Ensihoidon ja päivystyksen toimialue Ensihoitokeskus TAJ Eija Vaula Ylil. Vesa Lund Ensihoidon palvelutasopäätös vuosille 2016 2019 - perusteluosio

Ensihoidon ja päivystyksen toimialue Ensihoitokeskus TAJ Eija Vaula Ylil. Vesa Lund Ensihoidon palvelutasopäätös vuosille 2016 2019 - perusteluosio Yhteyshenkilö Ylilääkäri Vesa Lund Ensihoitokeskus Satakunnan sairaanhoitopiiri vesa.lund@satshp.fi 044-7077426 1

Sisällysluettelo 1. Yleiskatsaus 3 2. Palvelutasopäätöksen tarkoitus, perusteet ja sisältö 5 3. Satakunnan sairaanhoitopiirin riskikartoitus 9 4. Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelu 2016-2019 19 5. Kustannukset 32 6. Kohteessa tapahtuva potilaan hoito 37 7. Kiireettömät siirtokuljetukset 38 8. Ensihoitopalvelun ja päivystyksen yhteistyö 38 9. Varautuminen 40 10. Viranomaisyhteistyö 41 11. Toiminnan seuranta, valvonta ja mittarit 46 12. Koulutus 47 13. Sairaanhoitopiirin väestön neuvonta ja tiedottaminen 47 14. Tieto- ja viestijärjestelmät 48 15. Liitteet 49 2

1. Yleiskatsaus Terveydenhuoltolain 39 :n mukaan: Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu 1.1.2013 alkaen. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden sekä mahdollistaa saumattoman yhteistyön päivystystoiminnan, hätäkeskuksen, pelastustoimen, poliisin sekä muiden viranomaisten ja toimijoiden, esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa. Terveydenhuoltolaissa ensihoitopalvelu määritellään terveydenhuollon toiminnaksi, jonka tehtävänä on vastata ensisijaisesti terveydenhuollon laitosten ulkopuolella olevien kiireellistä apua tarvitsevien potilaiden hoidosta ja tarvittaessa kuljetuksesta tarkoituksenmukaisimpaan hoitopaikkaan. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee laatia lain mukaan ensihoidon palvelutasopäätös. Terveydenhuollon yksikössä hoidossa olevien potilaiden hoitovastuu on kyseisellä laitoksella. Potilaan siirtokuljetuksesta terveydenhuollon yksiköiden välillä säädetään erikseen terveydenhuoltolain 73. :ssä. Hoitolaitosten väliset kiireettömät, ennalta suunnitellut potilassiirrot tai kotiinkuljetukset eivät kuulu ensihoitopalvelun tehtäviin. Usealla paikkakunnalla on kuitenkin tarkoituksenmukaista käyttää samaa ambulanssikalustoa sekä ensihoitopalvelun kiireellisissä tehtävissä että hoitolaitosten välisissä siirtotehtävissä, koska tehtävämäärät saattavat jäädä liian pieniksi ja toiminta tehottomaksi, jos yksikkö varataan yksinomaan jompaankumpaan tehtävätyyppiin. Tämän takia on tarkoituksenmukaista, että ensihoitopalvelua koskevat säännökset koskevat soveltuvin osin kaikkia ambulansseja, jotka saattavat osallistua myös ensihoitopalvelun toimintavastuulla olevien potilaiden kuljetuksiin. Sairaanhoitopiirin ja ensihoidon palveluntuottajien välisissä sopimuksissa tulee sopia periaatteista ja toimintatavoista, joilla palveluntuottajan yksiköitä käytetään ensihoitopalvelun tehtäviin, mikäli palveluntuottaja on tehnyt sopimuksia myös muiden kuin sairaanhoitopiirin kanssa. Palvelutasopäätöksessä tulee määritellä ensihoitopalvelun järjestämistapa, johtamisjärjestelmä, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. STM:n asetuksessa ensihoitopalveluista (340/2011) säädetään yksityiskohtaisemmin ensihoitopalvelun tehtävistä, johtamisjärjestelmästä sekä palvelutasopäätöksen laatimisesta. Ministeriön ohjeessa (STM julkaisu 2011:11) syvennetään säädöspohjan perustelua ja siinä annetaan palvelutason laatimisesta ja sisällöstä tarkempia ohjeita. Terveydenhuoltolain 40 mukaan ensihoitopalveluun sisältyy: 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella lukuun ottamatta meripelastuslaissa (1145/2001) tarkoitettuja tehtäviä ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön; 2) ensihoitovalmiuden ylläpitäminen; 3) tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin; 4) osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; ja 3

5) virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaisille, rajavartioviranomaisille ja meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi päättää palvelutasopäätöksessä ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä. Sairaanhoitopiirin on ensihoitopalvelua järjestäessään, sen lisäksi, mitä terveydenhuoltolaissa säädetään: vastattava alueellaan ensihoitopalvelujen järjestämisestä, valmiuden ylläpidosta ja operatiivisesta toiminnasta sekä laadittava ohjeet kuljetusta edellyttävien potilaiden hoitoon ohjauksesta vastattava alueellaan ensihoitopalvelun päivittäistoiminnasta, päivittäistoiminnasta poikkeavista erityistilanteista ja niihin varautumisesta laadittava ensihoitopalvelun toiminta-alueen hälytys- ja muut ensihoitopalvelua koskevat ohjeet, jotka erityisvastuualueen ensihoitokeskus sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettaviksi sovittava toimintamalleista, joiden avulla meripelastusviranomaisten toimintavastuulla olevien tehtävien ensihoitoa vaativien potilaiden ensihoito turvataan sovittava ensihoitopalvelun toiminnassa tarvittavien erikoiskulkuneuvojen, kuten veneiden tai moottorikelkkojen, virka-apukäytännöistä niitä hallinnoivien viranomaisten kanssa vastattava alueensa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalvelun toimialaan kuuluvissa asioissa ohjattava alueellaan ensihoitopalvelun yksiköiden asianmukaisuutta mukaan luettuna ensihoitopalveluun kuulumattomiin ambulanssikuljetuksiin käytettäviä ajoneuvoja tuotettava ja seurattava tunnuslukuja ensihoitopalvelun toiminnasta tuotettava muita terveydenhuollon palveluita siten, kun siitä on alueellisessa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa tai ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksessä sovittu. Nykyinen ja uusi palvelutasopäätös Satakunnan sairaanhoitopiirin ensimmäinen palvelutasopäätös tehtiin vuosille 2013-2105. Sen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä on ensihoitopalvelu rakennettu siinä esitettyyn tavoitetilaan. Saavutettu ensihoitopalvelu on toimiva ja kustannuksiltaan siedettävällä tasolla nykyinen kuntien rahatilanne huomioiden. Ensihoitopalvelu sisältää v. 2015 lopussa sairaanhoitopiirin alueella 4 vaativan hoitotason ambulanssia, 13 hoitotason ambulanssia, lääkäriyksikön, kenttäjohtotoiminnan sekä ensivasteen. Lisäksi sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus vastaa ensihoitopalvelun henkilöstön koulutuksesta ja ammattipätevyyden valvonnasta, sairaanhoitopiirin häiriötilannevalmiuden koordinoinnista, viranomaisyhteistyöstä sekä muista sopimuksiin perustuvista yhteistyömuodoista muiden viranomaisten kanssa. Raumalle toteutettava sairaanhoitopiirin vaativan hoitotason sairaankuljetusyksikkö aloittaa toimintansa 1.5.2015 lukien (ei 1.1.2015 lukien). Palvelutason analysoinnissa on käytetty potilaiden saavuttamisen ja riskikartoituksen osuvuuden osalta hätäkeskuksen tietojen analyysia Inplace Oy:n toimittamana. Tämä tieto ohjaa seuraavan palvelutason osalta mahdollisia muutoksia. 4

Tämä palvelutasopäätös laaditaan kattamaan vuodet 2016-2019. Suurimmat haasteet toiminnan osalta ovat SOTE-lainsäädäntö ja sen mukanaan tuomat rakenteelliset muutokset, kuntien supistuva rahatilanne sekä ensihoitopalvelun työntekijöiden työaikoihin ja varallaoloon kohdistuvat muutosvaatimukset. Vuosina 2016 2019 ensihoitopalvelun järjestämisestä vastaa Satakunnan sairaanhoitopiiri, jollei SOTE-lainsäädännössä ja sitä seuraavissa rakenteissa määrätä muutoksia sairaanhoitopiirin nimeen tai rakenteeseen. Jatkossa tekstissä käytetään kuitenkin termiä Satakunnan sairaanhoitopiiri tarkoittamaan nykyisen kaltaista katto-organisaatiota. Joka tapauksessa tavoitteena on säilyttää Satakunnan alueella vähintään nykytasoinen ensihoitopalvelu, joka tukeutuu olemassa oleviin päivystyspisteisiin sekä Satakunnan keskussairaalaan kuten aiemminkin. Palvelurakenne tulee pysymään entisellään, eli palvelua tuottavat Satakunnan sairaanhoitopiiri, Satakunnan pelastuslaitos (ambulanssit ja ensivaste) sekä yksityisen palveluntuottajat. Palvelurakenteeseen tullaan tekemään joitakin muutoksia, vaikka tuotannon suuret linjat pysyvät entisellään. Mikäli SOTE-lainsäädäntö ja siinä tehtävät muutokset ensihoitopalvelun rakenteeseen vaikuttavat palvelutasopäätöksen toteuttamiseen, tullaan palvelutasopäätös päivittämään niiltä osin erikseen arvioitavana ajankohtana. 2. Palvelutasopäätöksen tarkoitus, perusteet ja sisältö Palvelutasopäätöksen tarkoituksena on luoda puitteet tasavertaisen palvelun tuottamiselle riippuen sairaanhoitopiirin eri alueisiin kohdistuvista ensihoitoon vaikuttavista riskitekijöistä. Palvelutasopäätöksessä määritellään asetettavat tavoitteet, kuten palvelun saatavuus, taso sekä sen sisältö. Ensihoitopalvelun tuottamisen lähtökohtana tulee olla samantasoisten palvelujen tarjoaminen riskeiltään ja palvelutarpeiltaan samanlaisille alueille sairaanhoitopiirin alueella. Ensihoitopalvelua on tarkoitus tuottaa käytettävissä olevilla resursseilla ensihoitopalvelua mahdollisimman tehokkaasti sekä tavoittaa valtaosa alueen ensihoitoa tarvitsevista potilaista tavanomaisesta elinympäristöstään alueellisesti määritellyssä enimmäisajassa. Palvelutasopäätös ja sen kuvaama ensihoitopalvelun rakenne perustuvat riskianalyysiin. Riskikartoituksessa on selvitetty alueen riskit ja jaettu sairaanhoitopiirin alue neliökilometrin kokoisiin alueisiin. Nämä neliökilometrin suuruiset alueet luokiteltu kukin riskiluokkiin I V. Alueittain on tehty riskianalyysi, johon on huomioitu mm. alueen asukasluku, väestön ikärakenne, sairastavuus sekä alueella sijaitsevat riskikohteet. I-luokassa ensihoitotehtävien ennustettu määrä on suurin, kun taas V-riskiluokassa ei alueelle ole odotettavissa ensihoitotehtäviä (merialue tai muu asumaton ja saavuttamaton alue). Tämän jälkeen on määritelty riskiluokittain prosenttiosuus hälytyksistä, joissa potilas tulee tavoittaa. Näiden periaatteiden mukaisesti palvelutasopäätös turvaa mahdollisimman tasa-arvoisten ensihoitopalveluiden saannin koko Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella. Ensihoitopalvelun tärkein toiminto on mahdollisimman hyvän hoidon antaminen potilaille sekä potilaiden ohjaaminen tarkoituksenmukaisimpaan hoitopaikkaan ilman välietappeja. Hoidon laatu ja potilasohjaus määritellään entistä tarkemmin uudessa palvelutasopäätöksessä. Ensihoitopalvelu on osa yhteiskunnan turvaverkkoa ja myös omalta osaltaan tärkeä turvallisuustoimija. Toimiva ensihoito antaa väestölle luottamusta ja lisää turvallisuuden tunnetta. Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa korostuu päivittäisissä tehtävissä sekä erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa. Palvelutasopäätöksessä tarkennetaan tätä toiminnan osa-aluetta. 5

Synergia päivystyspisteiden toiminnan kanssa on oleellinen osa ensihoitopalvelun onnistunutta toimintaa. Tulevassa palvelutasossa määritellään tämän osa-alueen puitteet ja toiminta. Palvelun saatavuus Hyvin toimivassa ensihoitojärjestelmässä yksiköt ovat pääsääntöisesti välittömässä lähtövalmiudessa, yksiköiden sijaintia seurataan ja tarvittaessa asemapaikkaa muutetaan (valmiussiirrot) reaaliaikaisesti vallitsevan tilanteen mukaan. Hyvin toimiva hätäkeskus ja oikeaan osuva riskinarvio yhdessä toimivan kenttäjohtamisjärjestelmän kanssa kohdentaa resurssit oikein sekä vähentää toiminnasta aiheutuvia riskejä, kuten turhia hälytysajoja. Ensivastetoiminnalla voidaan lyhentää potilaiden tavoittamisviivettä korkeariskisissä tehtävissä. Hätätilapotilaan tavoittamisen nopeudesta ei ole olemassa säädöksiä tai muita viranomaismääräyksiä. Kriittisen potilasryhmän muodostavat elottomat potilaat, joiden kohdalla selviytymisen mahdollisuuksia ei käytännössä ole, mikäli potilaan tavoittamisviive ylittää 10 minuuttia ilman maallikkoelvytystä. Kun otetaan huomioon hätäpuhelun käsittelyyn kuluva aika ja yksikön lähtöviive, potilaalla on käytännössä mahdollisuus selvitä 8 minuutin aikaikkunan sisällä. Hengitystie-este, runsas verenvuoto tai muu välittömästi henkeä uhkaava tilanne on kiireellisyydeltään rinnastettavissa sydänpysähdykseen. Ensihoitotilanteessa edellä mainitun kaltainen hätätilapotilas tulisi tavoittaa 8 minuutin kuluessa yksiköllä, joka kykenee aloittamaan henkeä pelastavan yksinkertaisen hoidon (ensivaste). Kyseisen yksikön ei tarvitse olla ambulanssi. Tämä edellyttää toimivaa hätäkeskusjärjestelmää sekä hyvin suunniteltua hälytysohjeistusta. Näissä hätätilanteissa korostuu myös läheisten ja lähellä olevien ensiaputaitoisten ihmisten apu ennen viranomaisavun saapumista. Tätä osaamista pyritään omalta osaltaan lisäämään valistuksella ja yhteistyöllä esim. SPR:n kanssa. Seuraava aikaikkuna ensihoidossa vaikeasti akuutisti sairastuneen tai vammautuneen potilaan tavoittamisessa on 15 minuuttia hälytyksestä. Tämä 15 minuutin aikaraja perustuu tutkimuksiin, joissa on selvitetty eräiden hoitojen aloittamisviiveiden vaikutuksia hoitotuloksiin. Esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktin liuotushoidossa 15 minuutin lisäviiveellä on tilastollisesti merkitsevä vaikutus hoidon lopputulokseen. Samansuuntaista näyttöä on myös sydäninfarktin pallolaajennushoidosta. 15 minuutin tavoitettavuus vaatii hyvin toimivan hälytysjärjestelmän ja myös ensivasteen, jolla on selkeä hälytysohje. Suomessa on valittu 30 minuutin tavoitettavuus korkeariskisissä tehtävissä hoitotason ambulanssin osalta. Tämä aika ei perustu varsinaisesti tutkimuksiin, mutta voidaan pitää tuotettavan palvelun osalta vähimmäisvaatimuksena. Maantieteelliset olosuhteet ja ambulanssitiheys sekä mahdolliset palvelua kuormittavat seikat vaikuttavat ambulanssien saatavuuteen tavoiteajassa. Lähtökohtaisesti on tämän suhteen pyrittävä mahdollisimman korkeaan tavoitettavuuteen, tehokkuutta kuitenkaan unohtamatta. Palvelun saatavuus määritellään palvelutasopäätöksessä suhteessa alueen riskikartoitukseen ja toisaalta tehtävän kiireellisyysluokkaan. Saatavuuden osalta huomioidaan sekä ensiauttajatasoiset yksiköt (EVY) sekä hoitotason ambulanssit aiemman mukaisesti. Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat Ensihoidon hälytystehtävät jaetaan hätäkeskuksessa tehtävän riskinarvioinnin perusteella neljään tehtäväkiireellisyysluokkaan seuraavasti: A-luokan tehtävä: 6

Korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna B-luokan tehtävä: Todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta. C-luokan tehtävä: Avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia. D-luokan tehtävä: Avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriötä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi. Palvelutasopäätöksessä näiden tehtäväluokkien osalta on määriteltävä osuus tehtävistä, miten milläkin riskialueella tavoitetaan potilas missäkin tehtäväkiireellisyydessä eri toimijatasoilla. Ohessa ovat määritelmät siitä, miten tehtäväluokkien tavoitettavuuden toteutumaa seurataan ja riskialueiden tavoitettavuus määritellään: A- ja B-riskiluokan tehtäväkiireellisyysluokissa vähintään ensiauttajatasoisella yksiköllä 8 ja 15 minuutissa A- ja B-riskiluokan tehtäväkiireellisyysluokissa hoitotasoisella yksiköllä 30 minuutissa C-riskiluokan tehtäväkiireellisyysluokissa ensihoitopalvelun yksiköllä 30 minuutissa D-riskiluokan tehtäväkiireellisyysluokissa ensihoitopalvelun yksiköllä 2 tunnissa Palvelutasopäätöksen seurannassa tavoittamisajan laskenta alkaa siitä, kun tehtävä on välitetty hätäkeskuksesta ensihoitopalvelulle, ja päätyy siihen, kun yksikön henkilöstö on hälytysosoitteessa eli kohteessa. Virve-tilatietojen käytössä tulee käyttää kohteessa -tilatietoa ja hätäkeskuksen tulee tallentaa ko. tieto tietojärjestelmiinsä. Ensihoitopalvelun riskialueluokat Palvelutasopäätöstä varten sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alue on jaettu yhden neliökilometrin kokoisiin alueisiin. Jokainen neliökilometrin alue määritellään yhteen viidestä riskialueluokasta sen mukaan, kuinka monta ensihoitopalvelun tehtävää alueella muodostuu aikayksikössä. Myös alueen tiestö ja asutus vaikuttavat arviointiin. Korkeimpaan riskialueluokkaan kuuluu alue, jossa syntyy vähintään yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa. Toiseen riskialueluokkaan kuuluu alue, jossa ensihoitotehtäviä on vähemmän kuin yksi päivässä, mutta enemmän kuin yksi viikossa. Kolmannen riskialueluokan alueella ensihoitotehtäviä on vähemmän kuin yksi viikossa, mutta enemmän kuin yksi kuukaudessa, ja neljännessä riskialueluokassa on vähemmän kuin yksi tehtävä kuukaudessa, jos alue on asutettu tai sen läpi kulkee kantatie tai valtatie. Viidennen riskialueluokan muodostavat alueet, joissa ei ole vakinaista asutusta. Edellä mainitulla tavalla tarkasteltuna voidaan arvioida, kuinka suuri alueen ensihoidon tarve on normaalioloissa, sekä tehdä päätelmiä siitä, miten ensihoitopalvelun yksiköt tulisi sijoittaa, jotta palvelutasopäätöksessä asetetut tavoittamisajat voidaan toteuttaa. Suunnitelmassa huomioidaan myös terveydenhuollon päivystyspisteiden sijainnit, jotta voidaan tehdä arvioita ambulanssien keskimääräisistä tehtäväkestoista ja niistä johtuvista tarvittavista ambulanssimääristä. Sosiaali- ja terveysministeriön ohje ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen laatimiseksi määrittelee ensihoitopalvelun riskialueet, joiden luokittelu perustuu asukastiheyteen, väestön 7

ikärakenteeseen, tapahtuneisiin ensihoitotehtävämääriin sekä erityisolosuhteisiin. Riskialueet jaetaan viiteen riskiluokkaan (I - V ja näistä I on korkeariskisin) ennustemallin tulosten perusteella: I riskialueet ovat tiheään rakennettua ja tiheästi asuttuja taajamia sekä vilkkaasti liikennöityjä tiealueita, joissa todennäköisyys ensihoitotehtäville on suuri, ja joissa onnettomuudet saattavat vaarantaa erityisen suuren ihmismäärän, ja joissa ennustettu tehtävämäärä on yli 350 tehtävää vuodessa (yli 1 vuorokaudessa / suuren kaupungin keskusta) II-riskialueet ovat alueita, joissa melko tiheästi asuttuja taajamia sekä tiealueita, joissa todennäköisyys ensihoitotehtäville on melkoinen, ja joissa ennustettu tehtävämäärä on 50 350 tehtävää vuodessa (vähintään 1 viikossa, mutta alle 1 vuorokaudessa/kaupungin asuinlähiö, pienen kaupungin keskusta). III-riskialueet ovat asuttuja alueita, joissa on yksittäisiä asumuksia laajempia kylätaajamia tai asutuskokonaisuuksia sekä liikennöityjä väyliä, ja joissa ennustettu tehtävämäärä on 10 50 tehtävää vuodessa (vähintään 1 kuukaudessa, mutta alle 1 viikossa/maaseututaajama). IV-riskialueet ovat asuttuja alueita, joissa on yksittäisiä asumuksia sekä liikennöityjä väyliä ja joissa ennustettu tehtävämäärä on < 10 tehtävää vuodessa (asuttu maaseutu). V-riskialueet ovat asumattomia alueita tai tieverkon ulkopuolella olevia alueita (metsä, meri- tai järvialue, saari, johon ei mene tietä). Luokka Määritelmä Esimerkki 1 Yli 350 tehtävää vuodessa (yli 1/vrk) Suuren kaupungin keskusta 2 50 350 tehtävää vuodessa Kaupungin asuinlähiö, pienen kaupungin keskusta 3 10 50 tehtävää vuodessa Maaseututaajama 4 Alle 10 tehtävää vuodessa, Asuttu maaseutu mutta alueella on vakituista asutusta tai kanta- tai valtatie 5 Alueella ei ole asutusta tai tiestöä, perustoiminta-alueen ulkopuoliset alueet Metsä, meri tai järvi Riskiluokituksen tekemiseen ei tule käyttää pelkästään toteutuneita tehtäviä, koska erityisesti harvaan asutuilla alueilla esim. vuoden mittaisessa aineistossa satunnaisvaihtelu voi vääristää tuloksia. Sen sijaan mallin tuottamaa ennustetta voidaan tarvittaessa täydentää aikaisemmalla toteumalla erityiskohteiden osalta. Tällaisia erityiskohteita voivat olla esim. palvelutalot, muut sosiaalialan hoitopaikat, julkiset rakennukset kuten linja-auto- tai rautatieasemat ja vastaavat. Lisäksi riskikartoituksessa tulee huomioida kausivaihtelu, mikäli esimerkiksi mökkiasutus tai muu matkailu muuttaa riskiä normaalista. Liikenneonnettomuuksista aiheutuvat riskit huomioidaan rajankäynnissä luokkien 4 ja 5 välillä siten, että ruudun alueella kulkeva kanta- tai valtatie nostaa riskiluokituksen luokasta 5 luokkaan 4. 8

Asumattomat ja tieverkon tavoittamattomissa olevat alueet luokitellaan riskiluokkaan 5. Kyseisille alueille ei palvelutasoa varsinaisesti määritetä, mutta sairaanhoitopiiri järjestää tästä huolimatta ensihoitopalvelut myös näille alueille. 3. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueen riskikartoitus 3.1 Riskikartoitus ja riskianalyysi Alueen kuvaus Satakunnan sairaanhoitopiiri muodostuu 20 kunnasta, joista suurimmat ovat Pori (n. 81 000 asukasta) ja Rauma (n. 38 000 asukasta). Pienimmät kunnat ovat Siikainen (n. 1 600 asukasta) ja Honkajoki (n. 1 800 asukasta). Alueen keskussairaala sijaitsee Porissa, Raumalla on aluesairaala sekä Harjavallassa psykiatrinen sairaala. Alueella on kokonaisuudessaan n. 226 000 asukasta. Alueen erityispiirteinä voidaan pitää rannikkoa ja saaristoaluetta, jossa on kohtuullisesti vapaa-ajan asutusta. Sen sijaan vakinaista asutusta saaristossa on varsin vähän. Alueella on huomattavia satamia (Porin Mäntyluoto ja Rauman satama), osittain näitä palvelevia rautatieyhteyksiä, Porin lentoasema sekä Eurajoen Olkiluodossa sijaitseva ydinvoimala-alue. Lisäksi alueella on merkittäviä puolustusvoimien kohteita, joita ovat tykistöprikaati Kankaanpäässä sekä Porin Prikaati Säkylässä. Tarkempia erityiskohteiden riskejä tarkastellaan myöhemmin. 3.1.2 Riskianalyysi Riskianalyysi Satakunnan alueelle on alun perin tehty v. 2010 ensihoitotehtävien perusteella. Riskianalyysia ja tehtävien toteutumaan on seurattu neljännesvuosittain. Käytössä ovat myös puolen vuoden ja vuoden 2013 analyysit uutta palvelutasopäätöstä suunniteltaessa. Riskianalyysin tekeminen on kuvattu liitteessä 8. Kuvassa 1 on v. 2010 aineiston mukaan tehty alueiden ensihoitotehtävien määrää mahdollisesti lisäävien kohteiden osalta korjattu riskikartoitus. Korjaamisperusteet on selvitetty liitteessä 8. Vuoden 2013 aineiston perusteella tehtävät korjaukset on selvitetty myöhemmin. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella on 11 550 solua, joista merkittävä osa (n. 3 200) sijaitsee merialueella ja noin 400 sisävesissä. Aivan tarkkaa määrää ei pystytty käytössä olevalla aineistolla laskemaan, koska hallintoraja-aineisto sisälsi kuntarajat aluevesirajaan asti eikä ns. maarajoja ollut käytettävissä. Vesialueet sisältyvät alla olevassa taulukossa riskiluokkaan 5. Riskiluokkaan 1 kuuluvia alueita löytyy vain suurimmista kaupungeista, Porista ja Raumalta. Riskiluokkaa 2 löytyy lähes kaikilta taajama-alueilta, mutta aivan pienimmistä kunnista (Siikainen, Köyliö, Jämijärvi, Honkajoki) keskusta-alueetkin kuuluvat riskiluokkaan 3. Vuoden 2013 riskianalyysissä aiemmin ennustettua korkeamman riskin alueita (1 neliökilometrin soluja) todettiin olevan 192 kappaletta. Nämä solut jakautuvat kohtalaisen tasaisesti koko maakuntaan, eikä niiden perusteella ole syytä tehdä päätelmiä esimerkiksi ambulanssien sijoituspaikoista (kuva 6). Alueen ensihoitotehtävien muutos on dynaaminen tapahtuma, jonka takia riskialueen muutoksen tai ambulanssin sijoituspaikan muuttumisen tulee perustua merkittävään alueelliseen muutokseen riskissä. Tarkastelun perusteella iso osa näistä muutoksista on riskiluokkien III-IV alueiden muutoksia, jolloin muutaman yksittäisen tehtävän osuminen näille alueilla voi muuttaa riskiluokkaa. 9

Edellä mainitun perusteella on mahdollista käyttää myös tässä palvelutasossa v. 2010 riskialuejakoa perusteena ambulanssien sijoittamiselle. Tässä palvelutasossa on kuvattuna v. 2010 riskialueluokituksen perusteet, koska myös sairaanhoitopiirin väestö on pysynyt oleellisesti samansuuruisena eivätkä väestömäärän muutokset muuttoliikkeen takia alueen sisällä ole riskianalyysin osalta merkittäviä. 10

Kuva 1. Satakunnan riskikartoitus (v. 2010 aineiston perusteella) 11

Kuva 2. Riskialueet ensihoidon Porin (KARHU) toiminta-alueella. 12

13

14

Kuva 3. Riskialueet ensihoidon Pohjois-Satakunnan (POSA) toiminta-alueella 15

16.

Kuva 4. Riskialueet ensihoidon Kaakkois-Satakunnan (KAAKKO) toiminta-alueella. 17

18

Kuva 5. Riskialueet ensihoidon Etelä-Satakunta (ETELÄ) toiminta-alueella. 19

20

21

22

Kuva 6. Riskikartoituksen muutokset v. 2013 (Inplace Oy RiskGIS analyysi) Taulukko 1: Riskiluokkien jakauma kunnittain vuonna 2010 Taulukko 2: Vakinainen väestö kunnittain ja riskiluokittain vuonna 2010 23

Taulukossa 2 on esitetty väestön jakautuminen kunnittain ja riskiluokittain. Vuoden 2010 tasosta Porin väkiluku on hieman kasvanut, kun taas joidenkin maakuntakeskusten osalta väkiluku on voinut vähentyä. Vuosittainen maakunnan sisäinen väestöliike on noin 1000-2000 ihmistä. Maakunnan kokonaisväestä vähenee muutaman sadan ihmisen vuosivauhtia. Nämä muutokset eivät vielä vaikuta toiminnallisesti ensihoitopalvelun toimintaedellytyksiin. Taulukko 3: Tehtävät kunnittain ja riskiluokittain vuonna 2010 3.2 Tehtävämäärin jakautuminen riskialueittain (koko sairaanhoitopiiri) Tehtävämäärät jakautuivat v. 2010 riskiluokittain ja kunnittain taulukon 3 mukaisesti. Yhteensä tehtäviä on ollut 27 169. Tehtävämäärä oli vuonna 2013 noin 27.000. Oheisessa kuvassa (Inplace Oy) on vuoden 2013 riskiluokkakohtainen toteuma v. 2013 sisältäen tehtävämäärät sekä tavoitettavuustoteuman tehtävittäin eri riskiluokissa. 24

3.3 Yhteenveto Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitoalueen riskianalyysistä Satakunnan alueella tulee tapahtumaan kuntaliitoksia jo nykyisen palvelutason aikana. Näiden kuntaliitosten vaikutus ensihoitopalvelun toimintaan ei ole riskianalyysin perusteella merkittävä. Satakunnassa on kaksi kuntaa, joiden tavoitettavuus on ambulanssilla ajallisesti haastavaa. Nämä kunnat ovat Lavia ja Karvia. Näiden kuntien alueiden osalta tehtävämäärä on vuositasolla sen verran pieni, että sijoituspaikkana ambulanssin näihin kuntiin asettaminen on kohtalaisen tehotonta, joten alueiden ensivasteiden kehittäminen on tavoitettavuuden avainsana tässä suhteessa. Riskikartoituksen toteutumisen seuranta on toteutettu aiemman palvelutasopäätöksen mukaisesti. Sen analyysin, väestökehityksen ja tehtävämäärien perusteella riskikartoitusta ei ole syytä muuttaa vuoden 2010 aineiston perusteella tehdystä. Perusteet v. 2010 tehtävien osalta suoritetulle riskikartoitukselle on selvitetty liitteessä 1, joten niitä ei enää uudelleen kirjata tähän. Sairaanhoitopiirin alueelle ei ole syntynyt uusia riskikohteita jo aiemmassa palvelutasossa huomioitujen lisäksi. Riskikartoituksessa STM:n ohjeen mukaan huomioidaan perusväestön ja kiinteiden riskikohteiden olemassaolo, mutta yksittäisiin ihmisten kokoontumisiin, tapahtumiin tai äkillisesti ilmaantuviin riskeihin valmistaudutaan valmiustoiminnan kautta ja reagoidaan valmiutta lisäämällä tai siirtämällä akuutin riski- ja uhka-arvion perusteella. 3.4 Kehittämissuunnitelma Seurataan riskialueiden ja uhkien mahdollisia muutoksia, analysoidaan riskikohteita sekä muutetaan riskiluokittelua tarvittaessa. Seurataan onnettomuuskehitystä sekä tapahtuneita ensihoitotehtäviä alueella. Otetaan riskikehitys huomioon ensihoitopalvelun toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä, niin että palvelutasopäätöksen perusperiaatteet pystytään mahdollisimman hyvin toteuttamaan Satakunnan alueella. Mikäli riskianalyysi johtaa merkittävään ambulanssien tai muiden yksiköiden muutostarpeeseen, asia valmistellaan sairaanhoitopiirin johdon kautta yhtymähallituksen päätettäväksi. 4. 25

Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelu 4.1. Yleistä Satakunnan sairaanhoitopiiri tuottaa ensihoitopalvelua lakisääteisesti tuottamalla osan palvelusta omana tuotantona, yhteistoimintasopimuksella Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa sekä hankkimalla osan palvelusta yksityisiltä palveluntuottajilta. Ensihoitopalvelun suunnittelu-, valvonta-, ja ohjaustoiminnot sekä operatiivisen toiminnan ohjaus kuuluvat Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen vastuulle myös v. 2016-2019. Ensihoitokeskus ja ensihoitopalvelu kuuluvat Ensihoidon ja päivystyksen toimialueeseen. SOTE-lainsäädännön aiheuttamat mahdolliset muutokset aiheuttavat toteutuessaan tähän organisaatioon mahdollisesti muutoksia, jotka päivitetään erikseen palvelutasopäätökseen. On kuitenkin todennäköistä, että toiminnallisesti on järkevää jatkaa jo rakentuneella organisaatiolla tukeutuen Satakunnan keskussairaalan päivystyssairaalatoimintoihin. 4.2. Ensihoitopalvelun operatiiviset toimintayksiköt ja henkilöstön pätevyysvaatimukset sekä ammattitaidon ylläpito Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Ensihoitopalveluasetuksessa säädetyt ensihoitohenkilöstön kelpoisuusehdot vastaavat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta nykyisin voimassa olevia aluehallintoviranomaisten ja Valviran soveltamia sairaankuljetuslupien myöntämistä koskevia ohjeita ja lupakäytäntöjä. Asetuksen koulutusvaatimukset koskevat sekä yksityisiä että julkisia palveluntuottajia. Ensihoitopalvelun yksiköllä tarkoitetaan ensihoitopalvelun operatiiviseen toimintaan kuuluvaa henkilöstöä ja kulkuneuvoa. Ensivasteen, perustason ja hoitotason tarkemmat hoitovelvoitteet määritellään erillisessä Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoidon operatiivisessa toimintaohjeessa ja hoito-ohjeissa (liitteet 9 ja 10). Ensivasteyksikkö: Ensivasteyksikkönä voi toimia sopimuspohjaisesti esimerkiksi vapaaehtoisen tai vakinaisen pelastustoimen, rajavartiolaitoksen tai SPR:n ensivastekoulutuksen saanut ryhmä. Vähimmäisvaatimuksen ensivasteryhmän koulutukseen on se, että ryhmässä on vähintään yksi ensivastekoulutuksen saanut henkilö (työturvallisuus huomioiden). Tehtävän tavoitevahvuus on 1+2 henkilöä. Perustaso: Lähtökohtaisesti Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelussa ei ole perustason yksiköitä. Alueella on kuitenkin yksiköitä, jotka pääasiassa ovat kuntien ja palveluntuottajien kahdenvälisten sopimuksien nojalla toimivia kiireettömiin ja riskittömiin laitossiirtoihin tarkoitettuja ambulansseja. Näiden koulutusvaatimus on perustason koulutus. Ensihoitoasetuksen mukaan perustasolla olevassa yksikössä on kaksi ensihoitajaa, joista ainakin toisen oltava terveydenhuollon ammattihenkilö (laki 559/1994), jolla ensihoitoon suuntautuva koulutus (lähihoitaja). Toisen oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastaja (tai vastaava aiempi ammattitutkinto). Hoitotaso: Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun yksiköt ovat kaikki hoitotason yksiöitä. Näin voidaan taata tasokas kaikissa mahdollisissa ensihoitopalvelun tehtävissä sekä varmistaa että tehtävissä missä potilas tarvitsee suonensisäistä lääkitystä, ei paikalle pelkän lääkityksen antamisen takia tarvitse kutsua toista yksikköä. Ensihoitoasetuksen mukaan yksikkö on hoitotasolla, jos siinä työskentelee kaksi ensihoitajaa, joista toisen oltava ensihoitaja (AMK) tai sairaanhoitaja, jolla on ensihoitoon suuntautuva lisäkoulutus (30 op). Toisen tulee olla vähintään terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastaja (tai sitä vastaava aiempi ammattitutkinto). 26

Kenttäjohtaja: Toimii ensihoitopalvelun päivittäistoiminnan operatiivisena johtajana sekä häiriö- ja suuronnettomuustilanteissa tilannejohtajana ensihoidon osalta onnettomuuspaikalla. Kenttäjohtajan tulee olla ensihoitaja (AMK) tai sairaanhoitaja, jolla ensihoitoon suuntautuva lisäkoulutus (30 op). Lisäksi vaaditaan ensihoidon johtamiskoulutus sekä kokemus esimiestyöskentelystä. Edellä mainittujen toimijoiden ammattipätevyysvaatimus on kirjattu Ensihoitoasetukseen. Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelussa toimii myös sairaanhoitopiirin lääkäriyksikkö, jossa toimivat sairaanhoitaja ja ensihoitolääkäri. Pätevyysvaatimukset näihin toimiin ovat seuraavat: Lääkäriyksikön sairaanhoitaja: Toimii ajoneuvon kuljettajana sekä lääkärin kanssa työparina. Pätevyysvaatimuksena on, että kyseinen henkilö on kokenut ensihoitaja (AMK) tai sairaanhoitaja, jolla ensihoitoon suuntautuva lisäkoulutus (30 op). Lääkäriyksikön lääkäri: Lääkäriyksikön lääkäri toimii ensihoitolääkärin tehtävissä Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella. Hänen tulee olla ensihoidon erityispätevyyskoulutuksen suorittanut erikoislääkäri tai poikkeustapauksessa ensihoitoon perehtynyt/perehdytetty laillistettu lääkäri. Hoitotason siirtymäsäännös: Säännös on voimassa Satakunnan sairaanhoitopiirissä valtakunnallisen ohjeistuksen mukaan. Hoitotasolla voivat toimia sellaiset terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka ovat aloittaneet ensihoitaja (AMK) tai sairaanhoitajaopinnot ennen 1.1.2013, ja joilla on voimassa oleva hoitotason lupa ja tehtävän edellyttämä kokemus. Velvoite 30 opintopisteen ensihoitoon suuntautuvista opinnoista ei koske niitä sairaanhoitajia, joilla on 1.5.2011 voimassa oleva hoitotason lupa. 4.3 Muut yksiköt: Rajavartiolaitos voi osallistua helikopteriyksiköillä muuhun perustasoiseen ensihoitoon lakisääteisten tehtävien niin salliessa, jos asiasta on ennalta sovittu sairaanhoitopiirin ja rajavartiolaitoksen välillä. Tarkoitus on, että rajavartiolaitos osallistuu tällaiseen perustasoiseen ensihoitoon niillä resursseilla ja varustuksilla, joita se ylläpitää meripelastustoimea varten, tai joita sairaanhoitopiiri on osoittanut sen käyttöön niin, että välineiden käytöstä on sovittu. Toimintaedellytykset ja henkilöstön ammattitaidon ylläpito Yksityisiltä ensihoitopalveluiden tuottajilta edellytetään yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaista toimilupaa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on asianmukainen ambulanssiajoneuvo ja sen varustus sekä toimintaan osallistuvan henkilöstön asianmukainen koulutus. Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitohenkilöstö osallistuu määräajoin (1 4 v) ns. valtakunnalliseen, Turun ammattikorkeakoulusta käsin organisoituun näyttökokeeseen (perusja hoitotasoteoria). Sairaanhoitopiiri järjestää lisäksi, käytettävissä olevien resurssien puitteissa, simulaatio- ja käytännön opetusta sekä harjoituksia. Ensihoitopalvelussa työskentelevä henkilöstön on velvollinen osallistumaan sairaanhoitopiirin toimesta järjestettävään opetukseen. Henkilöstön tulee osallistua myös määräajoin hälytysajoneuvon ajokoulutukseen. Henkilöstön työnantajan tulee mahdollistaa em. koulutus. Koulutuskustannuksien osalta osallistujien 27

palkka-, matka-, ja päivärahakustannuksista vastaan henkilön työnantaja, ei Satakunnan sairaanhoitopiiri. Ensihoidon ruuhka- ja erityistilanteissa voidaan edellä mainituista vaatimuksista tilapäisesti poiketa. Koulutusvaatimuksista voidaan poiketa tilapäisesti esimerkiksi suuronnettomuus- tai muissa erityistilanteissa, joissa normaalisti valmiudessa oleva henkilöstö ei riitä, ja joudutaan lyhyellä varoitusajalla perustamaan ylimääräisiä yksiköitä. Päätöksen palvelutason tilapäisestä tai osittaisesta laskusta tekee kenttäjohtaja, ensihoitopäällikkö, päivystävä ensihoitolääkäri tai ensihoidon ja päivystyksen toimialuejohtaja riippuen päätöksenteon kiireellisyydestä tai laajuudesta. 4.4 Ensihoitopalvelun toiminta-aluejako Satakunnassa Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitoyksiköiden toiminta-alue on kaikilla tasoilla koko sairaanhoitopiirin alue, kuntarajoitta. Aiemman palvelutasopäätöksen mukaisesti Satakunta on jaettu neljään ensihoitoalueeseen toiminnan ohjaamisen ja johtamisen helpottamiseksi. Lähtökohtaisesti jokaisella toimialueella tulee olla vaativan hoitotason yksikkö. Edellinen palvelutasopäätös määrittää, että vaativan hoitotason yksiköt sijaitsevat Porissa (Karhu-alue), Kankaanpäässä (POSA:n alue), Huittisissa (Kaakon alue) ja Raumalla (Etelän alue). Uudessa palvelukokonaisuudessa Kaakon alueen vaativan hoitotason yksikkö Huittisista lopetetaan ja sairaanhoitopiiri perustaa uuden vaativan hoitotason yksikön Euraan. Syynä vaihtoon on Euran keskeinen sijainti eteläisessä Satakunnassa suhteessa Huittisiin. Eurasta tavoitetaan vaativan hoitotason yksiköllä sekä Säkylän, Harjavallan, Rauman ja Huittisten alue tasaisesti. Näin ollen, Euran alue siirtyy Kaakon toimialueeseen, ja Etelän toimialueeksi jäävät näin ollen Rauman ja Eurajoen alueet. Lavia liittyy Porin kaupunkiin v. 2015 alusta, mutta toiminnallisesti Lavian osalta kylä pidetään POSA-toiminta-alueella ensihoidon osalta, koska myös pelastustoimen 3-alue kattaa Lavian ja toisaalta Kankaanpään yksiköt ovat nopeampia tavoittamaan Lavian alueen vaativan hoitotason osalta kuin Porista käsin. Toiminta-alueiden nimet ja numeroinnit ovat: 1. KARHU (Porin seutu, paitsi Lavian kylä) 2. ETELÄ (Rauma/Eurajoki) 3. POSA (Pohjois-Satakunta) 4. KAAKKO (Keski-Satakunta/Huittinen/Pyhäjärviseutu). 28

Satakunnan sairaanhoitopiiri ja ensihoitoalueet 2016 Merikarvi Luvi Por Eurajok Rauman Raum 2.ETELÄ Siikaine 1.KARHU Pomarkk Satakunnan Ulvila Antinkartanon Nakkil Harjavalt Eur Honkajok 3.POSA Kankaanpä Kokemäk Köyliö Säkyl Lavi Satalinnan Harjavallan 4.KAAKKO Karvi Jämijärv Huittine 4. 5. E n si h oi to p al v el u n p al v el ut a s o S at a k u n n a s s a 2 0 1 6 2 0 1 9 E ns ih oitopalvelulla käsitetään kiireelliset sekä päivystysluonteiset kansalaistehtävät, jotka välitetään ensihoitoyksiköille hätäkeskuksen kautta. Ensihoitopalveluun sisältyvät hoito- ja hoivalaitoksien kiireelliset tehtävät, sen sijaan laitospotilaiden ambulanssilla tapahtuvat kiireettömät 29

siirtokuljetukset eivät sisälly palveluun. Siirtokuljetuksia tekevät yksiköt ovat kuitenkin tarvittaessa myös ensihoitopalvelun käytössä ruuhkatilanteissa sekä korkeariskisten tehtävien ensivasteena. Kuntien kanssa aloitetaan v. 2014 syksyn /talven aikana neuvottelut siitä, miten kiireettömien suunniteltujen hoitolaitosten (vast) väliset kuljetukset Satakunnassa toteutetaan. Ensihoitopalvelu tuotetaan 2016-2019 monituottajamalli- järjestelmällä, kuten aiemmassakin palvelutasossa. Joitakin muutoksia (alla) tulee tuottajien osalta tapahtumaan sekä vaativan hoitotason että hoitotason yksiköiden osalta. 4.6. Ensihoitopalvelun toiminta 2016-2019 Satakunnan ensihoitopalvelu sisältää seuraavat osa-alueet tämän palvelutason ajan: Ensihoitokeskus Kenttäjohtoyksikkö Vaativan hoitotason yksiköt 4 kpl Hoitotason ensihoitoyksiköt 13 kpl Lääkäriyksikkö 1 kpl Ensivasteyksiköt 40 kpl (sis. vakinaisen pelastustoimen yksiköt 7 kpl myös) Taktinen ensihoito Siirtokuljetusyksikkö ja kuljetuskoordinaattori 4.6.1 Ensihoitokeskus Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus sijaitsee Satakunnan keskussairaalan yhteydessä osana Ensihoidon ja päivystyksen toimialuetta. Ensihoitokeskusta johtaa ylilääkäri. Ensihoitokeskuksen tehtävät ovat seuraavat: ensihoitopalvelun hallinnollinen ja operatiivinen johtaminen sekä toimintaedellytysten ylläpito ensihoitopalvelun laadun ja toiminnan ohjaaminen, ohjeistaminen ja valvonta koulutus ja ammattitason tarkistuksen (tentit) organisointi operatiivisen toiminnan määrittely ja johtaminen viranomaisyhteistyö normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen valmiuden suunnittelu ja ylläpito ym. Ensihoitokeskuksen organisaatiossa työskentelevien viranhaltijoiden tehtävät on tarkennettu erillisissä toimenkuvauksissa. Yhteistyötä tehdään ERVA-alueen ensihoitokeskuksen kanssa. ERVA-Ensihoitokeskuksen tehtävät ovat: 1. yhteen sovitettava alueensa sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelujen toimintaa ja annettava niitä koskevia ohjeita ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet, kuten kieli ja maantieteelliset 30

olosuhteet, sekä yhdessä muiden erityisvastuualueiden ensihoitokeskusten kanssa valmisteltava ja yhteen sovitettava ensihoitopalvelun toimintaa koskevat valtakunnalliset ohjeet 2. seurattava alueensa ensihoitopalvelun toiminnan tunnuslukuja ja vaikuttavuutta sekä edistettävä ensihoitopalvelua koskevaa tutkimustoimintaa alueellaan 3. yhteen sovitettava alueensa ensihoitopalveluissa käytettäviä sähköisiä potilastietojärjestelmiä ja muita sairaanhoitopiirien tarvitsemia tietojärjestelmiä siten, että ne muodostavat sairaanhoitopiirien kanssa sovitun toiminnallisen kokonaisuuden. SATSHP: N ENSIHOITOKESKUKSEN ORGANISAATIO Katkoviiva: hallinnollinen esimies-alainen suhde Suora viiva: operatiivinen johtovastuu TOIMIALUEJOHTAJA ENSIHOIDON YLILÄÄKÄRI TOIMIALUEYLIHOITAJA OSASTONHOITAJA TOIMISTOSIHTEERI KENTTÄJOHTAJAT SAIRAANHOITOPIIRIN SIIRTOKULJETUS-YKS ENSIHOITOLÄÄKÄRIT LÄÄKÄRIYKSIKÖN VAATIVAN HOITOTASON Kenttäjohtoyksikkö 31

Satakunnan sairaanhoitopiirissä toimii 24/7 päivystävä kenttäjohtaja. Kenttäjohtaja toimii ensihoitopalvelun ylimpänä viranomaisena ja ohjaa ja valvoo ensihoitopalvelun toimintaa niin, että hätäkeskusten välittämien tehtävien osalta ensihoitopalvelun toiminta on tehokasta ja potilaat saavat tarvitsemansa avun. Kenttäjohtajalla on oikeus muuttaa ja muokata hätäkeskuksen hälyttämää ensihoitovastetta. Kenttäjohtajan pääasiallinen tehtävä on ensihoitopalvelun ohjaaminen ja johtaminen. Kenttäjohtaja voi liittyä tavanomaiseen ensihoitotehtävään oman harkintansa mukaan. Monipotilastilanteessa ja suuronnettomuudessa kenttäjohtaja siirtyy ensihoidon tilannejohtajaksi. Kenttäjohtamisen tarkemmat tavoitteet, johtosuhteet, ja toimintatavat on määritelty Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun operatiivisen johtamisen oppaassa (liite 10). Vaativan hoitotason yksiköt Vaativan hoitotason yksiköllä tarkoitetaan ammattitaito- ja pätevyysvaatimuksiltaan hoitotason ensihoitoyksikköä, jossa molemmat yksikön henkilöt ovat hoitotason pätevyyden omaavia. Näitä yksiköitä v. 2016-2019 palvelutasossa on Satakunnan alueella 4 kpl. Nämä yksiköt ovat sairaanhoitopiirin omia yksiköitä ja näin ollen henkilöstö on sairaanhoitopiirin työntekijöitä. Tällä saavutetaan synergiaetu parhaiten alueen päivystyspisteiden kanssa, tasapuolisuus toimintatavoissa, koulutus- ja ohjaustoimintojen helpottuminen sekä henkilöstön siirtäminen tarvittaessa yksiköstä toiseen esim. akuutissa sairaslomatilanteessa. Näistä yksiköistä on jo perustettu Porin (Karhu-alue) ja Kankaanpään (POSA) sekä Rauman (Etelä) (1.5.2015 ) yksiköt edellisen palvelutason aikana sairaanhoitopiirin henkilöstöllä. Uutena yksikkönä v. 2016 alusta perustetaan sairaanhoitopiirin vaativan hoitotason yksikkö Euraan, ja samalla Eura muuttaa ensihoitoalueen Kaakkoon. Huittisissa v. 2015 loppuun asti toimiva vaativan hoitotason yksikkö muutetaan hoitotason yksiköksi. Tämä tulee helpottamaan rekrytointia kyseisellä yksiköllä. Vaativan hoitotason yksiköt ovat välittömässä (60 s) lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden. Ne toimivat oman alueensa tilannejohtoyksikköinä ollessaan toimintakohteessa, mikäli erikseen ei toisin määrätä kenttäjohtajan toimesta. Yksiköillä on mukana mm. kannettava laboratoriolaite, sekä lähtökohtaisesti hyvä perehdytys eri osa-alueisiin joita ensihoitotehtävissä voi tulla vastaan. Sijoituspaikat on pyritty arvioimaan niin, että saavutettavuus yksiköillä on hyvä koko Satakunnan alueella. Nämä yksiköt on velvoitettu toimimaan asemapaikkansa päivystyspisteissä tilanteen mukaan. Lisäksi, valmiussiirrot ovat yksi näiden yksiköiden käyttöperiaate. Porin ja Rauman yksiköt toimivat lisäksi poliisivankilan osalta terveydenhuollon asiantuntijoina sopimuspohjaisesti. Vaativan hoitotason yksiköiden henkilöstöllä on ensihoitotehtävien lisäksi myös koulutus-, ylläpito-, ja kehitystehtäviä, jotka ensihoitokeskus määrittelee. 4.6.2. Hoitotason yksiköt Satakunnassa hoitotason yksiköitä on 13 kpl. Muutoksena edelliseen palvelutasoon on vaade välittömästä lähtövalmiudesta. Aiemmin yksiköistä osa on ollut 15 minuutin lähtövalmiudessa öisin, mutta aluehallintoviraston päätös siitä, että 15 minuutin valmiusaika on itse asiallisesti aktiivityötä, merkitsee sitä, että taloudellisesti 15 minuutin valmiusaika työpaikalla ei tule olemaan edullisempaa kuin välitön lähtövalmius. Välittömän lähtövalmiuden kustannukset ensihoitoyksikköä kohden ovat noin 160.000 euroa enemmän kuin yöaikaisen 15 minuutin valmiuden. Tämä tuo lisää kustannuksia ensihoitopalvelulle. Välitön lähtövalmius takaa mahdollisimman hyvän hätätilapotilaiden tavoitettavuuden kaikkina vuorokauden aikoina, mikä parantaa hätätilapotilaiden saamaa palvelua ja voi vaikuttaa merkittävästi potilaan toipumiseen tilanteesta. 32

Seurattaessa yöaikaista aktiviteettia osalla ensihoitopalvelun yksiköistä se on vähäistä. Näin ollen ainoa peruste ylläpitää yksikköä, jonka yöaikainen tehtävämäärä on vähemmän kuin 1 tehtävä yötä kohden on alueellinen valmius. Lisäksi, usean yksikön pitäminen alle kahden tehtävän yöaikaisen aktiviteetin pisteessä mikäli kyseinen alue tavoitetaan kohtuuajassa (< 15-20min) ei ole taloudellisesti perusteltua. Toisaalta on taas huomioitava mahdollinen korkeariskisten tehtävien päällekkäisyys, alueelliset erityispiirteet, mahdollisesti tarvittava kuljetusmatka ja siihen kuluva aika sekä yleinen turvallisuuden tunne. Osa yksiköistä on jo valmiudessa ainoastaan klo 08-22, mutta taloudelliset tekijät ovat pakottamassa lisäämään näiden yksiköiden lukumäärää, mikäli jokainen yksikkö on välittömässä lähtövalmiudessa. Hoitotason yksiköiden toiminta-aika määritellään lähinnä taloudellisten tekijöiden vaikuttaessa. Potilaslähtöinen toimintatapa olisi se, että kyseisistä yksiköistä kaikki olisivat välittömässä valmiudessa ympäri vuorokauden. Tehokkuusnäkökulmasta on kuitenkin järkevää, että yöaikaisia valmiuksia tarkastellaan kriittisesti. Kun katsotaan sekä Rauman että Kaakon alueita, voidaan yöaikaisia valmiuksia supistaa kohtalaisen turvallisesti. Näin saadaan turvattua mahdollisesti välitöntä lähtövalmiutta koko alueelle myös tehokkuus- ja taloudellisuusmielessä. Rauman nykyisellä yksikkömäärällä päivittäinen tehtävämäärä kolmannelle yksikölle jää hyvin pieneksi, ja yksiköllä on tehtävä keskimäärin joka kolmas yö. Näin ollen on perusteltua tässä suhteessa poistaa yöaikainen valmius yhdeltä Rauman yksiköltä. Rauman sairaalan päivystys on kohtalaisen lähellä, ja siellä hoidettavien potilaiden kuljetusmatka yleensä lyhyt. Toisaalta vaativan erikoissairaanhoidon potilaat joudutaan Raumalta kuljettamaan pääosin Satakunnan keskussairaalaan ja toisinaan myös Turun yliopistolliseen keskussairaalaan, jolloin tehtävien kesto on pitkä. Mikäli tulevaisuudessa tapahtuu niin, että Rauman päivystys yöaikaan syystä tai toisesta joudutaan lopettamaan, on Raumalla siinä tapauksessa välttämättä oltava myös yöaikaan kolme ensihoitoyksikköä. Kaakon alueella on yöaikaisia tehtäviä Harjavaltaa lukuun ottamatta alle 2 tehtävää yötä kohden. Kun lähtövalmius on välitön, saavutetaan Kaakon alue harvemmilla yksiköillä yöaikaan samalla tavoitettavuusajalla kuin 15 minuutin lähtövalmiudessa. Kokemäki on keskellä toiminta-aluetta, ja mikäli Kokemäen yöaikainen valmius lopetetaan, tulee keskimäärin Kaakon yksiköille 2.3 tehtävää yötä kohden, mikä on selkeästi vielä vähemmän kuin esim. Porissa. Merikarvia ja POSA-alue on maantieteellisesti haastava ja varsin harvaan asuttu. Tehtävien kesto on pitkä pitkien etäisyyksien takia. POSA:n alueella on kaksi ongelmakuntaa (Lavia ja Karvia) joiden tavoitettavuus hoitotason yksiköllä juuri ja juuri mahtuu tavoitemarginaaliin Kankaanpäästä (30 min). On kuitenkin tehotonta sijoittaa näihin kuntiin omaa ambulanssia, koska päivittäinen tehtävämäärä on vähemmän kuin 1 tehtävä päivässä. Karvia ja Lavia tavoitetaan parhaiten Kankaanpäässä sijaitsevilla yksiköillä. Näille alueille hätäkeskus voi myös hälyttää yksiköitä Pirkanmaalta, mutta etenkin Karvian osalta saavutettavuus Pirkanmaalta on samaa luokkaa kuin Kankaanpäästä. POSA:n alueen valmius vaatii kaksi välittömässä lähtövalmiudessa olevaa ympärivuorokautista yksikköä. Noormarkun ympärivuorokautinen yksikkö tukee näitä yksiköitä olleessaan välittömässä lähtövalmiudessa. Merikarvia sijaitsee puolivälissä Poria ja Kristiinankaupunkia. Alue on harvaan asuttua, mutta kesällä erityisesti mökkiläisten suosiossa. Merikarvian sijainti on ensihoidon näkökulmasta strategisesti tärkeä, koska sen toimintasäde ylettyy aina Ahlaisiin asti. Lisäksi valtatie 8 on riskialtis väylä. Näin ollen Merikarvian valmius tulee pitää vähäisestä tehtävämäärästä riippumatta välittömänä ympäri vuorokauden. Porin kaupungin alueella toimii kolme ympärivuorokautista hoitotason yksikköä (Kanta-Pori) sekä kaksi hoitotason yksikköä, jotka ovat valmiudessa 08-22 (Ulvila ja Noormarkku). Yksi Kanta-Porin ympärivuorokautisista yksiköistä on sijoitettuna 08-22 Meri-Poriin. Porin kaupungin alueelle sijoitetut hoitotason yksiköt tuottaa yhtä lukuunottamatta Satakunnan pelastuslaitos 33

perustuen yhteistoimintasopimukseen sairaanhoitopiirin kanssa. Noormarkkuun sijoitetun yksikön tuottaa yksityinen palveluntuottaja, ja se on välittömässä valmiudessa klo 08-22. Noormarkku on liitetty Porin kaupunkiin v. 2010 alusta. Porin alue on asukasmäärältään suurin ja siellä on eniten tehtäviä. Tavoittamisajat ja kuljetusmatkat ovat pääosin lyhyitä. Ongelmaa tuottaa ensisijaisesti se, että Porista käsin tuetaan Pohjois-Satakunnan valmiutta (Ahlainen, Merikarvia, Pomarkku, Kankaanpää) ruuhkatilanteissa. Näin ollen voi olla järkevää lisätä Porin pohjoisen osan valmiutta (Noormarkku) ja vähentää täten Porin keskustan yöaikaista valmiutta vastaavasti. Vuoden 2016 alusta ensihoitoyksikkömäärä Porin alueella pysyy samana kuin aiemmassa palvelutasossa klo 08-22. Porin keskustassa esitetään sijoitettavaksi yöaikaan (22-08) vaativan hoitotason yksikkö (shp) ja kaksi hoitotason yksikköä Kanta-Porin paloasemalle, jotka huolehtivat Porin keskustan sekä Meri-Porin, Ulvilan ja Luvian tehtävistä. Noormarkkuun esitetään sijoitettavaksi yhteistoimintasopimuksella analogisesti Porin kaupungin alueella pelastuslaitoksen kanssa jatkettavaan yhteistoimintasopimukseen lisättynä ympärivuorokautinen välittömässä lähtövalmiudessa oleva hoitotason yksikkö, joka huolehtii Noormarkun alueesta, tukee Pohjois-Porin ja Ahlaisten alueita sekä voidaan käyttää tukemaan POSA:n aluetta sekä Merikarvian suuntaa. Näin nykyinen valmius ei sinänsä laske, mutta painopistettä siirretään käytännön kannalta järkevämpään suuntaan. Hoitotason yksiköt tullaan sijoittamaan em. perusteella seuraavasti: KARHU-ensihoitoalue: esitetty valmiusaika Pori Kanta-Porin paloasema 2 24/7 Pori Meri-Porin paloasema 1 08-22 Pori Noormarkku 1 24/7 Ulvila 1 08-22 Merikarvia 1 24/7 ETELÄ-ensihoitoalue Rauma Rauman paloasema 1 24/7 Rauma Rauman paloasema 1 08-22 KAAKKO-ensihoitoalue Harjavalta 1 24/7 Kokemäki 1 08-22 Säkylä 1 24/7 Huittinen 1 24/7 POSA-ensihoitoalue Kankaanpää 1 24/7 Toteuttamissuunnitelma Vuoden 2016 alusta Satakunnan shp:n alueella ei ole ensihoitopalvelussa varallaolossa olevia yksiköitä. Yöaikaisia valmiuksia vähennetään esitetyn mukaan, mutta varataan optio palauttamaan valmiuksia palvelutasoanalyysin seurannan perusteella tai mikäli yöaikaisen valmiuden puuttuminen heikentää merkittävästi alueen palvelutasoa tai potilaiden saamaa ensihoitoa. Hoitotason yksiköt tullaan tuottamaan seuraavalla tavalla: Porin alue : Rauman alue: Kaakko: Yhteistoimintasopimus Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa Yhteistoimintasopimus Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa Yksityiset palveluntuottajat; kilpailutus 34