Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015/ taustamateriaalia koulutusjaoston kokoukseen 19.10.2011 KM Matti Keskinen 12.10.2011
Matti Keskinen Koulutus: Ammattikasvatuksen maisteri MBA Ins. Opettaja Työkokemus: Lehtori (ammattiaineet), 6v. Rehtori, 14v. Ilomantsin opp.keskus (yhdistetty maatalous- ja ammattioppilaitos) Yrittäjä, 2 v. Salon aikuiskoulutuskeskus Forssan aikuiskoulutuskeskus HRM Consulting (ammattikasvatus, EU-hankkeet) Suomen nosturikoulutus Oy
Ohjausryhmä Sanna Halttunen-Välimaa, pj Outi Rannikko Harri Haarikko Carola Bryggman Pirkko Kuhmonen, siht. Martti Rantala Esa Högblom Juha Pusila Kokoukset: 29.6, 18.8, 19.9, 4.10, 2.11
Taustamateriaali Selvityksen taustamateriaalina on käytetty: OKM:n järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishankkeen suosituskirjeet Turun yliopiston haastatteluselvitys: Varsinais-Suomen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yhteistyö ja kehitysnäkymät Varsinais-Suomen aikuiskoulutusstrategia 2009 2015 Kesu Varsinais-Suomen maakuntastrategia Valtakunnallisen PARAS-hankkeen väestöpohjavaatimukset Maakunnalliset opiskelijamääräennusteet Sosiaalipartnereiden kannanotot Muiden maakuntien selvitykset Koulutuksen järjestäjien yhteistyösopimus
Perustietoja koulutuksen järjestäjistä Koulutuksen järjestäjä Peimarin koulutuskuntayhtymä Koulutuspaikat Liikevaihto M Työelämän kehittämis- ja Perus-tutkinnot Oppi-sopimus (lisäkoulutus) Yht. Nuorisokoulutus Aikuiskoulutus Projektit palvelutehtävä 955 0 14,4 9,1 3,1 0,3 Ei Turun kaupunki 4 250 1 150 51,1 20,1 5,7 3,0 On Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä 1 655 270 20,7 16,3 3,9 0,6 On Turun aikuiskoulutussäät 160 120 20,3 0 19,6 0,7 On iö Raision seudun koulutuskuntayhtymä 1 440 390 21,1 14,6 6,4 0,1 On Salon seudun koulutuskuntayhtymä 1 640 340 27,1 16,3 8,5 0,6 On Turun ammattiopistosäätiö 310 0 4,5 3,4 0,6 0,3 On määrä-aikainen Yhteensä 10 410 2 270 159,2 79,8 47,8 5,6
Teemahaastattelut Haastateltava Organisaatio Aika Risto Sinervo Lounais-Suomen ky. 22.8. klo. 9.00 Ilkka Harkkila Peimarin ky. 23.8 klo. 13.00 Maria Taipale (+pj hallituksesta) Raision ky. 6.9. klo. 8.15 Olli-Pekka Juhantila (+ Havanko, Bragge) Salon seudun ky. 15.8. klo. 9.00 Harri Seikola Turun akk. 31.8. klo. 11.00 Jarmo Kumpula Turun ammattiopistosäätiö 16.8. klo. 9.00 Timo Jalonen Turun kaupunki 26.8. klo. 8.30 Jouko Lehmusto (+Savolainen) Turun Kaupunki 9.9. klo. 13.00 Mika Helva Turun kaupunki 15.8. klo 13.00 Sirpa Suomi OAJ/AKAVA 31.8. klo. 14.00 Kimmo Puolitaival V-S Ely 5.9. klo. 9.00 Outi Rannikko SAK 24.8. klo. 9.00 Pia Alvesalo EK 30.8. klo. 14.00 Tarja Nuotio Maakuntaliitto 30.8. klo. 9.00 Jukka Lehtinen OKM 17.8. klo. 9.00 Nina Söderlund Maakuntahallitus 8.9. klo. 9.30 Henri Wibom V-S yrittäjät 2.9. klo. 13.00 Jyrki Sjöholm Salon yrittäjät/asiantuntija 23.8. klo. 16.00 Markku Leppälehto Rakennusteollisuus 8.9. klo. 14.00 Teppo Virta Teknologiateollisuus 5.9. klo. 13.00 Kirsti Tuominen STTK 29.8. klo. 10.00 Jaana Mäkikalli Kauppakamari 25.8. klo. 10.00 Kuntaliitto Kari Koski Uusikaupunki 28.10. klo. 14.00
Teemahaastattelut Teemoja olivat: Näkemys Varsinais-Suomen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisverkon kehittämisestä/kehittämistarpeesta ja -suunnista. Näkemys oman alueen toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä (koulutuksen järjestäjän) näkökulmasta Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Varsinais-Suomessa Muutosten mahdollinen aikataulu Muut esille tulevat asiat Haastattelut kestivät yleensä 1-2 tuntia.
Work shop 28.9.2011 Nimi Organisaatio Paikalla Asta Kurri Loimaan te-toimisto aamupäivä Merja Koski Lounais-Suomen kky. koko päivä Risto Sinervo Lounais-Suomen kky. koko päivä Tarja Oikarinen V-S yrittäjät koko päivä Harri Seikola Turun akk koko päivä Ilkka Harkkila Peimarin kky. koko päivä Terhi Hotakka Turun kasvatus ja opetustoimi koko päivä Markku Leppälehto Talonrakennusteollisuus aamupäivä Jarmo Kumpula Turun Ammattiopistosäätiö koko päivä Mika Rantanen Peimarin kky. koko päivä Markku Tähtinen Raseko koko päivä Maria Taipale Raseko koko päivä Olli-Pekka Juhantila Salon seudun kky. koko päivä Jorma Elovaara Salon seudun kky. koko päivä Kirsti Tuominen STTK koko päivä Pirkko Kuhmonen V-S Ely koko päivä Esa Högblom V-S liitto koko päivä Piia Alvesalo EK aamupäivä Henri Wibom V-S yrittäjät aamupäivä Jaana Mäkikalli Turun kauppakamari koko päivä Päivi Korhonen Creadora oy koko päivä Matti Keskinen HRM Consulting koko päivä
Verkostoyhteistyö Teemahaastatteluista: Voisiko maakunnassa olla jokin elin, joka ylläpitäisi strategista kokonaiskuvaa. Tämän ei välttämättä tarvitsisi olla juridinen yksikkö. Strateginen kuva oltava niin uskottava, että kaikki voivat siihen sitoutua. Oma reviiri ei olisi ensisijainen. Kokonaisuus voisi olla myös sellainen missä tehtäisiin rakenteellisia muutoksia ja sen lisäksi olisi ulkopuolinen elin.
Verkostoyhteistyö Koulutuksen järjestäjien, Varsinais-Suomen liiton ja sosiaalipartnerien tulisi yhdessä vahvistaa esim. maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaoston toimintaa koulutuksen järjestäjiin nähden velvoittavaksi. Elimen tulisi koordinoida myös maakunnan hanketoimintaa. Toiminnan operatiivinen toteuttaminen ei voi olla tällöin enää oman työn ohessa tehtävää. Mahdollista on luoda myös uusi elin, ko. toimintaa varten, mutta silloin tulee arvioida uudelleen mm. koulutusjaoston ja erillisten sopimusten merkitys. Koordinoitavat asiakokonaisuudet: Aloituspaikkojen määrittely maakuntatasolla Hankekoordinaatio maakuntatasolla Yhteistyö ja yhteydenpito sosiaalipartnereiden kanssa Yhtenäisten käytänteiden luominen (esim. yritysyhteistyö ja hakeva toiminta) Yhtenäisen laatujärjestelmän luominen Koulutuksen järjestäjät ovat laatineet yhteistyösopimuksen, joka on allekirjoitettu toukokuussa 2011. Eri yhteistyömuotojen on muodostettava yhtenäinen, näkyvä kokonaisuus, jolla on todellista vaikutusta toimintaan.
Oppisopimuskoulutus Oppisopimustoiminnan viranomaistehtävät keskitetään Varsinais- Suomessa yhdelle organisaatiolle. 1. Joku nykyisistä oppisopimustoimistoista organisoisi koko maakunnan oppisopimustoimintaa (OKM-näkemys) 2. Oppisopimustoimintaa varten voidaan luoda oma yhtiö, jonka omistaisivat koulutuksen järjestäjät. 3. Toinen vaihtoehto on löytää neutraali taho, jolle toiminta siirrettäisiin. Tällainen taho voisi olla Varsinais-Suomen maakuntaliitto.
Oppisopimuskoulutus Edut: Kiintiöpaikkojen maakunnallinen koordinointi mahdollista Eri alojen substanssiosaamista paremmin käytössä, laajempaa toimialaosaamista Oppisopimuksen tunnettavuuden lisäämiseen voitaisiin panostaa keskitetysti Selkeämpää yrityksille, opiskelijoille ja ohjaustyössä toimijoille. Toimintatapojen ja lomakkeiden kirjavuus sekoittaa työnantajia Oppisopimuskäytänteet samanlaisiksi koko maakunnassa Vääränlainen kilpailu oppisopimusopiskelijoista/- yrityksistä loppuisi
Oppisopimuskoulutus Reunaehdot: Maakunnalliset toimipisteet on säilytettävä Toiminnan on oltava myös taloudellisesti läpinäkyvää (resursseja käytettävä mahdollisimman paljon koulutuksen järjestämiseen) Koulutuksen laadun varmistamiseen on panostettava Yhdistymisellä ei suoranaisesti haeta säästöä vaan resurssien optimaalista käyttöä. Henkilökunnan edut turvattava Varmistettava sopimuksin kiintiöiden käyttö alueittain
Rakenteelliset ratkaisut, malli 1 Mikäli rakenteellisista ratkaisuista tehdään päätöksiä vuoden 2012 aikana, on mahdollista saada toteuttamiseen ns. porkkanarahoja. Kuntarakenne vaikuttaa palvelurakenteeseen. Ensimmäinen malli perustuu olettamaan, ettei maakunnan ja erityisesti Turun seudun kuntarakenne tule oleellisesti muuttumaan neljän vuoden ajanjaksolla. Malli perustuu kolmeen alueelliseen koulutuksen järjestäjään, joilla olisi vahva rooli työelämän kehittämis- ja palvelutehtävässä. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna kaikki toimijat olisivat oleellisesti vahvempia toteuttamaan hanketoimintaa ja kestämään tiukentuvaa taloustilanneetta. Maakunnallisesti ja seudullisesti ammatillisen koulutuksen koordinointi tehostuisi, koulutusten päällekkäisyyttä voitaisiin estää tehokkaammin kuin nykytilanteessa.
Rakenteelliset ratkaisut, malli 1 Peimarin koulutuskuntayhtymä ja Salon koulutuskuntayhtymä (ja Turku): Peimarin koulutuskuntayhtymän sosiaali- ja terveysalan koulutus palvelee Kaarinan seutua. Vastaavaa koulutusta toteutetaan sekä Turussa että Salossa. Peimarin koulutuskuntayhtymän kautta syntyvät synergia edut ovat sosiaali- ja terveysalan koulutukselle pienet. Peimarin koulutuskuntayhtymän sosiaali- ja terveysalan koulutus voidaan/tulisi siirtää Turun yhteyteen. Turku toteuttaa vastaavaa koulutusta ja synergiaedut olisivat huomattavat. Kaarina liittyy maantieteellisesti, seutukunnallisesti ja työssäkäyntialueena selkeästi Turkuun, näin Turku on luonnollisempi suunta sosiaali- ja terveysalan koulutuksen suhteen kuin Salo. Peimarin luonnonnonvara-alan koulutus Tuorlan maatalousoppilaitoksen ja Paimion metsäalan koulutuksen osalta palvelee koko maakuntaa. Kalatalousalan koulutuksen maantieteellinen koulutustehtävä on laajempi, oppilaitos on ainut merialueen kalatalouskoulu Suomessa. Luonnonvara-alan koulutus voidaan/tulisi liittää Salon koulutuskuntayhtymään. Luononvaraala liittyy heikommin Turun elinkeinorakenteeseen kuin Salon elinkeinorakenteeseen. Luonnonvara-alan koulutusta maakunnassa tulisi kehittää Tuorlan maatalousoppilaitoskeskeisesti. Tämä ei poissulje pienemmän volyymin toimintaa myös muualla, mutta tulevaisuudessa maakunnassa tulee olla yksi selkeä luonnonvara-alan koulutuksen keskittymä. Kalatalousalan koulutus saa jonkin verran synergiaetuja muusta luonnonvara-alan koulutuksesta, joten on perusteltua, että ne pysyivät samalla koulutuksen järjestäjällä.
Rakenteelliset ratkaisut, malli 1 Raisio, Naantali, Loimaa, Uusikaupunki: Raision koulutuskuntayhtymä ja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä voidaan/tulisi yhdistää vahvaksi kokonaisuudeksi. Kyseessä on kaksi koulutuskuntayhtymää, joten luontevaa olisi tarkastella toiminnan jatkamista koulutuskuntayhtymänä. Toinen vaihtoehto on tarkastella toimintaa osakeyhtiönä, mutta välitöntä tarvetta tälle ei ole (aikuiskoulutuksen osalta kilpailuneutraliteettiongelma, Timali).
TURKU: Rakenteelliset ratkaisut, malli 1 Turun osalta ammatillinen koulutus voidaan/tulisi koota nuorten ja aikuisten koulutuksen osalta omiksi kokonaisuuksiksi. Kummallakin puolella on volyymit suuret, joten hallinnollisesti aikuiskoulutus voidaan keskittää säätiöön. Mikäli kaikki ammatillinen koulutus kootaan ammattiopistostrategia mukaisesti yhteen (OKM), tulee tarkastella osakeyhtiömallia. Ammatillinen aikuiskoulutuksen tulee jatkossakin pystyä vastaamaan elinkeinoelämän haasteisiin nopeasti ja joustavasti. Ammatillinen aikuiskoulutus soveltuu huonommin kunnalliseen tilaaja-tuottajamalliin kuin nuorisokoulutus, lisäksi tulee huomioida jatkossa mahdollinen kilpailuneutraliteettiongelma (aikuiskoulutuksen kilpailuneutraliteettiongelma koskee kuntia, kuntayhtymiä ja kunnallisia liikelaitoksia, ei koske osakeyhtiöitä eikä säätiöitä). Mikäli TAO liittyy osaksi Turun muuta ammatillista toisen asteen koulutusta, tulee TAO:n perinteet ja omaleimaisuus turvata. Ministeriön vauhdittamiskirjeen perusteella myös erikoistuneet, kapea-alaiset oppilaitokset voivat toimia jatkossakin itsenäisenä.
Rakenteelliset ratkaisut, malli 2 Mikäli maakunnan ja erityisesti Turun seudun kuntarakenne muuttuu olennaisilta osin yhtenäisemmäksi kuluvalla hallituskaudella, tulee myös ammatillista toisen asteen koulutusta tarkastella uudistuneen kuntarakenteen pohjalta. Turun seutukuntaan ja työssäkäyntialueeseen kuuluvat mm. Kaarina, Raisio, Naantali ja Lieto. Mikäli Turun seudun uusi kunta rakentuisi näiden kuntien pohjalta, tulisi myös ammatillinen koulutus koota tästä lähtökohdasta. Edm. kaltainen ratkaisu Turussa vaikuttaisi myös koko maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoon. Tällöin tulisi tarkastella Salon koulutuskuntayhtymän ja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän yhdistymistä ja lopputulos olisi kaksi maakunnallista laajaa koulutusorganisaatiota, toinen toimisi Turun kaupunkialueella ja toinen muualla Varsinais-Suomessa. Maatieteellisesti ja kuntarakenteen kannalta kuitenkin Uusikaupunki ja Salo ovat jo etäällä tosistaan ja Uudellakaupungilla olisi mahdollista kääntyä myös Länsirannikon Koulutus Oy:n yhteyteen.
Muutoksenhallinta Muutosprosessissa ja sen aikataulutuksessa tulee huomioida seuraavat seikat: Neuvottelut ministeriön kanssa Henkilökunnan kuuleminen Tiedottaminen koko henkilöstölle Tiedottaminen sidosryhmille Yhteistoimintamenettely hyvissä ajoin ennen päätöksen tekoa Koulutuksen järjestämislupien hakeminen ajoissa
Loppuraportti valmistuu 31.11.2011