TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIKYSELY 2013: YLEISKUVA KYSELYN VASTAUKSISTA

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIKYSELY 2013: YLEISKUVA KYSELYN VASTAUKSISTA

Suomen Akatemia TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIKYSELY 2013: YLEISKUVA KYSELYN VASTAUKSISTA Raportin laatijat Suomen Akatemiassa: Anu Nuutinen, Eeva Ikonen, Juha Viitasaari Layout: Hilla Lempiäinen, Sole Lätti (kansi)

Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 1 Kyselyn tausta ja toteutus... 2 2 Kyselyn antama kuva tutkimusinfrastruktuureista... 4 2.1 Keskeiset tulokset... 4 2.2 Tutkimusinfrastruktuurit tieteenalaryhmittäin... 7 2.3 Kansainvälinen yhteistyö... 10 3 Tutkimusinfrastruktuurien jälleenhankinta-arvot ja rahoituslähteet kyselyn pohjalta... 12 3.1 Tutkimusinfrastruktuurien jälleenhankinta-arvot... 12 3.2 Tutkimusinfrastruktuurien rahoituslähteet organisaatiotasolla... 12 4 Yhteenveto... 13 Liite 1. Kyselyn ohjeet... 15 Liite 2. Tutkimusinfrastruktuurit organisaatioittain ja tieteenalaryhmittäin... 19 Tämä raportti tutkimusinfrastruktuurikyselyn vastauksista (pdf) ja listaus vastauksissa kuvatuista tutkimusinfrastruktuureista (Excel) on saatavilla Suomen Akatemian verkkosivuilta www.aka.fi.

TIIVISTELMÄ Tutkimuksen infrastruktuuripolitiikan kehittäminen on Suomessa linjattu yhdeksi keskeiseksi toimeksi laadukkaan tutkimusjärjestelmän vahvistamisessa. 1 Suomesta on puuttunut tutkimuksen käytössä olevista strategisesti merkittävistä tutkimusinfrastruktuureista kokonaiskuva, joka auttaa tutkimusinfrastruktuuripolitiikan kehittämisessä, pitkän aikavälin suunnittelussa ja resurssien ohjauksessa tutkimusinfrastruktuurien investointeihin. Ajantasaisen kokonaiskuvan hahmottamiseksi Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä (FIRI) toteutti yhteistyössä Suomen Akatemian Tieteen tila 2014 -hankkeen kanssa tutkimusinfrastruktuurikyselyn yliopistoille, valtion tutkimuslaitoksille, ammattikorkeakouluille, Arkistolaitokselle ja CSC:lle (Tieteen tietotekniikan keskus) syksyllä 2013. Tavoitteena oli saada kyselyvastausten perusteella Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekarttaa 2014 2020 2 täydentävä yleiskuva tutkimusorganisaatioiden kannalta keskeisimmistä ja strategisesti merkittävimmistä tutkimusinfrastruktuureista. Kyselyn vastauksissa kuvattiin yhteensä 519 tutkimusinfrastruktuuria kaikista 14 yliopistosta, 15 valtion tutkimuslaitoksesta, 17 ammattikorkeakoulusta sekä Arkistolaitoksesta ja CSC:stä eli yhteensä 48 organisaatiosta. Tutkimusinfrastruktuureista 66 prosenttia on yliopistoissa, 24 prosenttia tutkimuslaitoksissa ja kuusi prosenttia ammattikorkeakouluissa. Kyselyvastausten perusteella 344 tutkimusinfrastruktuuria tulkittiin paikallisiksi tutkimusinfrastruktuureiksi. Kyselyn antamat tiedot tutkimusinfrastruktuureista eivät tietenkään kuvaa koko kenttää täydellisesti ja tulokset ovat joiltain osin suuntaa-antavia. Kyselyn tuottama aineisto tarjoaa kuitenkin monipuolisen tietopohjan jatkotyölle yleiskuvan täsmentämisessä strategisesti merkittävistä tutkimusinfrastruktuureista. Kyselyn tuloksia voidaan käyttää pohjana arvioitaessa, kuinka paljon Suomessa tulisi rahoittaa korkealaatuisten tutkimus- ja opetusympäristöjen edellyttämiä tutkimusinfrastruktuureja. Perusaineisto auttaa yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja ammattikorkeakouluja tekemään omia tutkimusinfrastruktuureita koskevia strategioitaan ja suhteuttamaan strategiatyö Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategiaan, tiekarttaan sekä kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuurien jäsenyyksiin. Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014 2020 sisältää merkittävät kansalliset tutkimusinfrastruktuurit ja suomalaisten toimijoiden kumppanuudet ESFRI-tutkimusinfrastruktuureissa 3 sekä esittelee jäsenyydet muissa kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa ja antaa tutkimusinfrastruktuurikyselyn vastausten perusteella yleiskuvan tutkimusorganisaatioiden keskeisimmistä paikallisista tutkimusinfrastruktuureista. Tiekartta 2014 2020 antaa kuvan merkittävien kansallisten tutkimusinfrastruktuurien uusista investointitarpeista seuraavien 10 15 vuoden aikana. 1 Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011 2015. Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2010. ISBN 978-952-485-995-0. 2 Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014 2020. Helsinki 2014. ISBN 978-951-715-867-1. 3 Strategy Report on Research Infrastructures: Roadmap 2010. European Strategy Forum on Research Infrastructures (ESFRI). Luxembourg 2011. ISBN 978-92-79-16828-4. 1

1 KYSELYN TAUSTA JA TOTEUTUS Suomesta on puuttunut tutkimuksen käytössä olevista strategisesti merkittävistä tutkimusinfrastruktuureista kattava kokonaiskuva, joka auttaa tutkimusinfrastruktuuripolitiikan kehittämisessä, pitkän aikavälin suunnittelussa ja resurssien ohjauksessa tutkimusinfrastruktuurien investointeihin. Ajantasaisen kokonaiskuvan hahmottamiseksi Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä (FIRI) toteutti yhteistyössä Suomen Akatemian Tieteen tila 2014 -hankkeen kanssa tutkimusinfrastruktuurikyselyn yliopistoille, valtion tutkimuslaitoksille, ammattikorkeakouluille, Arkistolaitokselle ja CSC:lle (Tieteen tietotekniikan keskus) syksyllä 2013. Tavoitteena oli saada kyselyvastausten perusteella Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekarttaa 2014 2020 4 täydentävä yleiskuva tutkimusorganisaatioiden kannalta keskeisimmistä ja strategisesti merkittävimmistä tutkimusinfrastruktuureista, jotka ovat mahdollistaneet korkealaatuisen tutkimustyön ja edistäneet kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Pyrkimyksenä oli, että kysely tuottaisi tutkimusinfrastruktuureista tietoa, joka on mahdollisimman hyödyllistä myös vastaajaorganisaatioille. Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014 2020 sisältää merkittävät kansalliset tutkimusinfrastruktuurit ja suomalaisten toimijoiden kumppanuudet ESFRI-tutkimusinfrastruktuureissa 5 sekä esittelee jäsenyydet muissa kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa ja antaa tutkimusinfrastruktuurikyselyn vastausten perusteella yleiskuvan tutkimusorganisaatioiden keskeisimmistä paikallisista tutkimusinfrastruktuureista. Tässä raportissa esitellään yleiskuva tutkimusinfrastruktuurikyselyn vastauksista. Listaus vastauksissa kuvatuista tutkimusinfrastruktuureista ja niitä kuvailevista keskeisistä tiedoista (Excel) on myös saatavilla Suomen Akatemian verkkosivuilta www.aka.fi. Tiedonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselynä yliopistoille, ammattikorkeakouluille, valtion tutkimuslaitoksille, CSC:lle ja Arkistolaitokselle. Kyselyn valmisteluvaiheessa saatiin useilta vastaajaorganisaatioilta hyödyllistä palautetta tiedonkeruun viimeistelyyn. Kyselylomakkeet ja ohjeistus toimitettiin 61 organisaatiolle 14.10.2013. Niitä yliopistoja, joissa on lääketieteellinen tiedekunta, pyydettiin kattamaan vastauksessaan myös sellaiset yliopistosairaaloiden tutkimusinfrastruktuurit, joita yliopiston tutkijat ovat voineet käyttää. Vastausten palauttamisen määräaika oli 9.12.2013. Kyselyn vastauksissa kuvattiin yhteensä 519 tutkimusinfrastruktuuria kaikista 14 yliopistosta, 15 valtion tutkimuslaitoksesta, 17 ammattikorkeakoulusta sekä Arkistolaitoksesta ja Tieteen tietotekniikan keskuksesta (CSC) eli yhteensä 48 organisaatiosta. 6 Tiedonkeruussa vastaajat listasivat taulukkopohjaan olemassa olevat, keskeisimmät ja strategisesti merkittävimmät tutkimusinfrastruktuurit ja vastasivat jokaisen tutkimusinfrastruktuurin osalta muutamiin tutkimusinfrastruktuuria kuvaileviin kysymyksiin (ks. kyselyn ohjeet liitteessä 1). Organisaatiot myös kuvasivat avovastauksissaan, miten tutkimusinfrastruktuurien ja tutkimusta tukevien opetusinfrastruktuurien kestävä ylläpito ja rahoitus on organisaatiossa järjestetty. 4 Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014 2020. Helsinki 2014. 5 Strategy Report on Research Infrastructures: Roadmap 2010. European Strategy Forum on Research Infrastructures (ESFRI). Luxembourg 2011. 6 Tämän lisäksi viisi organisaatiota ilmoitti, ettei heillä ole kyselyssä kartoitettuja tutkimusinfrastruktuureja. Kyselyn kokonaisvastausprosentti oli 87 %. 2

Tutkimusinfrastruktuurin määrittely Tutkimusinfrastruktuuri on tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa innovaatiotoiminnan eri vaiheissa tapahtuvan tutkimus- ja kehitystyön, tukee organisoitunutta tutkimustyötä, tutkijankoulutusta ja yliopistoissa tapahtuvaa opetusta sekä ylläpitää ja kehittää tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia. Esimerkkejä tutkimusinfrastruktuureista ovat suuret tutkimuslaitteistot, tutkimus- ja mittausasemat, tutkimusalukset, erityislaboratoriot, tutkimuksen tietoinfrastruktuurit, avoimet tietoaineistot, tutkimuksen tietoliikenneverkot, arkistot, kansallisen tason kirjastot ja suurteholaskennan keskukset sekä tutkimuslaitosten tarjoamat mahdollisuudet laajoihin kenttäkokeisiin ja seurantoihin. Tutkimusinfrastruktuurin käsitteeseen kuuluu myös sen ylläpito ja huolto sekä käyttäjille tarjotut tukipalvelut. Tutkimusinfrastruktuurin optimaaliseen rakenteeseen vaikuttaa tutkimusala sekä käyttäjäyhteisöt ja niiden tarpeet. Tutkimusinfrastruktuureja kuvaavat seuraavat seikat: 1. Tutkimusinfrastruktuuri on tieteellisesti merkittävä, ja sen toiminta tuottaa lisäarvoa kansallisella tai kansainvälisellä tasolla; 2. Tutkimusinfrastruktuuria käytetään tutkimuksessa, tutkijoiden koulutuksessa tai sitä käytetään tutkimustyön ohessa myös opetuksessa; 3. Tutkimusinfrastruktuurin ylläpidosta ja palvelusta on osoitettavissa hallintorakenteet tai vähintään vastuuhenkilöstö; 4. Tutkimusinfrastruktuuria hyödyntää jatkuvasti merkittävä määrä tutkijoita; 5. Tutkimusinfrastruktuuri tarjoaa käyttäjille palveluja tutkimusinfrastruktuurin hyödyntämisessä; 6. Tutkimusinfrastruktuurin hyödyntämiselle on periaatteessa vapaa pääsy. Edellytyksenä voi olla kuitenkin tutkimussuunnitelman hyväksyminen ja kohtuullinen korvaus käyttökustannuksista sekä saadusta ohjauksesta ja palvelusta; 7. Tutkimusinfrastruktuurilla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 3

km. 2 KYSELYN ANTAMA KUVA TUTKIMUSINFRASTRUKTUUREISTA 2.1 KESKEISET TULOKSET Organisaatioiden vastauksissa kuvattiin yhteensä 519 tutkimusinfrastruktuuria kaikista 14 yliopistosta, 15 valtion tutkimuslaitoksesta, 17 ammattikorkeakoulusta 7 sekä Arkistolaitoksesta ja CSC:stä. Periaatteena oli, että kaikki organisaatioiden ilmoittamat tutkimusinfrastruktuurit lasketaan mukaan niin, että sama tutkimusinfrastruktuuri esiintyy analyysissä vain yhden kerran. Sama tutkimusinfrastruktuuri tarkoittaa sitä, että eri organisaatiot ovat ilmoittaneet saman tutkimusinfrastruktuurin. 8 Tulosten tulkinnassa on kuitenkin otettava huomioon se, että monet kansalliset infrastruktuurit ovat luonteeltaan verkostoja, jolloin 519 tutkimusinfrastruktuuria sisältää myös kaikki ne eri organisaatioiden ilmoittamat tutkimusinfrastruktuurit, jotka yhdessä muodostavat kansallisen tutkimusinfrastruktuurin (esim. Biokeskus Suomi). Osa näistä kuuluu kansainväliseen verkostoon (esim. Euro- BioImaging-hanke, EuBI). Kyselyvastausten perusteella 344 tutkimusinfrastruktuuria tulkittiin paikallisiksi tutkimusinfrastruktuureiksi. 9 Tutkimusinfrastruktuureista 66 prosenttia on yliopistoissa, 24 prosenttia tutkimuslaitoksissa ja kuusi prosenttia ammattikorkeakouluissa (kuva 1). Esimerkiksi Helsingin yliopisto ilmoitti 99 ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 24 tutkimusinfrastruktuuria. Organisaatiokohtaiset tiedot ovat liitteessä 2. Yhteensä 44 tutkimusinfrastruktuurille ilmoitettiin vähintään kaksi isäntäorganisaatiota. Näistä 38:lla jokin yliopisto on toinen isäntäorganisaatio. 350 342 300 250 200 150 122 100 50 0 31 12 12 Yliopisto (14) Tutkimuslaitos (15) AMK (17) CSC Arkistolaitos Ensimmäiseksi ilmoitettu isäntäorganisaatio Kuva 1. Tutkimusinfrastruktuurit isäntäorganisaation mukaan organisaatioryhmittäin Huomautus: Suluissa on ilmoitettu tutkimusinfrastruktuureja ilmoittaneiden organisaatioiden määrä. Yliopistollisten sairaaloiden tutkimusinfrastruktuurit sisältyvät yliopistojen vastauksiin. 7 Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston laatimassa tarkentavassa ohjeistuksessa ammattikorkeakouluja neuvottiin ilmoittamaan korkeintaan kaksi tutkimusinfrastruktuuria kustakin ammattikorkeakoulusta. 8 Kyselyvastauksissa ilmoitettiin yhteensä 586 tutkimusinfrastruktuuria, joista 67 rajattiin analyysin ulkopuolelle. Nämä tutkimusinfrastruktuurit olivat pääasiassa useamman organisaation ilmoittamia päällekkäisiä vastauksia, kuten esimerkiksi jäsenyyksiä kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa tai suomalaisten toimijoiden kumppanuuksia ESFRItutkimusinfrastruktuureissa. 9 Laskelma paikallisista tutkimusinfrastruktuureista tehtiin seuraavasti: ilmoitetusta 519 tutkimusinfrastruktuurista vähennettiin jäsenyydet kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa (esim. CERN), merkittävät kansalliset tutkimusinfrastruktuurit, jotka on kirjattu Suomen 2014 2020 tiekartalle, suomalaisten toimijoiden kumppanuudet ESFRItutkimusinfrastruktuureissa sekä sellaiset kyselyssä ilmoitetut tutkimusinfrastruktuurit, jotka sijaitsevat ulkomailla. 4

Tutkimusinfrastruktuurin tyypin määrittelyssä vastausvaihtoehtoina olivat keskitetty, hajautettu ja virtuaalinen. Vastausten perusteella 327 tutkimusinfrastruktuuria (63 %) on tyypiltään keskitettyjä (kuva 2). Keskitetyt tutkimusinfrastruktuurit sijaitsevat yhdessä paikassa ja niihin saattaa kuulua etäyksiköitä tai etäkäyttömahdollisuus. Tällaisia ovat esimerkiksi erikoislaboratoriot. Yliopisto 64 % 30 % 6 % Tutkimuslaitos 61 % 19 % 17 % 3 % AMK 87 % 13 % Kaikki organisaatiot 63 % 26 % 10 % 1 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Osuus organisaatioryhmän tutkimusinfrastruktuureista Keskitetty Hajautettu Virtuaalinen Tyhjä vastaus Kuva 2. Tutkimusinfrastruktuurit organisaatioryhmittäin ja tyypeittäin Huomautus: Tarkastelu on tehty ensimmäiseksi ilmoitetun infrastruktuurityypin mukaan. Kaikki organisaatiot -rivi sisältää myös Arkistolaitoksen ja CSC:n ilmoittamat tutkimusinfrastruktuurit. Hajautetuissa tutkimusinfrastruktuureissa resurssit ovat maantieteellisesti erillään. Nämä voivat tuottaa myös yhteisiä keskitettyjä palveluja. Näitä oli ilmoitetuista tutkimusinfrastruktuureista 137 (26 %). Hajautettuja tutkimusinfrastruktuureja ovat esimerkiksi havaintoasemat ja biopankit. Resurssien sijoittuminen erilleen ei tarkoita välttämättä suurta maantieteellistä etäisyyttä. Suurimmalle osalle hajautetuista infrastruktuureista oli ilmoitettu vain yksi sijaintipaikka. Tässä kyselyssä tyypillinen hajautettu tutkimusinfrastruktuuri oli biolääketieteellistä tutkimusta hyödyttävä teknologia-alusta, joka tuottaa paikallisia ja kansallisia tutkimuspalveluja. Virtuaalisia tutkimusinfrastruktuureja ovat esimerkiksi tietokannat ja arkistot, joita tutkijat pääsevät käyttämään omilta työasemiltaan. Kaikista tutkimusinfrastruktuureista 51 (10 %) oli virtuaalisia. Keskitetyistä ja hajautetuista tutkimusinfrastruktuureista yhteensä 62 (12 % kaikista) oli myös luokiteltu virtuaalisiksi. Tässä kyselyssä tutkimusinfrastruktuuri määriteltiin yhteiskäyttöiseksi, jos eri organisaatiot ovat yhdessä investoineet tiloihin, henkilöstöön ja/tai tutkimuslaitteisiin. Ajoittainen tutkimusyhteistyö ja vierailevat tutkijat eivät tämän mukaan tarkoita yhteiskäyttöisyyttä. Tutkimusinfrastruktuureista 56 prosenttia ilmoitettiin yhteiskäyttöisiksi (kuva 3). Ammattikorkeakoulujen tutkimusinfrastruktuureista 74 prosenttia ja yliopistojen 63 prosenttia on yhteiskäyttöisiä. Tutkimuslaitoksissa yhteiskäyttöisten tutkimusinfrastruktuurien osuus on pienempi (34 %), mutta tulkinnassa on otettava huomioon puuttuvat vastaukset. Kyselyn antamaa kuvaa yhteiskäyttöisyydestä on pidettävä suuntaa-antavana. Yhteiskäyttöisyyttä tarkasteltaessa ei esimerkiksi otettu kantaa käyttömaksuihin tai tutkimuspalveluiden tasapuoliseen ja joustavaan saatavuuteen tutkimusinfrastruktuureissa, joita käyttävät usean organisaation tutkijat. 5

Tutkimusinfrastruktuurien lkm. Yliopisto 63 % 31 % 6 % Tutkimuslaitos 34 % 47 % 20 % AMK 74 % 26 % Kaikki organisaatiot 56 % 34 % 11 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Osuus organisaatioryhmän tutkimusinfrastruktuureista Yhteiskäyttöinen Ei ole yhteiskäyttöinen Tyhjä vastaus Kuva 3. Tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöisyys organisaatioryhmittäin Huomautus: Kaikki organisaatiot -rivi sisältää myös Arkistolaitoksen ja CSC:n ilmoittamat tutkimusinfrastruktuurit. Pyöristyksen takia osuudet eivät summaudu sataan kaikilla riveillä. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan tutkimusinfrastruktuurikohtaisesti vuosittainen käyttäjämäärä. Käyttäjäksi laskettiin yhteensä organisaation sisäiset ja ulkopuoliset käyttäjät. Tarvittaessa suuruusluokan arvioimisessa oli mahdollista ottaa huomioon myös etäkäyttäjät. Käyttäjämäärään ei laskettu perustutkinto-opiskelijoita. Tutkimusinfrastruktuurikohtaisissa käyttäjämäärissä on suuria eroja (kuva 4). Eniten ilmoitettiin 11 50 käyttäjän tutkimusinfrastruktuureja (40 % kaikista). Tutkimusinfrastruktuureista 10 prosenttia palvelee enintään 10 käyttäjää ja toisaalta 12 prosenttia yli 1000 käyttäjää vuodessa. Tutkimusinfrastruktuurien käyttäjämäärät organisaatioryhmittäin esitetään taulukossa 1. 250 200 210 150 100 50 51 63 64 28 17 64 22 0 10 11 50 51 100 101 200 201 500 501 1000 > 1000 Tyhjä vastaus Arvioitu käyttäjämäärä vuodessa Kuva 4. Tutkimusinfrastruktuurit käyttäjämäärän mukaan Huomautus: Vastauksissa 73 tutkimusinfrastruktuurin (14 % kaikista) käyttäjämäärä ilmoitettiin tutkimusryhminä. Koska hyödynnetty käyttäjämäärien luokittelu on pääosin väljä, näitä tutkimusinfrastruktuureja ei ole eroteltu tutkimusinfrastruktuureista, joiden käyttäjämäärä ilmoitettiin henkilöinä. 6

Taulukko 1. Tutkimusinfrastruktuurien käyttäjämäärät organisaatioryhmittäin Organisaatio Yliopisto Tutkimuslaitos AMK Käyttäjämäärä lkm. % lkm. % lkm. % 10 44 13 % 7 6 % 11 50 141 41 % 50 41 % 19 61 % 51 100 39 11 % 16 13 % 7 23 % 101 200 49 14 % 10 8 % 4 13 % 201 500 24 7 % 4 3 % 501 1000 7 2 % 9 7 % > 1000 28 8 % 14 11 % 1 3 % Tyhjä vastaus 10 3 % 12 10 % Kaikki yhteensä 342 100 % 122 100 % 31 100 % Huomautus: Taulukko sisältää myös tutkimusinfrastruktuurit (14 % kaikista), joiden käyttäjämäärä ilmoitettiin tutkimusryhminä. Pyöristyksen takia osuudet eivät summaudu sataan kaikissa sarakkeissa. 2.2 TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIT TIETEENALARYHMITTÄIN Tieteenalaryhmittäisessä tarkastelussa tutkimusinfrastruktuurit sijoitettiin ESFRI-luokituksen mukaan johonkin seitsemästä tieteenalaryhmästä. Kyselyyn vastanneet organisaatiot ilmoittivat eniten bio- ja terveystieteiden tutkimusta mahdollistavia tutkimusinfrastruktuureja (34 % kaikista, kuva 5). Tämä tieteenalaryhmä sisältää 72 Biokeskus Suomeen kytkeytyvää tutkimusinfrastruktuuria. Energia-alalta ilmoitettiin vain 10 tutkimusinfrastruktuuria. Bio- ja terveystieteet 174 Energia 10 E-tutkimusinfrastruktuurit ja matematiikka 19 Luonnontieteet ja tekniikka 105 Materiaalitieteet ja analytiikka 36 Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet 76 Ympäristötieteet 99 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Tutkimusinfrastruktuurien lkm. Kuva 5. Tutkimusinfrastruktuurit tieteenalaryhmittäin ESFRI-luokituksen mukaan Bio- ja terveystieteiden tutkimusinfrastruktuureista 71 prosenttia on yliopistojen ja 24 prosenttia tutkimuslaitosten ilmoittamia (taulukko 2). Energia-alan tutkimusinfrastruktuureja on muutamia yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. E-tutkmusinfrastruktuureista ja matematiikan alan infrastruktuureista yli puolet on CSC:n isännöimiä. Luonnontieteiden ja tekniikan alan tutkimusinfrastruktuureista 71 prosenttia on yliopistoissa, loput ovat ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa, molemmissa lähes yhtä paljon. Materiaalitieteiden ja analytiikan sekä yhteiskunta- ja humanististen tieteiden tutkimusinfrastruktuurit ovat keskittyneet yliopistoihin. Ympäristötieteiden tutkimusinfrastruktuureista 54 prosenttia on yliopistoissa ja 44 prosenttia tutkimuslaitoksissa. 7

Taulukko 2. Tutkimusinfrastruktuurit organisaatioryhmittäin ja tieteenalaryhmittäin Yliopisto Tutkimuslaitos AMK Arkistolaitos CSC Kaikki yhteensä Tieteenalaryhmä lkm. lkm. lkm. lkm. lkm. lkm. Bio- ja terveystieteet 124 42 7 1 174 Energia 6 1 3 10 E-tutkimusinfrastruktuurit ja matematiikka 8 1 10 19 Luonnontieteet ja tekniikka 75 16 14 105 Materiaalitieteet ja analytiikka 32 3 1 36 Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet 53 7 3 12 1 76 Ympäristötieteet 44 53 2 99 Kaikki yhteensä 342 122 31 12 12 519 Kaikki energia-alan tutkimusinfrastruktuurit ovat keskitettyjä (kuva 6). Bio- ja terveystieteitä lukuun ottamatta muissa tieteenalaryhmissä keskitettyjen tutkimusinfrastruktuurien osuus on suurin kaikista tutkimusinfrastruktuurien tyypeistä. Materiaalitieteissä ja analytiikassa sekä luonnontieteiden ja tekniikan aloilla tutkimusinfrastruktuureista yli 90 prosenttia on keskitettyjä. Hajautetut tutkimusinfrastruktuurit ovat yleisimpiä bio- ja terveystieteiden aloilla. Yhteiskunta- ja humanististen tieteiden aloilla virtuaaliset tutkimusinfrastruktuurit ovat yleisempiä kuin muissa tieteenalaryhmissä. Bio- ja terveystieteet 48 % 48 % 5 % Energia 100 % E-tutkimusinfrastruktuurit ja matematiikka 58 % 37 % 5 % Luonnontieteet ja tekniikka 92 % 8 % Materiaalitieteet ja analytiikka 94 % 6 % Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet 55 % 5 % 39 % Ympäristötieteet 51 % 33 % 12 % 4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Keskitetty Hajautettu Virtuaalinen Tyhjä vastaus Kuva 6. Tutkimusinfrastruktuurit tutkimusinfrastruktuurityypeittäin ja tieteenalaryhmittäin Huomautus: Tarkastelu on tehty ensimmäiseksi ilmoitetun infrastruktuurityypin mukaan. Pyöristyksen takia osuudet eivät summaudu sataan kaikilla riveillä. Yhteiskäyttöisyys on tyypillisintä E-tutkimusinfrastruktuureille ja matematiikan alan tutkimusinfrastruktuureille (74 % alan tutkimusinfrastruktuureista) sekä energia-alan tutkimusinfrastruktuureille (70 %, taulukko 3). Yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä yhteiskäyttöisyys on harvinaisempaa (38 %). Kyselyn tulosten tulkinnassa tulee muistaa, että kyselyssä sovelletun määritelmän mukaan tutkimusinfrastruktuurit ovat yhteiskäyttöisiä, jos eri organisaatiot ovat yhdessä investoineet tiloihin, henkilöstöön ja/tai tutkimuslaitteisiin. Ajoittainen tutkimusyhteistyö ja vierailevat tutkijat eivät tämän mukaan tarkoita yhteiskäyttöisyyttä. 8

Taulukko 3. Yhteiskäyttöiset tutkimusinfrastruktuurit tieteenalaryhmittäin Tieteenalaryhmä Yhteiskäyttöiset tutkimusinfrastruktuurit lkm. Osuus alan kaikista tutkimusinfrastruktuureista Bio- ja terveystieteet 115 66 % Energia 7 70 % E-tutkimusinfrastruktuurit ja matematiikka 14 74 % Luonnontieteet ja tekniikka 50 48 % Materiaalitieteet ja analytiikka 16 44 % Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet 29 38 % Ympäristötieteet 59 60 % Kaikki yhteensä 290 56 % Energia-alan tutkimusinfrastruktuureista 90 prosenttia palvelee enintään 50 käyttäjää vuodessa (taulukko 4). Kyselyn perusteella näyttää siltä, että luonnontieteissä ja tekniikassa sekä bio- ja terveystieteissä on käytössä myös paljon sellaisia tutkimusinfrastruktuureja, joilla on enintään 50 käyttäjää. E-tutkimusinfrastruktuurien ja matematiikan alalta ilmoitettiin 19 tutkimusinfrastruktuuria (4 % kaikista). Tässä tieteenalaryhmässä on tyypillistä, että tutkimusinfrastruktuuri palvelee yli 1000 käyttäjää vuodessa. Taulukko 4. Tutkimusinfrastruktuurien käyttäjämäärät vuodessa tieteenalaryhmittäin Käyttäjämäärä vuodessa 50 51 200 201 1000 > 1000 Tyhjä vastaus Kaikki yhteensä Tieteenalaryhmä lkm. % lkm. % lkm. % lkm. % lkm. % lkm. % Bio- ja terveystieteet 101 58 % 44 25 % 12 7 % 6 3 % 11 6 % 174 100 % Energia 9 90 % 1 10 % 10 100 % E-tutkimusinfrastruktuurit ja matematiikka 4 21 % 4 21 % 3 16 % 8 42 % 19 100 % Luonnontieteet ja tekniikka 66 63 % 21 20 % 5 5 % 9 9 % 4 4 % 105 100 % Materiaalitieteet ja analytiikka 19 53 % 11 31 % 3 8 % 3 8 % 36 100 % Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet 27 36 % 19 25 % 6 8 % 22 29 % 2 3 % 76 100 % Ympäristötieteet 35 35 % 27 27 % 16 16 % 16 16 % 5 5 % 99 100 % Kaikki yhteensä 261 50 % 127 24 % 45 9 % 64 12 % 22 4 % 519 100 % Huomautus: Taulukko sisältää myös tutkimusinfrastruktuurit (14 % kaikista), joiden käyttäjämäärä ilmoitettiin tutkimusryhminä. Pyöristyksen takia osuudet eivät summaudu sataan kaikilla riveillä. Tutkimusinfrastruktuurit, jotka palvelevat vähintään kahta tieteenalaa, voidaan tulkita monitieteisiksi. Organisaatioryhmien välillä erot tutkimusinfrastruktuurien monitieteisyydessä ovat hyvin pieniä (kuva 7). Kyselyn perusteella 392 tutkimusinfrastruktuuria (76 % kaikista) mahdollistaa tutkimusta vähintään kahdella tieteenalalla ja 228 (44 % kaikista) hyödyttää kolmea tai useampaa tieteenalaa. 9

100 80 77 % 72 % 77 % 76 % % 60 40 44 % 42 % 42 % 44 % 20 0 Yliopisto Tutkimuslaitos AMK Kaikki organisaatiot Osuus organisaatioryhmän tutkimusinfrastruktuureista Vähintään 2 tieteenalaa Vähintään 3 tieteenalaa Kuva 7. Monitieteiset tutkimusinfrastruktuurit organisaatioryhmittäin Huomautus: Tieteenalojen määrä tutkimusinfrastruktuurikohtaisesti ilmoitettujen tieteenalojen mukaan (Tilastokeskuksen tieteenalaluokitus 2010). 2.3 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Organisaatioilta kysyttiin myös, onko tutkimusinfrastruktuuri osa kansainvälistä infrastruktuuriyhteistyötä. Tutkimusinfrastruktuureista 166 (32 %) on yhteistyön näkökulmasta kansainvälisiä (kuva 8). Yliopistojen tutkimusinfrastruktuureista 34 prosenttia ja tutkimuslaitosten 28 prosenttia on osa kansainvälistä yhteistyötä. 40 30 34 % 28 % 32 % % 20 19 % 10 0 Yliopisto Tutkimuslaitos AMK Kaikki yhteensä Osuus organisaatioryhmän tutkimusinfrastruktuureista Kuva 8. Kansainväliset tutkimusinfrastruktuurit organisaatioryhmittäin Kyselyssä ilmoitetuista tutkimusinfrastruktuureista 32 sijaitsee Suomen ulkopuolella. Tällaisia tutkimusinfrastruktuureja ovat esimerkiksi maanpäälliset lähettimet ja vastaanottimet, kansainväliset havaintoverkostot ja suuret tutkimuslaitteistot. Kyselyssä tarkastelu rajattiin sellaisiin ulkomailla sijaitseviin tutkimusinfrastruktuureihin, joihin suomalaiset organisaatiot tekevät investointeja ja/tai rakentamis- ja kehitystyötä Suomessa. E-tutkimusinfrastruktuurien ja matematiikan tieteenalaryhmässä (74 %) sekä ympäristötieteissä (52 %) ilmoitettiin eniten sellaisia tutkimusinfrastruktuureja, jotka ovat osa kansainvälistä yhteistyötä (taulukko 5). 10

Tutkimusinfrastruktuurien lkm. Taulukko 5. Kansainväliset tutkimusinfrastruktuurit tieteenalaryhmittäin Kansainväliset tutkimusinfrastruktuurit Tieteenalaryhmä lkm. Osuus alan tutkimusinfrastruktuureista Bio- ja terveystieteet 53 30 % Energia 3 30 % E-tutkimusinfrastruktuurit ja matematiikka 14 74 % Luonnontieteet ja tekniikka 24 23 % Materiaalitieteet ja analytiikka 3 8 % Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet 18 24 % Ympäristötieteet 51 52 % Kaikki yhteensä 166 32 % Kansainvälisistä tutkimusinfrastruktuureista 43 prosentilla on enintään 100 käyttäjää, 31 prosentilla 101 1000 käyttäjää ja 23 prosentilla yli 1000 käyttäjää vuodessa (kuva 9). 50 40 40 39 30 28 21 20 10 11 11 12 4 0 10 11 50 51 100 101 200 201 500 501 1000 > 1000 Tyhjä vastaus Arvioitu käyttäjämäärä vuodessa Kuva 9. Kansainväliset tutkimusinfrastruktuurit käyttäjämäärän mukaan Huomautus: Kuva sisältää myös tutkimusinfrastruktuurit (14 % kaikista), joiden käyttäjämäärä ilmoitettiin tutkimusryhminä. Kyselyn mukaan eurooppalainen yhteistyö (esim. suomalaisten toimijoiden kumppanuudet ESFRItutkimusinfrastruktuureissa) on tyypillistä kansainvälistä yhteistyötä tekeville tutkimusinfrastruktuureille. Tutkimusinfrastruktuurien tiekartan 2014 2020 infrastruktuureista 18 on ESFRI-kumppanuuksia. 10 Kyselyssä ilmoitettiin myös sellaisia tutkimusinfrastruktuureja, joiden kansainvälinen yhteistyö perustuu organisaatioiden bilateraalisiin tai multilateraalisiin sopimuksiin. 10 Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014 2020. Helsinki 2014. 11

3 TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN JÄLLEENHANKINTA-ARVOT JA RAHOITUSLÄHTEET KYSELYN POHJALTA 3.1 TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN JÄLLEENHANKINTA-ARVOT Kyselyyn vastaajat arvioivat ilmoittamansa tutkimusinfrastruktuurin jälleenhankinta-arvon, jos arvioiminen oli mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Jälleenhankinta-arvo ilmoitettiin 214 tutkimusinfrastruktuurin osalta (41 % kaikista). Arviointia vaikeutti se, että laitteistot on rakennettu itse oman henkilökunnan työpanosta käyttäen. Osa jälleenhankinta-arvon merkinneistä ilmoitti vain laitekustannuksia, osa taas laski mukaan henkilöstökuluja. Esimerkiksi kymmenen vuoden aikana kerätyn seuranta-aineiston jälleenhankinta-arvon arvioiminen on vaikeaa, koska vastaavan aineiston hankkiminen kestää kymmenen vuotta. Vastausten perusteella saadaan ainoastaan suuntaa-antava kuva tutkimusinfrastruktuurien jälleenhankinta-arvoista eri tieteenalaryhmissä. Kyselyaineistossa kahdeksan jälleenhankinta-arvoltaan suurinta tutkimusinfrastruktuuria kuuluvat ESFRI- tai muuhun kansainväliseen tutkimusinfrastruktuuriyhteistyöhön ja näihin liittyviin jäsenyyksiin. Tutkimusinfrastruktuureista, jotka eivät ole osa kansainvälistä yhteistyötä, kallein on jälleenhankinta-arvoltaan 40 miljoonaa euroa. Taulukossa 6 on esitetty tutkimusinfrastruktuurien jälleenhankinta-arvot tieteenalaryhmittäin. Mediaanin mukaan tarkasteltuna ympäristötieteiden tutkimusinfrastruktuurit ovat kalliimpia kuin muiden tieteenalaryhmien tutkimusinfrastruktuurit. Toisaalta ympäristötieteiden tieteenalaryhmässä ilmoitettiin myös jälleenhankintaarvoltaan halvin tutkimusinfrastruktuuri. Kyselyn mukaan suurimmat jälleenhankinta-arvot vaihtelivat eri tieteenalaryhmien välillä paljon. Taulukko 6. Tutkimusinfrastruktuurien suuntaa-antavat jälleenhankinta-arvot tieteenalaryhmittäin Tieteenalaryhmä Mediaani, milj. Pienin ilmoitettu, milj. Suurin ilmoitettu, milj. Vastaus- % Vastausten lkm. Bio- ja terveystieteet 1,50 0,12 100 39 % 68 Energia 1,30 0,60 3,5 50 % 5 E-tutkimusinfrastruktuurit ja matematiikka 3,00 0,40 16 58 % 11 Luonnontieteet ja tekniikka 2,00 0,10 40 50 % 53 Materiaalitieteet ja analytiikka 4,00 0,05 20 53 % 19 Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet 1,75 0,05 200 32 % 24 Ympäristötieteet 5,05 0,025 140 34 % 34 Huomautus: Jälleenhankinta-arvo ilmoitettiin 214 tutkimusinfrastruktuurille (41 % kaikista). Kyselyssä kalleimmaksi ilmoitettu tutkimusinfrastruktuuri on EU ESFRI Instruct (Euroopan integroitu rakennebiologian aloite), jonka jälleenhankinta-arvoksi ilmoitettiin 12 miljardia euroa. Luonnontieteiden ja tekniikan alan kallein ilmoitettu tutkimusinfrastruktuuri on Kansainvälisen avaruusaseman Alfa magneettinen spektrometri, jonka jälleenhankinta-arvoksi ilmoitettiin 1,2 miljardia euroa. Nämä jälleenhankinta-arvot on jätetty pois yllä olevasta taulukosta. 3.2 TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN RAHOITUSLÄHTEET ORGANISAATIOTASOLLA Organisaatiot ovat ilmoittaneet kyselyn avovastauksissa, miten tutkimusinfrastruktuurien ja tutkimusta tukevien opetusinfrastruktuurien kestävä ylläpito ja rahoitus on järjestetty. Kyselyn avovastausten analysointi perustuu 46 organisaation vastaukseen. Vastausten perusteella tutkimusinfrastruktuurien rahoituksesta keskeinen osa tulee valtion budjetista (perusrahoitus), osa tutkimushankkeiden ulkopuolisesta rahoituksesta, osa rahoituksesta organisaatioiden 12

erityistehtävien ja viranomaistehtävien hoitamiseen, osa palvelumaksuina tutkimusinfrastruktuurien käytöstä ja osa ostopalvelutuloista. Rahoituslähteitä kuvatessaan organisaatiot ilmoittivat, että osa rahoituksesta osoitetaan suoraan tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon. Osa rahoituksesta on projektipohjaista tutkimukseen suunnattua määrärahaa. Täydentävän rahoituksen lähteitä ovat esimerkiksi Suomen Akatemia, Tekes, Euroopan unioni, kunnat, säätiöt ja yritykset sekä yhteiskäyttöisten tutkimusinfrastruktuurien osalta myös muut yhteiskäyttöön sitoutuneet tutkimusorganisaatiot. Vastauksissa ilmoitettiin Euroopan unionin rahoitus pääasiassa projektirahoitukseksi, EU:n rakennerahastojen tai Euroopan aluekehitysrahaston myöntämäksi tueksi. Yritysrahoituksen mainitsi vain muutama organisaatio. Tutkimusinfrastruktuuriensa ylläpidossa lähes puolet organisaatioista ilmoitti hyödyntävänsä käyttömaksuja tai muita palvelujen myyntituloja. Tämä oli tyypillistä erityisesti ammattikorkeakouluissa. Yliopistoissa tutkimusinfrastruktuurien rahoitusrakenne on monipuolinen sisältäen perusrahoitusta (ml. strategista rahoitusta) ja täydentävää ulkopuolista rahoitusta esimerkiksi Suomen Akatemiasta, Tekesistä ja EU:n rakennerahastoista. Yliopistojen tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen ja ylläpito on pääosin strategista ja tutkimusinfrastruktuurien hankintaa on ohjattu strategisesti merkittäville aloille. Erityisesti yliopistot, joissa on runsaasti tutkimusinfrastruktuureja, korostivat vastauksissaan pitkäjänteisiä hankintoja sekä yhteiskäyttöisyyttä. Yliopistot määrittelevät strategioissaan tutkimusinfrastruktuurien kehittämistarpeet ja -toimet sekä kohdentavat investointeja niihin esimerkiksi vuosittaisten hakujen tai esitettyjen tarpeiden mukaan. Suurin osa tutkimuslaitosten tutkimusinfrastruktuureista rahoitetaan perusrahoituksella. Tutkimuslaitosten vastauksissa korostuivat organisaatioiden viranomaistehtävät, jotka vaikuttavat tutkimusinfrastruktuurien rahoittamiseen. Osa tutkimuslaitoksista ja ammattikorkeakouluista toi esille julkisen rahoituksen vähenemisen tuomat ongelmat: tutkimuksen luonne muuttuu teoreettisemmaksi, kenttätyö vähenee ja osa tutkimusinfrastruktuuritoiminnasta on vailla pysyvää rahoitusta ja ylläpitomallia. Osa tutkimuslaitoksista mainitsi, että perusrahoituksen vähentyessä organisaatioille määrätyt perustehtävät korostuvat uuden tutkimuksen sijaan. Osa tutkimuslaitoksista kertoi kuitenkin tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäytön parantaneen tehokkuutta ja tutkimusinfrastruktuurien ylläpidon taloudellisuutta. Ammattikorkeakoulut rahoittavat tutkimusinfrastruktuureja perusrahoituksen lisäksi yksityiseltä sektorilta saatavilla käyttömaksuilla ja osa rahoituksesta on yhteisiä investointeja yritysten kanssa yhteistyössä käytettäviin tutkimusinfrastruktuureihin. Osa ammattikorkeakouluista ilmoitti avovastauksissa yritysten tekevän niille laitelahjoituksia. Ammattikorkeakoulut ovat keskittyneet strategisille erityisaloilleen, maantieteellisen alueen sekä julkisen ja yksityisen sektorin tarpeisiin. Painoalat ohjaavat ammattikorkeakoulujen hankintoja ja vaikuttavat myös tutkimusympäristöjen karsimiseen. Ammattikorkeakoulujen strategisuus pohjautuu suurelta osin alueen muiden toimijoiden strategioihin. Lähes kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut ilmoittivat tutkimusinfrastruktuuriensa olevan myös opetuskäytössä, joten tutkimusinfrastruktuurien ja opetusinfrastruktuurien erottaminen ei ole useimmiten tarkoituksenmukaista. Useat tutkimuslaitokset ilmoittivat myös tutkimusinfrastruktuuriensa olevan opetuskäytössä. Yliopistojen tutkimusinfrastruktuureja hyödynnetään sekä perus- että jatkokoulutuksessa. Ammattikorkeakouluissa opinnäytetöitä tehdään osana tutkimus- ja kehityshankkeita. 4 YHTEENVETO Kansallinen tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä (FIRI) toteutti yhteistyössä Suomen Akatemian Tieteen tila 2014 -hankkeen kanssa tutkimusinfrastruktuurikyselyn yliopistoille, valtion tutkimuslaitoksille, ammattikorkeakouluille, Arkistolaitokselle ja CSC:lle syksyllä 2013. Tavoitteena oli saada kyselyvastausten perusteella Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekarttaa 2014 2020 11 täydentävä yleiskuva tutkimusorganisaatioiden kannalta keskeisimmistä ja strategisesti merkittävimmistä tutkimusinfrastruktuureista. Vastauksissa kuvattiin yhteensä 519 tutkimusinfrastruktuuria kaikista 14 yliopistosta, 15 valtion tutkimuslaitoksesta, 17 ammattikorkeakoulusta sekä Arkistolaitoksesta ja CSC:stä eli yhteensä 48 organisaatiosta. Tutkimusinfrastruktuureista 66 prosenttia on yliopistoissa, 24 prosenttia tutkimuslaitoksissa ja kuusi prosenttia 11 Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta 2014 2020. Helsinki 2014. 13

ammattikorkeakouluissa. Kyselyvastausten perusteella 344 tutkimusinfrastruktuuria tulkittiin paikallisiksi tutkimusinfrastruktuureiksi. Kyselyn antamat tiedot tutkimusinfrastruktuureista eivät tietenkään kuvaa koko kenttää täydellisesti ja tulokset ovat joiltain osin suuntaa-antavia. Vastaamisessa osoittautui haastavaksi esimerkiksi jälleenhankinta-arvon arvioiminen, yhteiskäyttöisyyden tulkitseminen sekä käyttäjämäärän arvioiminen henkilöinä. Vastausten perusteella 63 prosenttia tutkimusinfrastruktuureista on tyypiltään keskitettyjä, 26 prosenttia hajautettuja ja 10 prosenttia virtuaalisia. Yhteiskäyttöisiä tutkimusinfrastruktuureja on ilmoitetuista 56 prosenttia. Arvioidessaan tutkimusinfrastruktuurien vuosittaisia käyttäjämääriä organisaatiot ilmoittivat eniten 11 50 käyttäjän tutkimusinfrastruktuureja (40 % kaikista). Kolmannes ilmoitetuista tutkimusinfrastruktuureista on osa kansainvälistä yhteistyötä. Kyselyyn vastanneet organisaatiot ilmoittivat eniten bio- ja terveystieteiden tutkimusta mahdollistavia tutkimusinfrastruktuureja (34 % kaikista), luonnontieteiden ja tekniikan alojen (20 %) sekä ympäristötieteiden tutkimusinfrastruktuureja (19 %). Kyselyn perusteella 76 prosenttia kaikista tutkimusinfrastruktuureista mahdollistaa tutkimusta vähintään kahdella tieteenalalla. Organisaatioryhmien välillä erot tutkimusinfrastruktuurien monitieteisyydessä ovat hyvin pieniä. Vastaajat arvioivat jälleenhankinta-arvon 214 tutkimusinfrastruktuurille (41 % kaikista). Jälleenhankinta-arvojen mediaanit vaihtelevat energia-alan 1,3 miljoonasta ympäristötieteiden 5,1 miljoonaan euroon. Kyselyn tulosten perusteella tutkimusinfrastruktuurien rahoituksesta keskeinen osa tulee valtion budjetista (perusrahoitus), osa täydentävästä hankerahoituksesta, osa rahoituksesta organisaatioiden erityistehtävien ja viranomaistehtävien hoitamiseen, osa palvelumaksuina tutkimusinfrastruktuurien käytöstä ja osa ostopalvelutuloista. Täydentävän rahoituksen lähteitä ovat esimerkiksi Suomen Akatemia, Tekes, Euroopan unioni, kunnat ja yritykset sekä yhteiskäyttöisten tutkimusinfrastruktuurien osalta myös muut yhteiskäyttöön sitoutuneet tutkimusorganisaatiot. Kyselyn tuottama aineisto tarjoaa monipuolisen tietopohjan jatkotyölle yleiskuvan täsmentämisessä strategisesti merkittävistä tutkimusinfrastruktuureista. Kyselyn tuloksia voidaan käyttää pohjana arvioitaessa, kuinka paljon Suomessa tulisi rahoittaa korkealaatuisten tutkimus- ja opetusympäristöjen edellyttämiä tutkimusinfrastruktuureja. Perusaineisto auttaa yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja ammattikorkeakouluja tekemään omia tutkimusinfrastruktuureita koskevia strategioitaan ja suhteuttamaan strategiatyö Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategiaan, tiekarttaan sekä kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuurien jäsenyyksiin. 14

Liite 1. KYSELYN OHJEET Tiedonkeruun kuvaus Tausta Tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä (FIRI) on todennut tarvitsevansa työnsä tueksi kattavan kokonaiskuvan tutkimuksen käytössä olevista strategisesti merkittävistä tutkimusinfrastruktuureista. Tämän vuoksi asiantuntijaryhmä selvittää yhteistyössä Tieteen tila 2014 -hankkeen kanssa listan organisaationne kannalta keskeisimmistä ja strategisesti merkittävimmistä tutkimusinfrastruktuureista, jotka ovat mahdollistaneet korkealaatuisen tutkimustyön ja edistäneet kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Erityistä huomiota kiinnitetään myös yhteiskäyttöisyyteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Tiedonkeruu toteutetaan sähköisenä kyselynä yliopistoille, ammattikorkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja CSC:lle. Tiedonkeruussa listataan olemassa olevat, keskeisimmät ja strategisesti merkittävimmät tutkimusinfrastruktuurit ja vastataan jokaisen listalle valitun tutkimusinfrastruktuurin osalta muutamiin tutkimusinfrastruktuuria kuvaileviin kysymyksiin. Lisäksi tiedonkeruussa tarkastellaan organisaatiotasolla tiiviiden avovastausten avulla sitä, miten tutkimusinfrastruktuurien ja tutkimusta tukevien opetusinfrastruktuurien kestävä ylläpito ja rahoitus on organisaatiossa järjestetty. Selvityksen tuloksena syntyvä tutkimusinfrastruktuurien kokonaiskuva tulee palvelemaan käsitystä nykytilasta sekä tutkimusinfrastruktuuripolitiikan kehittämistä ja resurssien ohjausta. Yhteenveto kyselyn tuloksista julkistetaan keväällä 2014. Tutkimuksen infrastruktuurin määrittely Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa innovaatiotoiminnan eri vaiheissa tapahtuvan tutkimus- ja kehitystyön, tukee organisoitunutta tutkimustyötä, tutkijankoulutusta ja yliopistoissa tapahtuvaa opetusta sekä ylläpitää ja kehittää tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia. Esimerkkejä tutkimusinfrastruktuureista ovat suuret tutkimuslaitteistot, tutkimus- ja mittausasemat, tutkimusalukset, erityislaboratoriot, tutkimuksen tietoinfrastruktuurit, avoimet tietoaineistot, tutkimuksen tietoliikenneverkot, arkistot, kansallisen tason kirjastot ja suurteholaskennan keskukset sekä tutkimuslaitosten tarjoamat mahdollisuudet laajoihin kenttäkokeisiin ja seurantoihin. Tutkimusinfrastruktuurin käsitteeseen kuuluu myös sen ylläpito ja huolto sekä käyttäjille tarjotut tukipalvelut. Tutkimusinfrastruktuurin optimaalinen rakenne riippuu tutkimusalasta sekä käyttäjäyhteisöistä ja niiden tarpeista. Ammattikorkeakoulujen osalta tiedonkeruussa otetaan huomioon myös Arenen laatima tarkentava ohjeistus. Kartoituksen kohteena olevien tutkimuksen infrastruktuurien kriteereitä 1. Infrastruktuuri on tieteellisesti merkittävä, ja sen toiminta tuottaa lisäarvoa kansallisella tai kansainvälisellä tasolla; 2. Infrastruktuuria käytetään tutkimuksessa, tutkijoiden koulutuksessa tai sitä käytetään tutkimustyön ohessa myös opetuksessa; 3. Infrastruktuurin ylläpidosta ja palvelusta on osoitettavissa hallintorakenteet tai vähintään vastuuhenkilöstö; 4. Infrastruktuuria hyödyntää jatkuvasti merkittävä määrä tutkijoita; 5. Infrastruktuuri tarjoaa käyttäjille palveluja infrastruktuurin hyödyntämisessä; 6. Infrastruktuurin hyödyntämiselle on periaatteessa vapaa pääsy. Edellytyksenä voi olla kuitenkin tutkimussuunnitelman hyväksyminen ja kohtuullinen korvaus käyttökustannuksista sekä saadusta ohjauksesta ja palvelusta; 7. Infrastruktuurilla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 15

Kukin organisaatio voi toimittaa vain yhden, koostetun vastauksen sekä infrastruktuurikohtaisiin että yleisiin kysymyksiin. Niitä yliopistoja, joissa on lääketieteellinen tiedekunta, pyydetään kattamaan vastauksessaan myös sellainen yliopistosairaaloiden tutkimuksen infrastruktuuri, jota yliopiston tutkijat ovat voineet käyttää. Ammattikorkeakouluja koskeva tarkentava ohjeistus Arenen toimesta on laadittu seuraava tarkentava ohjeistus kyselyyn vastaamiseksi: 1. Kukin ammattikorkeakoulu voi esittää enintään kaksi tutkimusinfrastruktuuria. 2. Tutkimusinfrastruktuurien tulee olla tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kannalta vaikuttavia. 3. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yhteiskäyttöisiin infrastruktuureihin, jolloin kyseeseen tulee ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen ja työ- ja elinkeinoelämän yhteiset infrastruktuurit. 4. Jos ammattikorkeakoulu kuuluu kansainväliseen verkostomaiseen tutkimisinfrastruktuuriin, tulee verkoston hallinto ja organisaatio kuvata erillisessä liitteessä. Tämä liite toimitetaan Suomen Akatemiaan yhdessä muiden vastausten kanssa. Aikataulu ja vastausten toimittaminen Suomen Akatemiaan Tiedot kerätään sähköisenä kyselynä (Osa 1: Excel-taulukkopohja; Osa 2: Word-lomake). Kyselylomakkeet ja ohjeet ovat saatavilla verkkosivuilta osoitteesta www.aka.fi/infrastruktuurikysely2013. Vastaukset pyydetään toimittamaan Suomen Akatemiaan maanantaihin 9.12.2013 mennessä osoitteella infrastruktuurit@aka.fi. Kiitämme arvokkaista vastauksistanne. Vastausten käsittely ja julkistaminen Vastaukset tulevat sellaisinaan sekä Tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmän että Tieteen tila 2014 - hankkeen käyttöön. Lisäksi ammattikorkeakoulujen vastaukset toimitetaan sellaisenaan myös Arenen käyttöön. Koska tiedonkeruun tavoitteena on selvittää kattava kokonaiskuva tutkimuksen käytössä olevista strategisesti merkittävistä tutkimusinfrastruktuureista, vastausten perusteella laadittava raportti voi sisältää myös yksityiskohtaisia tietoja infrastruktuureittain, organisaatioittain ja tieteenaloittain. Kysymykset Jos joku seuraavista kysymyksistä ei ole yksittäisen infrastruktuurin kannalta relevantti, kohta jätetään tyhjäksi (ks. myös kohta tarkentavat lisätiedot). Osa 1: Infrastruktuurikohtaiset kysymykset (Excel) Organisaation yhteyshenkilön yhteystiedot Jokaista kyselyyn vastaavaa organisaatiota pyydetään nimeämään yksi yhteyshenkilö, joka voi tarvittaessa antaa lisätietoja organisaation vastauksesta. Infrastruktuurin isäntäorganisaatio Valitaan valikosta jokaisen infrastruktuurin osalta isäntäorganisaation nimi. Isäntäorganisaatioita voi valita kaksi. Lisäksi täydennetään relevanteissa tapauksissa organisaatiotietoa tarkentavana tietona tiedekunta/ korkeakoulu/ yliopistosairaala/ yritys (esim. yliopiston omistama yritys). Tutkimuslaitokset ja ammattikorkeakoulut voivat lisästä tarvittaessa osaston tai vastaavan organisaatiotietoa tarkentavan tiedon. Muut yhteiskäyttöiseen infrastruktuuriin Suomesta sitoutuneet organisaatiot listataan kohdassa yhteiskäyttöisyys. Infrastruktuurin nimi Täytetään infrastruktuurin nimi suomeksi ja englanniksi. 16

Tutkimusinfrastruktuurin tyyppi Valitaan valikosta, onko infrastruktuuri keskitetty/hajautettu/virtuaalinen? Valikkoja on kaksi, joista jälkimmäinen on niitä infrastruktuureja varten, jotka ovat keskitettyjä/hajautettuja ja myös virtuaalisia. Keskitetty (single-sited) tutkimusinfrastruktuuri on tarkoituksenmukainen aloilla, jotka vaativat suuria investointeja kalliisiin tutkimuslaitteisiin (esim. synkrotronivalolähteet, tutkimusreaktorit), erikoislaboratorioihin (esim. puhdastilat) tai tutkimusmateriaaleihin (esim. terveydelle haitalliset kemikaalit). Keskitettyyn infrastruktuuriin voi kuulua myös etäyksiköitä tai sillä voi olla myös etäkäyttömahdollisuuksia. Hajautettu (distributed) tutkimusinfrastruktuuri on luonteva aloille, jossa käytettävät resurssit ovat maantieteellisesti erillään (esim. säähavaintoverkostot, biopankit jne.). Hajautettu infrastruktuuri voi myös tuottaa yhteisiä, keskitettyjä palveluja. Virtuaalisia (virtual) tutkimusinfrastruktuureja ovat esimerkiksi tietokannat, arkistot, yms., joihin tutkijat pääsevät käyttäjiksi omilta työasemiltaan. Alueellinen sijainti Valitaan valikosta kunta, jossa infrastruktuuri sijaitsee. Sijaintipaikkoja voi valita 1-3. Hajautettujen infrastruktuurien osalta muut kuin nämä kolme sijaintipaikkaa listataan kohdassa lisätiedot. Tämä kysymys ei koske virtuaalisia infrastruktuureita. Yhteiskäyttöisyys Valitaan valikosta, onko infrastruktuuri yhteiskäyttöinen muiden organisaatioiden kanssa (kyllä/ei)? Vastaajaorganisaation lisäksi muut Suomesta yhteiskäyttöiseen infrastruktuuriin sitoutuneet organisaatiot listataan vastauksessa. Yhteiskäyttöisyyteen sitoutuminen tarkoittaa, että organisaatioilla on yhteisiä investointeja tiloihin, henkilöresursseihin ja/tai tutkimuslaitteisiin. Yhteiskäyttöisyys ei tässä yhteydessä tarkoita ajoittaista tutkimusyhteistyötä tai vierailevia tutkijoita. (Yhteiskäyttöisten infrastruktuureiden osalta organisaatiot voivat halutessaan sopia, että vain koordinoiva organisaatio raportoi kyseisen infrastruktuurin.) Käyttötarkoitus Täytetään lyhyt, yleistajuinen kuvaus infrastruktuurin keskeisestä käyttötarkoituksesta tutkimuksessa. Kuvaus tarvitaan erityisesti silloin, jos se ei ole ilmeinen infrastruktuurin nimestä ja tieteenaloista. Infrastruktuurin mahdollistaman tutkimuksen tieteenalat Valitaan valikosta infrastruktuurin mahdollistaman tutkimuksen ensisijainen tieteenala kansallisen tieteenalaluokituksen mukaan. Tämän lisäksi on mahdollista ilmoittaa kaksi muuta tieteenalaa. Tieteenalaluokitus kokonaisuudessaan löytyy myös taulukosta Valikkojen tiedot. Tieteenaloja on mahdollista tarkentaa kohdassa lisätiedot esimerkiksi sellaisten monitieteistä tutkimusta tukevien infrastruktuureiden osalta, joille ei ole mahdollista määritellä ensisijaista tieteenalaa. Käyttäjämäärä Valitaan valikosta, kuinka monta käyttäjää (suuruusluokka) infrastruktuurilla on keskimäärin vuodessa (2012 tilanteen mukaan). Käyttäjäksi lasketaan sekä organisaation sisäiset että ulkopuoliset käyttäjät yhteensä, tarvittaessa suuruusluokan arvioimisessa otetaan huomioon myös etäkäyttäjät. 12 Vastaus kattaa kaikki muut käyttäjät paitsi perustutkinto-opiskelijat, joiden käyttömääriä voi tarvittaessa kommentoida kohdassa lisätiedot. 12 Sisäinen käyttäjä (internal user) hyödyntää tutkimusinfrastruktuuria siellä, missä tutkimusinfrastruktuuri sijaitsee (on site), ja kuuluu tutkimuksen tutkimusinfrastruktuurin isäntäorganisaatioon. Ulkoinen käyttäjä (external user) hyödyntää tutkimusinfrastruktuuria siellä, missä se sijaitsee (on site), mutta hän ei kuulu tutkimuksen infrastruktuurin isäntäorganisaation. Tyypillisesti tätä käyttäjää voidaan kutsua vierailevaksi tutkijaksi tai tutkijakoulutettavaksi. Ulkoisia käyttäjiä ovat myös esimerkiksi palveluja ostavat käyttäjät. 17

Jälleenhankinta-arvo Täytetään infrastruktuurin jälleenhankinta-arvo euroina, jos se on mahdollista/relevanttia arvioida. Tulosten analysoinnissa otetaan huomioon se, että kaikkien infrastruktuureiden osalta arvioiminen euroissa ei ole yhteismitallisesti mahdollista. Kansainvälinen infrastruktuuriyhteistyö Täytetään kansainvälisen infrastruktuuriyhteistyön nimi, jos infrastruktuuri on osa kansainvälistä infrastruktuuriyhteistyötä (esim. CERN, ESFRI jne.). Jos infrastruktuuri ei kuulu kansainväliseen infrastruktuuriyhteistyöhön, kohta jätetään tyhjäksi. Tässä kohdassa ilmoitetaan myös sellainen kansainvälinen infrastruktuuriyhteistyö, jossa tutkimusinfrastruktuuri sijaitsee fyysisesti muualla kuin Suomessa, mutta tähän tiedonkeruuseen vastaavat organisaatiot tekevät investointeja kyseiseen infrastruktuuriin ja/tai tekevät infrastruktuuriin liittyvää rakentamis- ja kehitystyötä Suomessa. Vastaus laaditaan kuitenkin vain Suomen näkökulmasta, ei koko kansainvälisen infrastruktuuriyhteistyön näkökulmasta. Lyhyt perustelu Täytetään lyhyt perustelu tutkimusinfrastruktuurin vaikuttavuudesta ja siitä, millä tavalla tämä infrastruktuuri on organisaatiollenne tärkeä esimerkiksi profiloitumisen tai strategianne toteuttamisen kannalta. Tässä tiedonkeruussa on listattu organisaationne kannalta keskeisimmät ja strategisesti merkittävimmät tutkimusinfrastruktuurit. Tämän perustelun kysymisen tarkoituksena on avata sitä, millä eri tavoilla nämä infrastruktuurit ovat organisaatiollenne tärkeitä. Tarkentavat lisätiedot Tähän on mahdollista täyttää sellaisia lisätietoja, jotka auttavat tulkitsemaan muita vastauksia infrastruktuureja kuvaileviin kysymyksiin. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi monitieteisyys tapauksessa, jossa ensisijaista tieteenalaa ei ole mahdollista määritellä, tai jälleenhankinta-arvon ja käyttäjämäärien suuruusluokan arviointiperusteet. Avointen tietoaineistojen tapauksessa tässä voi kommentoida esimerkiksi infrastruktuurin ajallista ja alueellista kattavuutta. Osa 2: Organisaatiotason kysymykset (Word) Tiedonkeruussa tarkastellaan organisaatiotasolla tiiviiden avovastausten avulla sitä, miten tutkimusinfrastruktuurien ja tutkimusta tukevien opetusinfrastruktuurien kestävä ylläpito ja rahoitus on organisaatiossanne järjestetty. 1. Miten tutkimusinfrastruktuurien kestävä ylläpito ja rahoitus on järjestetty organisaatiossanne? 2. Miten tutkimusta tukevien opetusinfrastruktuurien kestävä ylläpito ja rahoitus on järjestetty organisaatiossanne? Vastaukset näihin kysymyksiin voidaan tarvittaessa myös yhdistää. Kokonaispituudeksi toivomme korkeintaan kahta A4-sivua. 18