OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen toiminnan jäsentämiseksi. Matriisiin on tällä hetkellä luotu viisi saraketta, joiden mukaisesti yksittäisiä toimintoja kuvataan: Toiminto/Tavoite: Ensimmäinen sarake on tarkoitettu toiminnon nimeämistä, toiminnon lyhyttä kuvausta sekä toiminnan tavoitteen kirjaamista varten. Laitoksen toimintojen laatua varmistetaan tietyillä menettelytavoilla ja toiminnoissa onnistumista voidaan mahdollisesti myös mitata määrällisin mittarein. Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). Yhteistyötahot ja -kumppanit: Jokaisen toiminnon kohdalla pohditaan myös ne muut tahot, joita kyseinen toiminto koskee (esim. opiskelijat, opettajat, henkilökunta, hallintopalvelut jne.). Laadunilmaisimet/Tuotokset/Raportit: Laadunilmaisimella tarkoitetaan esim. sanallista kuvausta siitä, mitä laadulla tarkoitetaan kunkin toiminnon kohdalla. Laatua/onnistumista voidaan mitata mahdollisesti myös määrällisin mittarein, jotka kirjataan tähän kohtaan matriisissa. Lisäksi kirjataan ne raportit ym. tuotokset, joita syntyy toiminnon aikana/tuloksena. Ohjaavat säädökset, dokumentit: Viimeiseen sarakkeeseen kuvataan toimintoa ohjaavia säädöksiä, dokumentteja, ym., joita seurataan tai noudatetaan kussakin toiminnossa.
TOIMINTO/ TAVOITE (laatua parantava tavoite) Tieteelliset julkaisut YHTEISTYÖTAHOT / -KUMPPANIT SIDOSRYHMÄT LAADUNILMAISIMET TUOTOKSET RAPORTIT (Miten laatu ilmaistaan? Millä mittareilla onnistumista mitataan? Mitä raportteja, tuotoksia syntyy?) OHJAAVAT SÄÄDÖKSET, DOKUMENTIT Julkaisujen määrä (100 120 kpl/v) on noussut 90-luvun loppupuolen tasosta (75 89kpl/v). Kansainvälisissä sarjoissa julkaistujen artikkeleiden lisäksi laitos tuottaa vuosittain 100-150 muuta artikkelia (mm. monografioita, kokoomateoksissa julkaistuja artikkeleita, kotimaisissa tieteellisissä sarjoissa julkaistuja artikkeleita sekä kokousabstrakteja), joiden tieteellinen vaikuttavuuden arviointi on vaikeampaa. Laitoksen opettajat ja tutkijat, väitöskirjojen ohjaajat, jatkoopiskelijat Yhteistyökumppanit Julkaisujen määrä: alkuperäiset + muut. Pyydettyjen review-artikkeleiden määrä. Julkaisufoorumina käytettyjen sarjojen IFarvot ja niiden kehitys, yksittäisten tutkijoiden ja artikkeleiden sitaatiotiedot, "PNAS, Nature & Science -tason" julkaisut. Ongelmat: IF- ja sitaatiovertailu usein ongelmallista, analyysi vaatii suuren työpanoksen. - IF-arvot: Vuonna 2005 biologit julkaisivat sarjoissa joiden IFarvo oli keskimäärin 2,02. Tämä tulee suhteuttaa siihen, että monien biologian alan sarjojen IF-arvo on matalampi kuin vaikkapa biokemian alalla. Esimerkiksi maailman 20 johtavan ekologisen sarjan IF-keskiarvo 5,01. Tavoite: Biologian laitoksen tuottamat alkuperäistutkimukset julkaistaan korkeatasoisissa kansainvälisissä tieteellisissä sarjoissa.
Julkaisujen painoarvoon (mitattuna sarjan julkaisufoorumin näkyvyydellä) kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Ulkopuolinen rahoitus Ulkopuolinen rahoitus on nykyään välttämätöntä jopa perustoimintojen kannalta. Biologian laitoksen rahoituksesta huomattava osa on kilpailtua, ulkopuolista rahaa. Koko laitoksen tasolla menestys rahoituksen hankinnassa on ollut hyvä. Tutkimusryhmien vetäjät Yhteistyökumppanit TUPA Suomen Akatemialta saatu rahoitus EU-rahoitus Säätiöiden rahoitus SA:n hakuohje Säätiöiden hakuohjeet EU:n Framework - ohjeet Tavoite: Hyvä menestyminen ennen kaikkea Suomen Akatemian määrärahojen haussa, ml. huippuyksikköhaut. Osallistuminen ja menestyminen EU:n puiteohjelmien hauissa. Yhteistyö tutkimuksessa Laitoksen kansallinen tutkimusyhteistyö perustuu ensisijaisesti eri yliopistoissa ja sektoritutkimuslaitoksissa toimivien tutkimusprojektien väliseen yhteistyöhön. Kansainvälinen yhteistyö on laajaa ja yhteistyötahoja on suuri määrä ja kaikista maanosista Yhteistyötahojen määrä Kansainvälinen vs. kansallinen yhteistyö Yhteisjulkaisut Yhteiset seminaarit Kaksoistutkinnot Vierailut TUPA:n yhteistyösopimusohjeet?
Tavoite: Laitoksen kaikilla tutkimusryhmillä on toimivia yhteistyösuhteita koti- ja ulkomaisiin tutkijaryhmiin ja tutkijoihin. Professoreiden ja muun tutkimushenkilökunnan rekrytointi Hakijoiden määrä kohtuullisen hyvä. Rekrytoitu 3 (suomalaista) professoria ulkomaisista yliopistoista. Perustettu yhteisprofessuureja (SYKE, METLA). Maantieteellinen sijainti vaikuttaa. Keskiasteen viroissa erittäin päteviä hakijoita kaikkialta Suomesta. Johtoryhmä, oppiaineiden vastuuprofessorit Tiedekunta Hakijoiden määrä ja pätevyys Tavoite: Post doc -tutkijaksi hakeutuminen/tutkijoiden rekrytoiminen Laitoksella on suuri joukko tutkimusryhmiä, jotka ovat varsin itsenäisiä ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa, jatko-opiskelijoiden rekrytoinnissa ja tieteellisessä julkaisutoiminnassa. Onnistumisesta kertoo: - post doc -tutkijoiden määrä laitoksella - omien tohtoreiden sijoittuminen post doc tutkijoiksi - post doc -kausien keskipituus. Biologian laitoksella post doc - vaihe on tutkijan oman ja hänen tutkimusryhmänsä aktiivisuuden varassa. Suoritettu post doc -kausi on selkeä meriitti biologian laitoksen täyttäessä
yliassistentin ja lehtorin virkoja. Laitoksen post doc tutkijoiden rekrytointi/ sijoittuminen jakaantuu kahteen osaan: 1) Laitokselta valmistuneiden tohtoreiden sijoittuminen post doc - tutkijaksi muualle. Toisesta yliopistosta, usein ulkomailta rahoituksineen haettu post doc -paikka on yleisin tapa suorittaa post doc -vaihe. Voi tapahtua myös SA:n tutkijatohtori-apurahan turvin. 2) Post doc -tutkijoiden rekrytointi biologian laitokselle/tutkimusryhmiin: Tutkijat tai ryhmät hakevat SA:n tutkijatohtorin apurahoja. Yleisillä SA:n apurahoilla palkatut post docit enimmäkseen ulkomaalaisia tohtoreita. Laitoksella ei juurikaan mahdollisuuksia tukea rekrytointia tai vaikuttaa rekrytointiin. Tavoite: