EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. toukokuuta 2014 (12.05) (OR. en) 9012/14 JEUN 64 EDUC 128 SOC 298 CULT 64 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto Ed. asiak. nro: 8382/14 JEUN 58 EDUC 113 SOC 238 CULT 48 Asia: Nuorten yrittäjähenkisyyden edistäminen Periaatekeskustelu (neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajan ehdotuksesta]) Puheenjohtajavaltio on laatinut nuorisotyöryhmää kuultuaan edellä mainitusta aiheesta liitteenä olevan tausta-asiakirjan neuvoston (koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu) istunnossa 20. ja 21. toukokuuta 2014 käytävän periaatekeskustelun pohjaksi. 9012/14 eho/tih/ts 1
Nuorten yrittäjähenkisyyden edistäminen Puheenjohtajavaltion tausta-asiakirja Euroopan tämänhetkiset haasteet Nuorisotyöttömyyskriisillä on ollut vakavia vaikutuksia nuoriin ja yhteiskuntiin, joissa he elävät. Nuorten osaamista, pyrkimyksiä ja innovointia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Tässä yhteydessä epävirallisella oppimisella ja erityisesti nuorisotyöllä voi olla suuri merkitys nuorten luovuuden ja innovatiivisuuden lisääjinä työllistettävyyden kannalta merkityksellisillä tavoilla. Yrittäjyyttä pidetään tärkeänä keinona vahvistaa talouskasvua ja luoda työpaikkoja: se luo uusia yrityksiä ja työpaikkoja, avaa uusia markkinoita, parantaa tuottavuutta ja luo vaurautta. Vaikka nuorten yrittäjyys ei olekaan ihmelääke nuorisotyöttömyysongelmaan, se voi luoda nuorille työllistymismahdollisuuksia ja vaikuttaa yhteiskuntaan myönteisesti luomalla merkittävää taloudellista, sosiaalista ja jopa ympäristöön liittyvää edistystä. Yrittäjähenkisyys toisaalta parantaa nuoren työllistettävyyttä, toisaalta se voi olla tärkeä tekijä nuorten itsenäistymisen, henkilökohtaisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Yrittäjyysteorian 1 mukaan yrittäjyyttä edistää tiettyjen määräävien osatekijöiden yhdistelmä. On tärkeää, että on olemassa myönteinen, yrittäjyyttä edistävä "ekosysteemi", jossa yhdistyvät positiiviset tekijät (rahoitus, kulttuuri, markkinat, politiikka jne.). 1 Esim. Eurostatin esittämät yrittäjyyteen vaikuttavat tekijät (2012), yrittäjyyden eklektinen teoria, EU:n ja Yhdysvaltojen vertailu (Audretsch & Thurik); Babson Collegessa kehitetty käsite "yrittäjyyden ekosysteemi" ("entrepreneurial ecosystem"), yrittäjyysindikaattoreita koskeva ohjelma (Entrepreneurship Indicators Programme), OECD. 9012/14 eho/tih/ts 2
Yrittäjyys lukuina Eurobarometri-kyselyssä ilmeni, että halu ryhtyä yrittäjäksi on EU:ssa alhainen, mutta hieman korkeampi nuorten keskuudessa: 37 prosenttia eurooppalaisista ilmoitti olevansa yrittäjyyden kannalla, nuorten keskuudessa luku oli 45 prosenttia (2012). Kuitenkin 58 prosenttia nuorista on todennut, että yrityksen perustaminen ei ole koskaan tullut heidän mieleensäkään. "Generation Entrepreneur? The state of global youth entrepreneurship" -tutkimuksen 2 mukaan eurooppalaisilla nuorilla on melko alhainen usko siihen, että heillä olisi riittävät tiedot ja taidot yrityksen perustamiseen (17 prosenttia, kun USA:ssa vastaava luku on 25 prosenttia). Tämä vahvistaa sen, että eurooppalaisten nuorten epäonnistumisen pelko on suuri. Meneillään olevat toimet Euroopan unioni edistää yrittäjyyttä Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaiva-aloitteiden "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma", "Euroopan digitaalistrategia", "Innovaatiounioni" ja "Nuoret liikkeellä" kautta lisäämällä yrittäjähenkisyyttä ja parantamalla siihen liittyvää osaamista, taitoja ja asenteita, jotka ovat avaintaitoja kilpailukyvyn ja älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tehostamiseksi. Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelmassa 3 asetetaan tavoitteeksi, että eurooppalaisten nuorten tulisi voida saada kokemusta yrittäjyydestä ennen opintojen päättymistä. Se voi olla osa heidän virallista koulutustaan joko opetussuunnitelman osana tai sen ulkopuolisena kokemuksena. Yrittäjyys 2020 -toimintasuunnitelmassa todetaan, että tällaista kokemusta voidaan hankkia virallisen koulutuksen ulkopuolella esimerkiksi vapaaehtoistyössä. 2 3 http://www.gemconsortium.org/docs/download/2835. Prince's Youth Business International and Global Entrepreneurship Monitor on global youth entrepreneurship (2013). http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/entrepreneurship-2020/index_en.htm 9012/14 eho/tih/ts 3
COSME-ohjelmaan 4 kuuluvasta Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmasta rahoitetaan uusien yrittäjien vaihtoja niin, että he voivat saada ohjausta ja neuvoja toisessa maassa toimivilta kokeneilta yrittäjiltä. Sosiaalisen yrittäjyyden aloitteessa 5 puolestaan käsitellään oikeudellisia, rahoitukseen ja näkyvyyteen liittyviä näkökohtia sosiaalisen yrittäjyyden edistämiseksi Euroopassa. Sosiaalisen innovoinnin eurooppalaisen aloitteen (Social Innovation Europe) 6 kokeilufoorumi edistää keskinäistä oppimista luomalla yhteyksiä päättäjien, yrittäjien, tieteenharjoittajien ja kolmannen sektorin työntekijöiden ja muiden innovoijien välille kautta Euroopan. Erasmus+ -ohjelman kautta nuorilla on mahdollisuus epävirallisiin oppimiskokemuksiin, jotka kehittävät yrittäjyystaitoja. EU:n hankkeet (sosiaalisen) yrittäjyyden ja yrittäjyyskoulutuksen edistämiseksi nuorten työntekijöiden keskuudessa (esimerkiksi koulutus- ja yhteistyötoiminnalla ja eri alojen välisellä yhteistyöllä) ja nuorten parissa (nuorisovaihto, aloitteet, eurooppalainen vapaaehtoispalvelu) voisivat olla keino edistää yrittäjyyttä ja luoda kerrannaisvaikutuksia. Yrittäjähenkisyyden edistäminen arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen avulla Nuorten yrittäjähenkisyyttä vaalitaan ja kehitetään virallisen koulutuksen, epävirallisen koulutuksen ja arkioppimisen kautta. Yrittäjyys sopii erityisen hyvin monille nuorille, jotka haluavat konkretisoida osaamisensa ja innovatiiviset ideansa ja testata taitojaan, joita he ovat hankkineet kaikilla koulutustasoilla. Epävirallisella oppimisella on tässä suhteessa hyvin tärkeä rooli valmisteltaessa nuoria siirtymään työmarkkinoille. Euroopan nuorisofoorumin yhdessä Bathin yliopiston ja GHK Consulting -yrityksen kanssa vuonna 2012 toteuttamassa tutkimuksessa nuorisojärjestöissä tapahtuvan epävirallisen oppimisen vaikutuksista nuorten työllistettävyyteen todettiin, että niiden kuuden "pehmeän" taidon joukosta, joita työnantajat eniten tarvitsevat, viisi kehittyy nuorisojärjestöjen toimintaan osallistuttaessa. Nämä taidot ovat: viestintä-, ryhmätyö-, päätöksenteko- ja organisatoriset taidot ja itseluottamus. 4 5 6 http://ec.europa.eu/enterprise/initiatives/cosme/index_en.htm http://ec.europa.eu/internal_market/social_business/index_en.htm#maincontentsec4 https://webgate.ec.europa.eu/socialinnovationeurope/ 9012/14 eho/tih/ts 4
Työnantajien ja virallisen koulutuksen tarjoajien tulisi antaa enemmän arvostusta nuorisojärjestöissä saadulle kokemukselle ja epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankituille taidoille. On tärkeää varsinkin niille nuorille, joilla on vähän virallista työkokemusta että nuorisojärjestöjen toimintaan osallistumisen kautta saadut taidot otetaan huomioon. Yrittäjyys, kuten niin monet muutkin alat, vaatii pitkäjänteistä toimintaa ja lujaa uskoa nuorten kykyihin. Nuoria onkin kannustettava yrittäjyyteen ja kehitettävä yrittäjähenkisyyttä jo varhaisesta iästä alkaen, jotta nuoret voivat kehittää koko potentiaaliaan tulevina yrittäjinä. Ministerien keskustelu Puheenjohtajavaltio Kreikka haluaa ottaa neuvostossa käytävässä keskustelussa esiin nuorten yrittäjyyden ja nuorten yrittäjähenkisyyden lujittamisen, jotka ovat yksi keino puuttua EU:n korkeaan nuorisotyöttömyyteen. Ministereitä pyydetään tässä yhteydessä pohtimaan seuraavia kysymyksiä: 1. Miten jäsenvaltiot voivat kehittää "ekosysteemin", joka edistää nuorten yrittäjähenkeä? 2. Miten EU:n tasolla voidaan edistää jäsenvaltioiden pyrkimyksiä kannustaa nuoria yrittäjyyteen? Vuorovaikutteisen ja sujuvan keskustelun herättämiseksi puheenjohtajavaltio on kutsunut ulkopuoliseksi alustajaksi Kreikan taloustieteellisen kamarin puheenjohtajan Konstantinos Kolliasin, joka esittää näkemyksiään tästä aiheesta. 9012/14 eho/tih/ts 5
Ministerien olisi puheenvuoroissaan otettava huomioon sekä edellä esitetyt kysymykset että ulkopuolisen alustajan esitys. Ministereitä rohkaistaan käymään vapaata keskustelua alustajan kanssa ilman paperia esittäen kysymyksiä tai huomautuksia. Puheenjohtaja pyytää myös alustajaa reagoimaan keskusteluun ja ministerien esiin tuomiin näkökohtiin. Jotta kaikki ministerit voisivat osallistua, puheenvuorot saavat kestää enintään kaksi minuuttia. 9012/14 eho/tih/ts 6