SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa 2. Suurimpien ulkomaalaisomisteisten yritysten taloudellinen menestys ja alueellinen sitoutuminen Ari Karppinen Julkaisusarja A Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Nro A33/2010 ISSN 1459-1332 ISBN 978-952-249-080-3 maaliskuu 2010 * Julkaisu perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä kilpailussa (MENSA) hankkeeseen. Hankkeen toimeksiantajina ovat olleet Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy (POSEK, Aluekeskusohjelma), Prizztech Oy (osaamiskeskusohjelma) ja Rauman Seutu (aluekeskusohjelma).
TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja menetelmät Käsillä olevan hankkeen (MENSA) tarkoituksena on tuottaa tietoa aluekehittätämisen tueksi. Erityisesti uudenlaista tietoa tarvitaan olosuhteissa, jossa yritysten omistaminen on kansainvälistynyt ja tuotannon sijaintipäätökset ovat tulleet entistä herkemmin talouden ulkoisiin olosuhteisiin ja yrityksen omiin, usein kansainvälistymiseen liittyviin strategisiin tavoitteisiin reagoiviksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia toimintojaan ulkomaille siirtäneistä suomalaisista yli sadan henkilön teollisuusyrityksistä siirsi toimintojaan oman konsernin sisällä. Aluetalouksien näkökulmasta vaikutukset voivat olla merkittäviä sekä vaikeasti ennakoitavia ns. footloose multinationals aluetalouksissa. Tällaisessa taloudessa yritystoimintaa eivät hallitse autonomiset paikallisesti omistetut ja tuotantotoimintaa harjoittavat yritykset vaan monikansalliset yritykset erityisesti ulkomaalaisomisteiset yritykset ja niiden tytäryhtiöt. Tämän hankkeen perimmäisenä tavoitteena on kartoittaa satakuntalaista tytäryhtiötaloutta. Vastaavaa aluetaloudellista selvitystyötä ei ole Suomessa maakuntatasolla aiemmin tehty. MENSA on kokonaisuudessaan monitieteinen hanke (kansantaloustiede ja liiketaloustiede: laskentatoimi) ja se jakautuu kahteen osaan. Syksyllä 2009 valmistuneen hankkeen ensimmäisen ja aluetaloudelliseen näkökulmaan keskittyvän osan tavoitteet, menetelmät ja tulokset on esitelty julkaisussa Karppinen 2009. Käsillä olevan MENSA-hankkeen toisen ja yritysnäkökulmaan keskittyvän osan perustavoitteita on kaksi. Ensiksikin tavoitteena on arvioida alueellisesti merkittävien, Satakunnassa toimivien ulkomaalaisomisteisten yritysten taloudellista menestystä (kannattavuus) ja alueellista sitoutumista. Lähestymistapa perustuu monikansallisten yritysten teoriaan ja aluetalousteoriaan (ks. tarkemmin hankkeen ensimmäinen osa). Toisen osan kohdeyritysjoukko suurimmat ulkomaalaisomisteisten yritysten toimipaikat (s.o. tytäryritykset) Satakunnassa valikoitui hankkeen ensimmäisen osan perustuloksen perusteella. Havaittiin, että nimenomaan tytäryhtiöasemassa konsernissaan olevilla toimipaikoilla ei kokonaislukumäärä- ja alueellisten kokonaistyöllisyystilastojen valossa ole kovinkaan suurta merkitystä Satakunnassa. Mutta ulkomaalaisomisteiset ja alueellisesti suuren kokoluokan yritykset ovat kasvattaneet 2000-luvulla aluetaloudellista merkitystään huomattavasti toimiessaan pääosin Satakunnan globaalin menestyksen kannalta keskeisessä roolissa olevassa teollisuussektorissa. Tutkimuksen kohdeyrityksiä voidaan luonnehtia alueellisiksi avain- tai veturiyrityksiksi. Perusmenetelminä koskien ensimmäistä tavoitetta ovat tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelmat ja haastattelututkimukset. Tämän vuoksi kohdejoukkoon on valittu 10 suurinta sellaista Satakunnassa toimivaa ulkomaalaisomisteista yritystä, joiden Suomen toimintojen merkittävä osa on Satakunnassa. Tilinpäätösanalyysit koskevat vuosia 2005 2008 ja haastattelut on tehty marrasjoulukuussa 2009. Tulokset MENSA-hankkeen toisen osan ensimmäisen tutkimustavoitteen osalta tässä raportissa perustuvat Teemu Alangon ja Saija Karjalaisen vuosina 2009 2010 Turun yliopiston TuKKK:n Porin yksikössä tekemien laskentatoimen pro gradu -tutkielmien tuloksiin. Molemmat tutkielmat ovat kokonaisuudessaan osa MENSA-hanketta. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 2
Tulokset: osa 2 MENSA-hankkeen toisen osion toisena keskeisenä tavoitteena on pyrkiä vastaamaan koko MENSA-hankkeen tarkoitukseen eli tutkimusperusteisen tiedon tuottamiseen aluekehittämistyön hyväksi valitusta aiheesta tässä satakuntalainen tytäryhtiötalous. Tätä tavoitetta varten käsillä oleva raportti sisältää yhteenvetotarkastelun, jossa yhdistetään MENSA-hankkeen ensimmäisen ja toisen osan keskeiset tulokset satakuntalaisen aluekehittämisen näkökulmasta. Tässä yhteydessä esitetään tutkimusperusteiseen ennakointiin perustuva näkemys Satakunnasta ns. footloose multinationals -aluetaloutena ja tulokset siitä, millaisiin aluekehittämistoimiin ulkomaalaisomisteiset, Satakunnassa toimivat kohdeyritykset toivovat alueella ryhdyttävän. Ehdotetuilla toimenpiteillä on roolinsa kohdeyritysten alueellisen sitoutumisen näkökulmasta ja ulkomaalaisomisteisilla yrityksillä luultavasti on merkittävä rooli Satakunnalle keskeisen globalisaatiomenestyksen kannalta jatkossakin. Ulkomaalaisomisteiset yritykset: kannattavuus Puolella yritysjoukosta liiketoiminnan kannattavuus on ollut keskimäärin vähintään tyydyttävällä tasolla vuosina 2005 2008 käytettäessä vertailupohjana Yritystutkimusneuvottelukunnan viitearvoja (5 10 %). Kannattavuuserot tutkittujen kohdeyritysten välillä ovat merkittäviä: joillakin yrityksillä kannattavuus on selvästi ylittänyt vastaavien toimialojen mediaaniyrityksen (Suomessa) kannattavuuden ja joillakin se on ollut selvästi alle mediaanin koko tarkasteluperiodin ja samalla osalla yrityksiä kannattavuus on heikentynyt tarkasteluperiodin loppuvuosina, mutta vastaavasti 4/10 yrityksellä kannattavuus on jopa parantunut 2008 verrattuna edelliseen vuoteen. Ulkomaalais- Tutkimuksessa käytetään useita alueelliseen sitoutumiseen liittyviä indikaattotykset: alueelli- reita. Yhtenä on yritystoiminnan pidempiaikainen kannattamattomuus, toisena nen sitoutumi- toteutunut osin peruuttamattomiin päätöksiin perustuva kasvuhakuisuus, nen/sitoutumat- kolmantena ryhmänä ovat tutkimuksen kohdeyritysten omat näkemykset ultomuus komaisena monikansallisena konsernina toimimisesta, näkemykset tulevista omista ja koko konsernin kasvustrategisioista sekä näkemykset alueellisesti sitouttavista kilpailukykytekijöistä. Tutkimustulokset osoittavat, että kannattamattomuuden vuoksi riski yritysten toiminnan supistamiselle tai siirtämiselle muualle ei ole merkittävä. Toteutuneen kasvuhakuisuuden indikaattorit, joita mitataan henkilöstömäärän ja kiinteiden tuotannollisten investointien kehityksellä ja investointijäämillä 2005 2008, osoittavat, että tutkituilla yrityksillä ei kokonaisuudessaan ole ollut erityisen suurta kasvuhakuisuutta. Erityisesti vuonna 2008 on henkilöstökasvu yrityksittäin ollut vähäistä (s.o. nollan molemmin puolin), vaikkakin suurella osalla tutkituista yrityksistä investointiaste on kasvanut nimenomaan vuonna 2008. Tutkittujen yritysten suuri kokoluokka (työllistävät vähintään 100) alueellisesti osoittaa, että tutkitut yritykset ovat paljastuneet sitoutuneeksi toimimaan Satakunnassa (revealed regional commitment). Tutkimuksessa kartoitettiin haastattelututkimuksen avulla alueellisesti sitouttavia tekijöitä (regional commitment factors) erityisesti monikansallisena toimimisen teemasta, strategioiden tasolla ja alueellisten kilpailukykytekijöiden tasolla. Yritykset ensiksikin tunnistavat poikkeuksetta monikansallisena toimimisen mahdollistavan (tulevaisuudessa) tuotannollisten toimintojen nopeatkin sopeuttamismahdollisuudet (ns. footloose multinationals - Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 3
hypoteesi). Mutta samalla yritykset näkivät, että ulkomainen monikansallisuus on antanut useita sellaisia strategisiksi luonnehdittavia taloudellisia etuja (osaamisen siirto ja yhteiset t&k-hankkeet, kasvaneet erikoistumismahdollisuudet ydinliiketoimintaan, suurempien kassavarojen tuoma markkinaepävarmuuden parantunut sietokyky) verrattuna toimintaan pelkästään kansallisena huolimatta siitä, että kontrollikustannukset ja kilpailu konsernin sisällä ovat haastatteluiden perusteella kohonneet että yritysten omat liiketoimintaedellytykset Satakunnassa kokonaisuudessaan ovat parantuneet. Toiseksi yritysten omat tulevaisuuteen tähtäävät strategiat ovat pääosin kasvuhakuisia. Samalla kuitenkin tuotiin esiin, että vaikka monikansallisena toimiminen lisää yritysrahoituspotentiaalia, niin käytännössä lisäinvestoinnit ovat sidoksissa satakuntalaisen tulosyksikön omiin kannattavuustavoitteisiin ja omaan tulorahoitukseen. Nämä usein edellyttävät samalla jatkuvaa toiminnan kustannustehokkuutta ja/tai jalostusasteen nostamista. Konsernitason kasvustrategioista ei tutkimuksessa saatu luotettavaa kuvaa, joskin sitoutumisen näkökulmasta mahdollista omistuksen vaihtumista sinänsä ei pidetty ongelmallisena, koska toiminnan jatkuminen Satakunnassa oli sidoksissa enemmänkin kannattavuuteen ja maantieteellisesti jotkin yritykset olivat ainoita lähialueilla (Pohjoismaissa). Erityisesti globaalin talouskriisin olosuhteissa kannattavuuden merkitys myös tuotannon uudelleensijoittumisen suhteen on joidenkin haastateltavien mielestä korostunut. Ulkomaalaisomisteiset yritykset korostivat erityisesti juuri niitä alueellisesti sitouttavia kilpailukykytekijöitä, jotka ovat osoittautuneet aiemmissa tutkimuksissa Satakunnan keskeisiksi kilpailukykyvahvuuksiksi aluetasolla: (1) alueen tarjoamat kasautumisvoimat eli keskittymisedut (teollisuusvaltaisuus, osaava ja toimiva paikallinen alihankintaverkosto ja vientiteollisuusosaaminen); (2) suorittavan työvoiman saatavuus; (3) merellinen/satamasaavutettavuus ja (4) elin- ja tuotannontekijäkustannusten kohtuullisuus suhteessa teollisuusosaamiseen. Ulkomaalaisomisteisten, suurien yritysten sijoittumiseen Satakuntaan näyttää osaltaan vaikuttavan alueellisen liiketoimintaympäristön tarjoamat keskeiset kilpailukykytekijät. Siksi niiden alueellista sitoutumattomuusriskiä voidaan pitää suhteellisen alhaisena. Tulokset: Osa 1 ja 2 Aluekehittämistoimet Aluekehittämisen näkökulmasta valittujen toimenpiteiden tulisi ennakoivasti suuntautua keskeisiin yritysten paikallisia toimintaedellytyksiä parantaviin kohteisiin, jotka joko vahvistavat entisestään alueen vahvoja kilpailukykytekijöitä tai parantavat havaittuja heikkouksia tai lisäävät valmiuksia varautua uhkatekijöihin. Yhdistettäessä Mensa-hankkeen ensimmäisen ja toisen osan keskeiset tulokset ennakoivan aluekehittämistyön näkökulmasta voidaan ensiksikin päätellä, että alueellisesti suuren kokoluokan ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat kasvattaneet huomattavasti taloudellista merkitystä Satakunnan aluetalouden globaalin menestyksen kannalta keskeisillä aloilla. Niinpä näiden yritysten alueellisten toimintaedellytysten vahvistaminen on tehokkaan ja kestävän aluekehittämistyön ydintä. Aluekehittämistyössä suorat vaikutusmahdollisuudet yritysten sisäiseen päätöksentekoon (esim. sijainti- ja kapasiteettipäätöksiin) tai alueen ulko- Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 4
puolisiin usein makrotaloudellisiin tekijöihin ovat vähäiset. Tästä huolimatta aluekehittäminen voi kohdistua sellaiseen edunvalvontatyöhön, jossa pyritään edistämään sellaista valtakunnallista politiikkaa, jotka parantavat Satakunnan keskeisiä kilpailukykyvahvuuksia tässä erityisesti alueen globalisaatiomenestystä ja joka edelleen omalta osaltaan tukee tehokkaasti koko maan taloudellista menestystä globaaleilla markkinoilla. Toiseksi yhdistettäessä Mensa-hankkeen ensimmäisen ja toisen osan keskeiset tulokset ennakoivan aluekehittämistyön näkökulmasta, niin voidaan päätellä, että Satakunnan globalisaatiomenestys (1,5-kertainen vientimenestys suhteessa koko Suomeen ja nopeasti kasvava vetovoima ulkomaisten monikansallisten yritysten osalta) on suhteellisen vakaalla pohjalla ja riskit ns. footloose multinationals -aluetaloudelle ovat vähäiset: toiminta ei ole ollut kannattamatonta, tulevaa kasvua haetaan yritystoiminnan kannalta kestävällä yritysten tuottavuutta lisäävällä, erikoistumiseen tähtäävällä strategialla ja vahvalla omalla tulorahoituspohjalla. Lisäksi ulkomaisten yritysten näkemykset alueeseen sitouttavista tekijöistä ovat yhdensuuntaisia alueellisten tutkimuksissa todettujen kilpailukykyvahvuuksien kanssa (ks. s. 4 kohdat 1 4). Keskeisinä alueellista sitoutumista kehittävinä kohteina, jo havaittujen vahvuuksien vahvistamisen lisäksi, nähdään: (1) alueen kokonaisliikennesaavutettavuuden (verkosto ja palvelut) parantaminen, (2) korkeasti koulutetun työvoiman houkutteleminen alueelle, (3) innovaatiojärjestelmän tehokkuuden parantaminen erikoistumalla avainklustereiden innovaatiotoimintaan, (4) edunvalvonnan tehostaminen ja (5) alueellisen yhteistyön ja yksimielisyyden parantaminen. Avainsanat: Ulkomaalaisomisteiset yritykset, globalisaatiomenestys, kannattavuus, alueellinen sitoutuminen, tilinpäätösanalyysi, teemahaastattelu, alueellinen kehittäminen, Satakunta Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 5
SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 2 Taulukkoluettelo... 7 Kuvioluettelo... 7 1. JOHDANTO... 8 1.1. Taustaa... 8 1.2. Selvityksen tavoitteet, rajaukset ja tutkimukselliset lähtökohdat... 9 1.3. Selvityksen eteneminen... 13 OSA 2. SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS: YRITYSTARKASTELU. 15 2. AINEISTOT JA MENETELMÄT... 15 2.1. Peruskäsitteitä... 15 2.2. Aineistot ja menetelmät... 16 3. ULKOMAALAISOMISTEISTEN YRITYSTEN TALOUDELLINEN MENESTYS SATAKUNNASSA alueellisen sitoutumisen näkökulma... 20 3.1. Alueellisen sitoutumisen näkökulma... 20 3.2. Kannattavuus... 23 3.3. Kasvu ja investoinnit... 29 4. ULKOMAALAISOMISTEISTEN YRITYSTEN SITOUTUMISTEKIJÄT... 34 4.1. Monikansallisuuden rooli... 34 4.2. Strategiat... 41 4.2.1. Konsernistrategia... 42 4.2.2. Satakuntalaisten toimipaikkojen strategia... 46 4.3. Alueelliset kilpailukykytekijät... 50 5. JOHTOPÄÄTÖKSET: Satakunnan aluekehittäminen, ulkomaalaisomistus ja tytäryhtiötalous näkökulma... 57 5.1. Lähtökohtia... 57 5.2. Alueellisen ennakoinnin perusehdot... 58 5.3. Mensa-hankkeen 1. osan tulokset aluekehittämisen näkökulmasta... 60 5.4. Mensa-hankkeen 2. osan tulokset aluekehittämisen näkökulmasta... 64 LÄHTEET... 69 Liite 1. Linkki Teemu Alangon pro gradu -tutkielmaan (2010)... 71 Liite 2. Linkki Saija Karjalaisen pro gradu -tutkielmaan (2010)... 71 Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 6
Taulukkoluettelo Taulukko 1. Monikansallisen yrityksen edut ja haitat organisaatiomuotona kohdeyritysten haastattelujen perusteella...35 Taulukko 2. Satakunnan liiketoimintaympäristön kilpailukykyisyyden SWOT-analyysi haastattelujen perusteella (Karjalainen 2010, 67)...51 Taulukko 3. Satakunnan liiketoimintaympäristön kilpailukykyisyyden SWOT-analyysi haastattelujen perusteella (Alanko 2010)....52 Taulukko 4. Satakuntalainen tytäryhtiötalous: Osa 1. Aluetaloudellinen tarkastelu keskeiset tulokset aluekehittämisen näkökulmasta...61 Taulukko 5. Satakuntalainen tytäryhtiötalous: Osa 2. ulkomaalaisomisteisten yritysten tarkastelu keskeiset tulokset aluekehittämisen näkökulmasta...64 Taulukko 6. Satakuntalaisten suurimpien ulkomaalaisomisteisten yritysten tarkastelu alueellisen kilpailukyvyn ja aluekehittämisen näkökulma...67 Kuvioluettelo Kuvio 1. Liikevoittoprosentin kehitys kohdeyrityksissä suhteessa YTN viitearvoihin aikavälillä 2005 2008...26 Kuvio 2. Liikevoittoprosentin kehitys kohdeyrityksissä suhteessa vastaavien alojen mediaaniin 2005 2008...27 Kuvio 3. Henkilöstömäärän muutosprosenttien kehitys kohdeyrityksissä aikavälillä 2005 2008...30 Kuvio 4. Kohdeyritysten investointijäämät vuosina 2005 2008...31 Kuvio 5. Henkilöstömäärän muutosprosenttien kehitys kohdeyrityksissä aikavälillä 2005 2008...32 Kuvio 6. Nettoinvestointien rahamääräinen taso ja investointiaste kohdeyrityksissä 2005 2008...33 Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 7
1. JOHDANTO 1.1. Taustaa The ownership structure of Volvo Cars and Saab means that car production in the Västra Götaland region is dependent on the performance and subsequent business strategies of Ford and General Motors respectively. The situation is similar in most other industries. (OECD, 2008, 87) Ulkomainen omistus on lisääntynyt myös Suomen telakkateollisuudessa kuten muillakin meriklusterin päätoimialoilla. Toiminnan jatkuminen Suomessa riippuu keskeisesti käsissämme olevista kilpailukykytekijöistä. Näitä ovat osaaminen ja innovatiivisuus, tuotantoyksiköiden ja verkostojen tehokkuus, joustavuus ja kustannuskilpailukyky, raaka-aineiden ja komponenttien tarjonta sekä yhteiskunnan tarjoamat kilpailukykytekijät, joita ovat mm. koulutus, t&k-rahoitus ja telakkateollisuuden tapauksessa laivojen rahoitustakuut ja muut rahoitusjärjestelyt. (Karvonen, Vaiste ja Hernesniemi, 2008, 99 100.) Yllä olevat sitaatit koskien joidenkin toimialojen omistuksen kansainvälistymistä ja sen merkitystä aluetalouden kannalta korostavat, että yritysten omistusrakenteella, mutta myös alueellisilla ja muilla kilpailukykytekijöillä on vaikutusta aluetalouksien kannalta. Viime vuosien aluetalouksien kansainvälistyminen on ollut usein alueellisten avainyritysten ja/tai avaintoimialojen ja -klustereiden omistuksen kansainvälistymistä. Parhaimmillaan ulkomainen omistus tuo alueelle uusia innovaatioita, uutta osaamista, investointeja, rahoitusta, synnyttää uutta yritystoimintaa, lisää työllisyyttä ja tehostaa alueellisten markkinoiden toimintaa. Pidemmällä aikavälillä kansainvälisten yritysten toiminta voi johtaa entistä kestävämpään kansainvälistymiseen perustuvaan tuottavuuden nousuun ja aluetaloudelliseen menestykseen muidenkin alueellisten yritysten tai sinne syntyvien uusien yritysten erikoistuessa toimimaan yhteistyökumppaneina ja osaavina alihankkijoina, mutta myös kilpailijoina kansainvälisesti menestyneiden yritysten kanssa. Parhaimmillaan alueellinen kehittämistoiminta vahvistaa tätä aluetalouden verkostomaiseen kehitykseen perustuvaa kumulatiivista (itse itseään ruokkivaa) kasvuprosessia ja tehostaa oleellisesti aluekehittämisen vaikuttavuutta. (ks. esim. Jones ja Wren 2006 ja OECD 2007). Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 8
Mutta ulkomainen omistus erityisesti alueellisten (avain)yritysten muuttuminen kansainvälisen yrityksen tytäryhtiöksi saattaa merkitä myös alueellisen kilpailukyvyn pysyvyyden kannalta haastetta: siirtävätkö ulkomaiset yritykset helpommin kokonaisia toimipaikkoja (työpaikkoja ja osaamista) yli rajojen kuin vastaavat kotimaiset yritykset? Tai pystyvätkö muut alueelliset yritykset ja toimijat vastaamaan yhteistyön haasteisiin kansainvälisen yrityksen kanssa? (ks. esim. Bernhard and Jensen, 2006; Bernhard and Sjöholm, 2003; Carlin, Charlton, and Mayer, 2007; Gibson and Harris, 1996; Görg and Strobl, 2003; Jones and Wren, 2006; Peltola, 2008; Radelet and Sachs, 1998; Rodrik, 1997; Van Beveren, 2006). Oleellista olisi selvittää, miksi kansainväliset yritykset ovat sijoittuneet alueelle, ja ennen muuta, mikä on niiden sitoutumisen aste toimimiseen alueella. Tässä suhteessa tärkeässä roolissa ovat ensiksikin yrityksen kannattavuus ja omat pidempiaikaiset sitoumukset tuotannollinen investointitoiminta ja t&k-toiminta. Toiseksi tärkeässä roolissa alueellisen sitoutumisen suhteen on se, millaiset kilpailukykyedellytykset sijaintialue tarjoaa yrityksille. Konkreettisemmin tämä tarkoittaa sitä, millaisia ovat aluetaloudelliset yhteistyö- ja osaamisverkostot avainyritysten alueella toimimisen jatkuvuuden kannalta (agglomeraation eli alueellisen kasautumisen hyödyt), millaista työvoimaa- ja osaamista alueella on tarjolla ja millainen saavutettavuus alueella on suhteessa yrityksen keskeisiin markkinoihin. Näin voidaan ennakoivasti arvioida yritysten sitoutumista sijaintialueelle, ja näin mahdolliset alueelliset yritysten menestysverkostojen vahvistamiseen pyrkivät strategiset kehittämistoimet olisivat mahdollisemman kestävällä tavalla vaikuttavia. (Jones and Wren, 2006; ks. myös Widgren, Alho, Kotilainen, Nikula ja Kaitila, 2007, 15). 1.2. Selvityksen tavoitteet, rajaukset ja tutkimukselliset lähtökohdat Tämän MENSA-hankkeen toisen osion tavoitteena on ensiksikin arvioida tilinpäätösanalyysin, kassavirtalaskelmien ja haastattelututkimuksen avulla keskeisten Satakunnassa toimivien ulkomaalaisomisteisten tytäryritysten (10 kpl) taloudellista menestystä ja alueellista sitoutumista Satakuntaan. Tutkimuksen toinen osio perustuu vuosien 2009 2010 aikana TuKKK Porin yksikössä tehtäviin laskentatoimen pro gradu -opinnäytteisiin. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 9
Käsillä olevan MENSA-hankkeen toisen osion toisena perustavoitteena on tehdä kokoava yhteenvetoanalyysi hankkeen ensimmäisen, vuoden 2009 lopulla valmistuneen 1. osan (aluetaloudellinen tarkastelu), ja tämän 2. osan (yritystarkastelu) perusteella ennakoivan aluekehittämisen näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käsillä olevassa raportissa arvioidaan tutkimuksellisin perustein suurimpien Satakunnassa sijaitsevien ulkomaalaismisteisten tytäryritysten (tulevaa) alueellista sitoutumista ja näiden avainyritysten ehdotuksia alueellisiksi kehittämistoimiksi MENSA-hankkeen ensimmäisessä osassa keskeisenä tavoitteena oli arvioida tutkimusta varten konstruoitujen tilastollisten aineistojen ja talousteorian perusteella tytäryhtiötalouden taloudellista merkitystä Satakunnassa ja osin sen seutukunnissa. Keskeisenä tuloksena hankkeen ensimmäisessä osassa saatiin, että tytäryhtiöiden taloudellinen merkitys kokonaisuudessaan on (vielä) vähäinen, mutta ulkomaalaisomistuksen merkitys on Satakunnassa kasvanut varsin nopeasti 2000-luvulla ja useat alueelliset, suuren kokoluokan yritykset ovat ulkomaalaisomisteisia. (Karppinen, 2009, 2-4). Tuotannon alueellista suuntautumista Suomessa globaalisti laajenevan ja syvenevän hyödykekaupan (avoimuuden lisääntyminen) ja alueellisten agglomeraatio- eli kasautumisvoimien tapauksessa ovat tutkineet Widgren et al. (2007). Heidän empiirinen työ on luonteeltaan pioneeritutkimus, jossa on samanaikaisesti pyritty huomioimaan muuttuvan, suhteelliseen etuun perustuvan erikoistumisen synnyttämät insentiivit suunnata globaalisti tuotantoa uudelleen (esim. työvoimavaltaisia standardinomaista tuotantoa siirretään työvoimarikkaisiin maihin) ja ns. uuden talousmaantieteen korostamien alueellisten kasautumisvoimien antamat insentiivit erikoistua ja keskittää tuotantoa maan sisällä. Widgren et al. (2007, 15) toteavat, että alueelliset tuotannon siirtymät ovat huomattavasti vaikeammin ennakoitavissa kuin siirtymät toimialoittain. Tutkimuksessa päätellään ehkäpä yleisen käsityksen vastaisesti että globalisaation ns. uuden paradigman mukaan tuotannon siirtyminen koskee ennen muuta toimialojen tuotantoon liittyvien palvelujen siirtymistä globaalisti tai alueellisesti, koska palvelutuotos voidaan siirtää lähes kustannuksettomasti paikasta toiseen. Edelleen tutkimuksessa päätellään, että Suomen alueiden kannalta potentiaalisia häviäjiä ovat ne, joissa näiden siirrettävissä olevien toimintojen osuus tuotannossa on suuri. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 10
Aluekehittämisen ja käsillä olevan tutkimuksen näkökulmasta voidaan Widgren et al. tutkimuksesta esittää muutama huomio. Ensiksikin tutkimuksessa ei lähestytä tuotannon alueellisia siirtymiä yksittäisen alueen, kuten Satakunnan, näkökulmasta lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä vaan maatason aluepolitiikan ja talouskasvun näkökulmasta pidemmällä aikavälillä. Pitkä aikaväli tarkoittaa sitä, että alueet maan sisällä onnistuvat erikoistumisessa alueellisten kasautumisvoimien mukaisesti, jolloin parantuneet alueelliset tuottavuuskehitykset johtavat koko maan talouskasvun nopeutumiseen. Aluepolitiikan ensisijaisena tehtävänä ei ole jarruttaa taloudellisen toiminnan kasautumista maan sisällä alueellisesti. Yksittäiset alueet eivät kuitenkaan välttämättä hyödy tästä maatason kehityksestä. Käsillä olevassa tutkimuksessa kuitenkin tarkastellaan tuotannon sijoittautumista yksittäisen alueen, Satakunnan näkökulmasta. Toiseksi Widgren et al. toimiala-aluetason tutkimuksessa palvelutoiminnot on ajateltu ennen muuta sellaisiksi, jotka voidaan ulkoistaa varsinaisen tuotantotoiminnasta. Tutkimuksessa ei ole erityisesti huomioitu sitä mahdollisuutta, että yksittäisen yrityksen strategiset pyrkimykset voivat olla palveluliiketoiminnan internalisoimisessa eli perinteisen tuotantotoiminnan muuntamisessa palveluliiketoiminnaksi. Tällöin tuotannon ja palvelun erottaminen erillisiksi prosesseiksi on vaikeaa ja alueen näkökulmasta tämä merkitsee merkittävämpää alueellista sitoutumista (jos tuotannolla on kasautumisvoimia). Aluekehittämisen näkökulmasta edellytysten luominen tällaiselle kehitykselle saattaa olla nykyglobalisaation valossa keskeistä. Käsillä olevassa tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan yksittäisen yrityksen monikansallisen konsernin tuotanto- ja palveluprosesseja. Kolmanneksi Widgren et al. ovat nykyglobalisaation kansainvälisen hyödykekaupan avoimuuden ja maantieteellisten alueellisten agglomeraatiovoimien (l. kasautumisvoimien) vaikutusta, jotka pyrkivät selittämään tuotannon uudelleen sijoittautumista keskittymishyötyjen perusteella. Tutkimuksessa ei kuitenkaan lähestytä tuotannon siirtymistä nykyglobalisaation kannalta keskeisen ilmiön eli monikansallisen yrityksen näkökulmasta. Kuten tämän tutkimuksen 1 osassa todettiin, monikansallisten yritysten merkitys maailmantaloudessa on nykyään merkittävä. Toisaalta yksittäisen alueen kannalta yritysten monikansallisuuden vaikutukset saattavat Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 11
olla merkittäviä ja vaikeasti ennakoitavissa, mikäli monikansallisena toimiminen eli tuotannon hajasijoittaminen perustuu tuotannon siirtomahdollisuuksien tuomaan joustavuuteen. MENSA-tutkimushankkeen 1 osassa tarkasteltiin ulkomaalaisomisteisten yritysten ja tytäryhtiöasemassa olevien yritysten merkitystä Satakunnassa hanketta varten erikseen kootun tilastollisen aineiston valossa. Tuossa yhteydessä todettiin, että aluetasolla tässä Satakunta ei ole systemaattista tilastointia, joka omistusperusteisesti kuvaisi alueella toimivien monikansallisten yritysten toimintaa. Käsillä oleva tutkimusraportti eli MENSAhankkeen osa 2 tarkastelee yksittäisten Satakunnassa toimivien monikansallisiin yrityksiin kuuluvien yritysten (toimipaikkojen) toimintaa Satakunnassa erityisesti niiden alueellisen sitoutumisen näkökulmasta. Tässä ei kuitenkaan tarkastella tilastollisen keinoin sitä, onko yritysten ulkomaalaisomisteisuudesta ollut Satakunnan kannalta hyötyä tai haittaa. Kuten edellisen luvun alussa todettiin, niin talousteoria ei anna kysymykseen yksiselitteistä vastausta, vaan voidaan löytää sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Viime kädessä on empiirisen tutkimuksen asia pyrkiä tarkastelemaan monikansallisten yritysten vaikutuksia aluetalouteen. MENSAhankkeen 1. osassa Karppinen (2009, 25 30) on katsaus keskeisempiin empiirisiin tutkimuksiin aiheesta. Kaiken kaikkiaan kansainvälisten empiiristen tutkimusten perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä siitä, ovatko monikansalliset yritykset vähemmän sitoutuneita sijaintialueella toimimiseen (ns. footloose multinationals -hypoteesi) kuin paikalliset yritykset. Tuoreessa laajaan yritystason aineistoon perustuvassa tutkimuksessa Görg ja Jabbour (2009) esittävät, että vaikka euroalueella toimivista yrityksistä lukumääräisesti vain pienellä osalla on tytäryhtiöitä ulkomailla, niin niiden suhteellinen osuus sijaintialueen tuotannosta, työllisyydestä ja voitoista on suuri (ks. myös Karppinen 2009, 43 52 koskien Satakuntaa). Görg ja Jabbour esittävät myös tulokset, että ensiksikin ulkomaisilla tytäryhtiöillä on korkeampi selviytymisaste markkinoilla ja niiden tuottavuus on korkeampi kuin eimonikansallisilla yrityksillä. Toiseksi jo monikansallistuneiden yritysten tuottavuus kasvaa nopeammin kuin juuri monikansallistuvilla yrityksillä. Kolmanneksi ne monikansalliset yritykset, joilla on useita ulkomaisia tytäryhtiöitä, ovat kannattavuudeltaan parempia verrattuna monikansallisiin yrityksiin, joilla on vähän ulkomaisia tytäryhtiöitä. Görg ja Jabbourin Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 12
tutkimuksessa ei ole huomioitu alueellisia tekijöitä. Toisaalta tässä käsillä olevassa Satakuntaa koskevassa selvityksessä ei tutkita suurta monikansallisten yritysten joukkoa tilastollisin menetelmin, vaan tutkittava kohdejoukko muodostuu 10 suuresta ulkomaalaisomisteista yrityksestä Satakunnassa. MENSA-hankkeen 2. osion keskeiset yrityskohtaiset tulokset ovat tuottaneet kaksi laskentatoimen opiskelijaa kauppatieteen ylioppilaat Teemu Alanko ja Saija Karjalainen omissa pro gradu -tutkielmissaan. Keskeiset menetelmät ovat olleet tilinpäätösaineistoista laskettuihin tunnuslukuihin perustuvat tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelmat ja haastatteluaineistoon perustuva kvalitatiivinen analyysi (ks. luku 2.2). Tarkemmin lähestymistapoja, menetelmiä, kohdeyrityksiä ja aineistolähteitä on esitelty opinnäytetöissä (Alanko, 2010 ja Karjalainen, 2010). Tämän tutkimuksen aineisto ja menetelmät eivät anna mahdollisuutta verrata ulkomaalaisomisteisten yritysten tuottavuuseroja verrattuna kotimaisiin yrityksiin. Sen sijaan kannattavuuden suhteen voidaan tällaista vertailua tehdä. Tuloksia siis tulkitaan pääosin vain alueellisen sitoutumisen näkökulmasta. 1.3. Selvityksen eteneminen MENSA-hanke jakautuu kahteen osioon. Ensimmäisessä syksyllä 2009 valmistuneessa osiossa (Karppinen 2009) tarkasteltiin hankkeen yleisiä aluetalousteoreettisia ja empiirisiä lähtökohtia sekä analysoitiin selvitystä varten erikseen kerätyn aluetaloudellisen tilaston avulla satakuntalaista tytäryhtiötaloutta. Käsillä oleva toinen osio koostuu yritystarkasteluista koskien suurimpia Satakunnassa toimivia ulkomaalaisomisteisia yrityksiä (luvut 2 4) sekä hankkeen molempien osioiden keskeisten tulosten yhteenvedosta ennakoivan aluekehittämisen näkökulmasta (luku 5). Yritystarkastelu perustuu kauppatieteen ylioppilaiden Teemu Alangon ja Saija Karjalaisen 2009 2010 Turun yliopiston Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikössä tekemien laskentatoimen pro gradu -tutkielmien pohjalta koostettuun osioon. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 13
Luvussa 2 tarkastellaan Mensa-hankkeen toisen osan kannalta keskeisiä käsitteitä (luku 2.1), aineistoja ja menetelmiä (luku 2.2). Luvussa 3 tarkastellaan valitun kohdeyritysjoukon taloudellista kannattavuutta ja sen perusteella niiden alueellista sitoutumista Satakunnassa toimimiseen. Aluksi luvussa 3.1 esitellään alueellisen sitoutumisen näkökulmaa, jonka jälkeen tarkastellaan valittujen tunnuslukujen avulla yritysten kannattavuutta ja toteutunutta kasvua 2005 2008 (luvut 3.2 ja 3.3). Luvun 4 sisältö perustuu marras-joulukuussa 2009 tehtyihin yritysjohtajien haastatteluihin koskien samaa kohdeyritysjoukkoa kuin luvussa kolme. Haastattelut on ennen muuta tulkittu alueellisen sitoutumisen näkökulmasta. Aluksi luvussa 4.1 on tarkasteltu yritysjohtajien käsityksiä monikansallisena toimimisesta, toiseksi on tarkasteltu konsernitason (luku 4.2.1) ja satakuntalaisen toimipaikan tason (luku 4.2.2) kasvustrategioita sitoutumisen näkökulmasta. Luku 4.3 tarkastelee vastaavasti alueellisia kilpailukykytekijöitä. Luku 5 on koko Mensa-hankkeen (osa 1 ja 2) johtopäätösluku, jossa tulkinnan painopiste on kestävässä, ennakoivassa aluekehittämistyössä. Luvussa 5.2 on esitelty alueellisen ennakoinnin perusehdot liittyen Mensa-hankkeen fokukseen eli satakuntalaiseen tytäryhtiötalouteen. Edelleen luvussa 5.3 on koottu yhteen Mensa-hankkeen 1. osan (aluetaloudellinen tarkastelu) keskeiset tulokset ja tulkittu niitä ennakoivan aluekehittämistyön näkökulmasta. Lopuksi luvussa 5.4 on tehty vastaava tarkastelu Mensa-hankkeen 2. osan (yritystarkastelu) ja koko hankkeen näkökulmasta. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 14
OSA 2. SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS: YRITYSTARKASTELU 2. AINEISTOT JA MENETELMÄT 2.1.Peruskäsitteitä Tarkastellaan seuraavaksi muutamaan selvitykseen liittyvää yleistä avainkäsitettä. Muilta osin tutkimuskäsitteistöä on esitelty tutkimuksen edetessä. Pääosin tytäryhtiötalouteen, ulkomaalaisomistukseen ja tuotannon kansainvälistymiseen liittyvät tilastolliset ja taloudelliset käsitemäärittelyt on esitetty MENSA-hankkeen 1. osassa (Karppinen 2009, 18 20). yhteenvetoraportin kannalta keskeisiä ovat: Tämän Monikansallinen yritys (MNE) Yritys on monikansallinen, jossa sillä on tuotanto- tai muuta liiketaloudellista toimintaa vähintään kahdessa eri maassa. Tämä on yleisin ja mm. OECD:n käyttämä määritelmä. Tytäryritys Konsernin tytäryritys on yritys, jonka äänivallasta emoyhtiöllä on yli 50 prosentin osuus joko suoraan tai välillisesti. (Tilastokeskus) Ulkomaalaisomisteinen yritys Ulkomaalaisomisteisella yrityksellä tarkoitetaan yrityksiä, joiden omistuksesta tai äänivallasta yli 50 prosenttia on suoraan tai välillisesti yhden ulkomaisen tahon hallussa. (Tilastokeskus) Varsinaisia yritystarkasteluiden tutkimusmenetelmiin liittyviä tilinpäätös- ja tunnuslukuanalyysien määritelmiä esitetään seuraavassa luvussa sekä tarkemmin Alanko (2010, 35 37) ja Karjalainen (2010, 33 35). Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 15
2.2. Aineistot ja menetelmät Aineistot Tutkimusaineistoja ja menetelmiä on kuvattu tarkemmin tämän yhteenvetoraportin taustana olevissa tutkimuksissa Alanko (2010, 14 22) ja Karjalainen (2010, 14 22). Tässä esitetään em. tutkimusten aineisto- ja menetelmätiivistelmä. Tilinpäätösanalyysiin kuuluvan tunnuslukuanalyysin aineistona käytetään tutkimuksissa kymmenen suurimman ulkomaalaisomisteisen Satakunnassa toimivan yrityksen tilinpäätöksiä vuosilta 2005 2008. Toimipaikat työllistävät vähintään 100 henkilöä Satakunnassa ja toimivat lähes kaikki teollisuudessa. Tilinpäätökset on tilattu Patentti- ja rekisterihallituksesta vuoden 2009 aikana. Tilinpäätökset sisältämistä asiakirjoista aineistona käytettiin tuloslaskelman, taseen sekä liitetietojen lisäksi yrityksen toimintakertomusta, josta saatiin arvokasta tietoa yrityksen tilikauden aikaisista toimista. Haastatteluaineisto pyrittiin kokoamaan samoista yrityksistä, joita analysoitiin tilinpäätösanalyysin keinoin. Tutkimusta varten haastateltavaksi saatiin yhdeksän 1 eri yrityksen edustajat. Haastateltaviksi valittiin ylimmän johdon edustajia, jotta haastateltavan käytettävissä olisi tutkimusongelmien kannalta riittävät ja oikeat tiedot. Tilastokeskuksen yritysrekisterin (2008) mukaan Satakunnassa on 19 yksityisen yrityksen toimipaikkaa, jotka työllistävät vähintään 250 henkilöä. Näistä 7 on ulkomaalaisomistuksessa. Kokoluokassa 100 249 henkilöä työllistäviä ulkomaalaisomisteisia toimipaikkoja on Satakunnassa 6, joista puolet toimii teollisuudessa. (Karppinen 2009, 44). Haastattelut sisälsivät siis valtaosan suurten ulkomaalaisomisteisten yritysten kohdejoukosta ja päätelmät niiden sitoutumisesta Satakuntaan voidaan pitää haastattelumenetelmän ja kassavirta-analyysin antamissa rajoissa varsin luotettavina. Haastattelut tehtiin vuoden 2009 marras-joulukuulla. Tarkemmat yrityskohtaiset aineistokuvaukset löytyvät Alanko 2010, 19 20 ja Karjalainen 2010, 19 20. 1 Yksi tutkimuksen kohteena olevista yrityksistä, joita tarkasteltiin tilinpäätösanalyysin avulla, ei suostunut haastatteluun. Tämän tilalla haastateltiin toista tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluvaa yritystä. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 16
Haasteen tutkimusongelmaan vastaamiseksi aiheutti se, että joidenkin keskeisten tietojen saaminen haastateltavilta oli mahdotonta. Haastateltavat ilmaisivat jo ennen varsinaista haastattelua, että eivät keskustele yksikkökohtaisista luvuista tai konsernin sisäisestä kaupasta. Toiseksi yritykset ovat tytäryhtiömuotoisia toimijoita ja joissain tapauksissa tilinpäätöksiin sisältyi myös Satakunnan ulkopuolisia yksiköitä. (Alanko 2010, 19 20; Karjalainen 2010, 19 21). Menetelmät Tilinpäätöksen laadinta on eri yhteisömuotoisille toimijoille pakollista. Tilinpäätösanalyysi on hyvä keino tuottaa tietoa yrityksen toiminnasta useista eri näkökulmista. (Kallunki ja Kytönen 2002, 14.). Tilinpäätösanalyysin synonyymeinä käytetään usein yritystutkimusta ja tunnuslukuanalyysia, mutta käytännössä tilinpäätösanalyysi on osa yritystutkimusta ja tunnuslukuanalyysi taas osa tilinpäätösanalyysiä. Tämän tutkimuksen taloudellista menestystä mittaavassa osiossa ei siis ole kyse suoranaisesta yritystutkimuksesta, sillä tarkoituksena on pääasiassa kuvata jo tapahtunutta taloudellista menestystä. Apuna käytetään toteutuneita lukuja sekä tilinpäätöksen yhteydessä julkaistuja, muun muassa toimintaympäristön muutoksista kertovia, toimintakertomuksia (Leppiniemi ja Leppiniemi 2006, 18 19). Tilinpäätösten luvut syötetään Navita Yritysmalli -tietokoneohjelmaan, jonka avulla lasketaan tunnusluvut yritysten taloudellisesta menestymisestä. Navitaohjelmistosta saaduista tunnusluvuista pyritään muodostamaan yleistyksiä ja kaavioita siitä, miten taloudellinen tilanne on vuosien aikana kehittynyt. Tuloksia pyritään edelleen vertaamaan vertailuaineistoon, joka tyypillisesti muodostuu saman toimialan yrityksistä. Koska tutkimuksen yritysjoukko on usealta eri toimialalta (lähinnä teollisuudesta), on vertailuaineiston valinta vaativaa. Kuten Karppinen (2009, 4) toteaa, virallinen tilastointi (Tilastokeskus, Suomen Pankki) on sijaintiperusteista, eikä omistusperusteisia tilastoja ei ole juurikaan saatavilla. Suomessa toimivista ulkomaisista tytäryhtiöistä on olemassa lukumäärää, henkilöstömäärää ja liikevaihdon määrää kuvaavia maatason tilastoja, mutta niiden perusteella ei voida muodostaa tilinpäätösanalyysin kannalta riittävän vertailukelpoisia Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 17
tunnuslukuja (Karppinen 2009, 71). Toisaalta myöskään vertailu Satakunnan alueella toimiviin kotimaisiin yrityksiin toimialoittain ei onnistu, koska toimialoista on vaihtelevaa aineistoa. Satakunnassa toimivien kotimaisten yritysten tunnuslukujen vertailu koko teollisuuden alalta olisi myös varteenotettavaa, mutta teollisuuden alan tilinpäätöstilastoja ei ole olemassa maakuntatasolla. Edellä esitettyjen ongelmien pohjalta päädytään vertailemaan tutkimuksen kohteena olevien yritysten tunnuslukuja koko Suomen teollisuuden tunnuslukuihin sekä Yritystutkimusneuvottelukunnan (YTN, 2005) viitearvoihin (Ks. Alanko 2010, 20 21; Karjalainen 2010, 20). Tilastokeskuksen vertailuaineisto sisältää n. 25000 yritystä. Analysoitavat yritykset tietysti sisältyvät myös (Tilastokeskuksen) vertailuaineistoon, mutta koko maan vertailu antaa varsin luotettavia tuloksia. Tutkimuksissa käytetään vertailuaineistona myös Voitto+tietokannan (2009) toimialakohtaisia lukuja, mutta käyttö on melko rajattua, koska yritykset ovat yksittäisiä toimijoita eri aloilta ja lisäksi toimialojen luokitukset ovat muuttuneet analyysikauden aikana. Aikasarjaulottuvuus tuloksissa on neljä vuotta 2005 2008. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluna ja tulokset raportoidaan teemojen mukaan. Teemoja esitellään tarkemmin haastattelutulosten yhteydessä (luku 4). Haastattelun teemat lähetettiin haastateltaville etukäteen, jonka jälkeen suoritettiin yrityksen tiloissa noin tunnin kestäneet haastattelut, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin analysointia varten. Lisäksi sitoutumista alueelliseen toimintaympäristöön tarkastellaan SWOT-analyysin avulla. Siinä tutkimuksen kohteena olevista ongelmista pyritään erottelemaan organisaation sisäisen ympäristön vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoisen ympäristön uhat ja mahdollisuudet (Lussier 2006, 154 155). Sekä kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset aineistot pyritään lopussa saattamaan yhteen ja muodostamaan näistä yleistettävät tutkimustulokset aiheesta. Tarkemmat kuvaukset haastateltavista löytyvät tutkimuksista Alanko (2010, 21 22) ja Karjalainen (2010, 21). Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 18
Tulokset raportoidaan tässä keskeisten kuvioiden ja taulukoiden sekä haastatteluiden osalta erikseen siten, kuin ne ovat Alangon (2010) ja Karjalaisen (2010) tutkimuksissa 2. Tuloksista tehdään kootusti yhteiset johtopäätökset. 2 Tilastollisten keskilukujen (keskiarvo, mediaani) tai kvartiilien käyttö aineistossa on vain ohjeellista, koska ensinnäkin tutkimuksen kohteena on ainoastaan kymmenen yritystä (5 per tutkimus) ja lisäksi Tilastokeskuksesta saatavat vertailutunnusluvut ovat niin sanottu aggregaattiaineisto eikä yrityskohtainen mikroaineisto. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 19
3. ULKOMAALAISOMISTEISTEN YRITYSTEN TALOUDELLINEN MENESTYS SATAKUNNASSA alueellisen sitoutumisen näkökulma 3.1. Alueellisen sitoutumisen näkökulma Alueellista sitoutumista tarkastellaan tässä toimintalähtöisesti. Se voidaan tehdä toteutuneen kehityksen perusteella (revealed regional commitment) ikään kuin jälkikäteen. Toisaalta sitoutumista voidaan pyrkiä ennakoimaan tarkastelemalla niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat yritysten alueelliseen sitoutumiseen (regional commitment factors). Ensin mainittua on helpompi tilastojen avulla kvantitatiivisesti tarkastella (ks. alla). Jälkimmäinen lähestymistapa on kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmin vaikeammin todennettavissa. Tämä johtuu siitä, että alan teoreettinen tutkimus ei anna yksiselitteistä tai operationaalisesti riittävän täsmällistä kuvaa alueellisen sitoutumisen tekijöistä. Toiseksi alan empiirinen taloustutkimus antaa ristiriitaisia tuloksia. Tutkimushankkeen 1. osassa (Karppinen 2009, 21 30) tarkasteltiin lyhyesti sitä keskeistä talousteoreettista ja empiiristä kirjallisuutta, joka pyrkii tarkastelemaan (alueellisen) sitoutumisen eroja ulkomaalaisomisteisten ja sijaintialueen (-maan) kotimaisten yritysten kesken. Regional commitment factors -lähestymistavan mukaiset yrityksiä alueelle sitouttavat tekijät ovat viime kädessä aina alueellisesti erilaisia ja samatkin alueelliset tekijät ovat eri merkityksellisiä eri yrityksille. Tämä vaikeuttaa entisestään kvantitatiivisen analyysin tekemistä koskien Satakuntaa. Yrityksen sitoutuneisuus (riipumatta omistuksesta) alueeseen oletetaan olevan paljastunutta (revealed regional commitment) sen mukaan, toimiiko se alueella ja missä määrin se toimii alueella (yrityskoko). Toisaalta paljastettu alueellinen sitoutuminen muuttuu yrityksen reaalisen toiminnan tason muuttuessa. Tyypillisesti tässä tarkastellut ulkomaiset yritykset voivat supistaa toimintojaan siirtämällä tuotannon ja tuotannon osia ulkomaille tai vähentämällä kapasiteettia ja henkilöstöä alueellisissa toimipaikoissa. Vastaavat reaaliset muutokset voivat tietysti mennä toiseen suuntaan ja yritys kasvattaa sitoutumistaan alueeseen siirtymällä alueelle tai kasvamalla sijaintialueellaan. Tuoreen empiirisen tutkimuksen mukaan jopa 80 % suomalaisista suurimmista (vähintään 100 henkilöä työllistävistä) teollisuusyrityksistä, joilla on ulkomailla tytäryhtiöitä, Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 20
ovat sopeuttaneet tuotannollista toimintaansa konsernin sisällä (Peltola 2008). Tutkimuksia, jossa vastaavaa olisi analysoitu Suomessa puhumattakaan jollakin sen alueista sijaitsevien ulkomaisten yritysten osalta, ei ole ollut käytettävissä. MENSA-tutkimushankkeen ensimmäisessä aluetalouteen keskittyvässä osiossa (Karppinen 2009) käytettiin toimipaikkakohtaista mikroaineistoa, mutta ulkomaalaisomisteisten yritysten toimintaa ei ollut mahdollisuus tarkastella ajansuhteen (muutos ajassa) muutoin kuin 50 suurimman sellaisen Satakunnassa toimivan toimipaikan osalta, jotka ovat ulkomaalaisomisteisia. Kyseisessä tutkimuksessa esitettiin, että suurimmat ulkomaalaisomisteiset yritykset 3 ovat kasvattaneet henkilöstö- ja liikevaihto-osuuttaan Satakunnan teollisuuden henkilöstöstä ja liikevaihdosta 2000 2007 runsaasta 20 %:sta lähes 35 %:iin (molemmissa) (Karppinen 2009, 48 51). Tästä voitiin tehdä kolme keskeistä päätelmää: 1. Suurimmat Satakunnassa toimivat yritykset ovat osoittaneet kasvavaa sitoutumista 2000-luvulla toimimiseen Satakunnassa. 2. Tarkastelujen ulkomaalaisomisteisten yritysten toiminnan muutosten alueellisten vaikutusten kannalta niiden merkitys on kasvanut. 3. Päätelmästä 2 seuraa, että aluekehittämisen näkökulmasta on syytä kiinnittää entistä suurempaa huomiota siihen, että a. toiminnallisesti kasvavia yrityksiä (tässä ulkomaalaisomisteisia) onnistutaan edelleenkin houkuttelemaan Satakuntaan; b. pyritään löytämään mekanismeja, joilla yritysten alueellisen sitoutumisen mahdollista vähenemistä pienennetään. Ts. halukkuutta siirtää toimintoja muualle tai lakkauttaa toimintoja ilman korvaavia toimintoja vähennetään. Tutkimushankkeen 1. osassa tarkasteltiin keskeisiä talousteoriaperusteisia syitä aktiiviselle aluekehittämiselle ym. tapauksessa. Sikäli, kun tiedämme syitä ulkomaalaisomisteisten yritysten Satakuntaan siirtymiselle, toimimiselle ja 3 TOP50 eli 50 suurinta Satakunnassa olevaa ulkomaalaisomistuksen yrityksen omistamaa toimipaikkaa. Henkilöstö- ja liikevaihtomäärän kokojakauma tässä 50 yrityksen ryhmässä on merkittävästi vino suurimpien yritysten suuntaan. Nämä suurimmat yritykset vuosien 2005 2007 osalta kuuluvat samaan kohdejoukkoon kuin tässä käsillä olevassa tutkimuksessa (10 suurinta). Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 21
mahdollisesti toimintojen vähentämiselle voisimme aktiivisen aluekehittämistyön avulla kestävästi vaikuttaa aluekehitykseen. Tämän tutkimushankkeen 1. osassa pyrittiin tilastollisin menetelmin kuvaamaan ulkomaalaisomisteisten yritysten ja tytäryhtiötalouden merkitystä Satakunnan aluetaloudelle. Tutkimus oli sikäli uraauurtava, että vastaavaa aluetalouteen (tässä Satakunta) suuntautuvaa tarkastelua ei ole Suomessa tehty. Tämä johtuu siitä, että virallinen tilastointi on sijainti- eikä omistusperusteista. Tutkimushankkeen ensimmäisessä osassa olevalla aineistolla sen sijaan ei voitu tarkastella yrityskohtaisesti ulkomaalaisomisteisten yritysten toimintaa eli sitoutumista Satakuntaan. Se tehdään käsillä olevassa tutkimuksen 2. osassa. Koska tarkasteltava yritysjoukko (10 suurinta ulkomaalaisomisteista toimipaikka) on suppea, toiminnallisen sitoutuneisuuden arvioimiseen voidaan käyttää tilinpäätösanalyysia ja kassavirtalaskelmia (kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä) ja haastatteluita (kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä). Määrällisin tunnusluvuin tuloksia tulkittaessa on syytä pitää mielessä yritystarkasteluiden ajallisesti lyhyt tarkastelujakso (2005 2008) ja tilinpäätösmenetelmiin liittyvät haasteet. Kuitenkin, kuten edellä todettiin, koska TOP50 yritysten taloudellinen merkitys Satakunnassa on kasvanut ja koska suurimmilla yrityksillä on suhteellisesti suurempi merkitys, niin käsillä olevan tutkimushankkeen 2. osan (yritystarkastelu) kohdeyritysten voidaan päätellä paljastuneen sitoutuneeksi Satakuntaan. Mutta tässä MENSA-hankkeen yritysosiossa (osa 2) pyritään hahmottamaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat sitoutuneisuuteen (regional commitment factors) ja siten voimme ennakoivasti arvioida aluekehittämistoiminnan kestävää pohjaa. (Kohta 3.b. edellinen sivu.) Aluekehittämisen näkökulmasta tutkimushankkeen 1. osan tulos ulkomaalaisomisteisuuden merkityksen kasvusta Satakunnassa (TOP50) merkitsee, että Satakunta on paljastunut kasvavissa määrin houkuttelevaksi alueeksi ulkomaalaisten yritysten näkökulmasta 2000 2007. Mutta samalla tutkimushankkeen 1. osan perusteella ei voida sanoa, millaisista tekijöistä sitoutuminen koostuu. Tässä tutkimushankkeen 2. osassa yritetään osaltaan (tutkimusmenetelmien ja aineiston antamissa rajoissa) vastata tähän kysymykseen. Parhaimmassa tapauksessa tutkimuksessa osoitetut tekijät osoittaisivat, millaisiin globaalitaloudessa toimivien ja Satakunnassa sijaitsevien yritysten toimintaedellytysten kehittämistoimiin olisi syytä ryhtyä. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 22
Keskeiset tässä tutkittavat sitoutumisen tekijät kohdejoukossa ovat 4 : 1. yritysten kannattavuus 2. yritysten kasvu/investoinnit 3. yritysten monikansallisuus 4. yritysten konserni- ja yritystason (Satakunta) strategiat 5. alueelliset (sitouttavat) kilpailukykytekijät. Jatkossa kohtia 1-2 tarkastellaan etupäässä tilinpäätösanalyysin avulla ja kohtia 3-5 haastatteluiden avulla. Tekijöiden vaikutusmekanismeja alueellisen sitoutumisen näkökulmasta perustellaan lyhyesti kunkin osion yhteydessä erikseen. On syytä muistaa, että koska kohdejoukko koostuu vain ulkomaalaisomisteisista yrityksistä, niin tutkimuksessa ei voida vertailla sitoutumistekijöitä vastaaviin kotimaisiin yrityksiin. Lukujen 3.2 ja 3.3 tarkastelut perustuvat Alangon (2010) ja Karjalaisen (2010) opinnäytteisiin. 3.2. Kannattavuus Alueellisen sitoutumisen näkökulmasta hyvä tai ainakin tyydyttävä pidemmän aikavälin kannattavuus vähintään voitollinen tulos merkitsee sitä, että tutkittavalla yrityksellä ei ole välttämätöntä syytä poistua markkinoilta tai sopeuttaa liiketoimintaansa kannattavuuden parantamiseksi. Sopeuttaminen voi tapahtua monella tapaa, mutta usein seurauksena on tuotannon vähentäminen, siirtäminen muualle ja tältä osin työvoiman alueellisen tarpeen väheneminen, ainakin lyhyellä tähtäimellä. Toisaalta hyvästä kannattavuudesta voi olla seurauksena yrityksen reaalinen kasvu ja siten tiukempi sitoutuminen sijaintialueeseen. Hyväkään kannattavuus ei silti ole riittävä ehto erityisesti globaaliin kilpailuun osallistuvalle monikansalliselle yritykselle alueellisilla markkinoilla pysymiselle. 4 Alanko (2010, 55 61) ja Karjalainen (2010, 43 48) ovat lisäksi tutkineet tilinpäätösanalyysin avulla yritysten vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Näilläkin on tietysti vaikutusta yritysten pysymiseen markkinoilla ja erityisesti vakavaraisuus heijastelee yrityksen kykyä sopeutua markkinoilta tuleviin negatiivisiin yllätyksiin. Tässä yhteenvetoraportissa tarkastelu on kuitenkin kohdistettu pidemmän aikavälin kannattavuuteen. On lopulta syytä huomata, että vaatisi erillisen ekonometrisen tutkimuksen (jota tässä ei ole tehty) jotta näiden alueellisen sitoutumisen tekijöiden tilastollinen merkitys voitaisiin empiirisesti tutkia Satakunnassa. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 23
Yrityksen tulos on kannattavuuden absoluuttinen mittari, mutta suhteelliset mittarit antavat vertailun kannalta informatiivisemman kuvan. Kannattavuuden suhteelliset tunnusluvut ovat joko erilaisia, suhteellisen helposti ymmärrettävissä olevia voittoprosentteja tai pääoman tuottoa mittaavia prosentuaalisia lukuarvoja. Ensin mainitut tuloksen liikevaihtoon suhteuttavat luvut ovat laskennallisesti tarkemmin määriteltävissä mutta antavat heikompaa vertailutietoa. Jälkimmäisessä suhteutetaan resursseja saavutettuun tulokseen ja näin saadut luvut ovat epätarkempia mutta monikäyttöisempiä esimerkiksi erimuotoisten rahoittajien kannalta. (Leppiniemi ja Leppiniemi 2006, 217.) Yksittäiset tunnusluvut kertovat lyhyen aikavälin kannattavuudesta (Niskanen ja Niskanen 2003, 112). Näin ollen ajallisen muutosten vuoksi on perusteltua seurata peräkkäisten vuosien analyysituloksia aikasarjatarkastelua hyväksikäyttäen. Voittoprosenttimuotoisia tunnuslukuja ovat esimerkiksi käyttökateprosentti, liikevoittoprosentti sekä tilikauden voittoprosentti. Kaikissa näissä tunnusluvuissa niiden nimen mukainen jäämä poimitaan tilinpäätöksen tulostiedoista ja suhteutetaan se liikevaihtoon. Voittoprosentin kohdalla tämä suhdeluku kertoo prosentuaalisen määrän, joka jokaisesta myynnin eurosta jää yritykselle. (Leppiniemi ja Leppiniemi 2006, 218.) Tilikauden voittoprosentti koetaan helposti ainoaksi oleelliseksi muuttujaksi mutta asia ei ole näin mustavalkoinen. Tilikauden voiton yläpuolelle sijoittuvat tuloslaskelmakaavassa kaikki erät, satunnaisista eristä ja tilinpäätössiirroista lähtien, ja tämä mahdollistaa erimuotoisen tuloksenjärjestelyn. Esimerkiksi tämän tutkimuksen kohdalla analysoidaan tytäryhtiöitä, jotka yksinkertaisimmillaan saattavat muokata lopullista tulosta esimerkiksi konserniavustuksen avulla, vaikkakin se oli aineistossa harvinaista mahdollisesti kansainvälisen käytännön ja asetusten vuoksi. Joka tapauksessa tunnusluvun informatiivinen arvo kärsii helposti ja tilikauden voittoprosenttia ei oteta tässä tutkimuksessa tarkemman analyysin kohteeksi. Sen sijaan liikevoittoprosenttia käsitellään myöhempänä omissa kappaleissaan yhdessä kohdeyritysten analyysitulosten kanssa. (Alanko 2010, 37 39; Karjalainen 2010; 35 36) 5 5 Alanko (2010) ja Karjalainen (2010) käyttävät tutkimuksissaan tässä esitettävän liikevoitto prosentti - tunnusluvun lisäksi muita kannattavuuden tunnuslukuja kohdeyritysten tilinpäätösanalyysissä (käyttökateprosentti, sijoitetun pääoman tuottoprosentti). Tämän lisäksi Alanko ja Karjalainen tarkastelevat kohdeyritysten maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta. Näitä vertailuja ei tässä yhteenvetoraportissa raportoida. Osa 2: ulkomaalaisomisteiset yritykset ja yhteenvetoraportti 24