Matti Muhos, Pekka Kess, Lingyun Wang ja Miika Kreivi. CHISU: Kiinan markkinoille suunnatun kansainvälistymisprosessin rakentaminen loppuraportti

Matti Muhos, Pekka Kess, Lingyun Wang ja Miika Kreivi CHISU: Kiinan markkinoille suunnatun kansainvälistymisprosessin rakentaminen loppuraportti Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston tutkimusraportteja 5/2011

OULUN YLIOPISTO Tuotantotalouden osaston tutkimusraportteja Matti Muhos, Pekka Kess, Lingyun Wang ja Miika Kreivi CHISU: Kiinan markkinoille suunnatun kansainvälistymisprosessin rakentaminen loppuraportti

ISBN 978-951-42-9419-8 ISSN 1459-2428

Oulun Yliopisto Tiivistelmä Tuotantotalouden osasto Tekijät Julkaisutyyppi Matti Muhos, Pekka Kess, Lingyun Wang, ja Miika Tutkimusraportti Kreivi Tilaaja Oulun Yliopisto Raportin nimi CHISU: KIINAN MARKKINOILLE SUUNNATUN KANSAINVÄLISTYMISPROSESSIN RAKENTAMINEN LOPPURAPORTTI Tiivistelmä Tämä tutkimusraportti kuvaa vuosina 2009-2010 toteutetun CHISU projektin toiminnan tulokset. CHISU -hankkeen päätavoitteena oli kartoittaa kansainvälistymisprosessiin liittyvät kriittiset kehittämiskohdat ja etsiä ne askeleet joiden avulla Oulun alueen yritykset voivat kehittyä kansainvälistymisen polulla ja hyötyä Kiinan markkinoista. Hankkeen keskeisinä tehtävinä selvitettiin yritysten kansainvälistymisprosessin kriittiset kehittämiskohteet, analysoitiin Kiinan liiketoimintaympäristön tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia, kartoitettiin Kiinan markkinoille suuntautuvien pkyritysten tyypilliset kansainvälistymisprosessit ja analysoitiin kansainvälistymisen parhaita käytänteitä. Hankkeen aikana toteutettiin useita erillistä tutkimusosiota mukaan lukien tapaustutkimuksia, kyselytutkimuksia, ja markkinaselvityksiä. CHISU organisoi kolme yhteyksien luomiseen ja liiketoiminnan edistämiseen keskittyvää matkaa Kiinaan ja Taiwaniin, joihin osallistui useita Pohjois-Suomalaisia pk-yrityksiä. Näihin matkoihin liittyen kustannettiin Oulun seudun yrityselämää esittelevän käsikirjan Kiinan kielellä. CHISU organisoi lisäksi valmentavia kulttuuri ja kielikoulutuksia Oulun seudun yrityksille. Hanke kutsui koolle neljä kansallista seminaaria ja osallistui aihetta käsitteleviin seminaareihin. CHISU -hankkeen aikana kartoitettiin kansainvälistymisprosessiin liittyvät kriittiset kehittämiskohdat ja kuvattiin ne askeleet joiden avulla Oulun alueen yritykset voivat kehittyä kansainvälistymisen polulla ja hyötyä Kiinan markkinoista. Hankkeen tuloksena syntyi yli kaksikymmentä julkaisua pitäen sisällään refereoituja tieteellisiä artikkeleita ja konferenssijulkaisuja, tutkimusraportteja, diplomitöitä, kandidaatintöitä ja erikoistöitä. Hanke organisoi useita seminaareja ja koulutuksia. Kiinaan suuntautuvan liiketoiminnan edistämisen kannalta merkittävin tulos on hankkeen aikana luotu pk-yritysten kansainvälistymistä tukeva toimintamalli keskeinen tulos on myös hankkeen aikana luotu yhteistyöverkosto ja siihen liittyvä EU-PIC yhteistyösopimus. Tuloksena syntynyttä toimintamallia ja yhteistyöverkostoa hyödyntäen on mahdollista saada aikaan kestäviä tuloksia myös jatkossa. Asiasanat Kiina, pk-yritys, kansainvälistyminen Muita tietoja Julkaisusarjan nimi Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston tutkimusraportteja Sivumäärä ISSN 1459-2428 Kieli Suomi 48 + liitteet Jakelija Oulun yliopisto, Tuotantotalouden osasto Julkaisija ISBN 978-951-42-9419-8 Luottamuksellisuus Julkinen

Sisällysluettelo Sisällysluettelo...5 Alkusanat...7 1 Perustiedot...9 2 Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä...10 2.1 Projektin lähtökohta...10 2.2 Projektin tavoitteet... 11 2.3 Aikataulu...12 2.4 Projektin kohderyhmä...13 3 Projektin toteutus ja yhteistyö...15 3.1 Projektin toteutus...15 3.1.1 Projektiorganisaatio...15 3.1.2 Projektin ohjaus...18 3.1.3 Hankkeen keskeiset toimenpiteet...19 3.2 Projektin yhteistyöverkosto...21 4 Julkisuus ja tiedottaminen...27 4.1 Sisäinen tiedottaminen...27 4.2 Ulkoinen tiedottaminen...27 4.2.1 Kotisivu...27 4.2.2 Seminaarit/workshopit...27 4.2.3 Julkaisut...27 4.3 Näkyvyys Kiinalaisessa mediassa...28 5 Ongelmat ja suositukset...29 5.1 Kohdatut ongelmat...29 5.2 Suositukset...30 6 Projektin tulokset...31 7 Projektin innovatiivisuus...39 8 Projektin tasa-arvovaikutukset...40 9 Projektin vaikutukset kestävään kehitykseen...41 10 Hyvät käytännöt...42 11 Toiminnan jatkuvuus...43 12 Projektin talous...44 13 Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista...45 13.1 Projektin toteutuksen yhteenveto...45 13.2 Projektin tulosten yhteenveto...46 14 Aineiston säilytys...47 LIITTEET...49

Alkusanat Tämä loppuraportti kuvaa tiiviisti vuosina 2009-2010 Oulun yliopiston Tuotantotalouden osaston CHISU-projektin toteutusta ja tuloksia. Projekti toteutettiin osittain ELY -keskuksen kautta myönnetyn EAKR-rahoituksen, osittain osallistuvien yritysten ja osittain Oulun kaupungin rahoituksella. Osasta projektin rahoituksesta vastasi myös projektin toteuttanut Tuotantotalouden osasto. Projektin aikana projektissa tavalla tai toisella projektihenkilöstö oli tekemisissä satojen ihmisten kanssa. Järjestettyihin koulutuksiin osallistui yli 40 henkeä. Seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin, joissa CHISU-projekti oli esillä, osallistui satoja ihmisiä. Projektissa julkaistiin yli 20 erilaista julkaisua ja projektihenkilöstö jatkaa tuloksiin perustuvaa julkaisemista vielä projektin päätyttyäkin. Projektin yhteistyöverkostoon kuului yli 200 organisaatiota (yrityksiä, yliopistoja, julkisia organisaatioita, jne.) Suomesta, Kiinasta, Espanjasta ja Thaimaasta. Projektin toteuttanut ryhmä haluaa kiittää erityisesti projektirahoittaneita tahoja mahdollisuudesta tehdä tämä projekti. Edelleen haluamme kiittää projektin ohjausryhmän henkilöitä (Lasse Pesonen, pj, Antti Tauriainen, Lasse Pesonen, Hanna Honkamäkilä, Saija Tikkanen ja Janne Ranta) sekä ohjausryhmänä että jokaista erikseen hyvästä tuloksekkaasta yhteistyöstä. Lisäksi kiitämme Ulla Rönkköä projektin hyvästä talouden pidosta. Suuren kiitoksen ansaitsevat EUPIC organisaatiossa työskennelleet henkilöt erittäin sujuvasta ja tuloksekkaasta yhteistyöstä. Projektin aikana on paljon opittu Suomen ja Kiinan yhteistyömahdollisuuksista yritystoiminnassa. Muutamia hyviä käytäntöjä on rakennettu ja projektiryhmän tavoitteena on ollut ja on edelleen pyrkiä näiden käytänteiden säilyminen ja edelleen kehittyminen. Oulussa 30.3.2011 Pekka Kess, Matti Muhos, Lingyun Wang & Miika Kreivi

1 Perustiedot Projektin perustiedot on esitetty seuraavassa taulukossa: Taulukko 1. Projektin perustiedot Projektin nimi: CHISU: Kiinan markkinoille suunnatun kansainvälistymisprosessin rakentaminen Projektikoodi: A30760 Ohjelma: Pohjois-Suomi Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektityyppi: Kehittämisprojekti Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä: 01.03.2009 Päättymispäivämäärä: 31.12.2010 Projektin toteuttajan tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa: Taulukko 2. Projektin toteuttajan perustiedot Toteuttajan nimi: Projektin vastuuhenkilön nimi: Vastuuhenkilön yhteystiedot: Oulun yliopisto Pekka Kess Sähköpostiosoite: pekka.kess@oulu.fi Puhelinnumero: +358 8 5532932

10 2 Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä 2.1 Projektin lähtökohta Projektin keskeinen lähtökohta oli maailmantalouden rakenteellinen muutos, Kiinailmiö, jonka mukana yritykset siirtävät toimintojaan paremmat toimintaedellytykset tarjoaviin toimintaympäristöön mm. halvempien tuotantokustannusten ja kasvavien markkinoiden läheisyyden vuoksi. Toimiminen lähellä markkinoita mahdollistaa tuotteiden kehittämisen paikallisille markkinoille sopiviksi. Kiinailmiö voidaan nähdä luontevana, jo vuosisatoja jatkuneena kehityskulkuna globaalissa kilpailussa ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Muutos tapahtuu nopeammin nyt kuin koskaan aikaisemmin historiassa. Kiinan lisäksi muita maita, joissa tällaista uutta etabloitumista tapahtuu, ovat esim. Intia, Vietnam. Malesia ja Thaimaa. Kiinan vaurastuminen vaikuttaa entistä voimakkaammin suoraan ja epäsuorasti maailman talouden tapahtumiin. Esimerkkinä tästä on Yhdysvalloista alkanut talouskriisi Kiina on toiminut talouskriisissä merkittävänä Yhdysvaltojen talouden rahoittajana. Toisena keskeisenä lähtökohtana nähtiin Suomen ja suomalaisten yritysten hyvät mahdollisuudet sopeutua Kiina-ilmiöön, hyödyntää globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia ja kasvavia markkinoita samalla pitäen huolta siitä, että kehityksen tuomiin uhkiin myös varaudutaan. Suomen kaltaisessa kehittyneessä maassa yritysten on erikoistuttava korkeampaan osaamiseen perustuvaan luovempaan, innovatiivisempaan työhön, jossa tuottavuus paranee jalostusarvon lisäämisen, tuotantoprosessien kehittämisen ja automatisoinnin kautta. Kolmanneksi, kiinailmiössä ei ole kyse vain halpatuotannon keskittymisestä matalan kustannustason maahan. Kiina aikoo menestyä myös koulutuksessa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä voidakseen haastaa Euroopan ja USA:n korkeampaa osaamista ja teknologiaa vaativassa tuotannossa. Kiinaan on syntynyt kymmeniä uusia kansallista ja alueellisia tiedepuistoja ja teknologiakeskuksia. Nämä osaamiskeskittymät synnyttävät uusia innovatiivisia yrityksiä. Viisi prosenttia Kiinan bruttokansantuotteesta syntyy näissä osaamiskeskittymissä. Osaamiskeskittymät houkuttelevat ulkomaisia yrityksiä korkealaatuisella organisaatiollaan, halvalla osaavalla työvoimallaan ja paikallisten viranomaisten läsnäololla. Toimiminen Kiinassa vaatii yhteistyötä paikallisten poliitikkojen ja viranomaisten kanssa sekä verkottumista yritysten kanssa. Tämä toimintatapa on vieras useille länsimaille, mutta suomalaiset ovat toimineet näin jo vuosikymmeniä. Kiina on maailman nopeimmin kasvava markkina-alue. Vuoden 1990 jälkeen Kiinaan on syntynyt n. 90 milj. työpaikkaa, noin 7 milj. per vuosi. Samaan aikaan Kiinan bruttokansantuote on kasvanut vuosittain enemmän kuin 9,5 % ja tuottavuus 8,5

11 %. Kiinailmiö on myös lisännyt Suomen talouskasvua ja tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle mahdollisuuden kasvaa. Melkein kaikilla suomalaisilla suurilla yrityksillä (n. 200 kpl) on tuotantoyksikkö tai markkinointikanavat Kiinassa, ja uusia syntyy joka viikko. Ne suomalaiset yritykset, jotka ovat vahvasti levittäytyneet globaaleille markkinoille Kiinaan tai muualla, ovat myös niitä yrityksiä, jotka Suomessa työllistävät eniten. Ne ovat usein suomalaisia menestystarinoita, kuten Nokia. CHISU -hanke on perustettu sille lähtöoletukselle, että myös pk-yrityksien on mahdollista menestyä Kiinan kasvavilla markkinoilla, esim. juuri tiedepuistojen ja teknologiakeskusten sylissä. Tänä päivänä myös Kiinan hallitus rohkaisee voimakkaasti ulkomaisia yrityksiä alueelleen, erityisesti IT-, elektroniikan, ohjelmistotekniikan, lääketeollisuuden, biotekniikan, energia- ja ympäristöteknologian alalta. 2.2 Projektin tavoitteet CHISU-hankkeen aikana kartoitetaan kansainvälistymisprosessiin liittyvät kriittiset kehittämiskohdat ja etsitään ne askeleet joiden avulla Oulun alueen yritykset voivat kehittyä kansainvälistymisen polulla ja hyötyä Kiinan markkinoista. Oulun alueen yrityksille yksi mahdollisuus mennä Kiinan markkinoille voi olla yhteyden rakentaminen suoraan Kiinan sisämaan alueisiin kuten Chongqing, Chengdu (esimerkiksi Nokia on rakentanut sinne T&K-keskuksen vuonna 2005). Nämä alueet ovat kaukana sellaisista alueista kuten Peking, Shanghai ja Guangzhou, mutta näillä alueilla on halvan työvoiman lisäksi hyvä infrastruktuuri sekä paikallisten viranomaisten ja yritysten halukkuus toimia yhteistyössä korkean teknologian yritysten, myös pk-yritysten kanssa kehittääkseen omaa paikallista ympäristöään. Oululaisille yrityksille, myös pk-yrityksille, voi siis löytyä uusia liiketoimintamahdollisuuksia Kiinan sisämaassa. Kiinan erilainen kulttuuri, liiketoimintatavat, lait ja säännökset, jne. voivat kuitenkin aiheuttaa myös vaikeuksia niitä ymmärtämättömälle yritykselle. Yksityiskohtaisemmin tulostavoitteet on kuvattu seuraavissa työkokonaisuuksissa: Taulukko 3. Projektin suunnitellut työkokonaisuudet Tehtävä 1: Yritysten kansainvälistymisprosessin kriittiset kehittämiskohteet Tehtävänä oli selvittää mitkä ovat Oulun alueen ICT-alan ja ICT:tä voimakkaasti tuotteissaan ja/tai tuotannossaan hyödyntävien yritysten, erityisesti pk-yritysten kriittiset kehittämiskohteet Kiinan markkinoille suuntautuvan kansainvälistymisprosessin rakentamisessa? Tehtävä 2: Kiinan toimintaympäristön uudet liiketoimintamahdollisuudet Tehtävänä oli selvittää mitkä ovat Kiinan jatkuvasti kehittyvän liiketoimintaympäristön antamat mahdollisuudet tänään ja lähi tulevaisuudessa. Tehtävä 3: Kiinan markkinoille kohdistuvat kansainvälistymisprosessit Tehtävässä piti tutkia, miten Oulun alueen yritykset ovat rakentaneet kansainvälistymisprosessiaan Kiinan markkinoille ja mitkä ovat niiden parhaita käytänteet? Mitkä ovat kriittiset elementit kansainvälistymisprosessin onnistumisessa? Tehtävä 4: Kiinan markkinoille suunnatun kansainvälistymisprosessin parhaat käytänteet Tehtävänä oli määrittää, aiemmissa vaiheissa määriteltyjen kriittisten muutoskysymysten perusteella, tunnistettuja ja kuvattuja hyviä käytäntöjä kohdeyrityksissä. Opit suunnataan pääasiassa Kiinan markkinoita ajatellen, mutta pyritään tukemaan niitäkin yrityksiä, joiden kansainvälistyminen lyhyellä aikavälillä suuntautuu jonnekin muualle kuin Kiinan markkinoille. Tehtävä 5: Seminaarit Tehtävänä oli järjestää seuraavat seminaarit: 1. Seminaari: Case-yritysten kansainvälistymisprosessimallit

12 2. Seminaari: Kiinan markkinoille suuntautuneiden kansainvälistymisprosessien parhaat käytänteet Tehtävä 6: Julkaisutoiminta Tehtävänä oli tehdä seuraavat julkaisut: 1. Kriittiset kehittämiskohteet siirryttäessä Kiinan markkinoille 2. Uudet liiketoiminnan mahdollisuudet Kiinassa 3. Kansainvälistymisen prosessit 4. kansainvälistysprosessien parhaat käytännöt 5. Käsikirja potentiaalisille yhteistyökumppaneille Kiinassa Kustakin teemastaoli tehtävänä laatia projektiraportti sekä artikkeli kansainväliseen konferenssiin ja tieteelliseen julkaisusarjaan 2.3 Aikataulu Hanke toteutettiin seuraten seuraavassa kuvassa esitettyä aikataulua: Kuva 1. Hankkeen aikataulu

13 2.4 Projektin kohderyhmä Hankkeen kohderyhmä oli ICT-alan (Information and Comunication Technology) ja ICT:tä voimakkaasti tuotteissaan ja/tai tuotannossaan hyödyntävät yritykset, erityisesti pk-yritykset. Näillä yrityksillä on korkeaa teknologista osaamista, joita myös Kiina enenevässä määrin houkuttelee alueelleen ratkaistakseen esim. omia ympäristö- ja energiaongelmiaan. Oulun alueesta on kehittynyt yksi Suomen tärkeimpiä korkean teknologian tutkimus- sekä kehittämistoiminnan alueista. Oulun kehittyminen ja menestyminen lyhyellä tähtäimellä liittyy erityisesti ICT-toimialan kehitykseen, joka mahdollistaa mm. teknologioiden konvergenssin, langattoman ja mobiilin internetin, erilaisten palvelualustojen ja sovellusten kehittämisen eri toimialoille. Oulun seudulla ICT-ala ja siihen liittyvä yritystoiminta on ollut jo vuosikymmenen verran kansainvälisesti menestyvää. Sen ongelmana on kuitenkin ollut voimakas suhdanneherkkyys - räjähdysmäisen kasvun jälkeen on tullut voimakas alueellinen taantuma. ICT- ja erityisesti elektroniikka-alaa koetellut laskusuhdanne näkyy teollisuustyöpaikkojen laskuna. Toisaalta, uusia ICT-alan yrityksiä ja näitä teknologioita hyväksikäyttävää yritystoimintaa syntyy koko ajan Ouluun ja muualle Pohjois-Suomeen. Oulun alueella on vahva korkean teknologian tuotekehitysosaamisen sekä menestystä tuotannon ramp up vaiheessa. Massatuotanto on kuitenkin siirtynyt voimakkaasti alueille, missä on paremmat logistiset toimintaedellytykset erityisesti valmistus- ja kuljetuskustannusten osalta. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Unkari, Viro, Venäjä, Kiina ja Malesia. Alihankintaa tekevien yritysten, erityisesti pk-yritysten on löydettävä oma roolinsa tässä globalisoituvassa toimitusketjussa. Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä oli pk-yritykset. Pk-yrityksen määritelmät poikkeavat toisistaan maittain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on käytössä useita pkyritysmääritelmiä jotka riippuvat teollisuudenalasta. Joillakin teollisuudenaloilla pkyrityksellä käsitetään alle 500 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Eurooppalaisessa kontekstissa pk-yrityksellä tarkoitetaan pääsääntöisesti yrityksiä, jotka työllistävät vähemmän kuin 250 henkilöä. Määritelmien erot on otettava huomioon myös Kiinan markkinoille suuntautuvassa toiminnassa. Ayaggari et al. (2007, s. 416) ottaa kantaa aiheeseen: Termi pk-yritys kattaa laajan kirjon erilaisia määritelmiä ja mittaustapoja, jotka vaihtelevat maiden ja pk-yrityksistä tehtyjen tilastojen välillä. Useimmin käytössä olevat kriteerit ovat henkilöstön lukumäärä, nettovarallisuus, liikevaihto ja investointien määrä. Kaikkein yleisin kriteeri on henkilöstön määrä, joka kuten aiemmin mainittu, vaihtelee määritelmittäin. Suurempi osa näistä tutkimuksista rajaa pk-yrityksen yritykseksi, jossa on vähemmän kuin 250 henkilöä. Tämä projekti toteutettiin EU-kontekstissa ja pääosin EAKR n rahoituksella, joten projektissa sovellettiin eurooppalaista määritelmää. Pk-yritykset voidaan Euroopan Unionin käyttämän määritelmän mukaisesti jakaa keskisuuriin yrityksiin (50-249 henkilöä), pieniin yrityksiin (10-49 henkilöä) ja mikroyrityksiin (0-9 henkilöä). (Storey 2003). Keskeisinä menestystekijöinä Oulun alueelle pidetään tiivistä yhteistyötä ja innovaatioverkoston muodostumista korkean teknologian yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä alueen julkisen sektorin toimijoiden välillä. Oulun alueelle on syntynyt monella tavalla teknologiavetoisen innovaatiojärjestelmän toimintatapa omine osaamisen erityispiirteineen. Tällaiselle innovatiiviselle alueelle on ominaista, että se on

14 avoinna ulkopuoliselle maailmalle, resurssit ovat organisoidut, koordinoidut ja yhdistetyt toisiinsa taloudellisten, kulttuuristen ja teknologisten rakenteiden avulla tarkoituksena mahdollistaa uudenlaisia liiketoiminnan muotoja. Globaaliin kilpailuun sopeutuminen, huippuosaamisen vahvistaminen, uuden teknologian hyödyntäminen sekä uusien liiketoimintamallien aktiivinen kehittäminen ovat avainkysymyksiä Oulun kehittymisen ja vetovoimaisuuden, sekä aluetaloudellisen että yritysten kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta. Yritysten liiketoimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja maailmantalouden globaalit muutokset heijastuvat suoraan tai epäsuorasti myös kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin. Kansainvälisten verkostojen rooli on merkittävä, sillä sitä kautta edistetään informaation, kokemusten ja ajatusten vaihtoa sekä uusien innovaatioiden etsintää. Innovaatiotoiminnan edistämisessä kansallisilla ja kansainvälisillä kehittäjä- ja välittäjäorganisaatioilla, kuten teknologiakeskuksilla, yritys-hautomoilla, osaamiskeskuksilla ja osaamisorganisaatioilla on tärkeä merkitys.

15 3 Projektin toteutus ja yhteistyö 3.1 Projektin toteutus Hanke toteutettiin yhteistyössä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikene ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa Oulun yliopiston tuotantotalouden osastolla. 3.1.1 Projektiorganisaatio Hankkeen organisaatio on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 2): CHISU ohjausryhmä CHISU tutkimusryhmä tutkija Lingyun Wang (TkT) Tutkija Matti Muhos (DI) Tutkija Miika Kreivi (DI) Projektipäällikkö professori Pekka Kess Resurssit: Diplomityöntekijät Kandidaatintyöntekijät Erikoistyöntekijät Kotimaiset sidosryhmät: Yritykset Välittäjäorganisaatiot Tutkimuslaitokset Yhteiskunta Kansainväliset sidosryhmät Yritykset Kiinassa Välittäjäorganisaatiot EU:ssa ja Kiinassa Tutkimuslaitokset ja yliopistot Kiinassa Kuva 2. Hankkeen organisaatio CHISU tutkimusryhmä toimi projektipäällikön johdolla tiiviissä yhteistyössä yrityselämää, yliopistoja ja välittäjäorganisaatioita edustavista henkilöistä koostuvan

16 ohjausryhmän kanssa. Ohjausryhmällä oli keskeinen rooli hankkeen onnistumisessa. Keskeisiin toimiin ja hankkeen kannalta merkittäviin muutoksiin haettiin ohjausryhmän päätös ja tuki. Hankkeen ohjausryhmä on esitetty seuraavassa taulukossa: Taulukko 4. Hankkeen ohjausryhmä Jäsenet Nimi Lasse Pesonen Antti Tauriainen Josu Takala Saija Tikkanen (Hanna Honkamäkilä) Pekka Kess, (professori, osastonjohtaja, projektipäällikkö) Asiantuntijajäsenet: Nimi Janne Ranta Riitta Ilola Lingyun Wang (tutkija) Matti Muhos (tutkija) Yhteystiedot Nokia Oyj Keilalahdentie 2-4 02150 Espoo PL 226 00045 NOKIA GROUP puhelin: +358 7180 08000 sähköposti: lasse.pesonen@nokia.com Iin Micropolis Oy Piisilta 1 91100 Ii puhelin: + 358 8 553 6000 sähköposti: info@micropolis.fi, antti.tauriainen@micropolis.fi Vaasan yliopisto PL 700 FIN-65101 Vaasa matkapuhelin: +358-6-3248 448 sähköposti: jot@uwasa.fi Oulun yliopisto PL 8000 90014 Oulun yliopisto puhelin: +358 8 553 4067 matkapuhelin: +358 40 735 7741 sähköposti: saija.tikkanen@oulu.fi Tuotantotalouden osasto PL4610 90014 OULUN YLIOPISTO puhelin: +358 8 553 2932 matkapuhelin: +358 400 686654 sähköposti: pekka.kess@oulu.fi Yhteystiedot Pohjois-Pohjanmaan ELY Veteraanikatu 1 PL 86 90101 OULU puhelin: matkapuhelin: +358 50 390 2347 sähköposti: janne.ranta@ely-keskus.fi Pohjois-Pohjanmaan ELY Veteraanikatu 1 PL 86 90101 OULU matkapuhelin: +358 44 436 8220 sähköposti: riitta.ilola@ely-keskus.fi Tuotantotalouden osasto PL4610 90014 OULUN YLIOPISTO puhelin: +358 8 553 7807 sähköposti: lingyun.wang@oulu.fi Tuotantotalouden osasto

17 Miika Kreivi (diplomityöntekijä) PL4610 90014 OULUN YLIOPISTO matkapuhelin: 0400 407590 puhelin: +358 8 553 7800 sähköposti: matti.muhos@oulu.fi Tuotantotalouden osasto PL4610 90014 OULUN YLIOPISTO puhelin: +358 8 553 7807 sähköposti: miika.kreivi@oulu.fi Hankkeen projektiryhmä on esitetty seuraavassa taulukossa: Taulukko 5. Projektiryhmä Jäsenet Nimi Pekka Kess, (professori, osastonjohtaja, projektipäällikkö) Lingyun Wang (tutkija) Matti Muhos (tutkija) Miika Kreivi (diplomityöntekijä) Tommi Karjalainen (diplomityöntekijä) Maaria Pennanen (diplomityöntekijä) Alazne Christobalena (diplomityöntekijä) Yhteystiedot Tuotantotalouden osasto PL4610 90014 OULUN YLIOPISTO puhelin: +358 8 553 2932 matkapuhelin: +358 400 686654 sähköposti: pekka.kess@oulu.fi Tuotantotalouden osasto PL4610 90014 OULUN YLIOPISTO puhelin: +358 8 553 7807 sähköposti: lingyun.wang@oulu.fi Tuotantotalouden osasto PL4610 90014 OULUN YLIOPISTO matkapuhelin: 0400 407590 puhelin: +358 8 553 7800 sähköposti: matti.muhos@oulu.fi Tuotantotalouden osasto PL4610 90014 OULUN YLIOPISTO puhelin: +358 8 553 7807 sähköposti: miika.kreivi@oulu.fi Tuotantotalouden osasto PL4610 90014 OULUN YLIOPISTO Tuotantotalouden osasto PL4610 90014 OULUN YLIOPISTO Tuotantotalouden osasto PL4610 90014 OULUN YLIOPISTO Projektiryhmän organisointi tapahtui pääasiassa viikoittain järjestettyjen ohjauspalaverien kautta. Palaverit järjestettiin pääasiassa torstaisin Oulun yliopiston Tuotantotalouden osaston tiloissa.

18 3.1.2 Projektin ohjaus Projektin ohjaus tapahtui pääsääntöisesti projektiryhmän palaverien, suunnittelupalaverien ja ohjausryhmän kokousten kautta. 3.1.2.1 Projektiryhmän palaverit Projektiryhmä kokoontui suunnitellusti vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Tarpeen vaatiessa hankkeen tutkimusryhmä kokoontui viikoittain, mikä muodostui suurelta osin käytännöksi. Tällä tavoin varmistettiin aikataulun pitävyys ja tulosten saavuttaminen. 3.1.2.2 Suunnittelupalaverit Kutakin tehtäväkokonaisuutta varten laadittiin oma tarkennettu suunnitelma tarpeen vaatiessa suunnittelupalaverien avulla. Menettelyt vaihtelivat sen mukaan, miten eri organisaatioissa työskentelevät henkilöt osallistuvat projektityöhön. 3.1.2.3 Ohjausryhmän kokoukset Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 5. kertaa. Projektin ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden 2009 aikana ja kaksi kertaa vuoden 2010 aikana varmistaakseen tavoitteiden saavuttamisen kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Viimeisessä ohjausryhmän kokouksessa (2011) arvioidaan projektin tulokset. Ohjausryhmän kokoukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Ohjausryhmä kokoontui seuraavasti: Taulukko 6. Ohjausryhmän kokoukset 1. kokous Aika: Paikka: 2. kokous Aika: Paikka: 3. kokous Aika: Paikka: 4. kokous Aika: Paikka: 5. kokous Aika: Paikka: 27.8.2009 klo 15:00- Oulun yliopisto, TF211 28.10.2009 klo 14:00- Oulun yliopisto, TF211 23.3.2010, klo 12:30-14.00 Technopolis Oulu, Elektroniikkatie 3, Pohjanneito 18.11.2010, klo 9:30-16:30 Technopolis Oulu, Amerikka 15.3.2011, klo 14:00 15:30 Oulun yliopisto, TF211 Ohjausryhmän kokousten asialistat on esitetty liitteessä 1.

19 3.1.2.4 Raportointi Projektissa toteutettiin rahoittajan edellyttämää käytäntöä. 3.1.3 Hankkeen keskeiset toimenpiteet Seuraavassa taulukossa (Taulukko 7) on esitetty suunniteltuihin tehtäviin liittyvät keskeiset toteutetut toimenpiteet: Taulukko 7. Projektin keskeiset toimenpiteet Tehtävä 1. Yritysten kansainvälistymisprosessin kriittiset kehittämiskohteet: Tehtävänä on selvittää mitkä ovat Oulun alueen ICT-alan ja ICT:tä voimakkaasti tuotteissaan ja/tai tuotannossaan hyödyntävien yritysten, erityisesti pk-yritysten kriittiset kehittämiskohteet Kiinan markkinoille suuntautuvan kansainvälistymisprosessin rakentamisessa? 2. Kiinan toimintaympäristön uudet liiketoimintamahdollisuudet: Tehtävänä on selvittää mitkä ovat Kiinan jatkuvasti kehittyvän liiketoimintaympäristön antamat mahdollisuudet tänään ja lähitulevaisuudessa. Toimenpiteet Osallistuminen Aalto-yliopiston (HSE) ja Pienyrityskeskuksen järjestämään tilaisuuteen 19.8.2009 Campus-aamiainen - Partneri Kiinasta tai Venäjältä kuinka rakentaa toimiva liiketoimintasuhde (Liite 23) Kyselytutkimus/haastattelututkimus o Kyselytutkimus (6 yritystä): Business development in China (SKS. Pöyry, ESJU, Flander, Flowman, Chempolis), Syksy 2009 o Tapaustutkimus (6 yritystä): Business development in China (ESJU, Detection technologies, Symbio/Flander, SKS, Pöyry, Flowman) o Haastattelumatka Kiinaan (9.-16.1.2010) ja Helsinkiin (21.1.2010) keväällä 2010 Workshopin organisointi: Chisu Project Workshop: Cooperation with companies on their concerns of business development in China/ Establish academic network and project cooperation between universities and institutes in China related research (28.10.-29.10.2009 9:30-17:00; 9:30-12) (Liite 13) Osallistuminen seminaariin: Finprofessionals Club & KPMG seminaari: Liiketoiminnan aloittaminen Kiinassa (27.5.2010) (Liite 24) Kohdealueiden valinta: Yangtze River Delta/ Chengdu- Chongqing erityistalousalueet keskisessä Kiinassa Seminaarin organisointi: Kiinan liiketoimintamahdollisuuksista / China Business Opportunities (25.5.2010 klo 12-16) (Liite 15) Markkinatutkimus: Investment Environment of Yangtze River Delta Economic Zone Tutustumismatka Kiinaan tavoitteena yhteyksien luominen Chengdu-Chongqing -alueelle sekä liiketoiminnan edistämismatkan valmistelu (Ks. Liite 2 ja 3) o Vierailut EU-China Business & Technology Cooperation Fair ja Sichuan Sourcing Fair messuilla (Liite 2) o Vierailut Chengdun ja Chongqingin talousalueiden yrityksissä, teknologiapuistoissa, välittäjäorganisaatioissa, yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja hallinnollisissa yksiköissä (Liite 2) Tapaustutkimus: Technology Strategy on the Innovation - A Case Study of Chinese IC Design Firms. (Ks. kappale 6) Tutustumismatka Taiwaniin tavoitteena yhteyksien luominen

20 3. Kiinan markkinoille kohdistuvat kansainvälistymisprosessit: Tehtävässä tutkitaan, miten Oulun alueen yritykset ovat rakentaneet kansainvälistymisprosessiaan Kiinan markkinoille ja mitkä ovat niiden parhaita käytänteet? Mitkä ovat kriittiset elementit kansainvälistymisprosessin onnistumisessa? 4. Kiinan markkinoille suunnatun kansainvälistymisprosessin parhaat käytänteet: Tehtävänä on määrittää, aiemmissa vaiheissa määriteltyjen kriittisten muutoskysymysten perusteella, tunnistettuja ja kuvattuja hyviä käytäntöjä kohdeyrityksissä. Opit suunnataan pääasiassa Kiinan markkinoita ajatellen, mutta pyritään tukemaan niitäkin yrityksiä, joiden kansainvälistyminen lyhyellä aikavälillä suuntautuu jonnekin muualle kuin Kiinan markkinoille. 5. Seminaarit: Tehtävänä on järjestää seuraavat seminaarit: i. Seminaari: Case-yritysten kansainvälistymisprosessim allit ii. Seminaari: Kiinan markkinoille suuntautuneiden kansainvälistymisprosessie n parhaat käytänteet Julkaisutoiminta: Tehtävänä on tehdä seuraavat julkaisut: i. Kriittiset kehittämiskohteet siirryttäessä Kiinan markkinoille ii. Uudet liiketoiminnan mahdollisuudet Kiinassa iii. Kansainvälistymisen prosessit iv. kansainvälistysprosessien (8.-10.12.2010) o Tutustuminen liiketoimintaympäristöön Taiwanissa Esitelmät keskeisissä yliopistoissa (Liite 20) Tapaustutkimus: o Managing the supply chain with Chinese suppliers a case study of Finnish companies (neljä tapausyritystä) o Sourcing From China Perspectives from Finnish SMEs (8 tapausyritystä) o Kiinalaisten ja suomalaisten yritysten välinen tilaustoimitusketju (Neljä tapausyritystä) o Supply chain management between Finland and China: Empirical evidence from Vaasa region. (Neljä tapausyritystä) o Analysis of the Trade Relationships between Spanish and Chinese companies. (Viisi tapausyritystä) o Subcontracting from China. (Yksi tapausyritys) Seminaarin organisointi: Kiina-iltapäivä Kiina PK-yritysten mahdollisuutena (23.3.2010 klo 14-18) (Liite 14) EUPIC-CHISU Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen Pohjois-Suomessa tapaaminen Rovaniemellä, 15.3.2011 (Ks. Liite 17) Käsikirjan kustantaminen: Business partner book of Northern Finland. (Kiina-Englanti) EU-China Business & Technology Cooperation Fair /Western China International Fair 2010 liiketoiminnan edistämismatkan markkinointi n. 1000 pk-yritykselle (Suoramarkkinointi puhelimitse n. 250 yritykselle) (Liite 6 ja 7) EU-China Business & Technology Cooperation Fair /Western China International Fair 2010 liiketoiminnan edistämismatkan organisoiminen neljälle pk-yritykselle (Ks. Liite 8, 9, 10, 11, 12) Tapaustutkimus: o Trade fairs to advance SME internationalisation: case China. (Neljä tapausyritystä) Seminaarin organisointi: Best practices for business development in the internationalization to China (18.11.2010 klo 12.30 15:45) (Liite 16) Neljän seminaarin organisoiminen mukaan lukien tehtävään kuuluvat (Ks. kappale 6) 26 julkaisun tuottaminen (Ks. kappale 6)

21 parhaat käytännöt v. Käsikirja potentiaalisille yhteistyökumppaneille Kiinassa 3.2 Projektin yhteistyöverkosto Hankkeessa syntyi usean tason yhteistyötä sidosryhmien suuntaan. Tässä sidosryhmät esitellään hankkeen organisaation yhteydessä (Kuva 2) kuvatun sidosryhmäjaon mukaisesti. Hankkeen yhteistyöverkoston rakenne muodostui seuraavan kuvan mukaiseksi: Oppilaitokset Yritykset Teknologiakylät Yhteiskunta Tutkimuslaitokset Yritykset Yliopistot CHISU Välittäjäorganisaatiot Yhteiskunta EUPIC Tutkimuslaitokset Välittäjäorganisaatiot Yliopistot Oppilaitokset Teknologiakylät Kuva 3. Hankkeen yhteistyöverkoston rakenne Hankkeessa syntynyt aktiivinen yhteistyöverkosto ja yhteistyön muodostamisajankohdat on yksityiskohtaisemmin kuvattuna seuraavassa taulukossa: Taulukko 8. Hankkeen aktiivinen yhteistyöverkosto Yritys 10E Kymppi-Eritys Oy AkkuSer Oy Aspocomp Oulu Oy Astrock Oy Ball-IT Betamet Oy Bioactive Bone Substitute Oy Bionova Oy Capricode Oy Chempolis Oy (Chengdussa) Codenomicon Oy SUOMI Yritysyhteistyö Suomessa Kausi I/2010 I/2010 I/2010 I/2010 II/2009 I/2010

22 Creowave Oy Delektre Detection Technology Oy Ecomation Oy Ehovoc Oy EHP-tekniikka Oy Elbit Oy Elektroplast Oy Esju Oy Exens Development Oy Faktor Oy Flander/Symbio Flowman Fulari Oy Grant4Com Heiskarin teräspaja Oy Hitmedia Oy Iin Micropolis Oy IP Finland IWS International Junkkari Muovi Oy Jutel Oy Lappset Group Oy LDS Oy Maaseudun Kone Oy Master Automation Group Oy Maxtech Oy MK Fluidics Oy Nestix Oy Nestor Cables Nextime Solutions Oy Nokia Oyj Nomade CollectionAb Offcode Oy Honkamajat Finland Ltd Optomed Paakkola Conveyors Oy PKC Electronics Oy PKC Group Oyj Promnia Oy Puzair Oy Pöyry Group (Chengdussa) Refecor Oy Screentec SKS Group Oy Softeri Oy Tieto Oyj Ultracom Oy Uninord Oy Upstream Engineering Oy Valopaa Oy Vapor Oy Välittäjäorganisaatio BusinessOulu Cleantech Finland FinChi-innovaatiokeskus Finpro Multipolis-verkosto SUOMI Välittäjäorganisaatioyhteistyö Suomessa I/2010 II/2009 II/2009 I/2010 I/2010 I/2010 II/2009 I/2010 II/2009 I/2010 I/2010 II/2009 I/2010 I/2010 I/2010 I/2010 I/2010 II/2009 I/2010 I/2010 I/2010 I/2010 II/2009 I/2010 I/2010 I/2010 I/2010 II/2009!/2010 I/2010 I/2010 II/2009 I/2010 II/2009 I/2010 II/2009 I/2010 I/2010 I/2010 Kausi II/2009 I/2009 I/2009

23 Ouluinnovation Oy Ouluseutu yrityspalvelut Revontuliryhmä Rovaniemen Kehitys Oy Sino-Finnish-Exchange Center SUOMI Teknologiakyläyhteistyö Suomessa Välittäjäorganisaatio Technopolis Oulu Mikropolis Multipolis SUOMI Yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyö Suomessa Yliopisto/ tutkimuslaitos Aalto-yliopisto, Helsingin Kauppakorkeakoulu (HSE) Oulun yliopisto (useita yhteistyötahoja) Oulun yliopiston Raahen toimintayksikkö Pienyrityskeskus Ulkopoliittinen instituutti Vaasan yliopisto VTT SUOMI Oppilaitosyhteistyö Suomessa Yliopisto/ tutkimuslaitos Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK) Oulun seudun ammattiopisto (OSAO) Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) Vaasan Ammattikorkeakoulu (PUV) SUOMI Yhteiskunnallinen yhteistyö Suomessa Organisaatio Lapin ELY Oulun kaupunki Pohjois-Pohjanmaan ELY Tekes Teknologiateollisuus Kiina Yritysyhteistyö Kiinassa Organisaatio Changhong A Supply Company Ltd Alibaba (China) Technology Co., Ltd., Chengdu Chengdu Denway New Type Metal Material Co Chengdu Honhua Environmental Technology Co Chengdu Jianzhong Lithium Battery Co Chengdu Joy Network Technology Co Chengdu Linhai Electronics Chengdu P.F.G technology Co Chengdu Shinze Technology Co Chengdu Winnersoft Co Chengdu Yinxin New Energy Shares Co Chengdu YOYOUSOFT Chengduxu shuang Solar Technology Co Chengdy HeNeng Technology Co Chian Chuan International Corporation, Taiwan China Merchants Chongqing Changan Ford Automobile I/2009 I/2010 I/2009 I/2010 II/2009 Kausi I/2009 I/2009 II/2009 Kausi II/2009 I/2009 I/2010 II/2009 I/2009 II/2009 Kausi I/2009 II/2009 II/2009 Kausi I/2010 I/2009 I/2009 I/2009 Kausi II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 II/2009

24 Chongqing Nanhuazhongtian data Technology Creativesheffield Crown Worldwide, China Direct Indication & Sales Fiber Home Technologies Group Glory Group, Taiwan GoldTel Softsource Co Gospell Digital Technology Co HaveIdea Ho Ho Co IBM Global Services, China Industrial and Commercial Bank of China Info-Link Services Co, Taiwan Inner Mongolia Yuhangren High-Tech Industrial Group Intrasense China Co Maipu Communication Technology Co NlIT Chengdu Service Outsourcing & Software College Phoenix Trading Co RefineTranslation Co Shenzhen Wongbo Nano Thermal Energy Technology Co Sichuan Baishi Technology Co Sichuan Corn-T Biology Technology Co Sichuan Jiuzhou Electric Group Co Sichuan JIUZHOU Electronic Technology Co Silian Group Sofmit Group Southwest China Liaison Office and Factory Sparkle Jade Co Sundance, Taiwan Synnex Information Technolongies Co (Chengdu) Technology Energy Storage Innovation Alliance Thoughhoftare Company Ltd. Ve Wong Corporation, Taiwan Vedan Group, Taiwan Wiselink Sensor Networks Co Wuhan Nanhua High-speed Ship Engineering Co Xiaoyin Zhengda software group Kiina Yhteistyö välittäjäorganissatioden kanssa Kiinassa Organisaatio Auto Industrial Institution of Sichuan BIC Lazio, Italy Business Development Friesland, The Netherlands Business Incubators Development association (ASIA) Chengdu Association of Enterprises With Foreign Investment Chengdu Hi-Tech Incubator EU Project Incubation Center, Chengdu EU Project Innovation Center, Chengdu EU-China Business and Technology Cooperation Fair services EUROPE+ Foundation European Business & Innovation Centre Network FinChi Innovation Center, Shanghai FinNode China Finpro Beijing French Association for Ecotech Promotion Invest in Finland Israel-western China Hi-Tech industry Alliance Association National High-Tech Innovation Service Center Office of the Organizing Committee of the WCIF 2010 Office of the Organizing Committee of WCIF 2009 II/2009 II2010 I/2010 II2010 II/2009 I/2010 II/2009 Kausi II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 I/2009 II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 II/2009

25 Scottish development international Shanghai Co-way International Technology Transfer Center Sichuan University Science Park Development Co SPI Treviso Technologia, Italy Kiina Teknologiakyläyhteistyö Kiinassa Teknologiakylä Beibei District Chengdu Hi-tech Industrial Develompent Zone Chongqing New North Zone (CNNZ) Sichuan Mianyang High-tech Zone Sichuan University National University Science Park (ScusPark) Tianfu Software Park Wuhan National Bioindustry Base Xi Yong Park Yangling Agricultural Hi-tech Industries Demonstration Zone Kiina Yliopistoyhteistyö Kiinassa (Kiina + Taiwan) Yliopisto Chengdu University Chinese Culture Unversity (Taipei, Taiwan) Chongqing University Hong Kong Polytechnic University Institute for Information Industry (Taipei, Taiwan) Institute for InformationIndustry (Taichung, Taiwan) National Chiao Tung University (Taiwan) National Chung Hsing University (Taichung, Taiwan) National Kaohsiung First University of Science and Technology (Taiwan) Overseas Chinese University Peking University ShiHeZi University Sichuan University Southwest Jiaotong University University of Electronic Science and Technology of China Wuhan University Kiina Yhteiskunnallinen yhteistyö Kiinassa Organisaatio Austrian Trade British Consulate General Chongqing Bureau of High Speed Train Chengdu City Chengdu Municipal Foreign Affairs Office China-Britain Business Council Chongqing City Chongqing Foreign Trade & Economic Relations Commission Chongqing New North Zone Industrial Development Bureau Finland at World Expo 2010, Shanghai German Chamber of Commerce, South China Jiangjin Foreign Economic Relations Commission of Chongqing Latvia Chamber of Commerce and Industry Ministry of Economic Affairs Portuguese-Chinese Chamber of Commerce and Industry Sichuan Department of Foreign Investment Promotion Sichuan Provincial Department of Commerce The Foreign Trade & Economic Relations Commission of Beibei District The Investment Promotion Bureau of Beibei District, Chongqing II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 Kausi II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 Kausi II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 Kausi II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 II/2009 II/2009

26 Espanja Yhteistyö Espanjassa Yritys Kausi Fagor Arrasate II/2009 Hine Renovables II/2009 Irizar II/2009 Orbinox II/2009 Orkli II/2009 Thaimaa Yhteistyö Thaimaassa Yliopisto Kausi Kasetsart University I/2009

27 4 Julkisuus ja tiedottaminen Projektissa noudatettiin ensisijaisesti rahoittajan edellyttämää käytäntöä. Projektin tiedottaminen noudatti lisäksi soveltuvilta osin Oulun yliopiston Tuotantotalouden osaston vakiintuneita tiedotuskäytäntöjä silloin kun ne toivat lisäarvoa rahoittajan vaatimaan tiedotuskäytäntöön. Projektin pääasiallinen tiedotuskanava on projektin kotisivu. 4.1 Sisäinen tiedottaminen Projektin sisäinen tiedottaminen tapahtui pääasiassa projektiryhmän viikkopalaverien, suunnittelupalaverien ja ohjausryhmän kokousten kautta (Ks. kappale 3.1.2 ). 4.2 Ulkoinen tiedottaminen Projektin ulkoinen tiedottaminen tapahtui pääasiassa seminaarien/workshoppien, julkaisujen, ja projektin kotisivujen kautta. 4.2.1 Kotisivu Projektille perustettiin kotisivu seuraavaan osoitteeseen: http://tuta.oulu.fi/tutkimus/tutkimusprojektit/chisu/ 4.2.2 Seminaarit/workshopit Hanke organisoi neljä seminaaria/weokshoppia. Projektin järjestämät seminaarit on kuvattu yksityiskohtaisemmin kappaleessa 6. Hankkeen henkilökunta esitelmöi useissa ulkopuolisen tahon järjestämässä tilaisuudessa, jotka on myös esitelty kappaleessa 6. 4.2.3 Julkaisut Projektin tuloksena syntyi/syntyy 26 eritasoista julkaisua. Julkaisujen määrä julkaisulajeittain on kuvattu seuraavassa taulukossa:

28 Taulukko 9. Julkaisujen määrä julkaisulajeittain Julkaisutyyppi Lukumäärä Referoitu tieteellinen artikkeli 2 Referoitu konferenssijulkaisu 6 Tutkimusraportti 6 Diplomityö 4 Kandidaatintyö 3 Erikoistyö 1 Muu julkaisu 4 Yhteensä 26 Projektin julkaisut on eritelty tarkemmin kappaleessa 4.2.3. 4.3 Näkyvyys Kiinalaisessa mediassa Hanke sai kahden Kiinan vierailunsa aikana näkyvyyttä kiinalaisessa televisiossa ja sanomalehdissä. Lisäksi hanke sai runsaasti näkyvyyttä tapahtuman järjestäjän julkaisujen ja kotisivuston kautta. Erityistä mediahuomiota saivat osakseen EUPIC Yhteistyösopimuksen allekirjoitusseremonia 2009 ja China IOT 2010 avausseremonia, joissa CHISU - hankkeella oli keskeinen rooli. Molemmat tapaukset uutisoitiin näkyvästi Kiinan kansallisilla pääuutiskanavilla ja lehdistössä.

29 5 Ongelmat ja suositukset 5.1 Kohdatut ongelmat Projektissa identifioitiin ja kuvattiin jatkuvasti kaikilla tasoilla ulkoiset ja sisäiset riskitekijät sekä toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi ja toteutuneiden riskien vaikutusten minimoimiseksi. Projektissa varauduttiin suunnitteluvaiheessa projektisuunnitelman mukaisesti seuraaviin riskeihin: Taulukko 10. Projektisuunnitelmassa huomioidut riskit Riskikohde Riski Toimenpide Aikataulu KK projektin alusta Case yritysten saanti Tiedon saanti Taloussuhdanteet Oulun seudulta ei löydy riittävästi sopiva yrityksiä Yritykset eivät kerro totuutta omasta toiminnastaan, minkä pohjalta analyysit sitten tulisi tehdä Heikkenevät taloussuhdanteet vaikuttavat yritysten haluun (ja kykyyn) osallistua hankkeeseen Laajennetaan aluetta hieman Oulusta ulospäin Otetaan asia esille yritysten kanssa heti projektin alussa. Sovitaan menettelyistä parhaan tuloksen saamiseksi Seurataan tilannetta Verkotutaan muiden toimijoiden kanssa Positiivinen viestintä projektin tarjoamista mahdollisuuksista vaikeina aikoina ja niiden jälkeen 1-2 PK 1-2 PK 1-5 PK Vastuullinen Projektissa kohdattiin seuraavassa taulukossa eriteltyihin ongelmatilanteisiin ja niihin vastattiin taulukossa kuvatuilla toimenpiteillä

30 Taulukko 11. Projektissa kohdatut merkittävimmät ongelmat ja niitä seurannet toimenpiteet Riskikohde Kohdatut ongelmat Toimenpiteet Kyselytutkimukseen ei tullut Tyydytään saatuihin riittävästi vastauksia vastauksiin. Aidosti toimivien suhteiden Toiminta saatava luominen paikallisiin toimijoihin pitkäkestoisempaan mutoon, vaatii aikaa ja huomattavaa jolloin pitkäjänteistä lisäpanostusta toimintaa voidaan harjoittaa WCIF 2010 messujen siirtyminen Ei mitään tehtävissä viikolla eteenpäin kuukautta huomioidaan tällainen ennen organisoitua messumatkaa mahdollisuus tuelevilla kerroilla Tapausyrityksen osallistumisen Ei mitään tehtävissä peruuntuminen WCIF 2010 messujen peruuntumisen vuoksi Tulosten saaminen pysyvään Tavoitteena jatkoprojekti, käyttöön jossa EUPIC yhteistyö saa pysyvämmän muodon 5.2 Suositukset Edellä esitettyjen kaltaisiin ongelmiin tulee jatkossa varautua vastaavien hankkeiden riskinhallinnassa. Riskinhallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota hankkeiden suunnitteluvaiheessa.

31 6 Projektin tulokset Seuraavassa taulukossa on esitetty projektissa määritettyjen tehtävien keskeiset tulokset: Taulukko 12. CHISU-projektin keskeiset tulokset Tehtävä 1. Yritysten kansainvälistymisprosessin kriittiset kehittämiskohteet: Tehtävänä on selvittää mitkä ovat Oulun alueen ICT-alan ja ICT:tä voimakkaasti tuotteissaan ja/tai tuotannossaan hyödyntävien yritysten, erityisesti pk-yritysten kriittiset kehittämiskohteet Kiinan markkinoille suuntautuvan kansainvälistymisprosessi n rakentamisessa? 2. Kiinan toimintaympäristön uudet liiketoimintamahdollisuudet: Tehtävänä on selvittää mitkä ovat Kiinan jatkuvasti kehittyvän liiketoimintaympäristön antamat mahdollisuudet tänään ja Tulokset Workshop/seminaari: Chisu Project Workshop: Cooperation with companies on their concerns of business development in China/ Establish academic network and project cooperation between universities and institutes in China related research (28.10.- 29.10.2009 9:30-17:00; 9:30-12) (Liite 13) Julkaisut: o Journal-artikkeli: Wang, L. Muhos, M. Kess, P. 201X. Exploiting enterprise-university cooperation in the internationalization process of SME. Journal of US-China Public Administration, Vol X, No X. pp. XX-XX. (accepted) o Journal-artikkeli: Wang, L. Muhos, M. Kess, P. 201X. Motivations, modes and challenges of KIBS in the internationalization to China. Journal of Modern Accounting and Auditing, Vol X, No X. pp. XX-XX. (accepted) o Konferenssijulkaisu: Wang, L. Muhos, M. Kess, P. 2010. Motivations, modes and challenges of KIBS in the internationalization to China. In: Proceedings of Management International Conference (MIC 2010). Ankara, Turkey. Nov. 24-27. o Konferenssijulkaisu: Wang, L. Muhos, M. Kess, P. 2010. Exploiting Enterprise-University Cooperation in the Internationalization Process of SME. In: Proceedings of Technology, Innovation and Industrial Management (TIIM 2010). Thailand. Jun 16th -18th o Kandidaatintyö: Yletyinen, J. 2009. Suomalaisyritykset Kiinassa. Oulu, University of Oulu, Department of industrial engineering and management. 28 p. Seminaari: Kiinan liiketoimintamahdollisuuksista / China Business Opportunities (25.5.2010 klo 12-16) (Liite 15) Yhteistyösopimus Oulun yliopiston - EU Project Innovation Centren (EUPIC) välillä: Chengdu Hi-Tech Industrial Zone, EU Project Incubation Centre (Chengdu) and Partner Organizations Memorandum of Understanding (Liite 4) Julkaisut: o Konferenssijulkaisu: Wang, M., Yin, L., Wang, L., Muhos, M., Kess, P. The Impact of Technology Strategy on the Innovation - A Case Study of Chinese IC Design Firms. In:

32 lähitulevaisuudessa. 3. Kiinan markkinoille kohdistuvat kansainvälistymisprosessi t: Tehtävässä tutkitaan, miten Oulun alueen yritykset ovat rakentaneet kansainvälistymisprosessi aan Kiinan markkinoille ja mitkä ovat niiden parhaita käytänteet? Mitkä ovat kriittiset elementit kansainvälistymisprosessi n onnistumisessa? Proceedings of Technology, Innovation and Industrial Management (TIIM 2011). Oulu, Finland. Jun 28-30. (Accepted) o Tutkimusraportti: Huan, Y., Wang, L., Muhos, M., Kess, P. 2011. Investment Environment of Yangtze River Delta Economic Zone. Working Papers in Department of Industrial Engineering and Management 4/2011, University of Oulu, Department of Industrial Engineering and Management. (Paperback and on-line: http://herkules.oulu.fi/isbn9789514293726/isbn978951429 3726.pdf) o Kandidaatintyö: Kreivi, M. 2009. Etabloituminen Kiinaan: Miksi ja miten? - Suomalaisten ympäristöalan yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Oulu, University of Oulu, Department of industrial engineering and management. Seminaari: Kiina-iltapäivä Kiina PK-yritysten mahdollisuutena (23.3.2010 klo 14-18) (Liite 14) Julkaisut: o o o o o o o Konferenssijulkaisu: Muhos, M.,Wang, L., Kess, P., Pennanen, M., Karjalainen, T. Sourcing From China Perspectives from Finnish SMEs, In: Proceedings of Technology, Innovation and Industrial Management (TIIM 2011). Oulu, Finland. Jun 28-30. (Accepted) Konferenssijulkaisu: Wang, L., Muhos, M., Pennanen, M., Kess, P. Managing the supply chain with Chinese suppliers a case study of Finnish companies. In: Proceedings of Technology, Innovation and Industrial Management (TIIM 2011). Oulu, Finland. Jun 28-30. (Accepted) Tutkimusraportti: Cristobalena, A., Muhos, M., Wang, L., Kess, P. Analysis of the Trade Relationships between Spanish and Chinese companies. Working Papers in Department of Industrial Engineering and Management 1/2011, University of Oulu, Department of Industrial Engineering and Management. (Paperback and on-line: http://herkules.oulu.fi/isbn9789514293696/isbn978951429 3696.pdf) Tutkimusraportti: Pennanen, M., Muhos, M., Wang, L., Kess, P. Supply chain management between Finland and China: Empirical evidence from Vaasa region. Working Papers in Department of Industrial Engineering and Management 2/2011, University of Oulu, Department of Industrial Engineering and Management. (Paperback and on-line: http://herkules.oulu.fi/isbn9789514293702/isbn978951429 3702.pdf) Tutkimusraportti: Karjalainen, T., Muhos, M., Wang, L., Kess, P. Kiinalaisten ja suomalaisten yritysten välinen tilaus-toimitusketju. Working Papers in Department of Industrial Engineering and Management 3/2011, University of Oulu, Department of Industrial Engineering and Management. (Paperback and on-line: http://herkules.oulu.fi/isbn9789514293719/isbn978951429 3719.pdf) Diplomityö: Christobalena, A. 2010. Analysis of the Trade Relationships between Spanish and Chinese companies. Oulu, University of Oulu, Department of industrial engineering and management. 177 p. Diplomityö: Pennanen, M. 2010. Supply chain management between Finland and China: Empirical evidence from Vaasa region. Oulu, University of Oulu, Department of industrial engineering and management. 68

33 4. Kiinan markkinoille suunnatun kansainvälistymisprosessi n parhaat käytänteet: Tehtävänä on määrittää, aiemmissa vaiheissa määriteltyjen kriittisten muutoskysymysten perusteella, tunnistettuja ja kuvattuja hyviä käytäntöjä kohdeyrityksissä. Opit suunnataan pääasiassa Kiinan markkinoita ajatellen, mutta pyritään tukemaan niitäkin yrityksiä, joiden kansainvälistyminen lyhyellä aikavälillä suuntautuu jonnekin muualle kuin Kiinan markkinoille. 5. Seminaarit: Tehtävänä on järjestää seuraavat seminaarit: iii. Seminaari: Case- p. o Diplomityö: Karjalainen, T. 2010. Kiinalaisten ja suomalaisten yritysten välinen tilaus-toimitusketju. Oulu, University of Oulu, Department of industrial engineering and management. 72 p. o Kandidaatintyö: Komulainen, J. 2010. Subcontracting from China. Oulu, University of Oulu, Department of industrial engineering and management EUPIC/WCIF2010 Liiketoiminnan edistämismatka pkyrityksille (14.-22.10.2010) (Liitteet 5-12) CHISU ja neljä yritystä (Hitmedia, Akkuser, Flowman, Multipolis) Seminaari: Best practices for business development in the internationalization to China (18.11.2010 klo 12.30 15:45) (Liite 16) Koulutus: Chinese Culture Training (20.8.2009, 11.6.2010 & 22.6.2010) (Liite 21) Koulutus: MANDARIN CHINESE LANGUAGE TRAINING (2-6.11. 2009, 9:00-16:30) (Liite 22) Julkaisut: Konferenssijulkaisu: Kreivi, M., Muhos, M., Kess, P., Wang, L.Trade fairs to advance SME internationalisation: case China. In: Proceedings of Technology, Innovation and Industrial Management (TIIM 2011). Oulu, Finland. Jun 28-30. (Accepted) Tutkimusraportti: Kreivi, M. Muhos, M. Wang, L. Kess, P. 2011. Trade fairs to advance SME internationalization: case China. Working Papers in Department of Industrial Engineering and Management 6/2011, University of Oulu, Department of Industrial Engineering and Management. (Paperback and online: http://herkules.oulu.fi/isbn9789514294013/) Diplomityö: Kreivi, M. 2011. Trade fairs to advance SME internationalisation: case China. Oulu, University of Oulu, Department of industrial engineering and management. 67 p. Käsikirja: Kreivi, M., Wang, L., Tauriainen, A., Kess, P., Kaisto, I. Muhos, M. 2010. Business Partner Book Nordfinnland, Micro- and Nanotechnology Applications. Oulu, Micropolis Ltd. and Department of Industrial Engineering and Management, University of Oulu. (In English and German) Käsikirja: Kreivi, M., Wang, L., Tauriainen, A., Kess, P., Kaisto, I. Muhos, M. 2010. Business partner book of Northern Finland 商 业 合 作 手 册 来 自 北 芬 兰 的 公 司 1:2010. Oulu, Micropolis Ltd. and Department of Industrial Engineering and Management, University of Oulu. (In English and Chinese) Käsikirja: Kreivi, M., Wang, L. Manninen, M., Tauriainen, A., Kess, P., Kaisto, I. Muhos, M., Wang, L. 2010. Business partner book of Northern Finland Книга деловых партнеров Северной Финляндии 1:2010. Oulu, Micropolis Ltd. and Department of Industrial Engineering and Management, University of Oulu. (In English and Russian) Käsikirja: Kreivi, M., Wang, L. Manninen, M., Tauriainen, A., Kess, P., Kaisto, I. Muhos, M., Wang, L. 2010. Business partner book of Northern Finland Книга деловых партнеров Северной Финляндии 2:2010 high-tech edition. Oulu, Micropolis Ltd. and Department of Industrial Engineering and Management, University of Oulu. (In English and Russian) Seminaari 1 Aihe: Chisu Project Workshop: Cooperation with companies on their concerns of Tehtävä 1 business development in China/