Satuja Soitosta Live!



Samankaltaiset tiedostot
SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

SUOMEN ENNÄTYSKALAT PYYNTITAVOITTAIN JA LAJEITTAIN

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa. Esimerkki: Lintujen tarkkailua

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

MUSIIKKI. Lämmittely. Sanastoa

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

Kallion musiikkikoulu

Keski-Suomen luontomuseo

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

4.1 Samirin uusi puhelin

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia

Joka kaupungissa on oma presidentti

o l l a käydä Samir kertoo:

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta.

9.1. Mikä sinulla on?

epostia Jyväskylän Versojen koteihin

Tämän leirivihon omistaa:

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

J. L. "T Ä M Ä U N I O N T A U T I"

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 1. Sisältö

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

! Hyvä idea! Kiitos vinkistä!, Saara innostui ja veti Leevin perässään sisälle.! Mutta eihän täällä tuule!, Leevi ihmetteli. Siis yhtään!!

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

Turpa Bongaa. 30 fisua. Särki. Kalatalouden Keskusliitto

Lapsoset ketterät kotihaasta

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

Pienten lasten kerho Tiukuset

TULOKSET JA OIKEAT VASTAUKSET. TÖRMÄ 08 / päiväsarjat

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Tuulivoimala toimisi, jos sen saisi nostettua puiden latvojen tasalle

Niin ihana on ylistää kansanlaulukirkko su klo 10

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Nuorten SM-toimintakisa Hollola, Upilan leirikeskus

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

Paloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

ROMUORKESTERI

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

Turpa Bongaa. 30 fisua. Särki. Kalatalouden Keskusliitto

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Aamunavaus alakoululaisille

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

PAKKAA MAT- KALAUKKUAAN PESEE HAMPAANSA KÄYTTÄÄ KRAVAATTIA ON ONNELLINEN VETÄÄ VESSAN ON SURULLINEN SURFFAA NETISSÄ IMUROI ETEISEN

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

Improvisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA.

Ihmisen toivottomuuden alku

Anni sydäntutkimuksissa

TRAFI, AJOVARMA JA KATSASTUS. Lämmittely. Tykkäätkö autoista? Millaisista? Ajatko paljon? Millä matkustat?

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.

NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Puhelu hätäkeskukseen

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Selkämeren kalasto ja kalastus

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

Majakka-ilta

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Keski-Suomen luontomuseo

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa

Menninkäisen majatalo

Viinijärven päiväkoti

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

Nettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

Transkriptio:

Satuja Soitosta Live! Muokkaukset Riina 20.5.2014 Vilma Timonen - laulu, kantele, yleisön aktivointi Lassi Logren - viulu, pitkähuilu, munniharppu Topi Korhonen - kitara Riina Tikkanen - Vihuri, tarinan kuljetus Valotilanteet Lämmin, aurinkoinen yleisvalotilanne. Valaisee koko esiintymisalueen. 2. SININEN VIHURI Sinisävyinen, jännittävä valotilanne. Sininen valaisee näyttämön keskiosaa ja etualaa keskellä. Lisänä hieman lämmintä yleisvaloa koko esiintymisalueelle, etuvaloa ylhäältä Vihurille, sekä sinistä takavaloa. 3. METSÄVALOTILANNE Valaisee puun metsänvihreällä, lisänä lämmintä yleisvaloa koko esiintymisalueella. 4. TUNNELMOINTI Kylmempi ja hämärämpi valotilanne. Valaisee koko esiintymisalueen. Lisänä aavistuksen verran sinistä takavaloa. VILMA: Tervetuloa Soiton kylään! RIINA: Tervetuloa Soiton kylään! Minä olen Riina, ja tässä on Vilma, ja Vilmalla on kantele! Vilma tervehtii kantelesoinnulla. RIINA: Topi on tämä tässä, jolla on kitara.

Topi tervehtii kitarasoinnulla. RIINA: Lassi puolestaan soittaa viulua! Lassi tervehtii viululla. RIINA: Me olemme Soiton kylässä ja tämä Soiton kylä on iloinen paikka! Siksi me soitamme ja laulamme ja tanssimme! TAIAN TANSSIHIN RUVETA Taian tanssihin ruveta! Taian tanssihin ruveta! Ei oo tanssi miun rotima, eikä toisen kumppanini, tanssi on tuotu tuonnempaa, kisa taaempaa taluttu. Pelimanni toipi tanssin, viulu ilon vieritteli! Tanssin tallaellaksemme, iloleikin lyöäksemme! Tanssi tyttö tarkemmasti, viso säärtä virkummasti, tanssi poika taitavasti, nosta polvee pontevasti! RIINA: Soitto on hyvä paikka asua! Kuuluu Vihurin tuulenpuhuri-teemaa. Kaikki katsovat yläilmoihin. 2. SININEN VIHURI (Valotilanne vaihtuu hyvin hitaasti yleisvalosta siniseen.) RIINA: Ainoana harmina meillä täällä on Vihuri. VILMA: Vihuri on ikävä ilmanhaltija, se puhkuu aina pahalla tuulella. Vihurin

tuulenpuuskat nostattavat ilmaan pölyä ja tomua ja pahaa mieltä... RIINA hakee Vihuri-naamion puusta ja laittaa sen päähänsä TUULEE, alkulaulu Vinkuu viima ja Vihuri. Puhkuu puuska ja puhuri. Tuulee. Tuulee. Tuulee. Tuulee. Paha tuuli kylään puhkuu Pahaa mieltä tuuli uhkuu. Vinkuu viima ja Vihuri. Puhkuu puuska ja puhuri. Tuulee. Tuulee. Tuulee. Tuulee. Vihuri vie meiltä viulun! Vihuri vie meiltä viulun! VILMA: Vihuri, anna meille viulu takaisin! Vilma yrittää ottaa tuulena tanssahtelevaa Vihuria kiinni, mutta ei onnistu. VILMA: Vihuri! Ellet anna meille viulua, meidän täytyy viedä se sinulta! Vihuri miettii, on jo ojentaa viulun takaisin, mutta tempaisee sen taas yläilmoihin. VIHURI: Ette viä, ette viä, ette viä vailla kärpäsiä! Ette viä, ette viä, ette viä vailla rytmiä!

Vihuri lentää pois nauraen. VILMA: Mitä?! (Yleisölle, ihmetellen.) Ette viä, ette viä, ette viä ilman kärpäsiä? Ette viä, ette viä, ette viä ilman rytmiä..? Mitä ihmettä Vihuri tarkoitti? Että... emme vie viulua, jos meillä ei ole kärpäsiä... Riina juoksee paikalle. RIINA: En minä saanut sitä Vihuria kiinni. Se on tuulennopea. VILMA: Ette viä, ette viä, ette viä vailla rytmiä... RIINA: Viä? Viä viä? (Yleisölle.) Mitä Vilma horisee? VILMA: (Hoksaa.) Vihuri tarkoittaa, että jos meillä ei ole kärpäsiä, me emme saa viulua! RIINA: Kärpäsiä? (Yleisölle.) Vilmalla taitaa surrata päässä. Surrrrr... Eihän täällä ole yhtäkään kärpästä. VILMA: Ei vielä. - Lassi, onko sinulla munniharppu taskussa? Nyt kutsutaan kärpäsiä! Kärpäsiltä me saamme rytmin ja kun meillä on rytmi, Vihuri antaa meille viulun takaisin. MUNNIHARPPU JA KÄRPÄSET Särisee ja pärisee, rauta suussa märisee. Värisee ja kärisee, huulta vasten tärisee. Munniharppu avun toi, kärpäset kylään ajoi!

Riina alkaa huiskia kärpäsiä. Laulun jatkuessa kärpäsiä tulee lisää ja huiskiminen yltyy. Pörisee ja surisee, kärpänen tuo lentelee. Inisee ja kirpaisee, hyttynen kun imaisee! Munniharppu avun toi, kärpäset kylään ajoi! RIINA: Minä inhoan kärpäsiä! Pöriseviä, surisevia, märiseviä, päriseviä, korvan juuressa äriseviä kärpäsiä! Riina vetää esiin kärpäslätkän ja alkaa jahdata kärpäsiä lätkien. Kappaleen aikana Riinan jahti muuttuu tanssimaisemmaksi, rytmikkääksi. Kappaleen lopussa Riina tekee kärpäslätkällä selkeää rytmiä. KÄRPÄSJAHTI Kärpäseen mä kerran kärttyynnyin! Sen pörinään mä äksy ärsyynnyin! Jätkän metkan kärpäslätkän hain! Jätkän pätkän kärpäslätkän vain! Lätkällä mä lähdin lätkimään! Seinii pitkin poikin mätkimään! Ei pätkä lätkä yllä hyllylle, ei lätkänpätkä ylähyllylle! Onneks keksin uksen aukaista, hoksasin mä oven avata! Kärpänen on ihan pihalla! Ja Jätkä soittaa munniharppua! Vilma yhtyy Riinan kärpäslätkärytmiin taputtamalla. VILMA: Meillä on rytmi, tulkaa mukaan! (harjoituttaa yleisöllä rytmin) Vihuri, kuuntele, meillä on rytmi!

Vihuri lentää kylään. 2. SININEN VIHURI VILMA: Anna meille nyt viulu takaisin, olemme ansainneet sen! Vihuri miettii, on jo ojentaa viulun takaisin, mutta tempaisee sen taas yläilmoihin. VIHURI: Ettekä, ettekä, ettekä ilman säveltä! Säveltä, säveltä, joka piilossa on metsässä! Vihuri lentää pois. VILMA: Emme saa viulua ilman säveltä? Säveltä, joka piilossa on metsässä... Tämä käy koko ajan merkillisemmäksi. - Riina! Riina! Riina juoksee sermin takaa. VILMA: Riina, meidän on mentävä metsään! Sieltä löytyy sävel ja sävelen avulla me saamme Vihurilta viulun. RIINA: (Peloissaan.) Häh? Metsään? Ei kai me metsään... Ehkei me tarvita sitä viulua enää... Riina on lähdössä, Lassi pysäyttää. LASSI: Varmasti tarvitaan! TOPI: Viulu tuo iloa ja riemua, VILMA:...ja kun viulu soi, voimme tanssia.

RIINA: Mutta kun minä pelkään metsää. (Yleisölle) Kamalasti. VILMA: Ja minä tiedän laulun, joka auttaa metsänpelkoon. Tässä tarvitaan jouhikkoa. 3. METSÄVALOTILANNE APU METSÄNPELKOON Pyhäaamuna ennen suurusta mene metsään ja suurta kuusta takaperin halaa. Sano samalla: Metsä kulta, pelkoni ota! Ja taakse katsomatta kotiin palaa. Tällä konstilla aivan takuulla lähtee sinulta metsänpelko, se ei oo hankalaa. Viel jouhikolla veto muutama ja oot urhea! Rohkeutta soitto sulle valaa. Lai lai lai lai lai... Riina yhtyy rohkeana lailatukseen ja marssii metsää kohti. Vilma pyytää myös yleisöä mukaan lauluun. VILMA: Tässä on metsän sävel! Laulakaa rohkeasti! - Vihuri! Tule kuuntelemaan metsän säveltä ja tuo meille viulu tullessasi! Lai lai lai lai lai...

Vihuri lentää paikalle. 2. SININEN VIHURI Vihuri kuuntelee, lentelee. Laulu loppuu. VILMA: Vihuri, nyt meidän on aika saada viulu takaisin! Vihuri miettii, on jo ojentaa viulun takaisin, mutta tempaisee sen taas yläilmoihin. VIHURI: Ette saa, ette saa, ette saa ilman kaloja! Ette saa, ette saa, ette saa ilman sointua! Vihuri lentää vahingoniloisena nauraen pois. VILMA: Uskomaton tapaus! Aina vain lisää vaatimuksia. Emme saa viulua ilman kaloja? Emme saa viulua ilman sointua! Lassi puhaltaa pitkähuilusta salaperäisiä säveliä. VILMA: Hyvä Lassi! Pitkähuilu, sillä kutsumme kaloja! Ja kalat saavat antaa meille soinnun. KALOJEN KUTSU Ahven Antti vaarisein Särki Heikki serkkusein Soropilli soittimein, pitkähuilu pillisein! Ahven Antti vaarisein Särki Heikki serkkusein Tule onki ottamahan, koukkua koettamahan! Tule suulla suuremmalla,

harvemmalla hampahalla, muiden siimoje sivutse, muiden onkien ohitse. Siima suoraksi sivalla, vapa vääräksi vetäise! Riina palaa vaivihkaa laulun aikana KALALAULU Seipi, teisti, mutu, vimpa, toutain, sorva, ruutana! Ei ole kodinkoneita! Rohmutokko, kivinilkka, törö, turpa, elaska! Eikä haukkumasanoja! Uijuijui jui, ne rantaan ui, pitkähuilun kutsumat. Uijuijui jui, ne rantaan ui, pitkähuilun loitsimat! Kolmipiikki, kilohaili, siloneula, salakka! Kuulostaako jo tutulta? Kuore, kiiski, kuha, lahna, nahkiainen, kampela. Arvaat sä aivan varmana! Ahven, hauki, siika, särki, lohi, silli, silakka! Suomalaisia kaloja! Uijuijui... Riina poimii Kalalaulusta soinnun, ja alkaa soittaa sitä pikkukanteleella. VILMA: Hyvä Riina! Meillä on sointu! RIINA: Me saimme rytmin ja löysimme sävelen ja opimme soinnunkin! Nyt sinun täytyy antaa meille viulu takaisin! Vihuri? Vihuri! Täytyykö meidän hakea se viulu tuolta yläilmoista? 4. TUNNELMOINTI

KUTSUISINKO KOKKOLINNUN Kutsuisinko kokkolinnun, kotkan tänne lennättäisin? Kutsuisinko karhun suuren, otson meille opastaisin? Ei kokko tunne säveliä, ei kotka laulua tajua. Ei karhu suuri soittaa osaa, musisoida mesikämmen. Toivon tänne tiaisia, pyydän pikkulintusia! Varpusia vaadiskelen, peiponpoikia anelen! Varpusill on rytmin mahti, tahti, soinnut, sulissansa! Tiaisill on taikavoima, sulosoinnut siivillänsä! VILMA: (Yleisölle.) Me tarvitsemme kolme varpusta tekemään soinnun taikaa! Vilma pyytää yleisöstä soittajat ja opettaa soinnun. Kantelelapset soittavat soinnun kanteleella. Meidän täytyy tehdä yhdessä rytmi, sävel ja sointu! Yhtä aikaa, kolme taikaa, voima Vihurin murtua saa! RIINA: Yhtä aikaa, kolme taikaa. Mutta kuinka? Vilma opastaa. Kun yleisö tietää mitä tehdä, aloitetaan kappale. TUULEE Vinkuu viima ja vihuri. Puhkuu puuska ja puhuri.

Tuulee. Tuulee. Siivenisku lukko raukee! Siivenisku uksi aukee! Vinkuu... Viima ja Vihuri. Puhkuu... Puuska ja puhuri. Tuulee. Tuulee. Sävel ilmaan voimaa antaa! Sävel ilmaan siivet kantaa! Vinkuu... Viima ja Vihuri. Puhkuu... Puuska ja puhuri. Tuulee. Tuulee. Sointu tuuleen puuska haipuu! Sointu tuuleen viima vaipuu! VILMA: Vihuri! Tule kuuntelemaan kolmea taikaa! Vihuri lentää paikalle. 2. SININEN VIHURI Vihuri kuuntelee, lentelee. Menee sekaisin ryhtmistä, sävelestä ja soinnusta. Lassi, Topi ja Vilma lähestyvät Vihuria, viulu irtoaa Vihurin otteesta. Utuverho aukeaa kun varpu pieni soittaa! Pilvipeitto repeää kun varpu pieni soittaa! Pilvenlonka lohkeaa, kun varpu pieni soittaa! Yhtä aikaa, kolme taikaa,

voima Vihurin murtua saa! Riina ottaa Vihurinaamion pois kasvoiltaan. Lassi soittaa viululla iloisia säveliä. VILMA: (Yleisölle.) Te olitte taitavia! Teidän ansiostanne saimme viulun takaisin ja Soiton kylässä on jälleen kaikki hyvin. Kiitos! RIINA: (Yleisölle.) Viulu soi ja nyt juhlitaan! RAPARULLAATI Tervetuloa ravintolaamme, lätäkkö on katettu... Raparullaattirullaati... ILOINEN VIULU Murjotin-tarjotin syrjään sysää, huveja kalasta riemujen rysään, iloa pursuu kattila, kiulu, meille kun soi Pelimannin viulu! Penkille pidä ei laiskistua kukaan ei nyt saa yksin istua! Kulu tanssista lattia, kulu, meille kun soi Pelimannin viulu! Tralladeidei... Kaikki pyydetään mukaan loppurallatukseen. Ilojuhla!