Oulunkaaren ympäristölautakunta 53 25.08.2016 Maa-aineslupahakemus Iin kuntaan, Olhavan kylään, hakijana on Anselmi Suomelan perikunta 107/05.50/2016 OULYMP 53 HAKIJA Anselmi Suomelan perikunta VALMISTELIJA Raimo Suomela ympäristötarkastaja, puh. 050 3950366 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA MUUT MAANKÄYTÖN RAJOITUKSET Vireillä oleva Anselmi Suomelan perikunnan maa-aineslupahakemus sijaitsee Iin kunnan Olhavan kylässä, tilalla Harjula RN:o 139-402-41-5. Kyseessä on jatkolupahakemus. Oulunkaaren ympäristölautakunta on myöntänyt 6.11.2013 hakijalle samalle alueelle 20 000 m 3 :n ja 13.5.2015, 790 000 m 3 :n maa-ainesluvat pohjaveden ylä- ja alapuoliselle otolle. Ottolaue sijaitsee maa- ja metsätalousalueella, jossa ei ole kaava- tai muitakaan maankäytön rajoituksia. Ottoalue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Konttikankaan (11 139 051) pohjavesialue on n. 1,1 km itään päin. Myönnettyjen lupa-alueiden välinen, Keelaharjun korkein osa on ollut kajoamiskiellossa alueelta inventoitujen muinaisjäännösten vuoksi. Museovirasto on tehnyt alueella jatkotutkimuksia ja vapauttanut tilan Harjula RN:o 41:5 kuuluvan osan Keelaharjusta maa-ainesten otolle syksyllä 2012 (lausunto 16.10.2012). Hakijalla oli vireillä vesilain mukainen hakemus pohjavesipinnan alapuoliselle otolle. Hakemus jätettiin vuonna 2013 ja sitä täydennettiin vuonna 2014. Koska Keelaharju poistettiin vuoden 2014 lopulla POSKI-projektin yhteydessä pohjavesialueluokituksesta, Pohjois-Suomen AVI päätti, ettei vesilain mukaista lupaa tarvita. Nyt haetaan lupaa osalle tästä tähän asti ottoaluerajausten keskelle jäänyttä korkeinta osaa Keelaharjua. Kyseisellä alueella olevaa, harjun korkeinta ainesta tarvitaan sekoitettavaksi muun ottoalueen maa-aineksen seulonnassa ja murskauksessa tuotannollisista syistä. Haettava ottomäärä on 130 000 m 3, josta pohjavesipinnan yläpuolista ottoa on noin 100 000 m 3. OTTAMISTOIMENPITEET JA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Suunnitellun ottoalueen koko on noin 0,7 ha piirroksessa 8844.2 esitetyn rajauksen mukaisesti. Haettava ottoalue on nykyisen oton pieni laajennus, jolta saadaan tuotantoprosessiin tarvittavaa karkeampaa ainesta. Haettava ottomäärä on 130 000 m 3 :n ja ottamisaika 10 vuotta. Ottosyvyys vaihtelee 17-25 metriin. Luiskaukset muotoillaan edellisten lupien periaatteiden mukaisesti alueen länsireunassa kaltevuuteen 1:3 ja kaksi metriä lopputilanteessa alueelle syntyvän vesialtaan pinnan alapuolelle eli tasolle + 60 (N60), tämän alapuolella kaltevuus on n. 1:1. Pohjoisreunaan tehdään väliaikainen
POHJA- JA PINTAVESIOLOSUHTEET luiskaus kaltevuuteen 1:1, koska otto tulee jatkumaan siihen suuntaan. Vähimmäisottotaso on + 57,0 (N60) eli nykyisen luvan mukaisesti vähintään 5 metriä pohjavesipinnan alapuolelle. Käytännössä otto tapahtuu nykyisellä ja haettavalla ottoalueella ensin pohjavesipinnan yläpuolisella osalla. Ottamiseen liittyvät toiminnot järjestetään nykyisen ottoluvan lupaehtojen mukaisesti, koska otto on nykyisen oton pienimuotoista laajennusta. Polttonesteet säilytetään kaksoisvaipallisissa säiliöissä ja tankkausalueiden pohjat on tehty tiiviillä maa-aineksilla sekä muovikalvolla vettä läpäisemättömiksi siten, ettei pohjaveden pilaantumisvaaraa synny. Mahdollisia vahinkoja tarkkaillaan silmämääräisesti ja mahdollisista öljyvuodoista ilmoitetaan välittömästi lupa- sekä pelastusviranomaisille ja ryhdytään puhdistustoimiin. Nykyinen ottoalue on aidattu ja varustettu sähkötoimisella portilla, koska alueella tullaan toimimaan pitkään. Laajennusalue jää aidatun alueen sisälle, joten lisäsuojauksia ei tarvita. Alue on sijainnut 3. luokan pohjavesialueella 11139008 Keelaharju, joka on poistettu pohjavesialueluokituksesta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut 3.2.2015 päätöksen, jonka mukaan pohjaveden alapuoliselle otolle ei tarvita vesilain mukaista lupaa. Keelaharjun alueella on otettu Oulun talousalueen betoniteollisuuden tarpeisiin graniittivaltaista harjuainesta yli kymmenen vuoden ajan. Harjukiviainesten oton keskittäminen Keelaharjun kaltaiseen kohteeseen, jossa erittäin hyvälaatuista betonin raaka-ainesta voidaan ottaa pohjavesipinnan ylä- ja alapuolelta on kestävän kehityksen mukaista toimintaa ilman, että siitä on haittaa ympäröivälle luonnolle tai alueelliselle pohjaveden hyödyntämiselle. Keskittämällä harjuaineksen ottoa Keelaharjuun, voidaan betoniteollisuuden tarpeita Oulun-Kemin talousalueita tyydyttää jopa 20 vuodeksi. Uutta lupaa haetaan pohjavesipinnan ylä- ja alapuoliselle otolle suunnitelmapiirrosten mukaiselle alueelle. Tulevaisuudessa haetaan lupaa pohjavesipinnan alapuoliselle otolle myös tilan pohjoisosan vanhoille ottoalueille sekä loppuosalle kajoamiskiellosta vapautuneelle alueelle. Nykyiselle ottoalueelle asennettiin pohjaveden havaintoputki 2.10.2012. Pohjavesipinta mitattiin 9.10.2012 tehdyn maastokartoituksen yhteydessä, jolloin se oli asettunut tasolle +62,62 (N60). Geopudas Oy:n maastokäynnillä 6.6.2016 putken pohjavesipinta oli tasolla + 62,58 (N60). Putki ulottuu tasolle +58,45 (N60). Putken läheisyydessä on tasolle +56,0 (N60) ulottuva POSKI- projektin havaintoputki 0913, jonka pohjavesipinta on 4.9.2013 ollut tasolla + 62,66 (N60). Harjun korkeimmalla kohdalla, ottoalueen luoteisosassa sijaitsevan putken 0513 pohjavesipinta on tuolloin ollut tasolla + 60,76. Putki ulottuu noin tasolle + 51,0 ja vesipinta oli 12.2.2015 tasolla + 61,07 (N60). Vanhalla ottoalueella on noin tasolle +65,0 (N60) ulottuva, osittain maa-aineksella täyttynyt havaintoputki, jossa vesipinta oli 9.10.2012 tasolla +65,18 (N60). Kyseessä on alueella sijaitseva moreenikerroksen päällä oleva orsivesi. Putki ei yllä pohjavesikerroksen tasolle asti. Näiden havaintojen perusteella tulevan altaan vesipinta asettuu arviolta noin tasolle + 62,0 (N60). Pohjaveden virtaussuunta on ottoalueen kohdalla
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET havaintoputkien perusteella etelästä pohjoiseen. Harju on antikliininen ja purkaa pohjavettä viereisille soille. Kuten edellä on todettu, haettava otto on nykyisen toiminnan laajentamista nykyisen maa-aineslupa-alueen sisällä, eikä sillä ole nykyistä suurempia ympäristövaikutuksia. Museovirasto on tutkinut aluetta useina vuosina ja tilan Keelaharjun alue on vapautettu maa-ainesten otolle syksyllä 2012. Otto- tai sen vaikutusalueella ei ole taattu erityisiä, suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristön säilyttäminen vaarantuisi hankkeen johdosta. Kusisuon Natura-alue (FI1106401, SCISPA) sijaitsee noin 1,7 km:n etäisyydellä suunnitellun ottoalueen itäpuolella. Alue sijaitsee niin kaukana, että otolla ei ole vaikutusta suojelualueen luonnonarvoihin. Kaivettava vesiala on vähintään 5 metriä syvä, jolloin veden laatu pysyy hyvänä vuotuisen veden vertikaalisen kierron ansiosta. Oton vaikutuksesta pohjaveden lämpötila todennäköisesti hieman nousee ja veden kemialliset ominaisuudet muuttuvat jonkin verran. Muutoksilla ei ennalta arvioiden kuitenkaan ole vaikutusta pohjaveden hyödyntämiselle harjujakson muilla pohjavesialueilla. Humuspitoisia maa-aineksia ei sijoiteta altaan reuna-alueelle, hiekkaista/ soraista suojavyöhykettä jätetään vähintään 5 metriä. Oton vaikutuspiirissä ei maastokartoituksessa havaittu luonnontilaisia lähteitä eikä alueen lähellä ole pohjavedenottamoita tai yksityistalouksien käyttövesikaivoja. Ottosuunnitelman mukaisesti toimittaessa ei otosta ole haittavaikutuksia pohjaveden laadulle tai määrälle. Keelaharju poistettiin vuoden 2014 lopulla POSKI-projektin yhteydessä pohjavesialueluokituksesta. Kulkuyhteydet Ottoalueelta materiaalien kuljetus tapahtuu Konttila - Oijärventietä pitkin kuluttajille. Kaivannaisjätteet MAISEMOINTI JA ALUEEN JÄLKIKÄYTTÖ Toiminnasta tulee pintamaita 3000-4000 m 3, jotka käytetään ottoalueen maisemoinnissa. Kantoja ja hakkuutähteitä tulee 3-5 m 3, jotka käytetään energiahakkeeksi ja kasvillisuuden kasvualustaksi. Koska haettava laajennusalue on pieni, pintamaat kuoritaan oton alkuvaiheessa ja sijoitetaan nykyisen lupa-alueen kaakkois- ja lounaispuolisille tilan osille piirrosten 8844.2 ja 8844.4 mukaisesti. Luiskien muotoilua suoritetaan oton aikana siltä osin, kun se on toiminnan kannalta mahdollista. Länsireunan luiskaukset tehdään kaltevuuteen 1:3 kahden metrin syvyyteen, eli tasolle +60,0 (N60), tämän alapuolella noin kaltevuuteen 1:1, pohjoisreunaan tehdään väliaikainen luiskaus kaltevuuteen 1:1. Itä- ja eteläreunan otto yhdistetään nykyiseen ottoon. Alueelle muodostuu vesiallas, jota voidaan käyttää tulevaisuudessa virkistyskäyttöön.
Myöhempien ottovaiheiden jälkeen alueetta voitanee käyttää myös vapaa-ajan asutuksen kohteena. ASIAN KÄSITTELY Maa-aineslupahakemus on kuulutettu Iin kunnan yleisellä ilmoitustaululla 17.6. - 18.7.2016 ja Iin kunnan www.sivulla. Asiapaperit ovat olleet nähtävillä vastaavana aikana Iin kunnanviraston neuvonnassa os. Jokisuuntie 2. Rajanaapureille on ilmoitettu erikseen kirjallisesti hankkeesta. Muistutukset Hakemukseen ei ole jätetty muistutuksia. Lausunnot ASIAN VALMISTELIJAN PÄÄTÖSESITYS Hakemukseen on pyydetty Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta lausunto. Ely-keskuksella ei ole tähän hakemukseen lausuttavaa, koska kyseinen hakemus on pieni hakemus, joka liittyy laajempaan kokonaisuuteen.ottoalue ei myöskään ole pohjavesialueella. Oulunkaaren ympäristölautakunta myöntää Anselmi Suomelan perikunnalle 130 000 m 3 :n maa-ainesluvan soran ja hiekan otolle. Ottopaikka sijaitsee Iin kunnassa, Olhavan kylässä, tilalla Käpylä RN:o 139-402-45-5. Maa-ainesten otossa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä. 1. Maa-ainesten ottopaikka tulee merkitä paaluilla maastoon. 2. Ottoalueelle tulee merkitä kiinteä korkotaso, josta voidaan seurata maa-ainesten ottotasoa. 3. Maa-ainesten ottotaso saa ulottua tasolle + 60,00 (N60). 4. Rajanaapuriin tulee jättää ottamissuunnitelman mukainen suojaetäisyys. 5. Mikäli ottoalueella säilytetään poltto- ja voiteluaineita, tulee ne säilyttää kaukalossa tai kaksoisvaippasäiliössä. Tankkauspaikka tulee varustaa muovilla tai vastaavalla eristeellä, jonka päälle tulee levittää tiivistä maa-ainesta. 6. Toiminnan aikana tulee tarkkailla koneiden kuntoa. Maahan valuneet öljyvuodot tulee siivota pois mahdollisimman pian. 7. Toiminnan päätyttyä, maa-ainesten ottoalueelta tulee siivota pois kaikki seka- ja metallijätteet. Sekajätteet tulee toimittaa jätteiden käsittelyalueelle ja jätemateriaali kierrätykseen. 8. Maa-ainesten päätyttyä ottoalue tulee muotoilla maiseman mukaiseksi. Ottoalueen reunat tulee luiskata 1:1-1:3 ja 1:1 niin kuin suunnitelmassa on esitetty. Ottoalueen muotoilussa saa käyttää maa-aineksen ottamisen yhteydessä syntyviä pintamaita, jotka soveltuvat metsän kasvualustaksi. Maisemoinnin toteutuksessa tulee noudattaa ympäristöhallinnon ohjeiden periaatteita. ( Ympäristöhallinnon ohje 1/2009, liite 9). 9. Maa-ainesluvan haltijan tulee tehdä ilmoitus
lupaviranomaiselle otetuista maa-ainesmääristä ja laadusta vuosittain 31. tammikuuta mennessä. Ilmoitus tehdään maa-ainesten ottoilmoituskaavakkeella, joka löytyy Suomi.fi asiointiympäristöstä. 10. Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on maa-aineksen ottoalueella toimitettava loppukatselmus. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava maa-ainesten ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen pitämistä varten. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle tulee varata tilaisuus olla mukana lopputarkastuksessa. Luvan voimassaolo Tämä maa-aineslupa on voimassa 30.9.2026 saakka. Perustelut Maa-ainesten ottotoiminta ei ole vastoin maa-aineslain 3 :n määräyksiä eikä alueella ole voimassa toimenpiderajoituksia asemakaavan tai yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki 3-7, 10-13, 19 ja 23 a. Maa-ainesasetus 9. Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä ( 190/2013) 4. VAKUUS Luvan hakijan tulee jättää Oulunkaaren ympäristölautakunnalle vakuus maa-aineslain 11 :n nojalla määrättyjen toimintojen suorittamiseksi Oulunkaaren ympäristölautakunnan voimassa olevan maksutaulukon mukaisesti. Vakuus on 1500 ottamisalueen hehtaaria kohti lisättynä 0,03 hyväksyttyä kokonaismäärän jokaista kuutiota kohti.vakuuden määrä on 0,7 ha x 1500 + 130 000 x 0,03 = 4950,00 LUPAMAKSU Tämän maa-ainesluvan käsittelymaksu on 910,00. YMPÄRISTÖJOHTAJAN PÄÄTÖSESITYS Luvan hakijan on maksettava vuosittain jälkihoidon hyväksymiseen saakka voimassa olevan taksan mukainen valvontamaksu, joka on 5,5 myönnettyä maa-aineksen kokonaismäärän tuhatta kuutiota kohti kuitenkin vähintään 150,00 vuodessa. Päätöksen muutoksenhakuohjeet ovat pöytäkirjan liitteenä. Lautakunta hyväksyy valmistelijan päätösesityksen. Päätös: Lautakunta hyväksyi esityksen yksimielisesti.