Hakemus saapunut Diaarinro HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI KASTE-OHJELMAA TOTEUTTAVAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Jyväskylän kaupunki Vastuuhenkilön yhteystiedot Yhteyshenkilön yhteystiedot Kunnan/kuntayhtymän postiosoite PL 275 Nimi Pekka Utriainen Postiosoite PL 275 Puhelin ja matkapuhelin 014 266 3001, 050 562 0423 Nimi Jaana Kemppainen Postiosoite PL 275 Puhelin ja matkapuhelin 014 266 3067, 0400 987 254 Postinumero ja postitoimipaikka 40101 Jyväskylä Tehtävänimike apulaiskaupunginjohtaja Postinumero ja postitoimipaikka 40101 Jyväskylä Fax 014 266 3000 Tehtävänimike projektipäällikkö Postinumero ja postitoimipaikka 40101 Jyväskylä Fax 014 266 3000 S-posti pekka.utriainen@jkl.fi S-posti jaana.kemppainen@jkl.fi Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamisaika Nimi ja lyhenne Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämishanke II Itä- ja Keski-Suomessa Lapset ja perheet Kaste II -hanke Arvioitu toteuttamisaika (kk/vuosi kk/vuosi) 10/2010-10/2012 Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 4 718 898 euroa (Etelä-Savo 795 832 ), (Keski-Suomi 1 197 670 ), (Pohjois-Karjala 594 000 ), (Pohjois-Savo 2 131 395 ). Haettava valtionavustus Haettava valtionavustus on 3 539 174 euroa. Hankkeeseen osallistuvat tahot Kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus. Etelä-Savo 198 958 euroa Keski-Suomi 299 418 euroa Pohjois-Karjala 148 500 euroa Pohjois-Savo 532 849 euroa Suurin osa maakuntien kunnista, neljä kuntayhtymää / sairaanhoitopiiriä ovat sitoutuneet hankkeeseen. Osa sitoutumuksista on tämän hankemuksen liitteenä. Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja niiden rahoitusosuudet. Hankkeessa ovat osallisina sosiaalialan osaamiskeskukset (ISO ja Koske), maakuntien koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, keskeisimmät lastensuojelujärjestöt, seurakunnat ja yksityiset palveluntuottajat. Rahoitusosuudet 0 euroa.
Hankkeen teema-alue [X] Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen [ ] Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet [ ] Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö [ ] Perusterveydenhuollon vahvistaminen [ ] Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy [ ] Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit [ ] Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen Hankkeen tavoitteet Keskeiset tavoitteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehitetään vastaamaan heidän tarpeisiinsa joustavasti ja vaikuttavasti. Palveluiden kehittämisessä painotetaan lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä varhaista puuttumista ja tukemista. Palvelujärjestelmää kehitetään siten, että moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö toteutuu yli organisaatiorajojen kiinnittämällä erityistä huomiota palvelujen nivelkohtiin. 2. Työntekijöiden osaamista vahvistetaan varmistamaan palveluiden oikea-aikaisuutta, laatua ja vaikuttavuutta. 3. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään palvelujärjestelmässä. 2
Hankkeen odotetut vaikutukset Keskeiset odotetut vaikutukset numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1. Ehkäiseviä, varhaisen puuttumisen ja tuen toimintamalleja ja rakenteita on vahvistettu tukitoimien toteutumiseksi arjessa lasten ja nuorten omissa kasvu- ja kehitysyhteisöissä yhdessä perheiden kanssa. Palvelut muodostavat palvelun käyttäjän näkökulmasta ehyen ja toimivan kokonaisuuden. Häiriösuuntatuneista palveluista on siirrytty kehitysyhteisöjen tukemiseen ja painopiste on ehkäisevässä työssä. Alueen eri toimijoiden välinen yhteistyö on sujuvaa, työnjako selkeää ja suunnitelmallista ja myös kolmannen sektorin osaaminen osataan hyödyntää. Esimerkkeinä: - Perhekeskustoimintamalli on vahvistunut Itä- ja Keski-Suomessa. - Lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen häiriöiden ja ongelmien tunnistamisesta eteenpäin pääsemiseksi on kehitetty ammattilaisten yliorganisatorista yhteistoimintaa, toimintamalleja, jalkautuvia ja konsultatiivisia työmuotoja. - Lähisuhde- ja perheväkivallan toimintamalli on luotu pilotoitaviin Keski-Suomen kuntiin. - Maakuntien lastensuojelun sijaishuollon ja perhehoidon palvelut ovat laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia. Sijaishuollon ja perhehoidon alueellinen tukirakenne tehtäväjakoineen on selkeä ja alan toimijat sitoutuneita yhteistyöhön. Kunnilla on käytössä suunnitelmallisia ja oikeaaikaisia tukipalveluja. Perhehoidon osuus on lisääntynyt. - Perustason osaaminen neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien lasten tunnistamisessa ja kuntoutuksessa on lisääntynyt. Perustason tarjoama tuki on vahvistunut. Erikoissairaanhoito tarjoaa tukena asiantuntijapalveluita ja matalan kynnyksen konsultaatioita. - Varhaista tukemista korostava vauvojen poikkihallinnollinen hoitopolku on luotu terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä kolmannen sektorin palvelurakenteeseen. - Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen hoitoon kohdentuva hoitointerventio on kehitetty eri ikäja kohderyhmille ja se on vakiintunut osaksi lastenpsykiatrista avohoitotyötä. 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden perus- ja erityispalveluissa työskentelevien ja toimivien henkilöiden osaaminen on vahvistunut. Kasvu- ja kehitysympäristöissä työskentelevät ja toimivat kohtaavat lapsen ja nuoren arjen vuorovaikutustilanteissa, tukevat lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä, osaavat tunnistaa ja puuttua kasvua ja kehitystä vaarantaviin tekijöihin. Dialoginen keskustelukulttuuri on vahvistunut läpi organisaatioiden. 3. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuus on lisääntynyt ja vaikuttamismahdollisuudet palveluissa ja niiden kehittämisessä ovat vahvistuneet. Esimerkkeinä: - Lasten osallisuus toteutuu arjen kohtaamisissa ja vuorovaikutustilanteissa. - Vanhempien osallistuminen tuen tarpeiden arviointiin on lisääntynyt. - Vanhempien osallisuus lasten ja nuorten tuessa ja kuntoutuksessa on vahvistunut. - Varhaista avointa yhteistyötä tukeva työote on otettu käyttöön. - Asiakasraadit ja osallisuusseminaarit ovat vakiinnuttaneet asemaansa asiakkaiden kuulemisessa. - Osallisuutta lisääviä toimintoja on monipuolisesti tarjolla (mm. vertaistukiryhmät ja perhekoulut). - Päättäjät ovat sitoutuneet päätöksenteossaan huomioimaan asiakkaan ääntä. - Kuntalaisten osallisuutta tukevat toimenpiteet on kirjattu kuntien strategioihin ja talousarvioihin. - Hyvinvointineuvolatoimintamalli on kuvattu, mallin toimivuus, tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus on arvioitu. 3
Keskeiset toimenpiteet vaikutusten saavuttamiseksi Keskeiset toimenpiteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1. Vahvistetaan ehkäiseviä palveluita (perhekeskus, lapsiperheiden kotipalvelu, neuvolan perhetyö) sekä varhaisen tuen ja puuttumisen toimintatapoja ja rakenteita lapsen suojelun, kasvun ja kehityksen varmistamiseksi. Luodaan ja vahvistetaan toimintavaihtoehtoja erityispalveluihin peruspalvelujen tukemiseksi kehittämällä ja pilotoimalla hoitomalleja, jalkautuvia työmuotoja ja konsultointikäytäntöjä sekä selkeyttämällä yhteistä työskentelyä (lastensuojelu, lasten- ja nuorisopsykiatria). Esimerkiksi: - Kehitetään ja piloidaan hoitomallia, toimintakäytäntöjä ja konsultaatiota vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen hoitamiseksi, tukemiseksi ja ongelmiin varhain puuttumiseksi. - Lisätään nuorten kehityksen tukemista sekä ongelmien varhaistunnistamista ja selvittelyä perustasolla vahvistamalla moniammatillista verkostoa ja työtapaa kouluterveydenhuollon, koulutoimen ja erikoissairaanhoidon kesken. Nostetaan esiin lasten ja nuorten positiivisia kokemuksia oikea-aikaisesta puuttumisesta. - Toimeenpannaan lastensuojelulakia edistämällä kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyötä, edistämällä lastensuojelun edunvalvonnan juurtumista, vahvistamalla ja syventämällä lastensuojelun alkuarviointiosaamista, kouluttamalla peruspalveluiden ja lastensuojelun henkilöstöä lastensuojelun sisällöistä. - Tuetaan kuntia lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmien laadinnassa. - Vahvistetaan ja yhtenäistetään maakunnallisia sijaishuollon palveluita ja toimintatapoja yhteistyössä sijaishuoltoyksiköiden, kuntien, järjestöjen ja yksityisten palvelutuottajien kanssa. Lisätään perhehoidon osuutta ja kehitetään sen muotoja asiakaslähtöisiksi (lyhytaikainen perhehoito, nuorten perhehoito, vammaisten lasten perhehoito, laitosten ns. satelliittiperhehoito). Määritellään perhehoidon vaativuuden kriteerejä ja kehitetään menetelmiä sijoituksen arviointiin ja tukeen. Kehitetään perhehoidon yhteinen tiedonkeruu-, viestintä- ja tiedottamisväylä Itä- ja Keski- Suomessa. - Luodaan vauvaperheiden tarpeet huomioiva vauvojen univaikeuksien hoidon toimiva käytäntö yhdessä erityispalveluiden, perusterveydenhuollon ja kolmannen sektorin kanssa. - Kuvataan hyvinvointineuvolan toimintamalli ja arvioidaan sen toimivuus, tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus. 2. Lisätään lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevien perus- ja erityispalveluiden työntekijöiden ja järjestötoimijoiden osaamista mm. seuraavilla sisältöalueilla: - Varhainen vuorovaikutus, kiintymyssuhteen merkitys, lasten kehityksellisten riskien tunnistaminen ja tuen toteuttaminen, kasvatuskumppanuus, parisuhteen tukeminen ja vahvistaminen - Varhaisen puuttumisen ja tuen työmuodot, lähisuhde- ja perheväkivalta, lapsuuden ja nuoruuden psykososiaalinen kehitys, neuropsykiatriset ongelmat, - Vertaistukiryhmän ohjaus, sijaishuollon peruspilarit, ohjauksellinen tuki erityislasten kasvatustehtävään 3. Kehitetään palveluprosesseja, toimintamalleja ja palveluohjausta lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta vahvistaviksi. Esimerkiksi: - Vahvistetaan perheiden osallisuutta lasten ja nuorten tuessa ja kuntoutuksessa. - Rohkaistaan lapsia, nuoria ja vanhempia edistämään ja ylläpitämään hyvinvointiaan ja terveyttään. - Lisätään lasten, nuorten ja lapsiperheiden mahdollisuuksia määritellä omaa tuen tarvettaan. - Toteutetaan laajalla sidosryhmäyhteistyöllä lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta lisääviä toimintamuotoja perus- ja erityispalveluissa (vertaistukiryhmät, perhekoulut, tehostettu esiopetus, kotiin viedyt palvelut). Käynnistetään vertaisryhmiä mm. eroperheiden lapsille, sijoitetuille lapsille, sijaisperheiden omille lapsille, huostaanotettujen lasten biologisille vanhemmille, perhehoitajille ja psyykkisesti oireilevien lasten vanhemmille. - Järjestetään asiakasraateja ja osallisuusseminaareja. - Kehitetään kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä tukea romanilapsille ja -perheille sekä muille vähemmistöryhmille. Koko hankkeen ajan seurataan, arvioidaan ja raportoidaan hankkeen toteutumista, tiedotetaan ja levitetään hankkeessa saavutettuja tuloksia, hankkeessa kehitettyjä työmuotoja ja toimintamalleja paikallisesti, maakunnan alueella, ylimaakunnallisesti ja valtakunnallisesti. 4
Hankkeen prosessikuvaus Mitä KASTEohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä hanke tukee? Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Kuvaus hankkeen organisoinnista, toteutustavasta ja aikataulusta Hanketta hallinnoi Jyväskylän kaupunki. Maakunnan vastuukaupungit Mikkeli, Jyväskylä, Joensuu ja Kuopio vastaavat maakuntansa alueella toteutuvien yhdeksän osahankkeen raportoinnista ja tilityksistä hallinnoijalle. Hankkeessa kootaan painopistealueittain ylimaakunnalliset tiimit 1) ehkäisevän työn kehittäminen peruspalveluissa, 2) lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja lastensuojelun avohuolto, 3) sijaishuolto ja perhehoito. Tiimit varmistavat ylimaakunnallisen kehittämisen ja hyvien toimintamallien levittämisen. Hanke toteutuu kuntien, sairaanhoitopiirien, järjestöjen, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyöverkostossa. Vuosi 2010: hankkeen käynnistys, henkilöstön rekrytointi, sopimusten laadinta (vastuukuntasopimus ja sopimukset maakunnissa), tarkennetun toiminta- ja työsuunnitelman laadinta. Vuosi 2011: arviointissuunnitelman laadinta, toimenpiteiden toteutus, väliraportoinnit. Vuosi 2012: hankkeen toimenpiteiden toteutus ja mallinnus, tulosten levitys ja juurrutus sekä hankkeen loppuraportointi. Keskeiset KASTE-ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet, joita hanke tukee tärkeysjärjestyksessä Hanke lisää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä parantamalla palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saavutettavuutta. 1) Uudistetaan lasten ja nuorten palveluita kokonaisuutena siten, että perustasolla kehitetään ja nivotaan yhteen kehitystä tukevat, ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut. Viedään käytäntöön lastensuojelulakia. Uudet toimintamallit muodostavat asiakkaan näkökulmasta eheän kokonaisuuden (tp. 7, 8, 30). 2) Nostetaan varhaisen puuttumisen ote osaksi kunnan päätöksentekoa (tp. 6). 3) Levitetään hyviä käytäntöjä (tp 37). 4) Annetaan kunnille asiantuntijatukea ja ohjausta väkivallan ehkäisyyn (tp 4). 5) Kehitetään kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Luodaan toimintamahdollisuuksia matalan kynnyksen kohtaamispaikoille (tp 19). 6) Kehitetään palveluiden laadun ja vaikuttavuuden mittaamista (tp 38). 7) Vahvistetaan sosiaalihuollon kehittämistoiminnan pysyviä rakenteita (tp 34). Hanke on mukana luomassa ja kehittämässä valtakunnallisiin linjauksiin perustuvia uusia toimintamalleja ja työkäytänteitä perus- ja erityispalveluissa. Hanke tukee kuntia ja yhteistyökumppaneita kehittämistyössä tarjoamalla moniammatillista asiantuntijatukea, konsultaatiota ja koulutusta. Tämä varmistaa osaltaan hankkeessa saavutettujen tulosten juurtumisen osaksi perustyötä. Hankkeessa luodaan uusia ja ylläpidetään jo olemassa olevia asiantuntijaverkostoja ja sidosryhmiä toimintamallien jakamiseksi ja levittämiseksi. Kehitettyjä työmuotoja esitellään myös paikallisissa, maakunnallisissa ja valtakunnallisissa seminaareissa. Pilotoinneissa saadut tulokset raportoidaan ja toimiviksi arvioidut työkäytänteet liitetään hankkeen verkkosivuille valtakunnallisesti hyödynnettäviksi. Toimintamalleja kuvataan myös THL:n Hyvä käytäntö verkostosivuille kansallisesti hyödynnettäväksi. Ylimaakunnalliset kehittämistiimit vastaavat oman painopistealueensa hyvien toimintamuotojen paikallisesta juurruttamisesta ja maakuntien välisestä levittämisestä koko Itä- ja Keski-Suomen alueelle. Tämän työn tueksi laaditaan suunnitelmaa, johon kirjataan toimijoiden keskinäinen työnjako, vastuut ja aikataulut. Itä- ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusten rooli tulosten levittämisessä sovitaan tapauskohtaisesti maakunnan sisällä. THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön asema tulosten levittämistyössä on myös keskeinen. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Lapset ja perheet Kaste II:n arviointi toteutetaan useiden arviointitoimenpiteiden sarjana, jossa seurataan hankkeen suunnittelua, toimeenpanoa ja toteutusta sekä arvioidaan muutoksia ja vaikuttavuutta toimintaympäristössä. Systemaattisen seurannan avulla pystytään toteuttamaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Arviointiin osallistuvat hankkeen toimijat jatkuvan itsearvioinnin avulla, hankkeen kohderyhmä arviointiprosessin osallisena sekä ulkoista arviointia toteuttavat ammattilaiset. Hankkeessa laadittavassa arviointisuunnitelmassa määritellään yksilöidysti arvioinnin kohteet, arviointikysymykset ja arviointikriteerit sekä suunnitellaan arvioinnin toteutustavat työsuunnitelmineen osahankkeittain. Lähtökohtana toimii hankkeen interventiologiikka, joka kuvaa, mitä hankkeessa tehtiin ja saatiin aikaiseksi suhteessa käytettyihin resursseihin ja siihen, mikä oli hankkeen tarkoitus. Arviointikysymyksillä pyritään saamaan tietoa, vastaavatko hankkeen tavoitteet kohderyhmän tarpeita (tarkoituksenmukaisuus), miten hanke on toteutettu ja organisoitu, mitä ja millaisia tuotoksia hankkeesta syntyy ja miten tuotokset ja tulokset vastaavat asetettuja tavoitteita (tehokkuus). Tärkeää on selvittää, mitä vaikutuksia hankkeen tekemillä toimenpiteillä on ollut ja ovatko hankkeen vaikutukset hyödyn ja kestävyyden näkökulmasta riittävät. 5
Liitteet [X] Päätökset hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien sitoutumisesta hankkeeseen (pakollinen) [X] Hankesuunnitelma (pakollinen) [ ] Selvitys henkilöstömenoista (ellei selvitystä ole sisällytetty hankesuunnitelmaan; pakollinen) [X] Toimintokohtainen kustannusarvio (pakollinen) [ ] Aluejohtoryhmän pöytäkirja [ ] Aiesopimus (pakollinen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen teemassa) [ ] Lisähenkilöstösuunnitelma (pakollinen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen teemassa) [ ] Muu liite, mikä [ ] Muu liite, mikä [ ] Muu liite, mikä 6
VALTIONAVUSTUSHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET Hakemuksen vastaanottaja Hakemus toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriöön. Hakemus toimitetaan allekirjoitettuna sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon paperilla. Hakemukseen liitetään hankesuunnitelma ml. henkilöstömenoja koskeva selvitys. Hakemus on toimitettava 31.12.2009 tai 31.12.2010 klo 16.15 mennessä. Hakija Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista. Vastuuhenkilö Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta. Yhteyshenkilö Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoja. Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamisaika Hyväksytyille hankkeille voidaan myöntää avustusta aloitusilmoituksen tekemisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Kyseessä on kolmivuotinen siirtomääräraha. Kirjanpidollisista syistä viimeinen maksatushakemus tulee toimittaa Länsi-Suomen lääninhallitukselle jo kolmannen vuoden lokakuun loppuun mennessä, mikä on syytä ottaa huomioon hankesuunnitelmaa tehtäessä. Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannuksina pidetään niitä kustannuksia, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat. Haettava valtionavustus Haettava valtionavustus ilmoitetaan täysien eurojen tarkkuudella. Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 75 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 50 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista. Hankkeeseen osallistuvat tahot Luetteloidaan hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus. Myös ne kunnat, jotka osallistuvat hankkeeseen ilman rahoitusosuutta, mainitaan (Kunta X 0 euroa). Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja (esim. yliopistot, ammattikorkeakoulut ja sosiaalialan osaamiskeskukset) sekä muita kuin julkisia tahoja eli yksityisiä osallistujia. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Hankkeen teema-alue Kohdassa on lueteltu ne teemat, joiden mukaisille hankkeille sosiaali- ja terveysministeriö suuntaa kehittämishankkeiden valtionavustusta. Mikäli hanke sijoittautuu useammalle teema-alueelle, ne merkitään tärkeysjärjestyksessä numeroilla 1-3. Hankkeen tavoitteet 1 Tavoitteet esitetään luettelona tärkeysjärjestyksessä. Tavoitteita ovat välittömät hyödyt ja pitkäkestoiset vaikutukset. Hankkeen tavoitteiden tulee olla KASTE-ohjelma mukaiset. Hankkeen odotetut vaikutukset 1 Hankkeiden odotetut vaikutukset esitetään vastaavalla numeroinnilla kuin edellisessä kohdassa, eli hankkeen kukin tavoite täsmennetään kuvaamalla tältä osin odotettu vaikutus. 1 KASTE-ohjelman tavoitteet ja seurantaindikaattorit ovat seuraavat: Osallisuuden lisäämiseksi ja syrjäytymisen vähentämiseksi tavoitellaan seuraavia asioita: - Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun. - Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24 -vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin. - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18 24 -vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu. - Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee alle 30 000 henkilöön. - Pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu. Hyvinvoinnin ja terveyden lisäämistä ja terveyserojen kaventamista tavoitellaan seuraavasti: - Alkoholijuomien kokonaiskulutus vähenee vuoden 2003 tasolle. - Ylipainoisten osuus työikäisistä palautuu vuosien 1998 2001 tasolle. - Tupakoivien 16 18 -vuotiaiden osuus vähenee viisi prosenttiyksikköä. - Lapsiperheiden pienituloisuusaste vähenee alle 10 prosenttiin. - Vanhusten ikävakioitu toimintakyky paranee. - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja vakavat tapaturmat vähenevät 10 prosenttia. Palvelujen parempaa laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta ja alueellisten erojen kaventamista tavoitellaan näillä asioilla: - Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin paranee. - Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat toteutuvat. - Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat toteutuvat. - Tarpeenmukainen säännöllinen kotihoito on tarjolla 14 prosentille yli 75-vuotiaista. - Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli 75-vuotiaita on enintään kolme prosenttia. - Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkärivaje vähenee. - Sosiaalityöntekijävaje vähenee. - Alueelliset erot erikoissairaanhoidon vaikuttavuudessa vähenevät 7
Hankkeen prosessikuvaus Kohdassa kuvataan lyhyesti hankkeen toteuttamistapa, eli hankkeen organisointi, työvaiheet ja eri vaiheiden aikataulutus. Mitä Kaste-ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä hanke tukee (Teema-aluekohtaiset vaatimukset) Julkaisu KASTE-ohjelmaa 2008 2011 toteuttavien hankkeiden valtionavustukset sisältää valtionavustuksen saamisen ehtona olevat teemaaluekohtaiset vaatimukset. Hakemuksessa kuvataan lyhyesti, miten nämä ehdot on hankkeessa huomioitu. Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Kuvaus siitä kuinka olemassa olevia hyviä käytäntöjä hyödynnetään hankkeessa ja miten hankkeessa muodostuneet uudet hyvät käytännöt juurrutetaan vakiintuneeksi toimintatavaksi ja levitetään hankkeeseen osallistuneiden kuntien lisäksi myös laajemmin käyttöön otettaviksi. Kohdassa kuvataan myös, miten hankkeessa muodostuneen uuden toiminnan rahoitus järjestetään hankkeen päättymisen jälkeen. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia seurataan ja arvioidaan hankkeen aikana ja sen päätyttyä. Liitteet Pakollisia liitteitä ovat kuntien ja kuntayhtymien sitoumukset, hankesuunnitelma ja toimintokohtainen kustannusarvio. Henkilöstömenojen rakenteen tule ilmetä joko hankesuunnitelmasta tai erillisestä liitteestä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen teemassa pakollisia liitteitä ovat hankesuunnitelma, aiesopimus ja lisähenkilöstösuunnitelma. HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS Henkilöstömenot Henkilöstömenoista tulee antaa selvitys joko hankesuunnitelmassa tai erillisessä liitteessä. Selvityksestä tulee ilmetä 1) palkkamenot projektiin palkattavan henkilöstön osalta ja 2) kunnan tehtävässä jo työskentelevien henkilöiden työpanoksen siirto hankkeeseen. Selvitys sisältää henkilöstön osalta sekä kirjanpidolliset menosiirrot kunnalta tai kuntayhtymältä että hankkeeseen palkattavan henkilöstön. Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu julkaisussa KASTE ohjelmaa 2008 2011 toteuttavien hankkeiden valtionavustukset. Hakemuksessa tulee esittää myös ne kustannukset, joihin valtionavustusta ei voida myöntää. Tulorahoitus Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta. Muu kuin julkinen rahoitus Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 Hankkeeseen osallistuvat tahot. Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus. Kunnan ja kuntayhtymän oma rahoitusosuus Omarahoitusosuus on se summa, jolla hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät osallistuvat hankkeen kustannuksiin. Omarahoitusosuuden on oltava vähintään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai haettava valtionavustus. Muuta julkista rahoitusta ovat mm. koulutuskuntayhtymien, maakuntaliittojen, RAY:n tai EU:n tuki. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 Hankkeeseen osallistuvat tahot. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla yhteensä enintään 75 %. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 50 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista. Paikka ja aika sekä allekirjoitus Hakemuksen tulee olla päivätty ja allekirjoitettu. Hakemuksen allekirjoittaa se taho, joka on oikeutettu hakemaan valtionavustusta hallinnoinnista vastaavan kunnan tai kuntayhtymän nimissä. 8