asemakaavamuutoksen nro 8435 Raportti D 794 24 6..204
Louraportti 6..204 (7) SSÄLTÖ JOHDANTO... 2. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2.2 Suunnitteluorganisaatio... 2 2 SUUNNTTELUALUE JA SEN NYKYTLA... 2 2. Suunnittelualueen sijainti... 2 2.2 Maankäyttö... 3 2.3 Maaperä... 3 2.4 Luontoarvot... 4 3 HYDROLOGNEN TARKASTELU... 5 3. Valuma-alueet ja virtausreitit... 5 3.2 Maankäytön muutokset... 6 3.2. Yhtenäiskoulu ja palloiluhalli... 6 3.2.2 Pallokenttä (Raholan vanha kaatopaikka)... 7 3.3 Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtaussuuntiin... 7 3.4 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun... 7 3.4. Hulevesien määrä... 7 3.4.2 Hulevesien laatu... 8 3.5 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet... 9 4 SUOSTELTAVAT RATKASUVAHTOEHDOT... 9 4. Hulevesien hallinnan periaatteet... 9 4.2 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma... 0 4.2. Yleiskuvaus... 0 4.2.2 Palloiluhallin suunnitelmaratkaisu... 0 4.2.3 Yhtenäiskoulun suunnitelmaratkaisu... 0 4.2.4 Hulevesien hallintamenetelmät... 4.3 Hulevesien hallintamenetelmien mitoitus ja alustava kustannusarvio... 4 4.4 Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta... 5 4.4. Johtamisreitit... 5 4.4.2 Jussinojaan kohdistuvat toimenpiteet... 5 4.5 Tulvareitit... 6 4.6 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta... 6 5 YHTEENVETO... 6 5. Yhteenveto suositelluista hulevesien hallintatoimenpiteistä... 6 5.2 Kaavamääräykset... 7 5.3 Ohjeet jatkosuunnitteluun... 7 LTTEET Liite. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, vaihtoehto Liite 2. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, vaihtoehto 2 Liite 3. Alustava asemakaavaehdotus 29..203 Liite 4. Palloiluhallin arkkitehtisuunnitelma 8..203 Liite 5. Yhtenäiskoulun arkkitehtisuunnitelma 27..203
Louraportti 6..204 2 (7) Johdanto. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Tämän työn tarkoituksena oli selvittää Tesoman yhtenäiskoulun ja palloiluhallin asemakaavamuutoksen nro 8435 hydrologiset vaikutukset ja tehdä suunnitelma alueen muutoksesta aiheutuvien haitallisten hulevesivaikutusten hallitsemiseksi. Suunnittelun lähtökohtana käytettiin aiemmin laadittua Tesoman yleissuunnitelmaalueen hulevesiselvitystä, maastohavaintoja sekä muita alueelle aiemmin laadittuja suunnitelmia ja selvityksiä..2 Suunnitteluorganisaatio Suunnitelma on laadittu Sito Oy:ssä. Projeipäällikkönä ja laadunvarmistajana toimi Perttu Hyöty ja suunnittelijana Olli Nissinen. Tampereen kaupungilta suunnittelutyöhön osallistuivat Riikka Rahkonen, Antonia Sucksdorff ja Pekka Heinonen. 2 Suunnittelualue ja sen nykytila 2. Suunnittelualueen sijainti Suunnittelun kohteena sijaitseva asemakaavamuutoksen alue sijaitsee Länsi- Tampereella, Tesoman kaupunginosassa, Tesoman valtatien itäpuolella. Alueen pinta-ala on noin ha ja sen likimääräinen sijainti on esitetty kuvassa. Kuva. Suunnittelualueen sijainti (Taustakartta, MML)
Louraportti 6..204 3 (7) 2.2 Maankäyttö Suunnittelualueen nykyistä maankäyttöä on havainnollistettu kuvassa 3. Kuva 2. Suunnittelualue ilmakuvassa (MML) Maankäyttö vaihtelee pohjois-etelä suunnassa seuraavasti: Kaavaluonnoksessa esitetyn tulevan palloiluhallin kohdalla on nykytilanteessa kaksi niittyä, jotka rajautuvat etelässä nykyisen pallokentän penkereeseen. Palloiluhallin ja tulevan koulukeskuksen väliin sijoittuva pallokenttä tulee säilymään nykyisenkaltaisessa käyttötarkoituksessaan. Pallokentän alla on Raholan vanha kaatopaikka, jonka ei ole arvioitu aiheuttavan merkittävää terveyshaittaa. Tulevan yhtenäiskoulun alueella sijaitsee nykyisellään Tesoman koulu. Nykytilassa koulun ympäristö on metsävaltaista ja maastoltaan mäkistä. 2.3 Maaperä Suunnittelualueen maaperä on palloiluhallin kohdalla hietaa, yhtenäiskoulun kohdalla kalliota ja näiden välissä sijaitsevan nykyisen pallokentän kohdalla täyttömaata (vanha Raholan kaatopaikka). Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Kuvassa 2 on esitetty maaperäkartta Tesoman ympäristö ja maisemaselvityksestä ja suunnittelualueen likimääräinen sijainti. Golder Associates Oy. 203. Raholan kaatopaikan riskinarvio.
Louraportti 6..204 4 (7) Suunnittelualue Kuva 3. Maaperäkartta (Tesoman ympäristö- ja maisemaselvitys 203) 2.4 Luontoarvot Luontoarvojen säilyttämisen kannalta merkittävät kohteet suunnittelualueen sisällä on merkitty asemakaavaehdotukseen. Näitä ovat liito-oravien elinolojen kannalta tärkeät puustoalueet sekä säilytettävät ja ylläpidettävät metsäalueet (Rasonhaan perintömetsä). Hulevesien kannalta suunnittelualueen ympäristön merkittävimmät luontokohteet ovat Tohloi-järvi, sekä Tohloiin laskeva Jussinoja. Jussinoja saa alkuunsa Tesoman koulun koillispuolisen rinteen juurella olevasta lähdepaikasta, minkä lisäksi ojan alkupäähän tulee vettä Tesoman valtatien ja Tohlopinkadun risteysalueelta purkavasta hulevesiviemäristä. Tesoman yleissuunnittelualueen luontoselvitysten perusteella suunnittelualueen ympäristössä on myös muita merkittäviä luontokohteita, joihin tämän suunnitelman ratkaisut eivät kuitenkaan vaikuta.
Louraportti 6..204 5 (7) 3 Hydrologinen tarkastelu 3. Valuma-alueet ja virtausreitit Suunnittelussa käytetyt valuma-alueet perustuvat suuremmassa mittakaavassa Tesoman yleissuunnitelma-alueen hulevesiselvityksessä esitettyihin rajauksiin. Suunnittelualueen sisällä valuma-alueita on tarkasteltu siltä osin kun tuleva maankäyttö niihin vaikuttaa. Kuvassa 4 on esitetty Tesoman yleissuunnitelma-alueen hulevesiselvityksen mukainen valuma-aluejako. Kuva 4. Tesoman yleissuunnitelma-alueen hulevesiselvityksen mukaiset valuma-alueet ja purkureitit. Koulun tontti osoitettu violetilla nuolella. Suunnittelualue sijaitsee osavaluma-alueilla 2 ja 4. Vedenjakaja sijaitsee koulun tontin keskellä. Nykytilanteessa koulurakennusten ja päällystettyjen piha-alueiden vedet puretaan todennäköisimmin tontilta Tesoman valtatielle laskevaan hulevesiviemäriin ja edelleen etelään. Pallokentän ja tulevan palloiluhallin kohdalla pintavalunta purkautuu pinnanmuotojen mukaisesti itään ja koilliseen päätyen Jussinojaan. Suunnittelualueen purkujärjestelyjä on havainnollistettu kuvassa 5.
Louraportti 6..204 6 (7) Kuva 5. Hulevesien purkureitit nykytilanteessa 3.2 Maankäytön muutokset 3.2. Yhtenäiskoulu ja palloiluhalli Suunnittelussa käytetty versio tulevasta maankäytöstä perustuu alueen alustavaan asemakaavaehdotukseen (suunnittelutilanne 29..203, liite 3), palloiluhallin arkkitehtikuviin (suunnittelutilanne 8..203, liite 4) ja yhtenäiskoulun arkkitehtikuviin (suunnittelutilanne 27..203, liite 5). Suunnittelualueen tuleva maankäyttö lisää vettä läpäisemättömien pintojen määrää merkittävästi. Alueen maankäyttösuunnitelmista arvioidut tulevan maankäytön mukaiset pinta-alat on esitetty taulukossa. Taulukko. Vettä läpäisemättömien pintojen määrä tulevan maankäytön toteutuessa Pinta-ala (m 2 ) Pinnan tyyi Yhtenäiskoulu Palloiluhalli Kattopinnat 6 500 2 00 Asfalttipinnat 6 00 8 200 Osittain vettä läpäisemättömät pinnat (mm. kiveykset, tiiviit sorakentät) 9 400 0 Yhteensä 32 000 0 300
Louraportti 6..204 7 (7) 3.2.2 Pallokenttä (Raholan vanha kaatopaikka) Nykyiselle pallokentälle on alustavasti suunniteltu tekonurmen rakentamista. Pallokentän alla on Raholan vanha kaatopaikka, josta tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu merkittävää terveysriskiä tai vaikutuksia pintavesiin. Nykyisellä rakenteella kentälle satavan veden imeytyminen ja pääsy jätetäyttöön on kuitenkin jossain määrin mahdollista. Mikäli kentälle rakennetaan tekonurmi, tarkoittaa tämä pintarakenteen uudistamista ja todennäköisesti salaojittamista. Tällöin kentälle satava vesi ei pääsisi enää kosketuksiin jätteen kanssa vaan salaojitus ohjaisi vedet pois ennen syvempiin kerroksiin imeytymistä. Muodostuvien hulevesien määrään ja laatuun pallokentän mahdollisella kehittämisellä ei arvioida olevan mainittavaa vaikutusta. 3.3 Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtaussuuntiin Maankäytön muutoksen vaikutus suunnittelualueen valuma-alueisiin ja virtaussuuntiin on riiuvainen pitkälti kahden osavaluma-alueen rajalla sijaitsevan tulevan yhtenäiskoulun kuivatusratkaisuista. Nykyisellään rakennetut osat koulun alueesta kuivatetaan etelään. Mikäli tulevaisuudessakin tontin pohjois- ja koillisreunan laajenemisalueet kuivatetaan Kohmankaaren ja Tesoman valtatien hulevesiviemäreiden kautta, pienenee Tohloijärven suuntaan laskeva valuma-alue. Tällä ei ole vaikutusta Tohloijärveen, mutta koilliseen laskevan rinteen juurella esiintyvään lähteisyyteen sillä voi olla haitallista vaikutusta. Mikäli yhtenäiskoulun hulevedet johdetaan etelään, kohdistuu tontille rankempi hulevesien viivytysvelvoite kuin pohjoiseen johdettaessa. Alueellisessa yleissuunnitelmassa Tesoman eteläiselle valuma-alueelle on määritetty kiinteistökohtaisen hallinnan tavoite,0 m 3 / 00 m 2 läpäisemätöntä pintaa ja Tohloi-järven valumaalueelle 0,5 m 3 / 00 m 2 läpäisemätöntä pintaa. Palloiluhallin toteuttamisella ei ole vaikutusta vedenjakajiin tai virtaussuuntiin. 3.4 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun Suunnittelualueen muuttuva maankäyttö tulee vaikuttamaan sekä muodostuvien hulevesien määrään että laatuun. Määrällisiä ja laadullisia vaikutuksia on käsitelty valuma-alueen tasolla Tesoman yleissuunnitelma-alueen hulevesiselvityksessä. Tässä selvityksessä vaikutuksia on kuvattu asemakaava-alueen tasolla. 3.4. Hulevesien määrä Vettä läpäisemättömien pinta-alojen lisääntyminen tulee kasvattamaan suunnittelualueella muodostuvien hulevesien määrää. Suurin muutos tapahtuu suunnitellun palloiluhallin tontilla, joka on nykytilanteessa peltoa ja harvaa metsää. Nykytilanteessa palloiluhallin kohdalla kasvillisuus ja maan pintakerros pystyy pidättämään pienen sateen kokonaan eikä välitöntä valuntaa aina edes muodostu. Koulun tontilla on jo nykyisellään rakennuksia ja läpäisemätöntä pintaa, joten muutos hulevesien määrässä ei ole niin dramaattinen. Hulevesien määrän arvioitu kasvu on esitetty kuvassa 6, jossa on laskennallisesti arvioitu valumiskerroin 0 mm sateella nykytilanteessa sekä maankäytön muutoksen toteuduttua. Tarkastelualueena on kummassakin kohteessa ne tontin osat, joihin rakennustoimenpiteet kohdistuvat.
Louraportti 6..204 8 (7) Kuva 6. Valuntakertoimen arvioitu muutos 0 mm sateella Kuten kuvaajasta voidaan nähdä, kasvaa pintavalunnan määrä palloiluhallin tontilla yli kymmenkertaiseksi ja koulun tontilla noin kolmanneksen. Virtaamien puolesta muutos tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi rankkuudeltaan 60 l/s*ha sateella palloiluhallin tontilla muodostuisi nykytilanteessa noin 0 l/s virtaama ja tulevassa tilanteessa noin 30 l/s virtaama. Koulun tontilla vastaavalla sateella muodostuisi nykytilanteessa noin 40 l/s ja tulevassa tilanteessa noin 230 l/s virtaama. Koulun tontilta Tesoman valtatielle laskevan hulevesiviemärin kapasiteetti ei riitä enää tulevan tilanteen virtaaman johtamiseen. Rakentaminen ja sen myötä tehostuva kuivatus aiheuttaa myös virtausnopeuksien kasvua. Tämä yhdessä hulevesien määrän kasvun kanssa aiheuttaa selvän eroosioriskin paikoissa missä vedet puretaan maastoon tai avo-ojiin. Esimerkiksi tulevan palloiluhallin hulevesien purkaminen Jussinojan alkuun ilman hallintatoimenpiteitä todennäköisesti pahentaa eroosiota, mitä on havaittavissa hulevesiviemäreiden purkupisteissä jo nykytilanteessa. Koulun alueen hulevesiä ei pureta nykytilanteessa keskitetysti maastoon, jolloin jokainen uusi purkupiste on mahdollinen eroosioriski. 3.4.2 Hulevesien laatu Nykytilanteessa selvitysalueelta Tohloijärven suuntaan purkautuva pintavalunta on pääosin puhdasta. Vedet sekoittuvat Jussinojassa Tesoman valtatien ja Tohlopinkadun suunnasta purkautuviin hulevesiin, joissa on todennäköisesti suhteellisen pieniä määriä liikenteen päästöistä, ajoneuvojen ja pintamateriaalien kulumisesta sekä talvikunnossapidosta peräisin olevia epäpuhtauksia. Jussinoja laskee kuitenkin kosteikkomaisen ja hyvin tasaisen metsäalueen läpi ennen purkautumistaan Tohloijärveen, jolloin epäpuhtauksien väheneminen ennen järveä on mahdollista. Tulevassa tilanteessa suunnittelualueen rakennetuilta alueilta ja erityisesti pysäköintialueiden pinnoilta muodostuvat hulevedet tulevat ajoittain sisältämään nykytilaan verrattuna runsaastikin epäpuhtauksia. Rakennettujen alueiden kattopinnoilta muodostuvat, laadultaan suhteellisen puhtaat hulevedet voivat lisäksi runsaimmillaan aiheuttaa ongelmia huuhtoessaan muilta pinnoilta ja virtausreiteiltä mukaansa kiintoai-
Louraportti 6..204 9 (7) nesta ja epäpuhtauksia. Suunnittelualue edustaa kuitenkin niin pientä osaa Tohloijärven tai Tesoman eteläisestä valuma-alueesta, että sillä muodostuvien hulevesien laadulla ei ole mainittavaa vaikutusta purkuvesistöjen tilaan. 3.5 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet Suunniteltu maankäyttö tulee lisäämään hulevesien määrää selvästi ja laajenevat toiminnat sijoittuvat osittain vedenjakaja-alueelle. Eteläinen purkusuunta on aiemmissa selvityksissä todettu tulvaherkäksi. Hulevesien määrällisen hallinnan tarve valumaaluetasolla on määritetty Tesoman yleissuunnitelma-alueen hulevesiselvityksessä, jossa eteläiselle osavaluma-alueelle on määritetty suurempi kiinteistökohtaisen hulevesien hallinnan tarve kuin Tohloijärven osavaluma-alueelle. Yhtenäiskoulun laajentuminen todennäköisesti muuttaa alueellista vedenjakajaa. Mikäli tontin hulevedet puretaan jatkossakin etelään Tesoman Valtatien hulevesiviemäreihin, lisää tämä hulevesitulvan riskiä tiedostetulla ongelma-alueella. Tällöin Tohloijärveen laskeva valuma-alue pienenee, millä tuskin on vaikutuksia itse järveen, mutta koilliseen laskevaan rinteeseen kertyisi tulevaisuudessa vähemmän vettä. Tällä voi olla haitallisia vaikutuksia rinteessä havaittuun lähteisyyteen ja alueen luontoon. Suositeltavaa olisikin, että yhtenäiskoulun kuivatusjärjestelyt toteutettaisiin siten, että korkeusaseman puolesta mahdollisten tontin osien hulevedet purettaisiin viivytyksen jälkeen koilliseen laskevaan rinteeseen. Palloiluhallin rakentaminen aiheuttaa paikallisesti suuren muutoksen läpäisemättömyydessä ja hulevesien määrässä. Valuma-aluetasolla muutos on niin pieni, että havaittavia vaikutuksia Tohloijärveen tuskin tulee esiintymään. Hulevesivirtaaman huomattava kasvu on kuitenkin selvä eroosioriski purkureitillä Jussinojassa, mistä johtuen hulevesivirtaamaa tulee viivyttää kiinteistön alueelle. Tohloijärven valuma-alueella on huomioitava Tampereen hulevesiohjelman tavoite olla lisäämättä Tohlopin ravinnekuormitusta, mistä johtuen hulevesien hallintajärjestelmät on suositeltavaa toteuttaa siten, että niillä voidaan myös parantaa huleveden laatua. 4 Suositeltavat ratkaisuvaihtoehdot 4. Hulevesien hallinnan periaatteet Hulevesien hallintasuunnitelmassa tulee huomioida Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa esitetyt hulevesien käsittelyn ja johtamisen yleiset periaatteet, joiden mukainen käsittelyjärjestys on seuraava:. Ehkäistään hulevesien muodostumista. Hyödynnetään hulevesiä niiden syntypaikalla. Hulevesien puhdistus syntypaikalla V. Syntypaikalla tapahtuva hulevesien viivytys V. Hulevesien poisjohtaminen syntypaikaltaan viivyttävillä järjestelmillä V. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemäröinnin kautta viivytysalueille ennen vesistöön johtamista Lisäksi tulee huomioida valuma-aluetason tavoitteet. Selvitysalue sijoittuu Pyhäjärven lähivaluma-alueelle, jolle on hulevesiohjelmassa määritetty seuraavat tavoitteet:. Tohlopin ravinnekuormitusta ei lisätä 2. Pohjaveden muuttuminen on estettävä
Louraportti 6..204 0 (7) Suunniteltu maankäyttö mahdollistaa kaikki toimintatavat, mutta toteutuksessa tulee huomioida yhtenäiskoulun tontin erityispiirteet. Yhtenäiskoulun alueella tulee olemaan ala- ja yläkoulu sekä päiväkoti, joiden piha-alueille ei suositella tehtäväksi maanpäällisiä hulevesien hallinnan ratkaisuja. Näkyvä vesi on mahdollinen turvallisuusriski ja ainakin selvä kastumisriski ulkoileville lapsille. Sekä yhtenäiskoulun että palloiluhallin alueella pinnanmuodot ja korkeustasot mahdollistavat hulevesien kokoamisen hulevesiviemäreillä ja purkamisen takaisin maanpinnalle tonttien alimmilla kohdilla. Tällöin huleveden määrällinen ja laadullinen hallinta on mahdollista toteuttaa keskitetysti mutta silti tontin sisällä lähellä muodostumisaluetta. 4.2 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma 4.2. Yleiskuvaus Tesoman yhtenäiskoulun ja palloiluhallin hulevesien hallinnan yleissuunnitelma on esitetty liitteissä ja 2. Suunnitelmassa on esitetty yhtenäiskoulun hulevesien hallinnalle kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan mitoituksen, menetelmien sijoittamisen ja purkusuunnan osalta. Kummassakin kohteessa tontin sisäiset kuivatusjärjestelyt esitetään toteutettavan hulevesiviemäröinnillä. Koska alueelliset korkeuserot mahdollistavat hulevesien purkamisen putkista takaisin maanpinnalle tontin sisällä, ei hulevesien pintajohtamiseen ole erityistä tarvetta. Hulevesiviemäröintiä käytettäessä näkyvää vettä ei olisi pihaalueilla paljoa, mikä on järkevää tonttien käyttötarkoitus huomioiden (etenkin yhtenäiskoulun kohdalla). 4.2.2 Palloiluhallin suunnitelmaratkaisu Palloiluhallin kohdalla hulevesien hallintaratkaisu on yksinkertainen. Tontilla muodostuvat hulevedet kerätään niin katto- kuin pihavesien osalta hulevesiviemärijärjestelmään, joka puretaan maastoon tontin luoteisreunassa. Pysäköintialueen ja tontin rajan väliin jätetään vähintään viisi metriä leveä viherkaistale, joka rakennetaan hulevesiä viivyttäväksi ja suodattavaksi painanteeksi. Painanne sijoittuu nykyisten korkeuskäyrien suuntaisesti ja se voidaan tehdä viettämään loivasti kohti luodetta ja Jussinojaa. Palloiluhallin kohdalla tonttikohtainen hulevesien hallintavelvoite voidaan haluttaessa täyttää rakennuksen osalta osittain tai kokonaan viherkatolla. Viherkaton pinta-ala vähennetään tällöin läpäisemättömän pinnan kokonaismäärästä, jonka perusteella tarvittava hallintatilavuus lasketaan. 4.2.3 Yhtenäiskoulun suunnitelmaratkaisu Yhtenäiskoulun kohdalla hulevesien hallinta voidaan toteuttaa kahdella tavalla. Kummassakin vaihtoehdossa tontti jakautuu kuivatuksen osalta kahteen osaan, koska korkeuserot yläkoulun ja alakoulun piha-alueiden välillä ovat niin suuret että yhtenäinen kuivatusjärjestelmä olisi hankala toteuttaa. Tontin sisäiset kuivatus- ja huleveden johtamisjärjestelyt esitetään toteutettavan hulevesiviemäreillä. Ensimmäisessä vaihtoehdossa hulevedet puretaan putkijärjestelmästä maanpäällisiin viivytys- ja suodatuspainanteisiin, joista toinen sijoittuisi Tesoman valtatien puoleisen pysäköintialueen luoteispäätyyn ja toinen tontin koillisreunan pysäköintialueen vie-
Louraportti 6..204 (7) reen. Tällöin hallintatoimenpiteet ovat tontilla, mutta selvästi erotettuna piha-alueista. Ensimmäisessä vaihtoehdossa hulevesien purkusuunta on Tohloijärveen, mikä ehkäisee mahdollisia tulvariskejä verrattuna purkamiseen etelään. Toisessa vaihtoehdossa hulevesien hallinta on toteutettu maanalaisilla viivytysjärjestelmillä, jotka kytkeytyvät suoraan tontin hulevesiviemärijärjestelmään. Mikäli maanpäälliset hulevesipainanteet tai niiden edellyttämät hulevesien johtamissuunnat koetaan tarkemmassa suunnittelussa liian hankaliksi toteuttaa, voidaan tontin hulevedet purkaa nykyisiä järjestelmiä laajentaen edelleen Tesoman valtatien ja Kohmankaaren hulevesiviemäreihin. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että vedet puretaan hulevesitulvaherkälle Tesoman eteläiselle osavaluma-alueelle, mikä edellyttää suurempaa viivytysvelvoitetta kuin Tohloi-järven valuma-alueella. Muita tämän vaihtoehdon haittapuolia ovat Tohloi-järven valuma-alueen pieneneminen, millä voi olla vaikutusta rinteiden juurella esiintyvään lähteisyyteen, sekä hulevesien hallintaratkaisujen rajoittuminen maanalaiseen viivytykseen, koska etenkin Kohmankaaren puolella ei ole soveltuvaa tilaa maanpäällisten hallintaratkaisujen toteuttamiseen. Kumpikin vaihtoehto on teknisesti toteutettavissa ja pystyy täyttämään Tesoman yleissuunnitelman hulevesiselvityksessä asetetut valuma-aluekohtaiset tavoitteet. Ensimmäinen vaihtoehto on kuitenkin kokonaisvaikutuksiltaan suotuisampi vähentäen Tesoman eteläisen osavaluma-alueen tulvariskejä tehokkaammin ja samalla säilyttäen Tohloi-järven rinnealueiden kosteusolot paremmin. Maanpäällisin hulevesipainanteisiin perustuva ratkaisu on myös kustannuksiltaan huomattavasti halvempi verrattuna maanalaisiin viivytysrakenteisiin. Tontin sisäinen hulevesiviemäriverkko on kummassakin vaihtoehdossa käytännössä sama. Vaikka hulevedet purettaisiin Tohloijärven suuntaan, voidaan koulun alueelta Tesoman valtatielle purkavaa hulevesiviemäriä hyödyntää perustusten kuivatusvesien johtamiseen. 4.2.4 Hulevesien hallintamenetelmät Biosuodatus Hulevesien tonttikohtainen hallinta esitetään toteutettavan ensisijaisesti maanpäällisinä viivytys- ja suodatuspainanteina eli ns. biosuodatusalueina. Biosuodatusalueet ovat viheralueen osia, jotka ovat muuta ympäristöä alempana mahdollistaen huleveden hetkellisen lammikoitumisen. Biosuodatuksen toimintaperiaatteena on pysäyttää mitoituksen mukainen hulevesimäärä sekä suodattaa se pintakerroksensa läpi, jolloin suurin osa epäpuhtauksista pidättyy. Pohjamaan vedenläpäisykyvystä riiuen vesi voi imeytyä ympäröivään maaperään tai sitten se kerätään rakenteen alaosasta salaojituksella ja johdetaan eteenpäin. Biosuodatusalueilla on tyypillisesti melko matala lammikoitumisvara, eli vesisyvyys on pieni. Tässä suunnitelmassa mitoitustilanteen vesisyvyytenä on käytetty 30 cm. Biosuodatusalueet tulee sijoittaa kuivatusta vaativien rakenteiden alapuolelle (alarinteeseen) riittävälle etäisyydelle, vähintään 3 metrin päähän. Kellarillisten rakenteiden kohdalla suojaetäisyyden tulee olla kaksinkertainen. Mikäli sadepuutarha joudutaan sijoittamaan kuivatusta vaativien rakenteiden yläpuolelle (ylärinteeseen) alle 0 metrin etäisyydelle, tulee painanteen pohjan olla vettä heikosti läpäisevä tai rakenne tulee salaojittaa ja vedet johtaa ojaan tai sadevesiviemäriin. Biosuodatusalueelle tulee rakentaa ylivuotoreitti, mitä pitkin mitoituksen ylittävät veden voidaan hallitusti purkaa. Esimerkkejä biosuodatusalueista on esitetty kuvissa 7 ja 8.
Louraportti 6..204 2 (7) Kuva 7. Biosuodatusalue pysäköintipaikalla Kuva 8. Biosuodatusalue ulkoilureitin vieressä
Louraportti 6..204 3 (7) Maanalaiset viivytysrakenteet Mikäli maanpäälliset biosuodatusalueet todetaan tarkemmassa suunnittelussa jostain syystä mahdottomiksi toteuttaa, voidaan hulevesien viivytys toteuttaa myös maanalaisella viivytysjärjestelmällä. Nämä ovat tyypillisesti joko muovikaseteista koottuja kennostoja, tai suurista putkisäiliöistä tehtyjä rakenteita. Verrattuna perinteisiin louhekenttiin kenno- ja putkirakenteiden etu on niiden suuri, jopa 95 % hyötytilavuus, jolloin suhteellisen pienellä rakennetilavuudella saavutetaan suuriakin hulevesien viivytystilavuuksia.. Säästynyt maanpäällinen tila voidaan hyödyntää tehokkaasti muilla toiminnoilla, koska oikein rakennettuna järjestelmät eivät vaikuta yläpuolisten osien liikennöitävyyteen. Maanalaiset kennostot voidaan liittää suoraan hulevesiviemäriverkkoon. Maanalaiset viivytysjärjestelmät tulisi varustaa jonkinlaisella erotinjärjestelmällä, mikä estää enimmän kiintoaineksen kulkeutumisen rakenteeseen. Lisäksi niiden tulee ehdottomasti olla huollettavia eli järjestelmästä pitää pystyä puhdistamaan sinne kertynyt liete. Esimerkkejä maanalaisista viivytysrakenteista on esitetty kuvissa 9 ja 0. Kuva 9. Kanavamainen viivytysrakenne (StormTech)
Louraportti 6..204 4 (7) Kuva 0. Kennomainen viivytysrakenne (Wavin Qbic) 4.3 Hulevesien hallintamenetelmien mitoitus ja alustava kustannusarvio Tarvittava hulevesien hallintamenetelmien mitoitus määräytyy läpäisemättömien pintojen määrän sekä aiemmin määritellyn mitoitusperusteen mukaan. Tesoman yleissuunnitelma-alueen hulevesiselvityksessä on annettu valuma-aluetason mitoitusperusteet, jotka ovat 0,5 m 3 hallintatilavuutta 00 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohden Tohloijärven osavaluma-alueella sekä, m 3 hallintatilavuutta 00 m 2 läpäisemätöntä pintaa Tesoman eteläisellä osavaluma-alueella. Hulevesien purkusuunta vaikuttaa siis voimakkaasti menetelmien mitoitukseen. Alla olevassa taulukossa on esitetty tarvittavat hallintatilavuudet yhtenäiskoulun ja palloiluhallin tonteilla. Mitoituksessa on huomioitu vettä läpäisemättöminä katto- ja asfalttipinnat kokonaan sekä puolet kiveys-, sora yms. pinnoista. Taulukko 2. Tarvittava hallintatilavuus Pinta-ala (m 2 ) Pinnan tyyi Yhtenäiskoulu VE Yhtenäiskoulu VE2 Palloiluhalli Kattopinnat 6 500 6 500 2 00 Asfalttipinnat 6 00 6 00 8 200 Osittain vettä läpäisemättömät pinnat (mm. kiveykset, tiiviit sorakentät) Läpäisemättömän pinnan laskennallinen määrä 9 400 9 400 0 22 300 22 300 0 300 Huleveden hallintavelvoite (m3) 2 245 52 Tonttikohtaiselle hulevesien hallinnalle voidaan laskea suuntaa antava kustannusarvio menetelmien tilavuuden ja pinta-alan perusteella. Kustannusarvioon ei ole sisällytetty hulevesiviemäröintiä tai muita johtamisjärjestelyjä tontilla, koska ne eivät ole
Louraportti 6..204 5 (7) riiuvaisia hallintaratkaisuista. Yksikköhinnat ovat pääosin kansallisen hulevesioaan mukaisia. Kustannusarvio on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Tonttikohtaisten hallintamenetelmien kustannusarvio Kohde Huleveden hallintavelvoite (m3) (alv 0%) Laskentaperuste Yhtenäiskoulu VE 2 200 Painanne, keskisyvyys mitoitustilanteessa 30 cm, yksikköhinta 30 /m2 4.4 Yleisillä alueilla tehtävä hulevesien hallinta 4.4. Johtamisreitit Yhtenäiskoulu VE2 245 73600 Maanalainen rakenne, yksikköhinta 300 /m3 Palloiluhalli 52 5200 Vaihtoehdossa yhtenäiskoulun alueella hulevesien hallinta toteutetaan painanteilla, joista hulevedet puretaan maastoon. sommasta painanteesta vedet puretaan hajautetusti koilliseen laskevaan rinteeseen, eikä sinne ole tarvetta osoittaa tai toteuttaa varsinaista purkureittiä. Painanteessa viivytettyjen ja suodatettujen hulevesien virtaama on niin vähäinen, että se leviää metsänpohjalle ja imeytyy pintakerrokseen. Yhtenäiskoulun luoteisnurkassa pienemmästä painanteesta pohjoiseen Tesoman valtatien suuntaisesti ja palloiluhallin tontin eteläpuolitse tulee järjestää hulevesille esteetön avoin virtausreitti. Tesoman valtatien suuntaisella osuudella voidaan hyödyntää nykyistä maaston notkoa ilman kaivutoimenpiteitä, tosin pallokentän liittymän kohdalle tarvitaan uusi rumpu. Rummun ylä- ja alapäähän tulee tehdä eroosiosuojaus. Viivytetyt virtaamat koulun tontilta ovat todennäköisesti niin pieniä, että varsinaista ojaa ei tarvitse kaivaa pallokentän liittymän pohjoispuolelle eikä puusto kärsi haittaa. Mikäli tarkemmassa suunnittelussa koetaan tämä purkureitti jotenkin ongelmalliseksi, voidaan viivytyspainanteesta vedet purkaa hulevesiviemärillä Tesoman valtatien ali tien länsipuoliseen ojaan, josta vedet laskevat pohjoisempana Jussinojaan purkavaan hulevesiviemäriin. Tuleva palloiluhalli tulee sijoittumaan alueella olevien vanhojen pelto-ojien päälle, mistä johtuen tontin eteläreunaan tulee tehdä uusi pieni oja vesien johtamista varten. Pallokentän ja palloiluhallin tontin yhdistävien ulkoilureittien kohdalle tarvitaan rummut. Uusi oja tulee tehdä palloiluhallin puolelle jotta pallokentän luiskaa ei jouduta kaivamaan. Vaihtoehdossa 2 yhtenäiskoulun hulevedet puretaan olemassa oleviin hulevesiviemäreihin jolloin tarvetta uusien johtamisreittien rakentamiselle ei ole. Palloiluhallin kohdalla tontin eteläreunan avo-oja on kuitenkin rakennettava lähiympäristön vesien johtamista varten. 4.4.2 Jussinojaan kohdistuvat toimenpiteet Painanne, keskisyvyys mitoitustilanteessa 30 cm, yksikköhinta 30 /m2 Suunnitteilla olevaa asemakaavaa varten tarvittavat hulevesien hallintatoimet on toteutettavissa tonteilla, mutta tämän lisäksi kaavassa tulisi huomioida Tesoman yleissuunnitelman hulevesiselvityksessä esitetyt valuma-aluetason tavoitteet. Kaavaalueen pohjoisreunassa sijaitsee Jussinoja, joka on tärkeä alueellinen hulevesien purkureitti ja tulisi merkitä kaavassa säilytettävänä avo-ojana. Jussinojan alkuosassa on jo nykytilanteessa havaittavissa eroosiota, mikä aiheutuu Tesoman valtatien ja
Louraportti 6..204 6 (7) 4.5 Tulvareitit Tohlopinkadun hulevesiviemäreiden purkuvirtaamista. Hulevesien hallintatoimet ovat tarpeen valuma-alueella, jotta eroosio ei pahenisi. Jussinoja laskee Tohloi-järven tasaisen ja kostean metsäalueen läpi, jonne voitaisiin melko pienillä rakennustöillä rakentaa kosteikkojärjestelmä, joka tehostetusti pidättäisi kiintoainesta ja ravinteita ennen purkua järveen. Kosteikon toteuttamista on esitetty ensimmäisen kerran jo vuonna 2005 Tohlopinrannan asemakaavoitustyön yhteydessä. Kosteikko olisi suositeltavaa rakentaa mahdollisimman pian, mielellään ennen kuin palloiluhallin ja koulun laajennuksen rakennustyöt alkavat. Hulevesijärjestelmien mitoituksen ylittäviä tilanteita varten on suunniteltava hulevesille tulvareitit, joilla varmistetaan veden hallittu johtaminen poikkeustilanteissa. Tulvareittien tulisi muodostaa yhtenäinen väylä muodostumisalueilta purkuojaan, vesistöön tai puistoalueelle, missä hulevedet eivät aiheuta enää mainittavaa tulvahaittaa. Maanpäälliset hulevesirakenteet kuten painanteet ovat osa tulvareittiketjua, mutta maanalaisia rakenteita varten niistä tulee huolehtia erikseen. Osa tulvareittisuunnittelua on pihojen tasauksen suunnittelu siten, että valumasuunnat ovat poispäin rakennuksista ja kaltevuudet riittävät hulevesien sujuvaan pintajohtamiseen. Tilanteissa, joissa hulevesiviemäriverkon kapasiteetti on ylittynyt, katualue toimii tulvareittinä. Katualueella tulvareittejä voidaan muodostaa käyttämällä yhtenäisiä reunakiveyksiä, jolloin hulevedet pysyvät tiettyyn rajaan asti katualueella. Suunnittelualueen tulvareitit on osoitettu suunnitelmakartassa. 4.6 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta 5 Yhteenveto Rakentamisen aikaiset hulevedet ovat poikkeuksetta laadultaan huonoja, koska niihin huuhtoutuu mm. häiriintyneistä maakerroksista runsaasti kiintoaineista. Rakennusvaiheen hulevesien käsittely kannattaa järjestää tilapäisillä ratkaisuilla, koska varsinaisia hulevesijärjestelmiä ei todennäköisesti voida rakentaa niin etupainotteisesti, että ne olisivat käyttökunnossa muun rakentamisen aikana. Lisäksi rakennusvaiheen runsas kiintoainehuuhtouma voi tukkia suodattavat hulevesien hallintamenetelmät. Rakentamisvaiheen hulevesiä ei saa johtaa yhtenäiskoulun alueella suoraan olemassa oleviin hulevesiviemäreihin. Maastoonkin johdettaessa hulevedet tulisi johtaa viivyttävän järjestelmän, kuten tilapäisen laskeutusaltaan kautta. Hulevesien hallintaan esitettyjen painanteiden paikkoja voidaan hyödyntää myös rakennusvaiheessa, mutta lopullista tilannetta palvelevat viivytys- ja suodatusrakenteet tulee tällöin rakentaa vasta kun tontti on rakentunut. Palloiluhallin kohdalla rakentamisvaiheen hulevesien hallinta on helpointa toteuttaa rakentamalla esitetyn hulevesipainanteen kohdalle tilapäinen laskeutusallas ennen purkua Jussinojaan. Allaspaikka rakennetaan viivytys- ja suodatuspainanteeksi vasta kun tontin rakennustyöt ovat valmiit. 5. Yhteenveto suositelluista hulevesien hallintatoimenpiteistä Hulevesien hallintaa toteutetaan kaava-alueella Tesoman yleissuunnitelma-alueen hulevesiselvityksen linjausten mukaisesti. Yhtenäiskoulu sijaitsee vedenjakajalla ja sen hulevedet on mahdollista johtaa Tohloi-järven tai Tesoman eteläiselle osava-
Louraportti 6..204 7 (7) luma-alueelle. Tesoman eteläinen osavaluma-alue on todettu tulvaherkäksi, jolloin siihen suuntaan laskevia hulevesiä koskee suurempi hallintavelvoite kuin Tohloijärven suuntaan purettaessa. Yhtenäiskoulun hulevedet suositellaan johdettavaksi Tohlopin suuntaan koska hallinta voidaan toteuttaa tällöin maanpäällisillä rakenteilla jotka ovat edullisempia, tulvaherkkään suuntaan johdettavien vesien määrä pienenee nykytilanteeseen nähden ja mahdollinen muutos Tohloiin laskevien kosteiden rinteiden vesitasapainossa on vähäisempi. Palloiluhallin kohdalla muutosta purkusuunnissa ja valuma-alueissa ei tule tapahtumaan. Tontin vedet esitetään purettavaksi maanpäällisen hallintarakenteen kautta Jussinojaan ja edelleen Tohloi-järveen. Jussinoja suositellaan säilytettäväksi alueellisena avo-ojana ja sen purkupäähän ennen järven rantaa esitetään toteutettavaksi hulevesikosteikko. 5.2 Kaavamääräykset Tonttikohtaisesta hulevesien hallinnasta esitetään määrättävän asemakaavassa. Hulevesimääräys koskee uusia tai täydentyviä tontti- ja korttelialueita koskevaksi ja olevan pääsisällöltään seuraava: Muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, - altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla Tohloijärveen purettaessa 0,5 m3 ja Tesoman eteläiselle osa-valuma-alueelle purettaessa, m3 jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytystilavuuden tulee tyhjentyä 3-2 tunnin kuluessa täyttymisestään ja järjestelmässä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Määräystä tulee tulkita siten, että rakennettuja vettä läpäiseviä pintoja, kuten erilaisia reikäkiveyksiä sekä sora- tai kivituhkapintoja pidetään osittain läpäisemättöminä ja puolet niiden pinta-alasta kuuluu viivytysvaatimuksen piiriin. Tämä johtuu siitä, että ko. pinnat muodostavat rankkasateella selvää hulevesivaluntaa ja ovat yleensä myös rakenteellisen kuivatuksen (esim. hulevesiviemäröinti) piirissä. Kaavamääräyksessä on perusteltua esittää vaatimus nimenomaan viivytyksestä, koska tarkempaa suunnitelmaa tai tarvittavia lähtötietoja suodatuksen tai imeytyksen vaatimiseen ei tässä vaiheessa vielä ole. Maanpäälliset menetelmät suositellaan kuitenkin toteuttamaan myös hulevesien laatua parantaviksi eli vettä suodattavaksi. Jussinoja ehdotetaan osoitettavaksi asemakaavassa merkinnällä säilytettävä avooja 5.3 Ohjeet jatkosuunnitteluun Yhtenäiskoulun osalta tulee tehdä ratkaisu, kumpaa hulevesien hallinnan vaihtoehtoa lähdetään toteuttamaan. Tämän jälkeen yhtenäiskoulun ja palloiluhallin suunnittelusta vastaavien tahojen tulee tehdä tontteja koskevat kuivatus- ja hulevesisuunnitelmat tässä selvityksessä annettujen periaatteiden mukaisesti. Jussinojan purkupäähän esitetyn kosteikon suunnittelu tulisi käynnistää ja samalla tarkastella ojan kuntoa ja kunnostustarvetta kokonaisuutena. Sito Oy Laatineet: Perttu Hyöty Olli Nissinen
Liite Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, vaihtoehto
L228mp246keskus k trp a atp ark ark ark trp a ark trp ark a ark Liite. Hulevesien hallinnan suunnitelmakartta, VE :2000 ark Z 5..204 +25.50 :30 +25.00 :20 +24.00 +24.00 +24.00 +23.00 +24.50 sisäänkäynti +25.00 :20 saattoliikenne liutanko linja-autot 5 paikkaa +22.00 PALLOLUHALL (+29.0) +24.60 +2.00 pengerrys nurmikko +2.00 Viherkatto 3370 brm² +25.50 +20.00 sisäänkäynti +20.80 nurmikatto (varastot) :25 huolto jäte +9.00 yhteensä 0 ap +20.00 +8.00 +9.00 +8.00 Uusi rumpu PANANNE 3: 50 m3 Nykyinen valuma-alueen raja Hulevesien kulku tonttien sisällä Hulevesien kulku tonttien ulkopuolella Hulevesipainanne Maanalainen viivytysrakenne Hulevesien johtamiseen käytetään nykyistä maaston painannetta +26.00 +27.00 nurmikko Uusi rumpu Tulvareitti +27.00 PALLOKENTTÄ Hajautettu purku maastoon Asemakaavan laajennusalueen raja Alueen pintamateriaalit Asfaltti Kattopinta Uusi rumpu rp Muu osittain vettä läpäisemätön pinta stutettu alue ALAKOULUN PHA ark V Koulu k - ark a Koulu k - pallokenttä Käsittelyvaatimus yhtenäiskoulun alueella: 0,5 m3 käsittelytilavuutta / 00 m2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohti Käsittelyvaatimus palloiluhallin alueella: 0,5 m3 käsittelytilavuutta / 00 m2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohti ark a M ark V ark a PÄVÄKODN PHA a ark ark V As Oy Käräjäkukkula ark ark P228iv228koti k ark V Liiker. k trp a trp ark V Kirjasto k - trp ark V Terveyskeskus k Kirkko ark V Lrk
Liite 2 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, vaihtoehto 2
trp ark Liiker. k arp atp ark V Z ark ark ark arp ark a atp As Oy Käräjäkukkula ark V ark trp ark ark trp Z ark a Tontin arvioitu vedenjakaja +25.00 +23.00 +24.50 +27.00 PALLOKENTTÄ +24.00 +25.00 +26.00 +25.50 +24.60 +2.00 :20 (+29.0) +24.00 +20.80 :20 PALLOLUHALL +24.00 Uusi rumpu +22.00 +27.00 nurmikko nurmikatto (varastot) sisäänkäynti saattoliikenne linja-autot 5 paikkaa jäte +2.00 Viherkatto +20.00 Uusi rumpu liutanko 3370 brm² pengerrys nurmikko sisäänkäynti :25 a ark a ark arp trk ark trp a a trp ark ark P228iv228koti k arp arp +25.50 ark V :30 arp huolto M yhteensä 0 ap +9.00 +20.00 +8.00 +8.00 +9.00 Uusi rumpu Koulu k - a ark PANANNE 3: 50 m3 Kirjasto k - Koulu k - trp rp ALAKOULUN PHA pallokenttä PÄVÄKODN PHA ark trp a arp a a ark V ark V trp trp a ark ark ark ark a a ark Liite 2. Hulevesien hallinnan suunnitelmakartta, VE2 :2000 5..204 Nykyinen valuma-alueen raja Hulevesien kulku tonttien sisällä Hulevesien kulku tonttien ulkopuolella Hulevesipainanne Maanalainen viivytysrakenne Asemakaavan laajennusalueen raja Alueen pintamateriaalit Asfaltti Kattopinta Muu osittain vettä läpäisemätön pinta stutettu alue Käsittelyvaatimus yhtenäiskoulun alueella:, m3 käsittelytilavuutta / 00 m2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohti Käsittelyvaatimus palloiluhallin alueella: 0,5 m3 käsittelytilavuutta / 00 m2 vettä läpäisemätöntä pintaa kohti
Liite 3 Alustava asemakaavaehdotus 29..203
ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: O 227 9 0 5 2 3 O O 4 L 3 228 9 20 L Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Alue tulee rakentaa ottaen huomioon sen sijainti ja maisemallinen merkitys. Alueelle saadaan rakentaa alueen käyttöä palvelevia vähäisiä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. VU-5 8 O Lähivirkistysalue. Aluetta tulee hoitaa ja kehittää alueen arvokkaat luonnonominaisuudet huomioonottavalla tavalla. VL-7 O HYVÄKSYTTÄVÄ ASEMAKAAVA Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. YU- 3 5 Yleisten rakennusten korttelialue. Y 7 0 7 7 2 0 6 5 Erityisalue, jota voidaan käyttää rajoitetusti virkistykseen. Alue on entinen jätteenläjitysalue. Alueen käyttöä koskevat suunnitelmat ja toimenpiteet alueella edellyttävät ympäristöviranomaisen hyväksyntää ennen rakennustöiden tai muiden toimenpiteiden aloittamista. E-v 3 4 VL-5 O KOHMANPUSTO 2 L Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, jolle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 20 m2:n suuruisen muuntamorakennuksen. ET-2 TOHLOPNKATU Yhdyskuntateknistä huoltoa palveleva korttelialue, jolle saa sijoittaa teleliikenteen maston. ET-6 KOHMANPUSTO VL-7 KOHMANPUSTO 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. VU-5 KOHMANPUSTO Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. p Osa-alueen raja. 24480400 2240 YU- Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 3500 ist-6 /25m2 00 ap Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen johon merkintä kohdistuu. RST Kaupunginosan nimi. sl-6 var 25 2240 6822300 uk- Korttelin numero. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. KOHMAN ma/yt TOHLOPP Puiston tai kadun tai muun yleisen alueen nimi. KOHMANPUSTO Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. iv400 E-v 20000 sl-6 Korttelialueelle saadaan varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakentaa merkinnän osoittama kerrosneliömetrimäärä ilmastointikonehuoneita kerrosluvun estämättä. Konehuoneen julkisivut ja materiaalit on sovitettava arkkitehtuurin tyyliin ja kaupunkikuvaan. VL-7 saa-3 vk- TESOMANPUSTO KOHMANPUSTO 6 ET-6 sl-6 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. V /h i- Rakennusala. uk- 3802 p Ohjeellinen pallokenttä. vk- stutettava alueen osa. Y 0 V 20000 iv400 ist-6 ap/50m2 /30m2 9 stutettava alueen osa. Alueella on säilytettävä olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan ja sitä on täydennettävä uusilla istutuksilla ympäristöön soveltuvalla tavalla. i- 9 ist-6 p RSTMÄK A Ohjeellinen urheilu- ja leikkialueeksi varattu alueen osa. sl-6 Varastorakennuksen rakennusala. var ajo sl-6 Pysäköintialueet on rajattava ja jäsennöitävä puu- ja pensasistutuksin. Ajoneuvojen kulkureitit tulee rakentaa hitaaseen ajotapaan ohjaaviksi. ajo pop K 5 KOHMANKAAR A ET-2 pop A K 4 x+ ma ajo i- 0 Ohjeellinen ajoyhteys. 0 ajo 8.0 Ajoyhteys. 4 Katu. L Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu. /h Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. L Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. 7 KOHMANKAAR L L Pysäköimispaikka. p L P Ohjeellinen polkupyörien pysäköimispaikka. pop Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. ap/50m2 Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. /25m2 Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi polkupyöräpaikka. Vähintään puolet polkupyöräpaikoista on rakennettava katetuiksi. 2 Mikäli alueella tehdään nykyistä maantasoa muuttavia toimenpiteitä, on huolehdittava siitä, että saastunut maaperä ja/tai saastuneet rakenteet poistetaan ympäristösuojeluviranomaisten hyväksymien käsittelysuunnitelmien mukaisti. saa-3 0 Alueen osa, jolla liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan liito-oravalle suotuisaa puustoa. sl-6 2 00 ap 3 3 4 3 4 3 4 3 9 3 Tontin autopaikkamäärä. 2 2 4 6 5 7 8 0 2 4 20 M 2 6 3 m sen asemakaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jonka sisäpuolelta asemakaavamerkinnät ja -määräykset poistetaan. 8 2 5 POSTETTAVA ASEMAKAAVA mk :2000 O 7 4 LT 50 5 380 P 3 4 5 L 6 P 5 9 6 3 9 228 L T A M P E RE 2 0 7 6 O 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS L 4 Kaupunginosa: RSTMÄK Kortteli nro: 3802 nro: 2 Tontti Puistoaluetta Kaupunginosan rajaa 3 2 Kaupunginosa: TOHLOPP Virkistysaluetta Kaupunginosan rajaa TE TE TA AL NV MA SO Kaupunginosa: TESOMAJÄRV Katualuetta Kaupunginosan rajaa ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU Kaupunginosa: TOHLOPP Kortteli nro: 2240 Virkistys- ja katualuetta Kaupunginosan rajaa Kaupunginosa: RSTMÄK Kortteli nro: 3802 Katualuetta Kaupunginosan rajaa VL-7 KOHMANPUSTO Kaupunginosa: TESOMAJÄRV Kaupunginosan rajaa VL TESOMANPUSTO TONTTJAOLLA MUODOSTUU TESOMAJÄRV RSTMÄK 3802 4, 5 ja 6 Kaupunginosa: Kortteli nro: nro: Tontti TOHLOPP 2240 :000 9 PL K O MUUTETAAN 6.9.2006 HYVÄKSYTTYÄ ASEMAKAAVAA NRO 7747, MUUTETAAN 6.2.976 VAHVSTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 530, MUUTETAAN 27.9.967 VAHVSTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 2492, MUUTETAAN 30.0.965 VAHVSTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 2380 JA MUUTETAAN 3.2.963 VAHVSTETTUA ASEMAKAAVAA NRO 2097. 9 A TESOMAN VALTATE A K x+ 4 8.0 0 2 0 TÄHÄN ASEMAKAAVAKARTTAAN LTTYY ASEMAKAAVAN SELOSTUS, HAVANNEPRROS JA TONTTJAKO. 0 0 20 30 40 50 00 50 KAUPUNKYMPÄRSTÖN KEHTTÄMNEN / KAUPUNKMTTAUS Asemakaavaehdotus perustuu pohjakarttaan, joka täyttää..2000 voimaan tulleen kaavoitusmittausasetuksen (284/999) vaatimukset. 5.6.203 Tapio Lahtonen kiinteistöinsinööri Tasokoordinaatti- / korkeusjärjestelmä ETRS-GK24 / N2000 KAUPUNKYMPÄRSTÖN KEHTTÄMNEN / MAANKÄYTÖN SUUNNTTELU Suunnittelija JUHA MÄKELÄ / RKKA RAHKONEN ma AA Kaupunginosa: Kortteli nro: nro: Tontti L TÄMÄN ASEMAKAAVAN ALUEELLA TONTTJAKO NRO 8579 KORTTELSSA 3802 JA TONTTJAKO NRO 8580 KORTTELSSA 2240 ON LAADTTU STOVANA JA NE SSÄLTYVÄT ASEMAKAAVAAN. Piirtäjä UT Pvm 3.6.203..203 Tark. pvm. L L Asemakaavakartta nro 8435 KV hyv. Sakari Leinonen asemakaavapäällikkö
Liite 4 Palloiluhallin arkkitehtisuunnitelma 8..203
Liite 5 Yhtenäiskoulun arkkitehtisuunnitelma 27..203
27..203 2:09:27 Bruttoalaluettelo PYSÄKÖNT autot / mopoautot 64 ap B0: liikunta, nuorisotilat B: tekinen- ja tekstiilityö katos Huoltoliikenne: kotitalous ja tekninen työ HENKLÖK. PYSÄKÖNT +36.50 36ap +37.5 +37.0 Huoltoajo +37.80 ALAKOULUN PHA kivituhkaa / asfalttia / istutuksia yht. 6000m2 pallokenttä 40 x 60 m +34.90 +36.30 +35.40 76ap PYSÄKÖNT +35.50 B0 275 m² B 944 m² C 2298 m² C2 307 m² C3 4285 m² C4 905 m² V-konehuone 00 m² V-konehuone 2 50 m² V-konehuone 3 40 m² Päiväkoti 744 m² 5858 m² Grand total 5858 m² saattoliikenne +30.00 kiveystä, asfalttia, istutuksia, yht. 2500m2 +34.30 YLÄKOULUN PHA +38.30 Pääsisäänkäynti Kohmankaarelta saattoliikenne +35.00 tehokkuusluku = xxx polkupyörät polkupyörät +33.00 Pääsisäänkäynti Tesoman valtatieltä Päiväkoti +38.30 PÄVÄKODN PHA kivituhkaa, asfalttia, istutuksia, yht. 4000m2 männikkö Asemapiirros : 000 Tesoman koulu ja päiväkoti, vaihtoehto C Enter address here ASEMAPRROS : 000 A R K K T E H T T O M S T O L E H T O P E L T O N E N V A L K A M A O Y P U R S M E H E N K A T U 2 6 B 3 0 0 5 0 H E L S N K P U H : 6 8 7 7 5 2 0 FA X : 2 6 0 9 7 9 7 E-M A L : HELSNK@L P V.F H0 203--27