Keskustelutilaisuus kotimaisten kielten opetustarjonnasta kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille 15.11.2016 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kv-linjaukset Tiina Vihma-Purovaara
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kv-linjaukset 2016-2020, ohjausryhmän tehtävät laatia tilannekuva kotimaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymiskehityksen tilasta globaalissa, muuttuvassa ympäristössä sekä laatia esitys korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisen tavoitetilasta vuodelle 2025 saakka; laatia suuntaviivat suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen näkyvyyden vahvistamiseksi Euroopassa ja globaalisti; luoda yhteinen näkemys ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden integraation sujuvoittamisesta suomalaiseen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisöön sekä yhteiskuntaan; identifioida eri ministeriöiden ja muiden toimijoiden roolit sekä korkeakoulujen yhteisten toimien kehittämisen mahdollisuudet kansainvälisessä yhteistyössä 2
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kv-linjaukset 2016-2020, ohjausryhmän tehtävät, jatkuu ottaen huomioon korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyvien asumispalveluiden haasteet, vieraiden kielten ja kulttuurien koulutuksen ja tutkimuksen monipuolisuus, Maahanmuuttaja -koulutuspolku -esityksen suositukset, koulutusviennin tiekartan toimenpiteet, lukuvuosimaksujen vaikutusten arvioinnin tulokset sekä korkeakoulujen ohjausprosessi. 3
Ryhmän kokoonpano Pj kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Ryhmän muut jäsenet: yliopistonlehtori Terhi Ainiala, Tieteentekijöiden liitto professori Alfred Colpaert, Professoriliitto rehtori Jussi Halttunen, ARENE vararehtori Minna Hiillos, ARENE koulutuspolitiikan asiantuntija Niina Jurva SYL toimialajohtaja Juha Ketolainen, CIMO rehtori Liisa Laakso, UNIFI johtaja Teija Lahti-Nuuttila, Tekes johtava asiantuntija Jonna Lehtinen-Salo TEM erityisasiantuntija Hannele Louhelainen, OAJ pääjohtaja Heikki Mannila, Suomen Akatemia erikoistutkija Sinikukka Saari, UM kansainvälisten asioiden asiantuntija Pauliina Savola, SAMOK vararehtori Niklas Sandler, UNIFI toimitusjohtaja Antti Vasara, VTT ylijohtaja Tapio Kosunen, OKM kansainvälisten asioiden johtaja Jaana Palojärvi, OKM opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Birgitta Vuorinen, OKM opetusneuvos Johanna Moisio, OKM opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara, OKM opetusneuvos Ulla Mäkeläinen, OKM 4
Verkkoaivoriihi (25.8.-18.9.2016) suomalaisosallistumisia 423 ruotsinkielisiä osallistumisia 22 englanninkielisiä osallistumisia 131 Kysymykset: Mahdollisuudet esiin. Tavoitetila 2025: mitä haluamme, millaiseksi haluamme? Ajattele laajasti tutkimus-, innovaatio-ja koulutusperustan monipuolisuutta Tavoitteet ja keinot. Millaisia kansainvälisen toiminnan ratkaisuja Suomi kaipaa? Osallistuneiden ajatuksia kansainvälisemmän koulutuksen kannalta tärkeistä asioista: Mikä on tärkeintä? Syvennä ja perustele. Miten viemme tärkeitä asioita eteenpäin? 5
Suomen/ruotsin kieli verkkoaivoriihessä Suomessa suomen kielen osaaminen on viihtymisen kannalta varsin tärkeää - opiskelumahdollisuuksia on siis oltava. Työyhteisöissä voisi panostaa monikieliseen työyhteisöön Kansainvälisyys elinkeinoelämän voimavarana Kansainväliset opiskelijat nähdään elinkeinoelämän voimavarana, joiden integraatiosta kaikki ovat vastuussa. Työelämä ei vaadi täydellistä suomen kielen taitoa, vaan suomalaiset tottuvat erilaisin aksentein puhuttuun suomen kieleen. Kotimaisten kielten opetuksen tärkeyttä kansainvälisille opiskelijoille panostetaan heti opintojen alusta alkaen. Tämä mahdollistaa heidän integraation ja nopeamman työllistymisen. Suomen koulutuksen laadukkuus tiedostetaan ympäri maailmaa ja sen eteen tehdään aktiivista markkinointia. 1) on todistettua, että eri kielellä ajattelet ja olet erilailla/erilainen. 2) vahvistaisi kielitaitoa entisestään, mikä on Suomen ulkopuolella paljon enemmän arvostettua kuin Suomessa (kokemus 3 muussa maassa asumisesta) 3) opiskelijat saisivat samalla haltuunsa käsitteet usealla kielellä 4) yliopistojen koulutusyhteistyö yli rajojen mahdollistaisi lisää erikoistumista 5) kieltenlaitosten hyödyntäminen kaupan/tekniikan/hallintotietei den opintoihin: kielissä ja humanistisissa aineissa on paljon opittavaa ihan jokaiselle. 6
Monikielisyys osaksi yliopistojen toimintakulttuuria Vaikka Suomessa, ja erityisesti akateemisessa maailmassa, osataan yleisesti englantia, ei englanti kuitenkaan ole tasaveroinen kieli suomen (ja ruotsin) rinnalla. Ei-suomalaiset tutkijat ja opiskelijat kokevat tämän ongelmaksi, koska he helposti jäävät ulkopuolelle, erityisesti sosiaalisissa tilanteissa. Lisäksi, vaikka henkilökunnalla on jo nyt täysi valmius opettaa englanniksi, on englanninkielistä opetusta vähän tarjolla, ja kanditason opintoihin päästäkseen on usein osattava suomea. Erityisesti tänne tulleiden maahanmuuttajien koulutukseen hakeutumista tämä hidastaa. Englannin lisäksi on tietysti olemassa myös muita kieliä, joiden osaamista voisi edistää enemmän. Kielten opetuksen tehostaminen uusilla keinoilla, etäopetusta ja verkkomateriaaleja paljon saataville eri aineista, osa materiaaleista sekä puhuttuina että kirjoitettuina, kirjoittaminen ja lukeminen on opiskelussa vieraalla kielellä tärkeintä, maahanmuuttajien kielen opetuksessa voitaisiin käyttää kirjoitustulkkeja apuna myös kuulevien opetuksessa (vierasta kieltä oppii syvällisemmin kun sen sekä kuulee että näkee kirjoitettuna), samalla työllistettäisiin nopeasti kirjoittavia ihmisiä. Monikielisyyden pitäisi olla osa jokaisen korkeakoulussa työskentelevän tai opiskelevan arkea. Jollain täytyy myös olla se vastuullaan, muuten se jää vain sanahelinäksi. Opiskelijoita täytyy rohkaista englannin kielen käyttöön. 7
Sources of cultural friction for international students need to be identified and addressed. E.g., I hear nearly every day, "if you want to work here, you need to know Finnish." To my ears, this sounds protectionist. I want to learn the local language, sure, but I more want to learn everything I can about my field of study. It plain sucks to be told my talents can't be used because I haven't learned one of the most challenging languages in the world in under two years. Since I am a linguist, I am especially interested in higher education language policies and I experience day by day several practices of linguistic exclusion. Many 'international' people are quite frustrated because their linguistic repertoire is not valued and their emerging Finnish skills are not sufficient for working efficiently in working groups. This situation often results in the unreflected dominance of Finnish scholars which makes 'international' researchers upset and keep their motivation level low in their aspirations for continuing their academic career in Finland. Finnish language for foreigners Provide intensive Finnish language classes for international students. Although some universities provide this type of classes a couple of days a week, they are not sufficient to really learn the language. CASE: The sender asked me in English to comment on the text, apologizing for the fact that the text is only in Finnish. 8
9
10
11
KV-linjaukset, luonnos 10.11.2017 KOTIPESÄ KUNTOON= osaajien katse Suomeen Laatu, lippulaiva ja talenttimagneetti Opi ja innostu KOKOAAN MERKITTÄVÄMPI TOIMIJA = verkotu, vaikuta, toimi Verkottunut osaaminen - suomalaiset kk- ja tutkimustoimijat valituissa kohteissa - kv-toiminnan kansallinen foorumi Tule ja työllisty ml. oppimis- ja tutkimusympäristöt, - palvelut, kieli Alumnitoiminta Koulutusvienti 12
Tule ja työllisty Tilastokeskus arvioi Suomessa asuvien ulkomailla syntyneiden määrä kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin puoleen miljoonaan (220 000 v. 2014) uudenlaiset tavat varmistaa osaavien uusien suomalaisten mahdollisuudet kotiutua ja työllistyä Suomeen sekä mahdollisuudet kouluttautua kaikilla tasoilla. erilaisten palveluiden vahvistamista korkeakouluissa ja niiden yhteistyössä, mutta myös ympäristön toimijoiden kanssa ovatpa ne asumispalveluita, koulutus- ja terveyspalveluita, kielikoulutusta tai yrityksiä, joiden mahdollisuus työllistää mahdollistaa kokonaisten perheiden houkuttelun ja talenttien jäämisen Suomeen. koko alueen, tiimin, tulee huolehtia siitä, että Suomella on maailman paras tervetulotarjotin osaajille PALVELUIDEN PAKETOINTI 13
KV-linjausten aikataulu 28.11.2016 viimeinen kokous 8-9.12.2016 korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon päivät Turussa ministerille luovutus xx.12.2016 versiot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi toimeenpano 2017 > 14
Lisätietoja tiina.vihma-purovaara at minedu.fi puh. 0295 330327, 0401843244 15