1 (5) ELÄIMILLE KÄYTETTÄVIEN MIKROBILÄÄKKEIDEN MYYNTI LISÄÄNTYI HIEMAN Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle toimittamiin tilastoihin ja ne ilmoitetaan painoyksikköinä (kg vaikuttavaa ainetta). Oletuksena on, että myydyt lääkkeet käytetään tarkkailuajanjakson aikana. Kokonaiskulutus oli alimmillaan vuonna 2003, noin 13 000 kg. Sen jälkeen kulutus lähti kasvuun ja oli vuonna 2008 noin 17 300 kg. Viime vuosina myynti on pysynyt 16 000 kg tuntumassa. Vuoden 2013 myynti oli 16 300 kg. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 2 %. Kulutuksen ilmoittaminen painoyksikköinä ei sellaisenaan kerro onko mikrobilääkkeiden käyttö eläimille lisääntynyt tai vähentynyt, koska siinä ei oteta huomioon muutoksia eläinten lukumäärässä. Lisäksi eri lääkeryhmien teho vaikuttavan aineen painoyksikköä kohti vaihtelee eli saman tehon saavuttamiseksi eri lääkeaineita tarvitaan erilaiset määrät. Lääkeryhmien kg-kulutusta tulee siksi verrata ennen kaikkea saman luokan myyntiin pidemmällä aikavälillä. EU HARMONISOINTI Kulutustietojen kerääminen on vuosina 2009-2010 harmonisoitu eurooppalaisen eläinlääkkeiden kulutuslukuprojektin (European Surveillance of Veterinary antimicrobial Consumption, ESVAC) mukaiseksi. Mm. lääkeaineryhmittelyä on muutettu ja paikallisesti iholle, korviin ja silmiin annosteltavien valmisteiden kulutuksen seurannasta on luovuttu. Suurin muutos koskee penisilliinikulutuksen laskentaa. Harmonisoidussa raportoinnissa penisilliinien kulutus ilmoitetaan aktiivisena aineena (aikaisemmin pro-drug-lääkkeenä). Vertailun mahdollistamiseksi penisilliinin vuosien 2010-2013 kulutus on laskettu sekä vanhalla että uudella menetelmällä. Harmonisoidulla tavalla laskettu penisilliinin vuoden 2013 kokonaiskulutus on noin 24 % vanhalla laskutavalla saatua tulosta pienempi. Vastaavasti kaikkien mikrobilääkkeiden kulutus on noin 11 % vanhalla laskutavalla saatua pienempi. Kulutusluvut raportoidaan muutaman vuoden ajan molemmilla laskutavoilla, kunnes siirrytään käyttämään vain harmonisoitua menetelmää. Tämän kirjoituksen kulutustarkastelu perustuu vanhaan laskutapaan. Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä. 1 Ei sisällä ihmisille hyväksyttyjen, mutta eläimille määrättyjen tai käytettyjen mikrobilääkkeiden kulutusta. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet Finnish Medicines Agency PL 55, 00034 FIMEA Puh. 029 522 3341 kirjaamo@fimea.fi www.fimea.fi Y-tunnus 0921536-6
2 (5) 1. KOKONAISKULUTUS LÄÄKERYHMITTÄIN Beetalaktaamit ovat eläimille eniten käytettyjä mikrobilääkkeitä. Tärkeimmän beetalaktaamin, penisilliinin, kulutus oli viime vuonna yli 7 600 kg eli melkein puolet kokonaiskulutuksesta 2. Seuraavaksi käytetyimpiä ovat sulfa-trimetopriimi yhdistelmä (3 100 kg) ja tetrasykliinit (2 400 kg). Mikrobilääkkeiden kokonaismyynti lisääntyi viime vuonna 2 %. Sekä kiloissa että suhteellisesti mitattuna eniten lisääntyi tetrasykliinien (630 kg, 36 %) myynti. Lähes kaikkia muita lääkeryhmiä myytiin edellisvuotta vähemmän. Suhteellisesti eniten väheni 3. polven kefalosporiiinien myynti (- 43 %, - 6 kg). Penisilliinin myynti kasvoi selvästi koko viime vuosikymmenen, mutta on vuoden 2010 jälkeen vähentynyt. Lääkeryhmistä suhteellisesti eniten 2000-luvulla on lisääntynyt aminopenisilliinien kulutus. Viime vuonna niitä myytiin yli 1 300 kg, eli kaksi kertaa enemmän kuin 10 vuotta sitten. Kefalosporiinien kulutus on 2000-luvulla ollut melko tasaista (sisältyy kuvassa 1. kohtaan Muut beetalaktaamit ). Eläimille käytetään ennen kaikkea ensimmäisen polven kefalosporiineja (99 % kefalosporiineista). Kuva 1. Eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden kulutus lääkeryhmittäin (kg vaikuttavaa ainetta) *EU harmonisoitu kulutus 2010 lähtien. Maailman terveysjärjestön (WHO) listaamia ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeitä mikrobilääkkeitä eli fluorokinoloneja, kolmannen polven kefalosporiineja ja makrolideja myytiin vuonna 2013 eläinlääkkeissä yhteensä noin 569 kg, eli niiden osuus kilomääräisestä kokonaismyynnistä oli noin 3,5 %. Fluorokinolonien kokonaiskulutus viime vuonna oli 105 kg (sisältyy kuvassa 1. kohtaan Muut ), kymmenessä vuodessa niiden myynti on lisääntynyt noin 30 %. Kolmannen polven kefalosporiinit tulivat markkinoille muutama vuosi sitten, vuonna 2012 niitä myytiin 15 kg ja viime vuonna niiden kulutus lähes puolittui 8 kg:aan. Makrolidien myynti on raportoitu erikseen vasta muutaman vuoden ajan 3, vuonna 2013 niitä myytiin 456 kg. 2 Penisilliinin EU -harmonisoitu kulutus on 5 700 kg, 40 % harmonisoidusta kokonaiskulutuksesta 3 Raportoitu aikaisemmin yhdessä linkosamidien kanssa. Tarkemmat tiedot kulutuksesta Fimean Yksityiskohtaiset taulukot -verkkosivulta
3 (5) 2. MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ ANTOTAVOITTAIN Useimpia eläinten mikrobilääkevalmisteita käytetään monen eläinlajin hoitamiseen. Koska eläinlääkkeiden kulutusmäärät perustuvat lääketukuista saataviin valmistekohtaisiin tilastoihin, niiden perusteella ei voida laskea eri eläinlajeille annettujen mikrobilääkkeiden määrää. Sen sijaan lääkkeiden antotapoja voidaan eritellä. Mikrobilääkkeitä annetaan suun kautta, injektioina ja iholle. Lypsylehmille niitä annetaan lisäksi utareen sisäisesti. Kuvassa 2. on eritelty mikrobilääkkeet antotavoittain. Mukana eivät ole paikallisesti iholle, korviin ja silmiin annetut mikrobilääkkeet, joiden kulutus on ollut vähäinen (kokonaismyynti alle 200 kg/vuosi) 4. Kuva 2. Vuosina 2001-2013 myytyjen mikrobilääkkeiden määrät antotavoittain (kg vaikuttavaa ainetta) *EU -harmonisoitu kulutus 2010 lähtien. Suomessa suurin osa mikrobilääkkeistä annetaan eläimille injektioina. Injektiovalmisteiden osuus kokonaiskulutuksesta vuonna 2013 oli 54 % ja suun kautta annettavien 44 %. Injektiona annettavien valmisteiden kulutus pysyi vuoden 2012 tasolla. Suun kautta annettavien valmisteiden myynti lisääntyi 5 % (330 kg). Utareensisäisesti annosteltavia laktaatiokauden valmisteita myytiin edellisvuotta vähemmän, mutta umpeenpanotuubien myynti lisääntyi hieman. Injektiona annettavien penisilliinien myynti on vuoden 2010 jälkeen vähentynyt 9 %, mutta ne ovat edelleen eläimille ylivoimaisesti eniten käytettyjä injektiovalmisteita (7 300 kg, 83 % injektiovalmisteiden kokonaiskulutuksesta) 5. Huomattavin muutos injektiovalmisteiden kulutuksessa vuonna 2013 oli kolmannen polven kefalosporiinien myynnin väheneminen lähes puoleen. Suun kautta annetuista valmisteista eniten käytettyjä olivat sulfonamidit (2 800 kg), tetrasykliinit (1 800 kg) ja ensimmäisen polven kefalosporiinit (770 kg). Näistä tetrasykliinien myynti kasvoi huomattavasti (+600 kg, 48 %). Sulfonamidien myynti pysyi edellisvuoden tasolla, kun taas ensimmäisen polven kefalosporiineja myytiin aikaisempaa vähemmän (-105 kg, 12 %). Myös makrolidien, linkosamidien ja pleuromutiliinien myynti väheni. Suhteellisesti eniten lisääntyi amfenikolien myynti, se kaksinkertaistui. Kymmenen vuoden tarkastelussa 4 Tilasto ennen vuotta 2009. Paikallisesti iholle, korviin ja silmiin annosteltavien mikrobilääkkeiden seurannasta luovuttiin EU-harmonisoinnin myötä. 5 Injektiona annettavien penisilliinien EU -harmonisoitu kulutus on 5500 kg, 79 % injektiovalmisteiden harmonisoidusta kokonaiskulutuksesta
4 (5) painoyksiköissä eniten on lisääntynyt sulfonamidi-trimetopriimi yhdistelmän ja aminopenisilliinien myynti. Ensimmäisen polven kefalosporiineja käytetään erityisesti pieneläimille. Tetrasykliineillä ja makrolideillä lääkitään pääasiassa tuotantoeläimiä. Sulfonamideja käytetään useille eläinlajeille. Suun kautta annettavista aminopenisilliineista suurin osa menee pieneläimille, amfenikoli kaloille ja pleuromutiliinit sikojen hoitoon. 3. ELÄINRYHMIEN LÄÄKINTÄÄN TARKOITETUT VALMISTEET Osa suun kautta annettavista valmisteista on tarkoitettu annosteltavaksi rehuun tai juomaveteen sekoitettuna. Näin lääkitään kerralla suuria eläinmääriä. Vuonna 2013 ryhmälääkintään tarkoitettuja valmisteita myytiin noin 3 800 kg. Ryhmälääkkeiden osuus kaikkien suun kautta annettavien valmisteiden kulutuksesta oli 53 % ja mikrobilääkkeiden kokonaiskulutuksesta 23 % 6. Vastaavat osuudet vuonna 2008 olivat 73 % ja 33 %. Kuva 3. Ryhmälääkintään käytettyjen mikrobilääkkeiden osuus suun kautta annettavien mikrobilääkkeiden kulutuksesta. 4. UTARETULEHDUKSEN PAIKALLISHOITO MIKROBILÄÄKKEILLÄ Lehmän utaretulehduksen paikallishoitoon käytettävien mikrobilääkkeiden myynti on vähentynyt 2000-luvun alusta huomattavasti 7. Myös lypsylehmien lukumäärä on vähentynyt merkittävästi. Kuvassa 4 on utareen paikallishoitoon käytettävien valmisteiden myynti suhteutettuna lehmien määrään. Erityisesti lypsykauden valmisteita käytetään aikaisempaa vähemmän, sen sijaan umpeenpanovalmisteiden kulutus on pysynyt varsin tasaisena. 6 Ryhmälääkkeiden osuus mikrobilääkkeiden EU harmonisoidusta kokonaiskulutuksesta 26 % 7 Tarkemmat tiedot Fimean Yksityiskohtaiset taulukot -verkkosivulta
5 (5) Kuva 4. Laktaatiokauden ja umpeenpanovalmisteiden myynti suhteutettuna lypsylehmien lukumäärään (sininen ja punainen pylväs) sekä lypsylehmien lukumäärä (vihreä käyrä). YHTEENVETO Eläimille tarkoitettujen mikrobilääkkeiden kokonaiskulutus oli vuonna 2013 noin 16 300 kg eli myynti lisääntyi hieman vuoteen 2012 verrattuna. Vaikka useimpien lääkeryhmien myynti väheni, erityisesti suun kautta annettavia tetrasykliinejä myytiin edellisvuotta enemmän. Useilla valmisteilla on monta kohde-eläinlajia, joten yksin kulutuslukujen perusteella ei voida tietää, mistä muutokset kulutuksessa johtuvat. Jotta voitaisiin arvioida eläinten mikrobilääkkeiden käytössä tapahtuneita todellisia muutoksia, tulisi kulutus suhteuttaa eläinten lukumäärään. Eurooppalaisen kulutuslukuprojektin puitteissa tuotantoeläinten lukumäärä on otettu huomioon. ESVAC-raporttien 8 mukaan Suomessa käytetään useisiin Euroopan maihin verrattuna huomattavasti vähemmän mikrobilääkkeitä eläimille (eläinten määrään suhteutettu kulutus). Mikrobilääkkeiden myynti lisääntyi meillä 2000-luvulla. Vuoden 2010 jälkeen kulutus on pysynyt noin 16 000 kg tuntumassa ja muutokset vuosimyynnissä (kg) ovat olleet muutamia prosentteja. Mikrobilääkkeiden runsas käyttö nopeuttaa lääkeaineille vastustuskykyisten taudinaiheuttajien valikoitumista. Bakteerien lääkeresistenssillä on merkitystä sekä kansanterveydelle että eläinten hoidon teholle. Eläinten tartuntatauteja voidaan ennaltaehkäistä ennen kaikkea huolehtimalla hyvistä tuotanto- ja elinolosuhteista, jolloin mikrobilääkkeiden käyttöä voidaan vähentää. Käytön tulee olla hallittua ja perustua mahdollisuuksien mukaan bakteeriviljelyyn ja herkkyysmäärityksiin. Lisätietoja: Katariina Kivilahti-Mäntylä Eläinlääkäri p. 029 522 3354, katariina.kivilahti-mantyla(at)fimea.fi 8 European Surveillance of Veterinary Antimicrobial Consumption (ESVAC) http://www.ema.europa.eu/ema/index.jsp?curl=pages/regulation/document_listing/document_listing_000302.jsp