointi... 43 13.4 Isojen petolintujen pesien säästäminen... 43 13.5 Osallistuva metsäsuunnittelu... 43 13.6 Vastuuhenkilöiden koulutus... 43 13.7 Luonnonmuistomerkin tai luonnonsuojelualueen perustaminen... 43 13.8 Perintömetsä... 43 13.9 Metsien ennallistaminen... 44 13.10 Kesähakkuiden lopettaminen... 44 13.11 Muut toimenpiteet... 44 13.12 Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma... 44 13.13 Tavoitteet kaudelle 2009 2012... 45 14 LIIKENNE... 46 14.1 Liikenneselvitys... 46 14.2 Ajoneuvojen energiankulutus ja huolto... 46 14.3 Ympäristöominaisuudet hankinnoissa... 46 5
14.4 Polttoaineen valinta... 46 14.5 Taloudellisen ajotavan koulutus... 46 14.6 Kimppakyydit ja yhteiskuljetukset... 46 14.7 Kevyt- ja joukkoliikenteen lisääminen... 47 14.8 Toimintojen logistiikan kehittäminen... 47 14.9 Muut toimenpiteet... 47 14.10 Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma... 47 14.11 Tavoitteet kaudelle 2009 2012... 47 15 ILMASTO-OHJELMA... 48 LÄHTEET... 49 6
ESIPUHE Ekumeenisena aikanamme kirkkokunnat yhä enenevässä määrin tuovat esille ekologista ajattelua. Seurakunnan on syytä miettiä yksinkertaisempaa elämäntapaa. Siihen antaa hyviä eväitä kirkon ikivanha askeettinen perinne. Se antaa myös nykyihmiselle mielekkäitä malleja hyvälle elämälle. Paastoaminen on aina kuulunut kirkon elämänrytmiin. Se antaa luontevalla tavalla mahdollisuuden muutenkin vaikuttaa omiin kulutustottumuksiin. Siitä saa samalla itselle hyvän olon tunteen niin hengellisesti kuin myös ruumiillisesti. Luontoarvot ovat voimistuneet niin yhteiskunnassa kuin myös kirkossa. Luonto ympärillämme muuttuu ja me osana sitä ja sen mukana. Kirkon opetuksen ydintä on, että kristityn elämä on luodun pyhittämistä, oman itsemme palauttamista siihen alkuperäiseen kauneuteen, jonka synti on liannut. Parempaa haastetta ympäristön suojeluun tuskin tarvitsee edes hakeakaan. Kukin meistä voi osaltaan tehdä paljon. Siihen meillä on apuna paljon tietoa ja koettua kokemusta vuosisatojen takaa. Ihminen, Jumalan luomana ja Jumalan kuvana on kutsuttu viljelemään ja varjelemaan. Tämän löytämiseen ja toteuttamiseen meitä kutsutaan ja osaltaan siihen toivottavasti inspiroi myös tämä Muhoksen seurakunnan oma ympäristöohjelma. Jouni Heikkinen Kirkkoherra 7
LUKIJALLE Olet lukemassa Muhoksen seurakunnan vuosiksi 2004 2007 myönnetyn ympäristödiplomin uusimista varten laadittua ympäristöohjelmaa. Sen otsikointi ja kappalejako noudattavat Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan vuoden 2005 version rakennetta. Tämä helpottaa selvityksessä annettujen tietojen vertailua ympäristödiplomin edellyttämiin vaatimuksiin. Diplomikäsikirja on jaettu 14 päälukuun, jotka kattavat kaikki diplomiin sisältyvät aihepiirit alkaen diplomin esittelystä päättyen liikenneteemaan. Tämä ympäristöohjelma sisältää vastaavat luvut samoine alaotsikoineen. Näiden jatkeena on kussakin luvussa vielä kaksi uutta otsaketta, Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma sekä Tavoitteet kaudelle 2008 2012. Edellisen otsakkeen alla tarkastellaan, miten edellisessä ohjelmassa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Jälkimmäisessä vaiheessa asetetaan uudet tavoitteet alkavalle kaudelle. Nämä tavoitteet pyritään toteuttamaan esitetyn aikataulun puitteissa ja niiden toteutumisesta laaditaan selvitys laadittaessa seuraavaa ohjelmaa viimeistään vuonna 2012. Ilmaston muuttumista pidetään nykyisin suurimpana uhkana luonnolle ja ihmisen elinedellytysten säilymiselle. Kesäkuussa 2008 valmistui Suomen evankelisluterilaisen kirkon ilmasto-ohjelma, joka on kannanotto siihen, mitä ihmisen pitäisi tehdä ilmastomuutoksen estämiseksi. Tätä asiaa ei vielä erityisesti käsitelty diplomikäsikirjassa, mutta tähän Muhoksen seurakunnan ympäristöohjelmaan on lisätty luku 15, jossa esitellään teologisia lähtökohtia ilmastotalkoisiin. Seurakunta aikoo tarttua käytännön toimiin jo tulevan diplomikauden aikana. Martti Kiviharju Ympäristötyöryhmän puheenjohtaja 8
1 KIRKON YMPÄRISTÖDIPLOMI Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmen ja hiippakuntasihteerin aloitteesta käynnistettiin vuoden 2002 kesäkuussa ympäristöhanke, jonka tavoitteena on saada jokaiseen hiippakunnan alueen seurakuntaan kirkon ympäristödiplomi. Tämä tarkoittaa niin hiippakunnan omaleimaisen kauneuden arvostamista, kristilliseen elämänmuotoon kuuluvan ympäristövastuun tunnustamista ja kantamista, kuin myös muuttuvaan ympäristölainsäädäntöön jo edeltä käsin vastaamista. Hankkeen ensimmäinen vaihe käynnistyi pilottiseurakuntien voimin, joiden kokemuksia ja tietotaitoa hyödynnettiin hankkeen toisen vaiheen koulutuksissa. Muhoksen seurakunta lähti mukaan tähän ympäristöhankkeeseen ensimmäisten joukossa päämääränään kirkon ympäristödiplomin saaminen seurakuntaan. Ympäristökysymykset koskettavat hyvin käytännöllisesti seurakunnan toimintaa. Kiinteistönhoidossa käytetään paljon energiaa, vettä, kemikaaleja ja tuotetaan jätteitä. Seurakuntatilojen rakentamisessa muokataan ympäristöä ja kulutetaan luonnonvaroja. Metsien, hautausmaiden ja viheralueiden hoidossa vaikutetaan suoraan luonnon elinehtoihin. Eri tuotteilla on erilaisia ympäristövaikutuksia, niinpä hankintoja tehtäessä voidaan vaikuttaa myös kulutuksen ympäristökuormaan. Lainsäädäntö edellyttää ympäristövaikutusten huomioon ottamista niin rakentamisessa, kiinteistönhoidossa, jätehuollossa kuin metsänhoidossakin. Se onnistuu parhaiten kokonaisvaltaisen ympäristöjärjestelmän avulla. Muhoksen seurakunta sai kirkon ympäristödiplomin vuosille 2004 2007. Sen innoittamana ja käytännön ympäristöasioiden huomioimiseksi seurakunnan toiminnassa ja koko yhteiskunnassa kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 25.4.2007 hakea uutta ympäristödiplomia vuosille 2009 2012, jota ympäristötyöryhmä organisoi. Ympäristötyöryhmä: Martti Kiviharju Puheenjohtaja, luottamushenkilö Riitta Kukkohovi-Colpaert Sihteeri, seurakunnan ympäristövastaava, talouspäällikkö Jouni Heikkinen Jäsen, kirkkoherra Anne Vesala Jäsen, apuemäntä-siivooja Tuula Väänänen Jäsen, nuorisotyönohjaaja Juha H. Kukkohovi Jäsen, luottamushenkilö Erkki Lyijynen Jäsen, luottamushenkilö Juhani Paakki Ympäristötyöryhmän konsultti, Finnoste Oy Tehtäväalueiden ympäristövastaavat: Jouni Heikkinen Kirkkoherra Seurakunnallinen toiminta ja jumalanpalveluselämä Ossi Kajava Kanttori Musiikkityö Leena Leskelä Diakonissa Diakoniatyö Sirpa Kukkohovi Vastaava lastenohjaaja Lapsityö Tuula Väänänen Nuorisotyönohjaaja Varhaisnuorisotyö Rainer Väänänen Nuorisotyönohjaaja Nuorisotyö Kati Tuunainen Lippukunnanjohtaja Partio Anne Vesala Apuemäntä-siivooja Keittiö- ja siivous Jari Kukkohovi Kiinteistö-hautausmaa- Kiinteistöt, hautausmaa työntekijä 9
2 YMPÄRISTÖDIPLOMIN TEOLOGIAA Ihminen on luotu Jumalan yhteyteen. Hän ei ole irrallinen luonnosta ja maailmasta. Ihmisen asemaan Jumalan kuvana sisältyy tehtävä, joka avautuu kahden ulottuvuuden kautta. Hänen toimivaltaansa kuuluu luomakunnan ylläpitäminen ja varjeleminen. Hän on vastuullinen siitä, että luonto säilyttää toimintakykynsä, ja sen kasvu ja monimuotoisuus voisi tapahtua rakentavasti. Jumala maan ja taivaan Luojana on kautta aikojen ollut kristittyjen uskontunnustuksen lähtökohtana. Tähän tunnustukseen sitoutuneina meillä on vastuu luomakunnan elämästä ja tulevaisuudesta. Näin ei ole vain periaatteellisella tasolla, vaan jokapäiväisen elämän ja sen konkreettisten valintojen keskellä. Tätä vastuunkantamista edesauttaa yhteisesti hyväksytty ympäristöohjelma, joka tarjoaa oivan työkalun ympäristöajattelun huomioonottamiseksi seurakunnan hallinnossa, taloudessa ja kaikessa muussa toiminnassa. Hyvä elämä on elämistä sopusoinnussa ihmisen, Luojan ja luonnon välillä. Kirkon ja kristityn asennetta ympäristöön voidaan kuvata esimerkiksi seuraavilla asioilla: nöyryys, joka tunnustaa ihmisen riippuvuuden luomakunnasta ja koko luomakunnan riippuvuuden Luojastaan huolenpito, joka tunnustaa ihmisen vastuun luomakunnasta ja ymmärtää rakkauden merkityksen luomakuntaa ja lähimmäisiä kohtaan kohtuullisuus, joka tunnustaa, että luonnon antimet ovat Jumalan lahjoja, ja tietty määrä niitä on kylliksi yhteisen hyvän edistäminen, joka tunnustaa yhteyden ja keskinäisen jakamisen elämän perusasioiksi yli oman lajin, rodun, kansan, heimon, perheen tai yrityksen oikeudenmukaisuuden, joka koskee lähimmäisiä niin omassa maassa kuin koko maapallolla ja ottaa huomioon myös luonnon elinkelpoisuuden ja tulevien sukupolvien oikeuden päästä osallisiksi luonnonvaroista. (Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2005) 10
3 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN LAADINTAPRO- SESSI 3.1 Ympäristötyöryhmä tai ympäristövastaava Kirkkoneuvosto asetti ympäristötyöryhmän ja ympäristövastaavan. Ympäristövastaavaksi valittiin talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaert. Valittu työryhmä on hyvin toimiva, sillä siinä on edustajia eri vastuualueilta ja mukana on myös taloushallinnon edustaja. Tästä on hyötyä niiden toimenpiteiden suunnittelussa, joihin vaaditaan budjettipäätös. 3.2 Sisäinen ympäristökatselmus Ympäristökatselmus on tehty vuonna 2003. Seurantakatselmus tehtiin vuonna 2008 talouspäällikön johdolla, jossa käytiin toimintoja läpi eri työalojen edustajien kanssa. Ympäristökatselmuksessa käytiin läpi kaikki seurakunnan toiminnoista syntyvät ympäristövaikutukset. 3.3 Ympäristöohjelma Ympäristökatselmuksen seurantakatselmuksen pohjalta laadittiin vuosille 2008 2012 uusi ympäristöohjelma, jossa asetettiin konkreettiset tavoitteet ja vastuuhenkilöt. Kirkkoneuvosto hyväksyi ympäristöohjelman ja siitä tiedotettiin seurakunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille. Hiippakunnan nimeämä auditoija tarkasti ympäristöjärjestelmän 16.10.2008. 3.4 Johdon sitoutuminen ja ympäristövastaavan nimittäminen Ympäristöjärjestelmän perusperiaatteisiin kuuluu, että niin yhteisön johto kuin työntekijät sitoutuvat ympäristötavoitteisiin. Kirkkoneuvosto sitoutuu ympäristötavoitteisiin hyväksyessään ympäristöohjelman. Samassa yhteydessä kirkkoneuvosto valitsi Riitta Kukkohovi-Colpaertin jatkamaan seurakunnan ympäristövastaavana. Hänen tehtäviinsä kuuluu ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumisen seuranta, henkilökunnan koulutus ja muut työnjaossa sovitut tehtävät. Kun kirkkoneuvosto on hyväksynyt ympäristöohjelman, se lähettää sen tiedoksi kirkkovaltuustolle, jolloin tieto asiasta menee kaikille luottamushenkilöille. 3.5 Henkilöstön koulutus Ympäristödiplomin edellytyksenä on, että työntekijät tuntevat oman toimintansa ympäristövaikutukset ja pyrkivät minimoimaan ympäristöhaitat. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi henkilöstölle annetaan tarpeellisessa määrin tietoa ja valmiuksia. Seurakunnan työntekijät saavat tiedon ympäristöjärjestelmästä ja sen periaatteista sekä tunnistavat oman toimintansa keskeiset ympäristövaikutukset. Ympäristöohjelman tavoitteet tuodaan koulutuksissa esille, jotta jokainen voi omalta osaltaan niitä edistää. Ympäristövastaava osallistuu tarpeellisiin ympäristöalan koulutustilaisuuksiin. 11
3.6 Ulkoinen ympäristökatselmus (auditointi) Ympäristöohjelman valmistuttua ja, kun seurakunnan kirkkoneuvosto oli sen hyväksynyt, ohjelma auditoitiin l6.10.2008 ja suoritettiin ulkoinen ympäristökatselmus. Auditoinnin ja tarkastuksen teki Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin 25.1.2005 nimeämä puolueeton henkilö, Seppo Pietilä. 3.7 Tehtäväalueiden ympäristövastaavat Muhoksen seurakunnassa katsottiin, että pienenä seurakuntana varsinaisen ympäristövastaavan tehtävää hoitaa yksi henkilö. On kuitenkin hyvin tarpeellista, että työalojen vastaavat huolehtivat omalta osaltaan ympäristöön liittyvistä aiheista. 3.8 Sisäinen jatkokoulutus Henkilöstön ympäristökoulutus nivelletään osaksi työntekijöiden muuta työhön liittyvää koulutusta ja sisällytetään seurakunnan sisäiseen koulutussuunnitelmaan. Työntekijöiden vuosittaisten koulutustapahtumien yhtenä aiheena on ympäristöjärjestelmä ja sen toteuttaminen, jossa pyritään löytämään keinoja sitouttaa seurakunnan henkilöstöä ympäristötavoitteiden toteuttamiseen oivallusten ja itse tehtyjen löytöjen avulla. Talouspäällikkö on osallistunut Kirkon ympäristöpäiville sekä Oulun hiippakunnan ympäristöpäiville, jossa myös Martti Kiviharju oli mukana. 3.9 Ulkoinen tiedotus Seurakunnan toiminnasta tiedotetaan paikallislehti Tervareitissä sekä Rauhan Tervehdys -lehdessä, jonka seurakunta on tilannut jokaiseen muhoslaiseen talouteen. Muhoksen seurakunnan ympäristödiplomin saamisesta tiedotetaan myös näissä lehdissä. Ympäristöohjelmasta on tiedotettu seurakunnan kotisivuilla, Kirkon ympäristödiplomin käsikirja 2005 -kirjassa sekä eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa. 3.10 Muut toimenpiteet Muina toimenpiteinä seurakunnan papisto ja eri työalojen vastaavat pitävät yllä luontoon ja ympäristöön liittyviä teemoja eri tapahtumien yhteydessä. Ympäristöohjelman laatimisen alkuvaiheessa työntekijöille on lähetetty kysely, ja saatujen vastausten pohjalta on eri työalojen ympäristöön liittyvät toiminnot pystytty huomioimaan ympäristöohjelman laatimisessa. Lisäksi talouspäällikkö on käynyt kertomassa ja neuvomassa naapuriseurakunnissa ympäristöohjelman laatimisesta sekä luennoinut ympäristöpäivillä ympäristöohjelman teosta seurakunnassa. 3.11 Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma Tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. 12
3.12 Tavoitteet kaudelle 2008 2012 Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Ympäristötyöryhmä tai ympäristövastaava Valinta suoritettu 2008 Riitta Kukkohovi-Colpaert Sisäinen ympäristökatselmus Tarkistus 2008 Talouspäällikkö Ympäristöohjelma Laadittu 2008 Talouspäällikkö, kirkkoherra Johdon sitoutuminen ja ympäristövastaavan Johto sitoutuu jatkoon 2008 Kirkkoherra nimittämi- nen Henkilöstön koulutus Koulutusta vuosittain Talouspäällikkö Ulkoinen ympäristökatselmus (auditointi) Tehtäväalueiden ympäristövastaavat Sisäinen jatkokoulutus Ulkoinen tiedotus Muut toimenpiteet. Ympäristöasioiden esillä pitäminen Auditointi suoritetaan 2008 Talouspäällikkö Työalojen vastaavat auttavat osaltaan Aihe: ympäristöjärjestelmä ja sen toteutus Paikallis- ja aluelehdissä Tapahtumien yhteydessä Eri tapahtumien yhteydessä Työalojen vastaavat Talouspäällikkö Talouspäällikkö Kirkkoherra, talouspäällikkö, työalojen vastaavat Riittääkö meillä energiaa säästölamppuun? 13
4 TOIMINTA JA TALOUS 14 4.1 Toiminta- ja taloussuunnitelma Seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisällytetään ympäristötavoitteet. Toimintakertomuksessa raportoidaan tavoitteiden toteutumisesta. Toimintasuunnitelmassa asetetaan vuosittain uudet tavoitteet ja ympäristöteemat kullekin vuodelle. 4.2 Rakentaminen ja maankäyttö Rakentamisessa ja maankäytössä toimitaan lakien ja ympäristösäädösten mukaisesti ja pyritään välttämään haitallisia ympäristövaikutuksia. Töiden suunnittelijoille ja urakoitsijoille tiedotetaan ympäristöasioiden huomioimisesta. 4.3 Hankinnat Hankinnoissa huomioidaan ympäristövaikutukset ja seurakunnan hankintaohjeet tarkistetaan vuosittain. Tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset otetaan yhdeksi hankintojen valintakriteeriksi. Tarjouspyynnöissä vaaditaan selvitys tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksista. Seurakunnan uudet hankintaohjeet ovat valmisteilla yhteistyössä Limingan rovastikunnan talouspäälliköiden kanssa. Ohjeet valmistuvat vuoden 2008 loppuun mennessä. Seurakunnassa käytettävien ympäristömerkittyjen tuotteiden määrää kasvatetaan kaiken aikaa mahdollisuuksien mukaan. 4.4 Eettinen sijoittaminen Seurakuntayhtymä pyrkii kaikissa sijoituksissaan noudattamaan kirkon asiantuntijaryhmän laatimia eettisen sijoittamisen periaatteiden ohjeita. 4.5 Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian osuus verotuloista Seurakunnan tavoitteena on suunnata verotuloistaan lähetystyölle ja kansainväliseen diakoniaan 2,5 %, osuus sisältää myös vapaaehtoisesti hankitut varat. Muhoksen seurakunnan lähetystyön ja kansainvälisen diakonian osuus verotulosta oli 1,6 % vuonna 2007. 4.6 Ekologinen rakentaminen ja investoinnit Rakentamisen kaikissa vaiheissa otetaan huomioon ympäristövaikutukset, arvioidaan haitat ja ne pyritään minimoimaan. Tarjouspyyntöjen yhteydessä vaaditaan ympäristöön kohdistuvien rasitusten huomioiminen. Koortilan toimintakeskus peruskunnostettiin vuonna 2006. Samoin samassa pihapiirissä on kunnostettu ja säilytetty vanha arentimiehen tupa nk. Pihapirtti sekä kaksi vanhaa viljaaittaa. 4.7 Ympäristömerkityt tuotteet Seurakuntaan tehtäviä hankintoja ohjaa laki julkisista hankinnoista (1505/92). Tämän lisäksi Muhoksen seurakunnalle on valmistumassa hankintaohje, jota vuosittain tarkistetaan.
Toimistotarvikkeet hankitaan pääosin Toimistotarvike Juntuselta. Seurakunnassa käytettäviä ympäristömerkittyjä tuotteita ovat mm. ruskeat kirjekuoret, kopiopaperi sekä käsi- ja WC-paperit. Lisäksi käytetään erilaisia pesu-, siivous- ja pintojen hoitoaineita, joilla on pohjoismainen ympäristömerkki. 4.8 Ympäristöindikaattorit Ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan ympäristöindikaattoreiden avulla joita ovat: en veden kulutuksen seuranta en sähkön kulutuksen seuranta en kiinteistöistä kertyvän kaatopaikkajätteen määrä en ongelmajätteiden kertymä. 4.9 Muut toimenpiteet Koortilan puutarhakalusteet on tehty ympäristösertifioidusta puusta. Seurakunta on mukana Muhoksella sijaitsevan Pirttijärven kunnostushankkeessa. Pirttijärvi (36 ha) kunnostetaan tilapäisellä tyhjentämisellä, jolloin järven pohjasedimentit tiivistyvät ja veden laatu sekä järven virkistyskäyttöarvo paranevat. Seurakunta on luvannut alueen rantapalstaltaan ruoppausjätteen läjittämiseen. Oulujoki-alueella välillä Montta-Laukka on tekeillä tilaselvitys, jolla kartoitetaan rantaasukkaiden ja muiden alueen käyttäjien mielipiteitä jokijakson ja sen rantavyöhykkeiden nykytilasta ja ongelmakohdista. Kyselyyn vastatessaan seurakunta painotti joen kulttuuriarvoa sekä veden pinnan korkeusvaihteluista johtuvien haittojen minimoimista rantoja kunnostamalla. Muhoksen kunnan alueella ja myös seurakunnan maa-alueiden läpi on suunnitteilla ulkoilureitti Oulusta Oulujärvelle. Tervareitistö koostuisi ylikunnallisista hiihto-, ulkoilu- ja pyöräilyreiteistä. Seurakuntaa koskeva suunnitelma käsittää hiihto- ja patikkareittejä ja seurakunta sallii maa-alueidensa käytön reittien pohjaksi. Koortilan leirikeskuksen alueella sijaitsevien kahden männyn kunnon vaaliminen, (yli 240 vuotta) ovat rauhoitettuja vuonna 1987 luonnonmuistomerkiksi. Rovastinsaaren luoteisosan metsää kohdellaan talousmetsänä, mutta saaren kaakkoisosassa sijaitseva vanha petäjikkö on suojeltu kirkkoneuvoston päätöksellä. Samalla tavoin on suojeltu Montassa nk. Lemmenpolun vierustalla oleva metsikkö. Sanginjoella sijaitseva 0,3 ha kokoinen vanha kuusikko on myös jätetty hakkaamatta. Taivalkosken seurakunta on lähettänyt Muhoksen seurakunnalle ympäristöhaasteen liittyä Reilun kaupan seurakunnaksi. Asia käsitellään kirkkoneuvoston kokouksessa. Talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaert on Oulun hiippakunnan ympäristöasian neuvottelukunnan jäsen, Kirkon ympäristöasioiden seurantaryhmän jäsen sekä Suomen Kestävän kehityksen toimikunnan, Alue- ja paikallisosasto APAJA:n evankelis-luterilaisia seurakuntia edustava jäsen. Lisäksi hän toimii Limingan rovastikunnan ympäristövastaavana. Seurakunnan ympäristötyöryhmä kokoontuu vuosittain ja tekee sisäisen katsauksen ympäristövastaavan antamalla selvityksellä. Ympäristötyöryhmä tekee sisäisen auditoinnin vuonna 2011 valmistuen näin jo seuraavana vuonna haettavan ympäristödiplomin uudistamiseen. 15
4.10 Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma Tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. 4.11 Tavoitteet kaudelle 2008 2012 Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Toiminta- ja taloussuunnitelma: Taloussuunnitelmassa varataan riittävät resurssit henkilöstön ympäristökoulutukseen, Ympäristön huomiointi Ympäristöteemat v. 2009 ilmastonmuutos Eettinen sijoittaminen Seurakunta pyrkii kaikissa sijoituksissaan noudattamaan kirkon asiantuntijaryhmän laatimia eettisen sijoittamisen periaatteiden ohjeita. Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian osuus budjetista Rakentaminen ja maankäyttö: Ekologinen rakentaminen ja investoinnit Hankinnat: Ympäristömerkityt tuotteet Ympäristöindikaattorit Muut toimenpiteet: Ympäristöön liittyvät hankkeet Seurakunta osallistuu osoittamalla tietyn määrän verotuloistaan lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan. Näiden tavoiteprosentti on 2,5 %. Rakentamisen kaikissa vaiheissa otetaan huomioon ympäristövaikutukset, arvioidaan haitat ja ne pyritään minimoimaan. Tarjouspyyntöjen yhteydessä vaaditaan ympäristöön kohdistuvien rasitusten huomioiminen. Seurakunnan hankintaohje. Kaikissa hankinnoissa yhtenä kriteerinä ovat ympäristöominaisuudet Ympäristötavoitteiden toteutumisesta raportoidaan toimintakertomuksessa, esim. jätemäärien ja sähkönkulutuksen muutokset jne. Olemalla mukana Muhoksen ja Oulujoen alueiden ympäristöhankkeissa. talousarvion laadinnassa Kirkkoherra, talouspäällikkö vuosittain vaihtuva Talouspäällikkö talousarvion laadinnassa talousarvion laadinnassa Tarkistetaan vuosittain yhteenvetotaulukot sopivien hankkeiden muodossa Talouspäällikkö ja kirkkoherra Talouspäällikkö ja kirkkoherra Talouspäällikkö ja eri työalojen hankintavastaavat Talouspäällikkö Talouspäällikkö 16
5 YMPÄRISTÖKASVATUS 5.1 Ympäristökasvatussuunnitelma Seurakunnan ympäristökasvatus perustuu kristilliseen luomisuskoon. Jumala ei luonut kasveja ja eläimiä vain ihmistä varten, vaan niillä on myös itseisarvonsa. Toisaalta Jumala asetti ihmisen viljelemään ja varjelemaan luomakuntaansa. Kristinusko lopetti luonnon palvonnan, mutta Raamatun Jumala ei riisu luonnolta pyhyyttä, päinvastoin, Jumala siunasi kalat, linnut, ihmiset ja maan hedelmät (1.Moos. 1:22, 28, 5. Moos. 7:13). Siunattua ei saa kohdella miten hyvänsä Raamattu opettaa kohtuullista elämäntapaa. (Kirkon ympäristökäsikirja 2005) Ympäristökasvatus kirjataan seurakunnan toimintasuunnitelmaan yhtenä painopisteenä. Jokaisen työmuodon ympäristökasvatuksen toteutuksesta raportoidaan toimintakertomuksessa ja tavoitteet asetetaan toimintasuunnitelmassa. Parhaimmillaan ympäristökasvatus toteutuu läpäisyperiaatteella kaikessa seurakunnan toiminnassa. Luonteva yhteys liittyy varhaiskasvatustyöhön, nuorisotyöhön ja rippikouluopetukseen. Se voi näkyä jumalanpalvelusten saarnoissa, virsivalinnoissa ja yhdessä laadituissa esirukouksissa. Se voi olla aiheena raamattupiirissä yhtä hyvin kuin lähetyspiirin tai yhteiskunnallisen työn keskusteluillassa. Vaellusrippikoulun järjestämisessä on noudatettava Kirkkohallituksen julkaiseman Turvallisesti tunturiin -opasvihkon periaatteita. Yhteistyö koulujen, päiväkotien, yritysten, kunnan, luonnonsuojelujärjestöjen, Marttojen tai muiden kansalaisjärjestöjen kanssa on hyvä tapa toteuttaa ympäristökasvatusta. Järjestöissä on paljon paikallista asiantuntemusta. Tämä on pohjana eri työaloilla tapahtuvaan ympäristökasvatukseen, tarvittaessa teemme siihen erillisen suunnitelman. 5.2 Luomakunnan sunnuntai ja muu jumalanpalveluselämä Seurakunnan julistuksessa on otettu huomioon luontoteema mm. luomakunnan sunnuntain jumalanpalvelusten saarnassa ja virsivalinnoissa. Musiikkitilaisuuksien ohjelmavalinnoissa on luonto tullut esiin. Myös kirkon ja Koortilan ympäristön ja hautausmaan siistimisen, istutusten ja raivausten tarkoituksena on korostaa luonnon kauneutta ja korostaa, että seurakunta tälläkin tavoin korostaa luonnon merkitystä ihmisen henkisten tarpeiden tyydyttäjänä. Keväisin on jatkettu kylvöjen siunausta vuoron perään eri puolilla seurakuntaa. Luontoteema on ollut esillä lähetys- ja diakoniailtojen ohjelmassa. Ympäristöohjelmaa esitellään eri kerho- ja muissa seurakunnan tilaisuuksissa kuulijakunta huomioiden. Myös rippikouluryhmissä on luontoteema ollut opetuksen ja keskustelun aiheena. 5.3 Ympäristöasiat eri tehtäväalueilla Lapsi- ja perhetyö Lapsi- ja perhetyön osa-alueet ovat päiväkerhotyö, pyhäkoulutyö ja perhekerhotyö. Päiväkerhot kokoontuvat seurakuntatalolla (4 ryhmää), Kylmälänkylän kappelissa, Leppiniemen kerhotilassa ja Päivärinteen seurakuntasalilla (3 ryhmää). 17
Pyhäkoulun pikkukirkkoja pidetään esikouluissa, päiväkodeissa, ryhmäpäiväkodeissa ja perhepäivähoitoryhmälle. Perhekerhot kokoontuvat seurakuntatalolla, Laitasaaren rukoushuoneella ja Päivärinteen seurakuntasalilla. Kerhojen lisäksi on järjestetty kesäkerhoja, leirejä, retkiä ja juhlia. Kerhoissa hiljennytään yhdessä, leikitään, lauletaan ja askarrellaan. Kerhojen toiminnassa otetaan huomioon kirkkovuoden tapahtumat sekä luonto ja ympäristö. Seurakuntamme ympäristökasvatuksesta olemme jakaneet koteihin kirjeen. Askarteluissa on käytetty luonnonmateriaaleja kuten villaa, kiviä, puuta, käpyjä ja kasveja. Askarteluissa on käytetty osaksi kierrätysmateriaaleja, joita myös lapset ovat kotoa saaneet tuoda mm. maitopurkkeja, pilttipurkkeja ja WC-paperirullia. Päiväkerhoissa on käytetty seurakunnalle lahjoitettua toimistopaperia. Askarteluissa käytetyt maalit ja värit ovat olleet pääasiassa vesiohenteisia myrkyttömiä maaleja. Kertakäyttöastioiden ja -liinojen käytön olemme kerhoissa ja leireillä lopettaneet. Jätteiden määrää olemme pyrkineet vähentämään omassa toiminnassamme. Jätteiden lajittelu onnistuu kerhoissa ja leireillä. Olemme opetelleet myös kompostin käyttöä. Kerhoissa on tehty marjanpoiminta-, valokuvaus- ja lintujentarkkailuretkiä. Leireillä olemme tehneet onkia ja käyneet myös ongella, tutustuneet Koortilan luontopolkuun, laittaneet Ranta-Kemilään partiolaisten tekemiä linnunpönttöjä ja seuranneet lintujen pesintää, nukkuneet teltassa ja tehneet itse ruokaa ulkona. Muistamme lähimmäisiämme sekä lähellä että kaukana Kirkon ulkomaanavun Toisenlainen lahja ohjelman avulla. Seurakuntatalon perhekerholaisilla on kummilapsi Kolumbiassa. Kaikki tilanteet, joissa lasta ohjataan ja kannustetaan luovuuteen, huolenpitoon, toisten huomioon ottamiseen, säästäväisyyteen, itse tekemiseen tai korjaamiseen ovat muun ohella myös ympäristökasvatusta. Näin välittyy arvokas viesti yhdessä tekemisen ilosta ja luonnonvarojen säästämisestä. Itse ja yhdessä tekemällä saa aikaiseksi paljon tarpeellista, kaunista ja iloa tuottavaa! Partiotoiminta Partiolaiset kokoontuvat seurakuntatalolla. Kaikessa lippukunnan toiminnassa otetaan huomioon ympäristöasiat ja kestävän kehityksen periaatteet. Noudatamme Suomen Partiolaisten koulutussuunnitelmaa, jossa edellytetään ympäristöasioiden huomioiminen koulutuksessa ja kaikessa käytännön toiminnassa. Partiossa luonto kytkeytyy automaattisesti toimintaan, kun opetellaan erätaitoja ja luonnossa liikkumista. Partiolaiset tekevät linnunpönttöjä, joita on viety mm. hautausmaalle ja Ranta-Kemilän pihapiiriin. Myös jokamiehenoikeuksia ja kierrättämistä opetetaan ja käsitellään kokoontumisissa ja leireillä. Partiolaiset ovat osallistuneet Janopäivä-keräykseen, joka järjestetään puhtaan juomaveden turvaamiseksi kaikille. Partioviikolla järjestetään useita eri tapahtumia, joista yksi on ympäristötapahtuma; tällöin käsitellään esimerkiksi kierrätystä tai on käyty keräämässä ja lajittelemassa muovikynttiläjätteitä hautausmaalla. Muhoksen Metsänkävijät pitävät leirejä pääasiassa Ranta-Kemilän leirimajalla Utajärvellä. Kaikilla leireillä ja vaelluksilla kiinnitetään erityisesti huomiota roskaamisen ja kaikkien jälkien estämiseen. Yhteisiä leirejä ja retkiä järjestetään naapurilippukuntien kanssa, mm. viikonlopun 4. 5.10.2008 kanootti- ja vaellusleiri yhdessä utajärvisten (SuSu) kanssa. Leireille mennään aina yhteiskyydeillä. Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö Varhaisnuorisotyössä ja nuorisotyössä ympäristöasia huomioidaan laajasti koko toiminnassa. Kaikissa kerhoissa ja koulutuksissa, kerhonohjaaja- ja isoskoulutuksessa otetaan ympäristön merkitys ja sen säilymisen kannalta olennaiset asiat esille. 18
Ihmisten oma toiminta, omat valinnat ohjaavat ympäristön säilymiseen. Nuortenilloissa käsitellään ympäristöasiaa, eläinten oikeuksia, kierrätystä ja ennen kaikkea ihmisten vastuuta luonnosta. Varhaisnuorisotyössä ja nuorisotyössä voidaan tehdä luontoretkiä, ympäristöaiheisia rasti- ja luontoratoja tai vaelluksia luontoon. Rippikoulut Rippikouluja järjestetään yksi talvella ja kolme kesällä sekä Pohjolakodin erityisrippikoulu. Rippikoulussa ympäristöasioita on käsitelty jo kauan. Luomiskertomuksen yhteydessä asiaan paneuduttiin toiminnan kautta nuorten tehdessä aiheesta lumiveistoksia. Nuorisotyössä järjestetään nuorteniltoja seurakuntatalolla ja Päivärinteellä, ja koulupastori päivystää yläasteella kerran viikossa. Palveluoperaatio Saapas toimii diskoiltoina ammattikoululla ja viikonloppuisin kunnan nuortentiloissa toimii yökahvila. Nuorille järjestetään retkiä festareille, gospeltapahtumiin ja laskettelukeskuksiin. Isos-koulutuksessa ja kerhonvetäjien koulutuksessa ovat ympäristöasiat nousseet esiin. Nuorisotyössä tehdään tiivistä yhteistyötä kunnan eri yhteistyötahojen kanssa. Kirkkomusiikki Musiikki on tärkeä osa jumalanpalveluksia ja sille on varattu runsaasti tilaa. Virsivalinnoissa painotetaan paitsi kirkollisia tapahtumia myös vuodenaikojen vaihtelua. Ulkona on järjestetty laulutilaisuuksia muun muassa Rovastinsaaressa, Koortilan toimintakeskuksessa, Sanginjoen metsästysmajalla sekä vanhainkodin pihalla. Seurakunnan musiikkielämää rikastuttaa aktiivinen kuorotoiminta, Muhoksen Torvipojat ja yhteistyö Oulujoki-Opiston musiikkikoulun kanssa. Diakoniatyö Diakoniatyö koostuu asiakaskontakteista, erilaisten tapahtumien järjestämisestä, eläkeläisryhmien ja diakoniapiirien kokoontumisista sekä retkien ja leirien järjestämisestä. Diakoniapuolen järjestämissä tapahtumissa on tarjottu osallistujille Reilun kaupan kahvia ja kerhoissa on käynyt Reilun kaupan tuotteiden esittelijä. Keskipäivänkerhossa on käynyt myös apteekin edustaja kertomassa kuinka toimia vanhentuneiden lääkkeiden kanssa. Myyjäisiä järjestetään kahdesti vuodessa. Yhteisvastuukeräykseen liittyvässä tiedotuksessa kerrotaan reilusta kaupasta ja vastuuviikon teemoja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Lähetystyö Seurakunnan nimikkolähetti Pirjo Lehtiniemi toimii Etiopiassa, tämän lisäksi seurakunta avustaa raamatunkäännös- ja painatustyötä Kiinassa. Seurakunnan nimikkokohdesopimus on tehty Tansaniassa sijaitsevan Ilembulan sairaalan yhteydessä olevan Orpolan kanssa ja kummisopimus Hosainan kuurojenkoulun kanssa Etiopiassa. Lähetystietoisuutta on levitetty lähetysiltojen, rippikoulutuntien ja opetustuokioiden välityksellä kouluissa, päiväkodeissa ja päiväkerhoissa sekä lastenleireillä. Lisäksi on järjestetty myyjäisiä, arpajaisia ja lähetyslounaita, ja seurakuntalaisella on mahdollisuus osallistua lähetystyöhön liittymällä lähetysrenkaaseen. Lähetyskentän kuulumiset kiteytettynä: mekin voimme pärjätä hyvin kuluttamalla vähemmän. 5.4 Ympäristöaiheiset erityisjumalanpalvelukset Seurakunta viettää ympäristöaiheisia erityisjumalanpalveluksia vuosittain kuten Luomakunnan sunnuntaita, Maaseutuväen kirkkopyhää ja Kotiseutuyhdistyksen kirkkopyhä painottaa rakennetun ympäristön arvoa ja sen säilyttämistä jälkipolville. Paastonajalla hiljennyttäessä pohditaan myös ympäristöasioita. Vastuuviikolla mietitään ihmisen vastuuta ym- 19
päristöstä ja muista luomakunnan olennoista sekä järjestetään hautausmaahartauksia sekä kylvön siunauksia. Kirkkomusiikissa valitaan virret vuodenaikojen mukaan ja järjestetään lauluiltoja ulkona. 20 5.5 Ympäristökasvatus läpäisyperiaatteella Ympäristökasvatus on esillä seurakunnan kaikilla tehtäväalueilla: päivä- ja perhekerhotyössä, varhaisnuorisotyössä, partiossa, nuorisotyössä, rippikouluissa, diakoniatyössä, lähetystyössä, musiikkitoiminnassa ja erilaisissa jumalanpalveluksissa. Ympärivuotisessa päiväkerhotoiminnassa korostetaan luontoa ja ympäristöä kaikessa toiminnassa. Askartelussa pyritään lisäämään kierrätys- ja luonnonmateriaalien käyttöä. Lapsille järjestetään luontoretkiä ja opetellaan käyttämään kompostia. Nuortenilloissa käsitellään ympäristöasioita, esimerkiksi eläinten oikeuksia, kierrätystä ja ihmisen vastuuta luonnosta. Myös varhaisnuorten toiminnassa tuodaan esiin ympäristö ja luonto, vaikkapa luontoretken muodossa. Nuorille järjestetään vuosittain ainakin yksi vaellusretki. Rippikoulussa käsitellään ympäristöasioita. Varhaisnuorten ja nuorten tapahtumissa kiinnitetään erityistä huomiota jätteiden lajitteluun, ensisijaisesti paperinkeräyksen toimivuuteen. 5.6 Erilliset ympäristötapahtumat Laulutilaisuuksia on järjestetty muun muassa Rovastinsaaressa, Koortilan toimintakeskuksessa, Sanginjoen metsästysmajalla sekä vanhainkodin pihalla. Kerhoissa järjestetään ympäristöteemallisia iltoja, joihin pyydetään myös ulkopuolisia puhujia. Kerhoissa keskustellaan käytännön toimenpiteistä, joilla on positiivinen vaikutus ympäristöön, esimerkiksi mitä vaihtoehtoja on muovisille hautakynttilöille ja kuinka tulee lajitella uusien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Perhekerhossa on järjestetty kierrätystapahtuma. Yhteisvastuukeräykseen liittyvässä tiedotuksessa kerrotaan Reilusta kaupasta ja vastuuviikon teemoja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Kaikkeen partion toimintaan sisältyy ympäristökasvatusta. Partiolaiset osallistuvat leireille ja keräyksiin ja muun muassa rakensivat linnunpönttöjä. 5.7 Yhteistyö eri tahojen kanssa Muhoksen seurakunta on yhteistyössä jätehuollon ja kierrätyksen sekä muun ympäristöön vaikuttavien asioiden tiimoilta Oulun seudun ympäristöviraston kanssa. Seurakunta on mukana myös ympäristöön liittyvissä tapahtumissa Muhoksella. Muhoksen Torvipojat ja Oulujoki-Opiston musiikkikoulu ovat yhdessä seurakunnan kanssa järjestämässä laulu- ja soittotilaisuuksia eri tapahtumien ja teemojen yhteydessä ympäri vuoden. Partiolaisten kanssa luonnon läheisyys saadaan partiossa hyvin esille Kesäisin on järjestetty laulutilaisuuksia museon piha-alueella yhteistyössä Muhoksen Kotiseutuyhdistyksen kanssa. 5.8 Kannanotot ympäristökysymyksiin Vastuuviikolla mietitään ihmisen vastuuta ympäristöstä ja muista luomakunnan olennoista Kerhoissa järjestetään ympäristöteemallisia iltoja. Seurakunta ottaa tarvittaessa kantaa ympäristökysymyksiin eri tiedotusvälineissä esimerkkeinä Kotimaa-lehdessä 19.4.2007 mieli-
piteet-palstalla ollut talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaertin ja Inarin kirkkoherra Jouko Lepistön kirjoitus Kehittyvä ympäristödiplomi kehittää seurakuntia sekä lausunto Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle koskien Oulujoen ruoppaamista Koortilan toimintakeskuksen kohdalta. 5.9 Muut toimenpiteet Seurakunta suosii Reilun kaupan tuotteita eri tilaisuuksissa ja arkitoimissaan, sekä luomuja lähiruokaa seurakuntien tarjoilussa. Kerhokirjeitä lähetetään yhä enemmän sähköpostitse. 5.10 Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma Tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. 5.11 Tavoitteet kaudelle 2008 2012 Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Ympäristökasvatussuunnitelma Luomakunnan sunnuntai ja muu jumalanpalveluselämä; seurakunta viettää ympäristöaiheisia erityisjumalanpalveluksia Ympäristöasiat eri tehtäväalueilla erityis- Ympäristöaiheiset jumalanpalvelukset Koko vuosi Työalojen vastuuhenkilöt Ympäristökasvatus läpäisyperiaatteella Erityiset ympäristötapahtumat Työalakohtaiset tavoitteet ympäristökasvatussuunnitelman rungoksi Luomakunnan sunnuntai, Maaseutuväen kirkkopyhä ja Kotiseutuyhdistyksen kirkkopyhä Kaikilla seurakunnan tehtäväalueilla pohditaan ja kehitetään ympäristöasioihin liittyviä aiheita Paastonajalla hiljennyttäessä pohditaan myös ympäristöasioita. Järjestetään hautausmaahartauksia sekä kylvön siunauksia Ympäristöaiheet ovat esillä jumalanpalveluksissa ja kaikilla työaloilla tilanteiden mukaan Laulutilaisuuksia muun muassa Rovastinsaaressa, Koortilan toimintakeskuksessa, Sanginjoen metsästysmajalla sekä vanhainkodin pihalla ja museolla 2009 ja tarkistukset vuosittain Toukoelokuussa Kirkkoherra Kirkkoherra Kirkkovuoden mukaisesti Kirkkoherra, kanttori Koko vuosi Työalojen vastuuhenkilöt keväästä syksyyn Kanttori 21
Yhteistyö eri tahojen kanssa Kannanotot ympäristökysymyksiin Muut toimenpiteet: - Luomutuotteet - Reilun kaupan tuotteet - Paikallistuotteet Oulun seudun ympäristövirasto; ympäristöön liittyvät tapahtumat Muhoksen Torvipojat ja Oulujoki-Opiston musiikkikoulu; laulu ja soittotilaisuudet Partiolaiset; luonnon läheisyys saadaan partiossa hyvin esille Vastuuviikolla mietitään ihmisen vastuuta ympäristöstä ja muista luomakunnan olennoista Kerhoissa järjestetään ympäristöteemallisia iltoja. Seurakunta ottaa kantaa alueen ympäristökysymyksiin Suositaan reilunkaupan tuotteita, sekä luomu- ja lähiruokaa seurakuntien tarjoilussa Talouspäällikkö, kirkkoherra, kanttori ja työalojen vastuuhenkilöt, tilanteiden mukaisesti Työalojen vastuuhenkilöt Emäntä / apuemäntä Lähdemme kestävää kehitystä opiskelemaan. 22
6 JÄTEHUOLTO 6.1 Jätehuoltoselvitys Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksissa on laadittu Oulun läänin alueellinen jätesuunnitelma, jota seurakunnan jätehuolto noudattaa. Jätesuunnitelma on valmistunut keväällä 2008. Jätteiden käsittelijänä toimii Oulun Jätehuolto ja noudatamme sen jätehuoltomääräyksiä. Muhoksen seurakunnan kiinteistöjen jätehuoltoselvitys on tehty osana kiinteistöjen ja toimistojen ympäristökatselmusta vuoden 2008 aikana. Katselmukset on suorittanut Martti Kiviharju yhteistyössä Riitta Kukkohovi-Colpaertin kanssa. Asiantuntija-apua jätehuoltoasioihin on saatu kiinteistötyöntekijä Jari Kukkohovilta ja apuemäntä-siivooja Anne Vesalalta. Jätehuoltoasioihin on saatu käyttäjän kommentteja useilta kiinteistöjen käyttäjiltä. 6.2 Jätehuoltosuunnitelma Seurakunnan jätehuoltosuunnitelma tarkistetaan vuoden 2009 aikana. Tällöin huomioidaan ja kehitetään entisestään eri jätteiden ja kierrätyksen toimintaa eri toimintapaikoissa. Tarkistetaan mm. jätekatosten toimivuus, biojätteiden keräys ja kompostointi, kirkon, hautausmaan, leirikeskuksen ja kierrätyksen toimivuus. 6.3 Ongelmajätteiden käsittely Ongelmajätteitä kertyy lähinnä hautausmaan ja muiden viheralueiden hoidossa käytettävistä laitteista. Kertyviä ongelmajätteitä ovat maalit, moottoriöljyt, vanhat siivousaineet sekä kiinteistöistä lamput. Siivoojat tuovat palaneet lamput seurakuntatalolle tilapäissäilöön, josta seurakuntamestari vie ne edelleen hautausmaan huoltorakennukseen. Ongelmajätteet säilytetään hautausmaan huoltorakennuksessa lukkojen takana. Kiinteistötyöntekijä hoitaa ongelmajätteiden kuljetuksen kunnan järjestämiin keräyksiin. Näitä taajamakeräyksiä on järjestetty jo vuodesta 1995 lähtien. Ongelmajätevihko on käytössä jätehuollossa. 6.4 Biojätteen käsittely Seurakuntatalolla ja Koortilassa biojätteen keräys huolehditaan molokeilla. Muissa toimipisteissä biojätettä kertyy erittäin vähän ja se joutuu sekajätteeksi. Seurakuntatalolla on käytössä pienehkö kompostori, jota on käytetty esimerkkikohteena lapsi- ja nuorisotyön ympäristökasvatuksessa. Se on tarkoitus siirtää Ranta-Kemilän leirimajalle, jossa sen merkitys luonnon kannalta olisi suurempi. Pihojen ja hautausmaan siivousjätteet kuljetetaan vaihtolavoilla Oulun jäteaseman suurkompostiin. Koulutuksella ja opastekilvin lisätään biojätteen keräyksen ja käsittelyn tuntemista. 6.5 Hyötyjätteiden keräys Muhoslainen jätehuoltoalan yritys PPT Luttinen Oy hoitaa seurakunnan jätteiden kuljetuksen. Jätteenpaalausauto kerää sekä sekajätteen että kierrätykseen kelpaavat jätteet. Sekä sekajätettä että hyötyjätteitä varten on tarpeellinen määrä keräysastioita eri toimintakohteissa ja henkilökunta toimittaa jätteet niihin. Hautausmaan portille hankitaan 600 litran laatikko pahville. 23
6.6 Hautakynttilät Hautakynttilät kerätään omiin keräysastioihin ja muhoslainen jätealan yritys hoitaa keräyksen ja viennin Oulun jäteasemalle. Hautausmaalle on lisätty vielä opasteita keräystoiminnasta omaisia varten. Kynttilöiden lajittelussa hautausmaalla on vielä ongelmia. Portilla sijaitsevaan tauluun on tehty opaste jätteiden lajittelusta hautausmaalla. 6.7 Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys Hyötyjätteiden keräyksestä ja kierrätyksestä annetaan koulutusta henkilökunnalle ja opastetaan kyltein ja opastetauluin keräysastioiden luona lajittelusta ja sen merkityksestä luonnon hyvinvoinnille. Huolehdimme että keräysastiat ovat eri materiaaleille riittäviä. Hyötyjätteiden keräys on järjestetty kattavammin kuin jätehuoltomääräykset edellyttävät. Seurakunta lajittelee biojätteen, muovin, lasin ja metallin. 6.8 Kertakäyttötuotteiden vähentäminen Seurakunnan toiminnassa ei käytetä kertakäyttöastioita ja muidenkin kertakäyttötuotteiden käyttöä on vähennetty. Henkilöstökoulutuksessa huomioidaan kertakäyttötavaran merkitys luonnolle sen raaka-aineketjun alusta valmiiseen tuotteeseen saakka. Samoin huomioidaan kertakäyttötuotteiden kustannusten merkitys hankinnoissa. Kertakäyttöpatterit on vaihdettu ladattaviin, toimistoissa käytetään kankaisia Yhteisvastuukasseja ja erilaisia kertakäyttötuotteita on vaihdettu pitempikestoisiin, esim. kynät. 6.9 Muut jätteiden määrän vähennystoimet Käytetään uudelleen niitä materiaaleja, joita voidaan kohtuudella käyttää, esim. kirjekuoret sisäisessä postissa. Minimoidaan kertakäyttötavaran käyttäminen. Biojätteen ja hyötyjätteen keräystä tehostetaan. Suositaan suuria pakkauskokoja. 6.10 Kaatopaikkajätteen väheneminen Muilla kuin asuinkiinteistöillä on oltava sekajätteen keräysvälineen lisäksi syntyvän jätteen määrästä ja toiminnan laadusta riippuen erilliset keräysvälineet paperille, biojätteelle, pahville, kartongille, lasille, puulle ja metallille. Seurakunnan jätehuoltojärjestelmä kattaa nämä vaatimukset. 6.11 Muut toimenpiteet Yleisvastuu jäteasioissa on ympäristövastaavalla, talouspäällikkö Riitta Kukkohovi-Colpaertilla. Kunkin työntekijän vastuulla on lajitella syntynyt jäte asianomaiseen jäteastiaan, kuitenkin niin, että syntyvän jätteen määrä pysyisi vähäisenä. PPT Luttinen Oy kerää sekä sekajätteen että kierrätykseen kelpaavat jätteet. Yrityksellä on ollut vuodesta 2002 alkaen ISO 9002 laadunvarmistusjärjestelmän ja ISO14 001 ympäristöjärjestelmän mukainen toimintajärjestelmä, jossa on osio myös työturvallisuuden varmistamisesta. Tulostimien vanhat värikasetit vastaanottaa Toimistotarvike Juntunen. Vanhat tietokoneet on myyty eteenpäin tai siirretty eri toimipisteeseen. 24
Muhoksen Vesihuolto Oy vastaa jätevesien vastaanottamisesta ja puhdistamisesta kaavaalueilla ja erillispäätöksellä viemäröidyillä haja-asutusalueilla. Seurakunnan kaikki kiinteistöt Ranta-Kemilän leirimajaa ja Kylmälänkylän kappelia lukuun ottamatta on kytketty kunnalliseen viemäriin. 6.12 Kauden 2004 2007 tavoitteiden toteutuma Tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti, paitsi että vielä panemme tavoitteeksi jokiveden käytön kasteluvetenä hautausmaalla. Selvitämme sen käytön mahdollisuuden ja kustannusvaikutukset nykyiseen järjestelmään verrattuna. 6.13 Tavoitteet kaudelle 2008 2012 Tavoite Keinot Aikataulu Vastuuhenkilö Jätehuoltoselvitys Kiinteistökartoitus 2008 Talouspäällikkö Jätehuoltosuunnitelma Laaditaan kartoituksen 2008 Talouspäällikkö pohjalta Ongelmajätteiden käsittely Biojätteen käsittely Hyötyjätteiden keräys Hautakynttilät Hyötyjätteiden vapaaehtoinen keräys Kertakäyttötuotteiden vähentäminen Keräysastiat, joista jäte kootaan keräyspisteeseen hautausmaan huoltorakennukseen. Henkilöstökoulutus Keittiöltä ohje biojätteiden käsittelyyn. Henkilöstökoulutus Keräykset tarvittavin väliajoin Ohje 2008, tyhjennykset tarvittavin väliajoin Tyhjennykset tarvittavin väliajoin Tyhjennykset tarvittavin väliajoin Tyhjennykset tarvittavin väliajoin Jatkuva prosessi Kiinteistöhautausmaatyöntekijä Kiinteistö-hautausmaatyöntekijä, emäntä / apuemäntä Kiinteistö-hautausmaatyöntekijä Kiinteistö-hautausmaatyöntekijä Keräysastiat, opastetaulut. Henkilöstökoulutus Keräysastiat, opastetaulut. Henkilöstökoulutus Infoa kierrätyksen merkityksestä luonnon hyvinvoinnille. Keräysastiat eri materiaaleille. Henkilöstökoulutus Vähennetään tai lopetetaan esim. kertakäyttöastioiden ja muiden kertakäyttötuotteiden käyttö. Koulutus Kiinteistö-hautausmaatyöntekijä Tarvikkeiden tilaajat ja työalojen vastuuhenkilöt 25
Muut jätteiden määrän vähennystoimet Kaatopaikkajätteen väheneminen Muut toimenpiteet; jätemäärän ja kierrätysmateriaalin ja energiamäärien seuranta Jokiveden mahdollinen käyttö kasteluvetenä hautausmaalla. Kierrätyksen opettamista kerhoissa, rippikoulussa jne. Henkilöstökoulutus. Ideakilpailu. Kesätyöntekijöiden ja koko henkilöstön koulutus Määräindikaattorit. Henkilöstökoulutus Jatkuva prosessi Kirkkoherra, talouspäällikkö, työalojen vastuuhenkilöt vuosittain Talouspäällikkö, kiinteistö-hautausmaatyöntekijä Kuukausittain Kiinteistö-hautausmaatyöntekijä Näin se lajittelu sujuu 26
7 SIIVOUS 7.1 Ympäristöselvitys Siivoojilla on tärkeä tehtävä siisteyden ja viihtyisyyden ylläpitämisessä. Päivittäinen ylläpitosiivous on myös ympäristöteko: kun lika ei pääse pinttymään, selvitään kevyemmillä puhdistusaineilla ja ylläpidetään raikasta ja terveellistä sisäilmaa. Siivoustoimesta aiheutuviin ympäristöhaittoihin vaikuttavat halutun puhtaustason määrittely, siivoustyömäärän mitoitus, tilojen suunnittelu ja puhdistusmenetelmien sekä -aineiden valinta. Lisäksi tilojen käyttäjät vaikuttavat tarvittavan siivouksen määrään. Ympäristöselvityksen yhteydessä voidaan kaikkia näitä asioita tarkastella. Selvitys tehdään osana ympäristökatselmusta ja ympäristöohjelmassa asetetaan siivoustoimen ympäristötavoitteet. 7.2 Ympäristömerkityt tuotteet Siivouksen ympäristöhaitoista pahimpia ovat pesu- ja puhdistusaineiden ja muiden kemikaalien päästöt. Siksi ympäristökatselmuksessa on selvitettävä, mitä aineita siivouksessa käytetään ja kuinka paljon, ovatko kaikki aineet välttämättömiä ja kuinka haitallisia aineet ympäristön tai terveyden kannalta ovat. Sen jälkeen on arvioitava, voidaanko haitallisimmat aineet korvata ympäristön kannalta paremmilla tuotteilla. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ympäristömerkityt pesu- ja puhdistusaineet. Selvityksessä tulisi kartoittaa myös puhdistusaineiden annostelun ohjeidenmukaisuutta. Ympäristöselvitystä tehtäessä on kuultu siivoojia. Kun tavoitteet on asetettu, on niistä tiedotettava henkilökunnalle. Mikäli seurakunta kilpailuttaa siivousyrityksiä, tulisi myös ympäristöystävällisten tuotteiden ja siivousmenetelmien käyttö olla yhtenä valintakriteerinä. Myös siivoojien koulutukseen sisällytetään siivouksen ympäristövaikutuksiin perehdyttäminen. Muhoksen seurakunnan siivoustoiminnot selvitettiin ympäristökatselmuksessa vuonna 2004 ja tarkasteltiin 2008 ympäristöohjelman teon yhteydessä jossa todettiin mm., että kaikki siivoojat ovat suorittaneet hygieniapassin. 7.3 Hankintojen ympäristökriteerit Ympäristöohjelman mukaan hankinnoissa pyritään suosimaan ympäristömerkittyjä tuotteita, ja yhtenä ostokriteerinä on tuotteiden ympäristöystävällisyys. Siivousaineostoissa suositaan suuria pakkauskokoja ja täyttöastioita. Vanhentuneet pesuaineet toimitetaan ongelmajätteiden keräykseen alkuperäisissä pakkauksissaan. Haitallisia siivousaineita vaihdetaan ympäristöystävällisempiin tuotteisiin sitä mukaa kun niitä tulee saataville. 7.4 Jätehuollon järjestäminen Pesu- ja puhdistusaineet joutuvat lopulta jätevesiin ja sitä kautta luontoon. Haja-asutusalueilla, missä jätevesiä ei puhdisteta, on erityisen tärkeää, että käytetään nopeasti biohajoavia ja mahdollisimman vähän vesieliöille myrkyllisiä pesu- ja puhdistusaineita. Esimerkiksi fosforipitoista pesuainetta ei tulisi käyttää haja-asutusalueella, koska fosfori rehevöittää vesistöjä. 27