nro 2 2007 UI TAI UPPOA GLOBAALITALOUDESSA LAATUMAALIEN VETO KASVAA VENÄJÄLLÄ VESIKEMIKAALIT ETENEVÄT ETELÄ-AMERIKASSA Katse kohti kehittyviä markkinoita KEMIRAN SIDOSRYHMÄLEHTI
pääkirjoitus KEMIRA-LEHTI on Kemiran sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. JULKAISIJA Kemira Oyj Porkkalankatu 3 PL 330, 00101 Helsinki puh. 010 8611 www.kemira.com Päätoimittaja Susanna Aaltonen puh. 010 862 1501 KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland Yritysjulkaisut Lapinmäentie 1, PL 100 00040 Sanoma Magazines www.sanomamagazines.fi Johtaja Leena Jaakkola Toimitus Anu Virnes-Karjalainen Hannu Virtanen Ulkoasu AD Pia Hytönen Kannen kuva Lehtikuva/Jason Lee PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, Forssa 2007 ISSN 0356-5122 Painos 34 000 kpl PAPERI Galerie One 80 g/m 2. Sen päällystyksessä käyte tään Kemiran CoCoatkalsiumsulfaattipigmenttiä. Kemira lyhyesti Kemira on kemianyhtiö, jolla on neljä liiketoiminta-aluetta: Kemira Pulp&Paper, Kemira Water, Kemira Specialty ja Kemira Coatings. Kemira on toimialoillaan johtava maailmanlaajuinen yhtiö, jonka liiketoiminnoilla on ainutlaatuinen kilpailuasema ja suuri keskinäinen synergia. Vuonna 2006 Kemiran liikevaihto oli noin 2,5 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 9 000. Kemira toimii 40 maassa. Osto ja Logistiikka kehittyvillä markkinoilla Kemiran tämänhetkinen strategia on olla toimialoillaan johtava maailmanlaajuinen yhtiö, jonka liiketoiminnoilla on ainutlaatuinen kilpailuasema ja suuri keskinäinen synergia. Liiketoimintaalueidemme strategioiden kulmakiviä ovat oikein valitut asiakasryhmät sekä tuote- ja palvelukokonaisuudet, joissa voimme olla parhaita. Keskitymme myös erityisesti kannattavuuden parantamiseen. Osto ja logistiikka on yksi tärkeimmistä toiminnoista, kun puhutaan kannattavuuden parantamisesta ja synergioiden löytämisestä. Kemira käyttää vuosittain yli 65 prosenttia liikevaihdosta erilaisiin hankintoihin, kuten raaka-aineisiin, muihin materiaaleihin, logistiikkaan, energiaan ja palveluihin. Huippuluokan osto- ja logistiikkatoimintojen avulla on mahdollista maksimoida synergioiden hyödyntäminen ja sisäinen tehokkuus. Yksi Kemiran oston ja logistiikan suurimmista kehittämistoimista vuosina 2007 ja 2008 on KemSTAR-projekti. Projektin päätavoitteena on ottaa käyttöön hankinnan toimialueella järjestelmällinen työskentelytapa, johon kuuluvat standardisoidut prosessit ja työkalut sekä eri ryhmiä AJATTELE GLOBAALISTI, TOIMI PAIKALLISESTI. yhdistävä lähestymistapa, jossa kaikki olennaiset sidos ryhmät ovat mukana tietojen etsimisessä, strategian kehittämisessä ja päätöksenteossa. Luomalla asiantuntevia tiimejä, joissa on jäseniä eri toiminnoista ja liiketoiminta-alueilta, voimme tehokkaammin vahvistaa ja yhdenmukaistaa Kemiran tarpeet saavuttaa ostotoiminnoissa mahdollisimman suuret mittakaavaedut. Oston ja logistiikan kannalta katsottuna kehittyvät markkinat tarjoavat suuria mahdollisuuksia useista syistä. Yksi reunaehto sille, mitä tuotteita on taloudellisesti kannattavaa hankkia kehittyviltä markkinoilta, on kuljetuskustannusten suhde tuotteen hintaan. Suhteen tulisi olla merkittävästi alle 30 prosenttia. Toinen tärkeä seikka on se, että näiltä markkinoilta ostettaessa voidaan murtaa nykyisiä monopoli- tai oligopoliasemassa olevia hankinta-alueita kehittyneemmissä maissa eli luoda kilpailua. Meidän täytyy tietenkin myös tukea tuotteidemme paikallista ja alati kasvavaa myyntiä ja valmistusta näillä alueilla. Erityisesti kehittyvillä markkinoilla menestys edellyttää ammattimaista materiaalin hankinnan johtamista, dynaamisia ja silti tehokkaita logistiikkajärjestelyjä sekä tosiasioihin perustuvaa päätöksentekoa. Petri Boman Osto- ja logistiikkajohtaja
12 VENÄLÄISET SISUSTAVAT yhä enemmän myös maalein, sisustusarkkitehti Marina Mihailova tietää. 26 KEMIAN KEINOIN vaikka ruusu saadaan muuttamaan väriään. 30 VESIHUOLLOSSA riittää tekemistä Etelä-Amerikassa. 36 Sisältö TITAANIDIOKSIDI antaa tehokasta suojaa auringolta. 8 Kaikki riskit hallintaan Kasvu kehittyvillä markkinoilla korostaa riskienhallinnan tärkeyttä. 10 Eurooppa nyt Kasvuvauhti hiljenee hieman Euroopan kemianteollisuudessa. 12 Laatumaalien veto kasvaa Elintason nousu lisää laadukkaiden maalien kysyntää Venäjällä. 16 Ui tai uppoa Lasse Kurkilahden ja Toivo Äijön kirja haastaa toimiin globaalitaloudessa. 20 Katse uusille markkinoille Kemira vahvistaa asemiaan kehittyvillä markkinoilla. 24 Asiakas antaa potkua Asiakaslähtöiset ratkaisut ovat Kemiran kasvun avaimia. 26 Kemiassa on mahdollisuus ChemBio-messuilla kohtasivat kemia ja bioteknologia. 30 Brasilia sillanpääasemana Kemira tähyää Brasiliasta Etelä- Amerikan vesikemikaalimarkkinoille. 34 Kansainvälisyys kiinnostaa Kansainvälisyys kiinnostaa tämän päivän opiskelijoita. 36 Suojaa auringonottoon Titaanidioksidi toimii aurikovoiteiden tehokkaana suoja-aineena. JOKA NUMEROSSA 4 Ajan ihminen Mikko Kuustonen ei epäröi toimia. 5 Ajan asiat Kemian alan ja Kemiran kuulumiset. 29 Kynävieras Toimitusjohtaja Juhani Väkiparta. 33 Kemiran osavuosikatsaus Liikevaihto vahvassa kasvussa. 37 Missä Mille luuraa? Etsi Millennium-logo lehdestä. 38 Ristikko Voita pesusetti. 2/2007 Kemira 3
Muusikko Mikko Kuustonen TOIMII PAREMMAN MAAILMAN PUOLESTA TEKSTI MAARIT SEELING KUVA LEHTIKUVA Mikko Kuustonen ei esittelyjä kaipaa. Säveltäjä-laulun tekijä on tullut suomalaisille tutuksi muun muassa esiintyvänä artistina, yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kehitysmaaasiantuntijana. Hän on toiminut myös YK:n Hyväntahdon lähettiläänä ja tehnyt paljon kehitysyhteistyötä muun muassa kansainvälisen kehitysyhteistyöjärjestön PLANin kautta. 1. Mitä jokainen voi tehdä omin voimin kehittyvien maiden hyväksi? Kansalaisjärjestötoiminta tarjoaa monia osallistumisen mahdollisuuksia. Kummilapsityö puolestaan rohkaisee vuorovaikutukseen ja antaa mukana oleville paljon. Ehkä olennaisinta on ajattelun avartaminen ja terve keskeneräisen ihmisen vastuu maailmankansalaisuudessa. 2. Miten kehittyviin maihin tehtävät investoinnit saadaan parhaiten hyödyttämään niitä itseään? Olen eniten innostunut ruohonjuuritason yhteisöhankkeista, joissa ihmiset auttavat itse itseään. Alkuun päästään vaikkapa pienluotto-ohjelmilla, joissa pienryhmät luovat itselleen suunnitelman ja elinkeinon äärimmäisen köyhyyden murtamiseksi. Samaan aikaan tarvitaan tasaista vaikuttamistyötä paremman hallinnon, demokratian kehittymisen, kansalaisyhteiskunnan ja korruption vastaisen taistelun alueella. 3. Mitä me kaikki hyödymme siitä, että maailman maiden kehityserot tasaantuvat? Kehitysyhteistyö on merkittävin keino rakentaa maailmastamme turvallisempaa ja tasapainoisempaa. Uskon lujasti myös siihen, että voimme itse psyykkisesti paremmin, jos elämässämme on eettisiä ulottuvuuksia. Yritysten yhteiskuntavastuu tarjoaa omille yhteisöillemme olennaisen mahdollisuuden vahvistaa identiteettiä ja luoda merkityssyvyyttä. 4. Mitä opittavaa meillä on kehittyviltä mailta? Paljon. Olemme piilottaneet voimakkaan kasvun ja talousuutisoinnin alle paljon elämälle olennaista hiljaista tietoa. Ihmiset jopa sairastuvat yhteisöllisyyden puutteeseen ja irrallisuuteensa. Kehittyvän maailman arki on tältä osin valmista oppimiskenttää. 5. Mikä sai sinut syttymään juuri kehitysmaiden asioille? Uteliaisuus ja innostuminen muutosvoimasta. Vähitellen olen oivaltanut voimavaran, joka tähän työhön sisältyy. On etuoikeutettua olla toivon silminnäkijä ja kohdata ihmisiä, joille onnellisuuden perusta on siinä, että olemme tänään elossa. 6. Miten kemia kiinnosti itseäsi kouluaikoina? Sain kansakouluaikana joululahjaksi kemistisarjan, jolla tuhosin huomattavan määrän kodin irtaimistoa. Sen jälkeen on ollut hieman hiljaisempaa... 4 Kemira 2/2007
ajan asiat LYHYESTI» Kemira, Nordea ja OMX raportoivat par haiten riskinsä ja sisäiseen valvontaan liittyvät asiansa. KPMG on kolme vuotta seurannut, miten pörssiyhtiöt noudattavat hyvän hallinnon suosituksia. Tällä kertaa KPMG tutki 129 pörssiyhtiötä. Kärkeen sijoittuneista kolmesta Kemira on ainut Helsingin pörssissä listattu.» Great Idea! ohjelma aktivoi kemiralaisia tuottamaan, esittämään ja toteuttamaan ideoitaan tehokkuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Vuoden alussa käynnistetyn ohjelman tavoitteena on kannustaa jokaista kemiralaista tekemään vähintään kymmenen dokumentoitua ideaa vuodessa.» OneKem-hanke etenee vauhdilla. Hollannin pilotin jälkeen käyttöönotto on edennyt Espanjaan, Norjaan ja Uruguayhin. OneKem on Kemiran globaali kehityshanke, joka parantaa merkittävästi tiedonkeruuta, päätöksentekoa ja synergia etujen hyödyntämistä mahdollistamalla tarkan ja ajantasaisen tiedon saamisen.» Maailman kärjessä työturvallisuustasoluokitus on nyt Kemiran Oulun-toimipaikalla. Luokituksen myöntää suomalaisten työpaikkojen verkosto Nolla tapaturmaa -foorumi menestyksekkäästä työturvallisuuden edistämisestä työpaikalla.» Kemiran ympäristöjalanjälki on pienentynyt noin 80 prosenttia kymmenessä vuodessa ympäristöindeksillä mitattuna. Kemiran ympäristöraportti 2006 kertoo, että indeksi laski edellisestä vuodesta 20 prosenttia samaan aikaan, kun yhtiön liike vaihto kasvoi 26 prosenttia. Ympäristöliiketoiminnan osuus on jo lähes 40 prosenttia liikevaihdosta. Uusiin asemiin Kiinan vesikemikaalimarkkinoilla Kemiran ja Chongqing Lanjie Tap Water Materials Co., Ltd:n osakkeenomistajien välinen sopimus on vahvistunut. Kemira ostaa 80 prosenttia yhtiön osakekannasta. Yhtiön uusi nimi on Kemira Water Solutions (Chongqing) Co., Ltd. Chongqing Lanjie Tap Water Materials Co., Ltd tuottaa epäorgaanisia saostuskemikaaleja ja orgaanisia polymeerejä keskisessä Kiinassa sijaitsevan Chongqingin kaupungin vedenpuhdistukseen. Yhtiön asiakaskunta koostuu pääosin paikallisista juomaveden valmistajista. Yhtiön nykyinen liikevaihto on vuositasolla noin kaksi miljoonaa euroa ja sen odotetaan nousevan nopeasti lähivuosina. Kasvavien juomavedenpuhdistusmarkkinoiden ohella yhtiö keskittyy jatkossa myös teollisuuden ja kunnallisten jätevesien käsittelyyn. Kemira on vahvasti sitoutunut lujittamaan vesikemikaaliliiketoimintaansa Aasiassa ja nyt vahvistunut kauppa tukee strategian toteuttamista. Chongqing on yksi maailman suurimmista kaupungeista ja se on yksi Kiinan kansantasavallan autonomisista alueista. Kaupungin asukasluku on noin 30 miljoonaa. Chongqing on sijainniltaan optimaalinen vahvistamaan Kemiran vesikemikaaliliiketoimintaa Kiinassa. Kemiralla on jo isompi, samoja tuotteita valmistava yhtiö Kemira (Yixing) Co. Ltd Itä-Kiinassa Jiangsun maakunnassa. Kemira Water on johtava epäorgaanisten saostuskemikaalien ja kolmanneksi suurin vedenpuhdistuksessa käytettävien polymeerien toimittaja maailmassa. Kemira Water tarjoaa vedenpuhdistusja lietteenkäsittelyratkaisuja kunnallisille ja yksityisille vedenpuhdistamoille sekä teollisuuteen. Vuonna 2006 Kemira Water -liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 468 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 2 000. Kemiralla on vesikemikaaliliiketoimintaa noin 30 maassa. 2/2007 Kemira 5
ajan asiat JUHA SALMINEN SELLU- JA PAPERIKEMIKAALEILLE MYYNTIYHTIÖ VENÄJÄLLE Kemira on perustanut Pietariin uuden yhtiön hoitamaan sellu- ja paperi kemikaalien myyntiä ja markkinointia Venäjällä. Yhtiö on nimeltään OOO Kemira HIM. Kemira HIM:illa on Pietarin ohella toimistot Moskovassa ja Arkangelissa. Yhtiö työllistää alkuvaiheessa noin 15 henkeä. Kemira HIMin myötä Kemira vahvistaa merkittävästi asiakaspalveluaan Venäjän kasvavilla sellu- ja paperikemian markkinoilla. Kemiran pääasiakkaita ovat useat suuret alan yhtiöt kuten Ilim Pulp, International Paper/Svetogorsk, Arkangelsk Pulp and Paper Mill ja Mondi/Syktyvkar. Yhtiö myy kemikaaleja myös muille teollisuuden aloille. TEOLLISUUSMAALI- JA VESIKEMIKAALITEHTAIDEN OSTOT VAHVISTUNEET Kemira vahvistaa strategiansa mukaisesti markkina-asemaansa Itä-Euroopan maalimarkkinoilla. Kauppa, jossa yhtiön maali liiketoiminnasta vastaava Tikkurila ostaa 70 prosenttia kahdesta Pietarissa toimivasta maalitehtaasta nimiltään OOO Gamma ja OOO Ohtinski zavod poroshkovyh krasok, on vahvistunut. Myös Kemiran ja Dalquim Industria e Comercio Ltda:n välinen kauppa on vahvistettu. Kemira Water Solutions Brasil Ltda osti Dalquim Industria e Comercio Ltda:lta kaksi yhtiötä, jotka valmistavat vedenpuhdistuksessa käytettäviä epä orgaanisia saostuskemikaaleja Brasiliassa. VESIKEMIKAALILIIKETOIMINTA LAAJENEE ETELÄ- EUROOPASSA Kemira Water on sopinut Arkeman epäorgaanisiin saostuskemikaaleihin perustuvan vesikemikaaliliiketoiminnan ostamisesta. Arkeman vesikemikaaliliiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2006 noin 19 miljoonaa euroa. Arkeman vesikemikaaliliiketoiminta sisältää kolme tuotantoyksikköä, jotka sijaitsevat Ranskassa ja Espanjassa. Yritysoston myötä Kemira parantaa markkina-asemaansa epäorgaanisten saostuskemikaalien osalta Ranskassa ja Espanjassa. Kauppa vaatii toteutuakseen Arkeman henkilöstön edustajien kuulemisen ja kilpailu viranomaisten hyväksynnän. MAAILMALTA» Nyt ilmastonmuutosta voi seurata ja siihen sijoittaa myös rahoitusmarkkinoilla. UBS:n huhtikuun lopussa lanseeraama globaali ilmaston lämpiämisindeksi seuraa ilmastonmuutokselle kaikkein herkimpiä toimialoja. Lämpötilan noustessa nousee myös indeksin arvo. (Financial Times 24.4.2007)» Bolzanolainen insinööri Alberto Volca on kehittänyt menetelmän, jolla voi tehdä omenan kannoista paperia, kartonkia ja liimaa. Idea syntyi, kun hän ajatteli käyttämättä jääneiden omenoiden suuria selluloosapitoisuuksia. Euroopan suurimman omenatuottajan Alto Adigen maakunnan maakuntapäivillä käytetään jo omenapaperista tehtyjä muistilehtiöitä, kirjekuoria ja paperipusseja. Laaja omenapaperin tuotanto aloitetaan italialaisin opein myös Kiinassa. (Helsingin Sanomat 17.4.2007)» Stradivarius-viulun ainutlaatuisen äänen taustalla ovat paitsi käsityötaidot myös kemia, sanovat Joseph Naguvaryn johtamat tutkijat Texasin A&M yliopistosta. 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa viuluihin käytetty puu käsiteltiin kovilla kemikaaleilla, lakoilla ja kiteillä, jotka tappoivat madot, sanoo Nagyvary. Tämä käsittely vaikutti suuresti myös soinnin puhtauteen. (Chemical Week, January 24, 2007) 6 Kemira 2/2007
ajan asiat KEMIRA JA WWF HAASTAVAT MUKAAN ITÄMEREN SUOJELUUN Kemira tukee Suomen WWF:n Itämeren suojelutyötä. Kemira osallistuu Itämeren suojeluun haastamalla Helsingin juhlaviikkojen kävijät ostamaan lippunsa Itämerilippuna. Itämerilippu on Helsingin juhlaviikkojen jo aikaisemmilta vuosilta tuttu lippumuoto, jossa kävijä maksaa kaksi euroa lisää normaalin lipun hintaan. Nämä kaksi euroa lahjoitetaan SOILA JATKAA HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANA Kemira Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti osingoksi 0,48 euroa/osake vuodelta 2006. Yhtiökokous nimitti yhtiön vanhan hallituksen uudelle toimikaudelle ja valitsi sen puheenjohtajaksi edelleen dipl.ins. Anssi Soilan ja varapuheenjohtajaksi dipl.ins. Eija Malmivirran. Myös entinen hallintoneuvosto jatkaa puheenjohtajanaan Aulis Ranta-Muotio. TUKEA PIETARIN JÄTEVEDENPUHDISUKSEEN Kemira Water on saanut ympäristöministeriöltä noin 578 480 euron avustuksen fosforinpoiston tehostamiseksi Pietarin jätevedenpuhdistamoilla. Hankkeen yhteistyökumppanina on Pietarin vesihuoltolaitos. Toteutuessaan hanke vähentää Suomenlahden fosforikuormitusta arviolta 300 500 tonnia vuodessa, mikä on 5 8 prosenttia koko Suomenlahden fosforikuormituksesta. WWF:lle Itämeren ja sen uhanalaisten lajien suojeluun. Tänä vuonna Kemira tuplaa Itämeri lipuista saatavan lahjoituksen antamalla jokaista ostettua Itämeri lippua kohden vielä toiset kaksi euroa WWF:lle. Helsingin juhlaviikkoja vietetään 17.8. 2.9.2007. Juhlaviikot on vuosittain elo-syyskuun vaihteessa järjestettävä monitaidefestivaali. Tapahtuman ohjelmistossa on musiikkia, teatteria, tanssia, kuvataidetta, elokuvaa ja kaupunkitapahtumia vierailijoina sekä kansainvälisiä että kotimaisia huippuartisteja. Lisätietoja juhlaviikoista osoitteesta http://www.helsinginjuhlaviikot.fi. Pietarin vesilaitos ja Kemira allekirjoittivat vuonna 2006 vuoteen 2015 yltävän sopimuksen, jonka tavoitteenaan on kehittää ja tuottaa Pietarissa uusia kemikaaleja juomaveden valmistukseen ja jäteveden puhdistukseen. TEHDASPALVELUYHTIÖ MYYTY KOKKOLAN VOIMALLE Kemira Oyj on myynyt tehdaspalveluyhtiö OnePoint Oy:n Kokkolan Voimalle joulukuussa 2006 tehdyn aiesopimuksen mukaisesti. Samalla Kokkolan Voima myi liiketoimintasiirtona OnePoint Oy:n kunnossapitotoiminnot Maintpartner Oy:lle. OnePoint Oy on Kokkolan Suurteollisuusalueella toimiva johtava palvelu- ja infrayhtiö. Yhtiön henkilöstömäärä on noin 130 ja liikevaihto noin 22 miljoonaa euroa. Kokkolan suurteollisuusalue on Skandianavian suurin epäorgaanisen kemian keskittymä ja alueella toimii noin parikymmentä yritystä. Kemiralla on Kokkolan Suurteollisuusalueella rikkihappotehdas. OSAKEMARKKINAT Osakevaihto nousussa Kaupankäynti Kemiran osakkeella on vilkastunut alkuvuoden aikana. Päivittäinen osakevaihto oli toukokuun puoleenväliin mennessä keskimäärin noin 430 tuhatta osaketta, mikä oli 28 prosenttia enemmän edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Osakevaihto suhteessa osakemäärään oli 30 prosenttia. Osakkeen alkuvuoden korkein hinta oli 19,20 euroa, alin 15,98 euroa ja keskihinta 17,56 euroa. Kemiran markkina- arvo oli toukokuun alussa noin kaksi miljardia euroa. Ulkomaalaisomistus nousi huhtikuun lopussa 24,0 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 17,6 prosenttia. Kotimaiset instituutiot omistivat 16,3 ja kotitaloudet 8,0 prosenttia. Kemiralla oli hallussaan 3,1 prosenttia yhtiön osakkeista ja Suomen valtiolla 48,6 prosenttia. Tietoja Kemiran osakkeesta ja omistajista löytyy Kemiran internet-sivuilta osoitteesta www.kemira.fi kohdasta Sijoittajat -> Osake. Kirjoittaja on Kemira Oyj:n sijoittajasuhdepäällikkö Andreas Langhoff. 25 20 15 10 5 0 01.03 HEX/KEMIRA KURSSIKEHITYS 03.04 03.05 03.06 KEMIRA OMX Helsinki CAP FTSE EUROFIRST 300 CHEMICALS TAPAHTUMAKALENTERI 26.7. klo 9.00 osavuosikatsaus 6 kk 31.10. klo 9.00 osavuosikatsaus 9 kk 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 04.07 0 VOLUME 2/2007 Kemira 7
Hyvä riskienhallinta mahdollistaa hallitun toiminnan korkeammalla riskitasolla, Jaana Dromberg sanoo. 8 Kemira 2/2007
Kaikki riskit hallintaan Kemiran avoin tapa kertoa liiketoimintaan liittyvistä riskeistä on tuoreen tutkimuksen mukaan pörssiyhtiöiden parhaimmistoa. Kasvu kehittyvillä markkinoilla korostaa entisestään hyvin suunnitellun ja ennakoivan riskienhallinnan merkitystä, Kemiran riskienhallintajohtaja Jaana Dromberg sanoo. TEKSTI MATTI REMES KUVAT SANNA LIIMATAINEN Kemian alan yritykset ovat edelläkävijöitä tuotantolaitoksiin liittyvien riskien minimoimisessa, mutta koko liiketoiminnan kattava riskien hallintajärjestelmä on varsin uusi asia suurissakin yrityksissä. Asia kannattaa kuitenkin ottaa tosissaan. Kansainvälisten selvitysten mukaan riskejä hallitsevilla yhtiöillä menee yleensä paremmin kuin muilla yrityksillä, Jaana Dromberg perustelee ja jatkaa: Riskien ottaminen kuuluu olennaisesti yritystoimintaan. Hyvin järjestetty kokonaisvaltainen riskienhallinta mahdollistaa hallitun toiminnan korkeammalla riskitasolla. RISKIEN KARTOITUS LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ Järjestelmällinen, koko konsernin kattava riskien arvioin ti alkoi Kemirassa vuonna 2004. Dromberg korostaa, että riskien hallintaan oli kiinnitetty jo aiemmin huomiota monin eri tavoin. Konsernirahoituksen tehtävänä on suojata yhtiötä rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta. Tuotantolaitoksissa on puolestaan varauduttu siihen, että onnettomuuksilta ja tapaturmilta vältyttäisiin. Kokonaisvaltainen riskienhallinta tarkoittaa sitä, että arviointi laajennetaan operatiivisesta toiminnasta myös strategiseen suunnitteluun. Ajattelutapa on siis sama kuin ennen, mutta näkökulma on nyt laajempi. Dromberg myöntää, että itsearviointiin perustuvan järjestelmän läpi vienti vie aikansa konsernissa, jossa samaan aikaan on meneillään muitakin kehitysprojekteja. Liiketoimintojen vetäjät ovat kuitenkin aika nopeasti ymmärtäneet, että uhkakuvien kartoittaminen auttaa ymmärtämään omaa bisnestä ja ympäröivää maailmaa entistä paremmin. Liian tieteellistä riskianalyysistä ei kannata tehdä, vaan sen pitää olla mahdollisimman käytännönläheinen. YLLÄTTÄVÄTKIN ASIAT OTETTAVA HUOMIOON Toisaalta myös näkökulman avartaminen on Drombergin mielestä tärkeää. Yrityksissä kannattaa miettiä sellaisiakin riskejä, joihin ei ole aiemmin varauduttu. Vedenpaisumusta tai ydinsotaa ei riskianalyysiin ehkä tarvitse sisällyttää. Nopeasti muuttuvassa maailmassa on kuitenkin paljon sellaisia asioita, joita ei ole välttämättä osattu ottaa huomioon. Miten yritys voi sitten hahmottaa sellaisten riskien todennäköisyyttä, jotka liittyvät vaikkapa osaavan henkilöstön saatavuuteen tai yhtiön maineeseen? Se on tämän työn suuri haaste. Tällaisten asioiden vaikutusta liiketoimintaan on erittäin vaikeaa arvioida ja mitata euroissa. Riskienhallintajohtajan työnkuvaan kuuluu nostaa esille ikäviäkin asioita. Joskus työ on pirujen maalailua seinille ja hölmöjen kysymysten esit-» 2/2007 Kemira 9
KASVU KEHITTYVILLE MARKKINOILLE KOROSTAA RISKIENHALLINNAN MERKITYSTÄ. UUSISSA MAISSA ON VARAUDUTTAVA ASIOIHIN, JOISTA EI KOTIMAASSA TARVITSE HUOLEHTIA. tämistä. Se on kuitenkin tärkeä vastapainoa optimistisille liiketoimintayksiköiden johtajille, joilla tuleekin olla jalat tukevasti ilmassa. Neljä vuotta nykyisessä tehtävässään ollut Dromberg sanoo oppineensa paljon konsernin toiminnasta. Riskienhallintajohtajan työ on näkö alapaikka. En voi kuitenkaan väittää, että tiedän kaiken yhtiön riskeistä. Tehtäväni on tuoda viitekehys ja yhtenäinen metodi, jolla konsernin osat voivat säännöllisesti arvioida omaa toimintaansa. Erityisen tärkeää se on silloin, kun liiketoimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. UUSILLA MARKKINOILLA UUDET RISKIT Kemiran kasvu kehittyville markkinoille korostaa Drombergin mielestä entisestään kokonaisvaltaisen riskienhallinnan merkitystä. Uusissa maissa on varauduttava asioihin, joista ei kotimaassa tarvitse huolehtia. Poliittinen riski on hyvä esimerkki. Liiketoimintaympäristö voi muuttua perusteellisesti vallankaappauksen tai aseellisen konfliktin takia. Hyvä suunnittelu, paikallisten markkinoiden tunteminen ja ennakointi ovat kuitenkin asioita, joilla pärjää niin Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa kuin Venäjälläkin. Dromberg uskoo, että globaalimarkkinoille lähteneet suomalaisyritykset ovat oppineet varomaan mahdollisia sudenkuoppia esimerkiksi yritys ostoissa. Ostajapuoli on nykyään tarkka siitä, ettei ostettavan yrityksen mukana tule vahingossa vanhoja syntejä, esimerkiksi ympäristöongelmia tai laittomia sopimuksia. Myös uusissa investoinneissa on otettava tarkasti huomioon paikallinen lainsäädäntö, hallintokulttuuri ja muut paikalliset olosuhteet. Esimerkiksi Botnian Uruguaynsellutehtaan yhteyteen rakennettavista Kemiran kemikaalitehtaista tehtiin jo suunnitteluvaiheessa riskianalyysi. Sen pohjalta laadittiin tarkempi suunnitelma riskien minimoimiseksi. Riskianalyysi on toistaiseksi pitänyt. Kemiran tehdashanke etenee lähes aikataulussaan, vaikka Argentiinan puolella sellutehdasta vastaan onkin osoitettu mieltä. KEMIRAN RAPORTOINTI SAA KIITOSTA Kokonaisvaltainen riskienhallinta on yleistynyt suomalaisissa pörssiyhtiöissä sen jälkeen, kun Helsingin pörssi, Keskuskauppakamari sekä Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto TT julkistivat neljä vuotta sitten suosituksen pörssiyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. Sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohella riskienhallinta kuului asioihin, joiden järjestämisestä yhtiöiden toivottiin raportoivan säännöllisesti. Tavoitteemme oli alusta lähtien, että teemme kunnianhimoisempaa työtä kuin corporate governance -suositukset edellyttävät. Suomalaisista pörssi yhtiöistä Kemira on ollut edelläkävijöiden joukossa tässä asiassa. Drombergin arviota vahvistaa tilintarkastusyhteisö KPMG:n tuore tutkimus, jossa on selvitetty pörssiyhtiöiden raportointia viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana. Kemira kuului Nordean ja OMX:n ohella vertailun parhaimmistoon. Hyvä raportointi on läpinäkyvää ja kattavaa. Erityisesti liiketoiminnan strategisten riskien selostaminen on tärkeää sijoittajille, sillä niiden hallinta on erittäin tärkeää yhtiön tulevaisuudelle, KHT-tilintarkastaja Reino Tikkanen KPMG:ltä perustelee. KPMG:n selvityksen perusteella monilla suomalaisilla pörssiyhtiöillä on vielä paljon parannettavaa hyvän hallinnon suosituksiin liittyvässä raportoinnissa. Tikkanen myöntää, että riskien selostaminen ei ole aina helppoa. Raportointi on melkoista tasapainoilua. Toisaalta sanomassa pitää olla sisältöä, toisaalta ei saa paljastaa liikesalaisuuksia. Tikkanen rohkaisee kuitenkin yh tiöitä kehittämään raportointiaan. Se kasvattaa luottamusta yrityksen asianmukaiseen hallinnointiin. 10 Kemira 2/2007
Eurooppa nyt KASVUVAUHTI HILJENEE EUROOPAN KEMIANTEOLLISUUDESSA Suhdannehuippu Euroopan kemianteollisuudessa näyttäisi tältä erää olevan ohi. Yritykset suhtautuvat kuitenkin edelleen varsin luottavaisesti toimialansa näkymiin, arvioi Euroopan kemian teollisuuden järjestö Cefic. Ceficin mukaan 2006 oli hyvä vuosi Euroopan kemianteollisuudessa. Vuonna 2005 alkanut ripeä kasvu jatkui viime vuoden puoliväliin asti. Sen jälkeen tuotannon kasvu on hidastunut, mutta mistään merkittävistä muutoksista ei ole kysymys, järjestön maaliskuussa julkaisema suhdannekatsaus kertoo. EU:n tilastokeskus Eurostat arvioi, että kemianteollisuuden tuotannon volyymi kasvoi EU-maissa 3,6 prosenttia vuonna 2006, kun kasvu vuotta aiemmin oli vain 1,1 prosenttia. Kemianteollisuuden tuotannon kasvua ovat tukeneet sekä vahva kysyntä koti - markkinoilla että hyvin vetänyt vienti EU:n ulko puolelle. Tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan Cefic ar vioi kysynnän heikkenevän hieman tänä vuonna, mikä johtaa myös tuotannon kasvun hidastumiseen monilla kemianteollisuuden sektoreilla. Tätä ennakoivat Ceficin mukaan tammikuun tuotanto luvut. Huolimatta kasvun pienestä supistumisesta, tuotannon taso pysyy edelleen korkeana. Lasku lisää kuitenkin epävarmuutta tulevasta, Cefic toteaa Chemicals Trends -raportissaan. Hyvä uutinen kemianteollisuudelle on se, että tuottaja hintojen nousun arvioidaan edelleen jatkuvan. Viime vuoden lopulla hinnoissa tapahtui pieni notkahdus, mutta tammi kuussa hinnat lähtivät taas nousuun useimmilla kemian aloilla. Tammikuussa 2007 kemian teollisuus sai myymistään tuotteista keskimäärin 4,4 prosenttia korkeamman hinnan kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Ceficin mukaan tuottajahinnat nousivat nopeimmin öljynjalostuksessa, peräti 8,7 prosenttia. Myös muovituotteissa ja kemikaaleissa hinnat kohosivat tammikuussa. Sen sijaan lääke teollisuudessa hinnat putosivat edellisvuoden al kuun verrattuna. EU 25 Aasia Pohjois-Ameriikka Muu Eurooppa Latinalainen Ameriikka Oseania Afrikka 5.8% 6.0% 1.6% 3.0% 0.5% 1.0% 0.7% 1.0% Ceficin suhdannebarometrin mukaan eurooppalaisten kemianalan yritysten odotukset tulevasta ovat hieman heikentyneet. Järjestön mukaan mitään merkittäviä muutoksia mielialoissa ei ole kuitenkaan tapahtunut, ja odotukset ovat yhä pitkän aikavälin keskiarvoa huomattavasti korkeammalla tasolla. Yritysjohtajat ovat kuitenkin huolissaan Euroopan kemianteollisuuden kilpailukyvystä, Cefic huomauttaa. 20.1% 23.0% 14.5% 17.0% Kilpailukyvyn säilyminen suhteessa muiden talousalueiden kemianteollisuuteen on tärkeää, sillä vienti tuo merkittävän osan eurooppalaisyhtiöiden liikevaihdosta. Ceficin mukaan kauppaylijäämä EU:n eduksi kasvoi monilla kemian sektoreilla viime vuonna. Vauhdikkaimmin kauppa kasvoi Yhdysvaltoihin. Vientiä Atlantin toiselle puolelle ei hidastanut edes vahvana pysynyt euron kurssi suhteessa dollariin. Ceficin mukaan USA:n synkentyneet talousnäkymät ja maan talouden pitkään jatkuneet tasapainottomuudet eivät ole vaikuttaneet Euroopan kemianteollisuuden mielialoihin. Aasiassa jatkuvan vahvan talouskasvun ohella näkymiä kirkastavat myös Euroopan oma talous, jonka kasvun jatkumiseen suhtaudutaan varsin luottavaisesti. Useimmat suhdanneennusteet ennakoivat kasvun hidastuvan EU-maissa hieman vuoden 2006 lukemista. Kasvun odotetaan kuitenkin jatkuvan suhteellisen vakaana ainakin vuoteen 2008, mikä näkyy yritysten odotuksissa. TEKSTI MATTI REMES KEMIANTEOLLISUUDEN VIENTI JA TUONTI, 2005 47.0% 56.8% 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Osuus maailman tuonnista Osuus maailman viennistä EU on selvästi maailman suurin kemian tuotteiden viejä ja tuoja. Prosentti osuuksiin sisältyy alueiden sisällä käytävä eri maiden välinen kauppa. Lähde: Cefic, VCI, Global Insight ja Eurostat 2/2007 Kemira 11
12 Kemira 2/2007
Venäläiset suosivat yhä laadukkaampia maaleja Elintason noustessa Venäjällä ihmiset sijoittavat asumisensa laatuun. Korkealuokkaisia kauppa- ja rakennusmaaleja kulutetaan vuosi vuodelta yhä enemmän. TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVAT JUHANA ISOHANNI, TIKKURILA JA KRASKI TEKS Maalinvalmistajalle Venäjä tarjoaa edelleen valtavan markkinapotentiaalin. Täällä kauppa- ja rakennusmaalien kulutus asukasta kohti on noin viisi litraa vuodessa. Pohjoismaissa määrä on nelinkertainen, sanoo Mauno Nurm, joka on Tikkurila-brändistä vastaava Venäjän myyntijohtaja. Kemiran maaliliiketoimintaa hoitavan Kemira Coatingsin valikoimassa Venäjällä on Tikkurilan lisäksi Finncolor- ja Teks-brändit. Tutkimusten mukaan vesiohenteisten maalien kulutus Venäjällä kasvaa parikymmentä prosenttia vuodessa. Liuoteohenteisten maalien kohdalla kysynnän kasvu on noin kuusi prosenttia vuodessa. Venäjällä tuloerot ovat edelleen suuret, mutta keskiluokka kasvaa hyvää vauhtia. Tästä on Nurmen Elintason noustessa venäläiset sijoittavat entistä enemmän asumisen laatuun. Maa lien käyttö sisätiloissa on lisääntynyt perinteisten tapetoitavien seinien sijasta. mukaan seurauksena se, että keskihintaisten maalien kysyntä lisääntyy voimakkaasti. Aikaisemmin alinta hintaluokkaa suosineet kuluttajat valitsevat yhä useammin laadukkaampia keskihintaisia maaleja. Ostettuaan viime vuonna pietarilaisen Kraski Teksin Kemira Coatings vahvisti johtoasemaansa Venäjän maalimarkkinoilla. Teks on selvä markkinajohtaja alimman ja alemman keskitason hintaluokassa Venäjällä. Finncolorilla taas on vahva asema keskisegmentissä. Tikkurila on arvostetuin korkeimman hintaluokan brändi. Yhdessä hallitsemme jo noin neljännestä Venäjän kauppa- ja rakennusmaalimarkkinoista, Nurm sanoo. TEKS TUNTEE ASIAKKAANSA Koska viime vuosien trendi Venäjän maalikaupassa on ollut asiakkaiden siirtyminen kohti laadukkaampia ja kalliimpia tuotteita, myös Teks on tuonut markkinoille uuden, perinteisiä tuotemerkkejään kalliimman ja laadukkaamman Elite-brändin.» 2/2007 Kemira 13
Kodin ja ympäristön värimaailmalla on ihmisiin suuri psykologinen vaikutus. Asunto remonteissa turvaudutaan yhä useammin asiantuntijan suunnitteluapuun, Marina Mihailova sanoo. Uusi tuotteemme on otettu hyvin vastaan. Se kilpailee perinteisellä Finncolorin kentällä, mutta koko konsernin maaliliiketoimintaa ajatellen tämä ei ole huono asia. Näin vaikeutamme muiden kilpailijoiden pääsyä markkinoille, sanoo Teksin toimitusjohtaja Igor Lichkaty. Teksillä on vahva jalansija yli sadassa kaupungissa Venäjällä, ja sen markkinaosuus maassa on 16 prosenttia. Tavoite on nostaa sitä vielä reilusti. Pyrimme saavuttamaan kaikkialla Venäjällä 20 25 prosentin markkinaosuuden. Nyt se on joillain alueilla pienempi, joillain suurempi. Esimerkiksi Pietarissa meillä on peräti 60 prosentin markkinaosuus. Vuonna 1994 perustetun Teksin nopea kasvu perustuu Lichkatyn mukaan asiakasläheisyyteen ja vahvaan markkinointiosaamiseen. Tunnemme paikalliset olosuhteet ja vastaamme nopeasti asiakkaiden muuttuviin odotuksiin. Asiakas saa meiltä kaiken tarvitsemansa vesi- ja liuoteohenteisista maaleista puunsuoja -aineisiin. Lähdemme siitä, että meillä on kaikissa valitsemissamme tuoteryhmissä paras hintalaatusuhde, Lichkaty sanoo ja jatkaa: Maalikaupan siirtyessä Venäjällä yhä voimakkaammin suurten ulkomaisten ja kotimaisten kauppa ketjujen käsiin meidän ja koko konsernin on pidettävä hyvää huolta neuvotteluvoimastamme. Määrätäksemme itse hinta tasomme kilpailutamme jakelijoita ja jälleenmyyjiä sekä pyrimme estämään kauppaketjujen välisen hintakilpailun. Näin kaikkien katteet pysyvät hyvällä tasolla, ja me saamme paljon hylly tilaa. KILPAILUETUA PALVELUSTA Palvelua parantaakseen Teks kouluttaa jakelijoita ja jälleenmyyjiä jatkuvasti. Yritys on myös vienyt omat myyntiapulaisensa, promoottorinsa, suurimpiin kauppoihin eri puolelle Venäjää. Kasvavilla markkinoilla kilpailu eri toimijoiden kesken kiristyy jatkuvasti. Hyvien tuotteiden ohella asiakkaalle on tarjottava yhä parempaa palvelua, kokonaisratkaisuja. Hyvä sävytysjärjestelmä on erittäin tärkeä kilpailuvaltti. Asian tuntevien myyntiapulaistemme avulla olemme kasvattaneet myyntiämme joissain rakennusalan tavarataloissa jopa 40 prosenttia, Lichkaty sanoo. Viime aikoina myös Teksin kilpailijat ovat vieneet omia promoottoreitaan kauppoihin. Lichkatyn mukaan on luonnollista, että markkinajohtajan toimintatapoja jäljitellään. Kilpailijat kopioivat niin tuotteitamme kuin toimintatapojammekin, mutta meidän tehtävämme on jatkuvasti pysyä pari askelta heidän edellään. Keräämme monin tavoin tietoa markkinoilta. Kilpailussa menestyminen vaatii erottautumista tavalla, joka tuottaa ainutlaatuista hyötyä ja arvoa asiakkaillemme. Lichkaty toteaa, että Teksin vahvasta läsnäolosta kaikkialla Venäjällä on hyötyä myös Tikkurilalle ja Finncolorille. Meillä on erittäin hyvä tuntuma siihen, millaisia asioita asiakkaamme eri alueilla arvostavat. Kuuntelemme niin urakoijien kuin tavallisten kuluttajienkin toiveita ja välitämme tietomme koko konsernille. Elintason nousu ja rakentamisen vilkastuminen lisäävät jatkuvasti maalien kysyntää Venäjällä. Tuntiessamme paikalliset rakennustyylit, materiaalit ja värienkäytön trendit menestymme varmasti myös jatkossa, Lichkaty kiteyttää. KULUTTAJAT ARVOSTAVAT ASIANTUNTEMUSTA Pietarissa toimivan Finncolorin asiakkaan, Monicolor-osakeyhtiön toimitusjohtaja Efim Glazer uskoo yrityksen- 14 Kemira 2/2007
KILPAILIJAT KOPIOIVAT NIIN TUOTTEITAMME KUIN TOIMINTATAPOJAMMEKIN. sä pärjäävän alati kovenevassa maalikaupan kilpailussa asiantuntemuksen turvin. Erikoisliikkeemme toimii ulkomaisten ja kotimaisten kauppaketjujen puristuksessa. Ainoa vastauksemme kilpailutilanteeseen on palvelun jatkuva kehittäminen. Tarjoamme arkkitehdeille, urakoijille ja kuluttajille ratkaisuja, joiden avulla he saavat haluamansa sävyt ja kestävän maalipinnan. Kaikki lähtee hyvästä materiaalien ja trendien tuntemuksesta. Glazerilla on vankka kokemus alalta, sillä ennen yrittäjäksi ryhtymistään hän opetti rakentamiseen ja maalaamiseen liittyviä asioita korkeakoulussa. Ala kehittyy jatkuvasti, ja myös kuluttajien toiveet muuttuvat. Yksinkertainen esimerkki tästä on se, kuinka ihmiset ovat alkaneet käyttää maaleja datsoillaan. Venäläiseen perinteeseen kuuluu, että maalla paikat laitetaan kuntoon vapuksi. Aikaisemmin talojen julkisivut ja aidat maalattiin joka vuosi, koska maalipinta rapistui talven aikana. Nykyisin kuluttajat valitsevat laadukkaampia maaleja, jotka kestävät pitempään. Mainittakoon myös, että sisätilojen maalaaminen oli aikaisemmin suosittua vain maaseudun väestön keskuudessa. Nykyisin yhä useampi kaupunkilainen maalaa huoneistonsa seinät, joko suoraan betonipinnalle tai sitten tapetin päälle. Asiantuntemusta tarvitaan myös väri- ja sävyvalintoihin. Kun kuluttajalla oli ennen kymmenkunta vaihtoehtoa, hänellä on niitä nyt pari tuhatta, Glazer sanoo. SÄVYJEN HARMONIAA PIETARISSA Pohjolan Venetsiaksi kutsuttu Pietari on määritellyt tarkkaan virallisen väri- ja sävykarttansa. Perustan sille loi viulistina, orkesterinjohtajana ja taidemaalarina tunnettu Mihail Matjushin jo 1900-luvun alkupuolella. Hän halusi arkkitehtien ottavan huomioon sen, että kullakin historiallisella kaudella on oma väri- ja sävymaailmansa. Näin ollen julkisivun värivalintaan vaikuttavat talon rakentamisajankohta ja tyyli suunta. Toisaalta on tärkeää, että rinnakkain olevien talojen julkisivut ovat sopusoinnussa keskenään. Tänäkin päivänä Pietarissa eri koulukunnat keskustelevat siitä, onko jokin historiallinen rakennus ehdottomasti maalattava tuon ajan värein ja sävyin, vai onko ennen kaikkea pyrittävä ympäristön kannalta harmonisimpaan ratkaisuun. Usein päädytään kompromissiin, ja vain poikkeuksellisen arvokkaiden talojen ja muistomerkkien annetaan korostetusti poiketa ympäristönsä väri- ja sävymaailmasta, Pietarin julkisivujen värejä valvova arkkitehti Olga Kurlenina sanoo. Pietarin historiallista kaupunginosaa ehostettiin voimakkaasti neljä vuotta sitten vietettyihin kaupungin 300-vuotisjuhliin. Arvostettu sisustusarkkitehti Marina Mihailova katsoo, että tällä on ollut suuri vaikutus myös ihmisten sisustusratkaisuihin. Kaupungin pantua suurella rahalla julkisivut kuntoon ihmisten silmät ikään kuin avautuivat näkemään värien kauneuden. Maalien käyttö sisätiloissakin on lisääntynyt. Hyvin usein ihmiset haluavat myös asuntoihinsa epookkiin sopivat sävyt. Viime vuosina on yhä useammin valittu vaaleita sävyjä tummien asemesta. Mihailova toteaa, että ihmisen syntyperä ja kulttuuritausta vaikuttavat siihen, millaisia värejä tämä suosii. Esimerkiksi Pietariin muuttaneet armenialaiset haluavat voimakkaita sävyjä, myös kultaa ja hopeaa sisätiloihin. Paljasjalkaiset pietarilaiset valitsevat mieluimmin vaaleita pastellisävyjä. Värivalinnat paljastavat ihmisen temperamentin. Kemira Coatingsiin kuuluva Teks on tuonut Venäjän markkinoille uuden, perinteisiä tuotemerkkejään kalliimman ja laadukkaamman Elite - brändin. Mihailova on vakuuttunut siitä, että kodin ja ympäristön värimaailmalla on ihmisiin suuri psykologinen vaikutus. Uskon ja toivon, että esimerkiksi Pietarin historiallisessa kaupunginosassa kasvavat lapset oppivat arvostamaan harmonisia ratkaisuja ja että he aikuisina tekevät yhä parempia päätöksiä niin viranomaisina kuin kansalaisinakin. Ei ole yhdentekevää, millaisessa ympäristössä asumme. 2/2007 Kemira 15
Globaali uudelleenjako vauhdissa Yritys toisensa perään on ilmoittanut siirtävänsä tuotantoaan halvempien työvoimakustannusten perässä Aasiaan. Jo aiemmin Suomesta ovat lähteneet jalkine- ja tekstiiliteollisuus, nyt on elektroniikkateollisuuden vuoro. Kemirassa globalisaation haasteeseen on vastattu kirkastamalla strategia ja kehittämällä yrityskultturia. TEKSTI OUTI AIRAKSINEN KUVA JARI TIKKA Meidän ei pidä sulkea silmiämme todellisuudelta, Kemiran pääjohtaja Lasse Kurkilahti sanoo. Hänen mukaansa mikään toimiala ei ole turvassa, ja on vain ajan kysymys, koska seuraava toimi ala kypsyy niin, että se joutuu nöyrtymään globalisaation haasteiden edessä. Kemirassa muuttuneeseen todellisuuteen on havahduttu. Tavoitteeksi on asetettu olla maailman paras valituilla toimialoilla. Olemme myyneet pois sitä, missä emme nähneet, että voisimme olla maailman suurin. Me olemme rakentaneet uusia ratkaisuja asiakkaille ja tehostaneet toimintaamme, Kurkilahti kuvaa. Kemira on maailman suurin sel lu-, pa peri- ja vesikemikaalien toimittaja. Sillä on 140 toimi pistettä ten lisäksi myös uusinta teknologiaa ja saa suurien tuotantolaitostensa kautta mittakaavaetuja. Ja vaikka pääomavaltainen teollisuus ei ensimmäisten joukossa olekaan lähtemässä halvempien työvoimakustannusten 40:ssä eri maassa. perässä Aasiaan, myös Kemirassa on tiedostettu, että Aasiassa rakennetaan parhaillaan täyttä vauhtia perusteollisuutta, joka hyödyntää alhaisten työvoimakustannus- PELIKENTÄN MUUTOKSET KOSKETTAVAT MYÖS KEMIRAA. Kemirassa pelikentän muutokset näkyvät konkreettisesti toiminnassa. On vielä aloja, joissa kansallisella alkuperällä on väliä. Esimerkiksi kulttuu- 16 Kemira 2/2007
riviennissä suomalaisuudesta on valtiksi. Mutta suuressa osassa aloista on realiteetti, ettei alkuperä merkitse, professori Toivo Äijö sanoo. Viimeisen puolentoista vuoden aikana Äijö ja Kurkilahti kirjoittivat yhdessä kirjan globalisaation vaikutuksista yrityksiin. Tuloksena syntyi strategia työskentelymalli, jolla uusiin haasteisiin voi vastata. MAHDOLLISUUDET PITÄÄ HAKEA Globaalin yritystoiminnan perus sääntö on, että kaikki hakeutuu sinne, missä sillä on parhaat edellytykset toimia. Tämä koskee niin omistusta, tuotantoa, työntekijöitä kuin tuotekehitystäkin. Tuotanto siirretään sinne, missä se on edullisinta, tutkimus- ja kehitystoiminta hakevat paikkansa sieltä, missä osaaminen on parasta. Myös työvoima liikkuu etenkin se kaikkein osaavin ja kielitaitoisin. Kurkilahti ja Äijö haluavat ravistella ja herätellä: globalisaati on on arkipäivää, ja se etenee koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Koska kehitys on väistämätön tosiasia, siltä ei kannata sulkea silmiään. Ainoa vaihtoehto on sopeutua. Ja mitä nopeammin tämä hyväksytään, sitä paremmat mahdollisuudet Suomella on menestyä. Suomalaisen yhteiskunnan, poliitikkojen ja yritysten olisi välittömästi nostettava keskusteluun kysymys, miten suomalainen työ on ja voi olla tulevaisuudessa 15 20 kertaa arvokkaampaa kuin aasialaisten tekemä työ. Jos työtuntimme ei voi olla enää näin arvokas, elintasomme laskee suorassa suhteessa, Äijö sanoo. Millä Suomi sitten pärjää? Kun kilpailuetua ei saada työn hinnalla, markkinoiden koolla eikä verotuksen tasolla, on ratkaisuja etsittävä muualta. Matalan jalostusasteen bulkkituotanto siirtyy väistämättä edullisempiin maihin, mutta uudistunut tilanne tarjoaa myös markkinarakoja. On selvä, että globalisaatio on mahdollisuuksia täynnä, mutta ne pitää hakea sieltä, Kurkilahti sanoo. Pääjohtaja Lasse Kurkilahti (oik.) ja professori Toivo Äijö ovat kirjoittaneet kirjan globalisaation vaikutuksista yrityksiin. KUSTANNUSTEN KARSIMINEN EI RIITÄ Perinteinen reagointi ongelmiin suomalaisessa teollisuudessa on ollut karsia kustannuksia. Se ei kuitenkaan riitä, Kurkilahti ja Äijö selvittävät. Pelkkien kustannusten sijasta on tarkasteltava panos tuotos-suhdetta. Muuten edessä on vain hidas näivettyminen. Täytyy nähdä, mitä yrityksen osaaminen on ja miten sitä voidaan parhaiten hyödyntää ja innovoida, Kurki lahti MITÄ PAREMMIN YRITYS TUNTEE YMPÄRISTÖNSÄ, SITÄ PAREMMIN SE VOI SOPEUTUA. tähdentää. Kemirassa meneillään olevassa Good to Great -ohjelmassa kustannusten ohella pyritään parantamaan laatua ja prosesseja. Suomen vahvuus esimerkiksi japanilaisiin ja muihin aasialaisiin verrattuna on voimakas erikoistuminen hyvin kapeille aloille, kuten metsäteollisuuteen ja joihinkin metallitoimialan osaalueisiin. Ne ovat maailmanlaajuisesti niin pieniä, ettei aasialaisilla ole kiinnostusta tai kykyä panostaa niihin, Kurkilahti sanoo. Hänen mukaansa Suomeen saattaa hyvinkin jäädä myös tuotekehitystä, joka voi tulevaisuudessa työllistää paljon ihmisiä. Kemiran näkymät ovat suhteellisen valoisat, sillä Suomessa alalla on vahvaa osaamista. Suomi on johtava sellu- ja paperiteollisuusmaa maailmassa, ja sen myötä voimme olla myös johtava kemianteollisuusmaa, Kurkilahti sanoo. LÄHTÖKOHTANA AVOIMUUS Yrityksen pitää olla avoin sekä ulosettä sisäänpäin. Henkilöstön ja johdon pitää yhdessä pohtia, mitä tehdään, ja hakea kokemuksia ja ideoita koko organisaatiosta, Kurkilahti kuvaa.» 2/2007 Kemira 17
Kun työntekijät otetaan mukaan päätöksentekoon eikä tietoa pantata, yritys voi hakea jokaisella organisaation tasolla vaihtoehtoja ja kehittää toimintaansa. Yhteinen näkemys todellisuudesta tarkoittaa myös sitä, että työntekijät hyväksyvät ikäviäkin päätöksiä, jos muita vaihtoehtoja ei ole. Mitä enemmän organisaatiolla on tietoa, sitä paremmin se voi sopeutua. Työpaikoilla pitäisi keskustella, onko yksikkö kannattava ja meneekö meillä hyvin. Mitä voidaan tehdä, jotta meillä menisi hyvin. Kun mahdollisimman varhain tunnustaa realiteetit, on aikaa sopeutua, Kurkilahti sanoo. Työntekijän paras turva onkin olla kiinnostunut omasta alastaan. Sillä jos väistämätön lähtö tulee, ei ainakaan tule yllätetyksi housut kintuissa. Kurkilahti ja Äijö haluavat ravistella myös ay-liikettä ja poliitikkoja tunnustamaan globalisaation haasteet. Euroopan suuret maat, kuten Saksa ja Ranska, voivat vielä tuudittautua kansalliseen vaurauteensa, mutta Suomella ei siihen ole varaa. MAAILMANLUOKAN OSAAMISTA Suomen maailmanmaine on viime vuodet nojannut Nokiaan. Mitä tulee sen jälkeen? Esimerkkiä voi hakea Japanista, joka oli 1960-luvulle asti leimallisesti halvan tavaran tuottaja. Poliittisen päätöksen jälkeen maassa keskityttiin muun muassa autoteollisuuteen, ja nykyisin se on maailman menestynein sillä alalla. Kurkilahden ja Äijön mukaan myös Suomessa pitää valita ne toimialat, joiden varaan menestys rakennetaan. Eräs Suomen vahvuuksista on puhtaus, ja esimerkiksi Suomeen kehittynyt osaaminen vesiteknologian alalla on yksi tulevaisuuden suurista mahdollisuuksista. Suomessa sellaisten klustereiden kuten metsäteollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, informaatioteollisuus ja ehkä ympäristöteollisuus, pitäisi saattaa yritykset yhteen. Näin ne voisivat yhteistyöllä vahvistaa merkittävästi kilpailuasemiaan, Kurkilahti korostaa. Globaalissa maailmassa menes tyksen edellytyksenä on pystyä erottautumaan ja kehittämään ainutlaatuinen strategia. Kun kaikki maailman pelurit näkevät tilanteen samoin ja pyrkivät vastaamaan haasteeseen samoilla keinoilla kuten kustannustehokkuudella, inno vatiivisuudella ja nopeu della, terävän strategian kehittäminen on haasteellista. Kurkilahden ja Äijön mukaan yrityksen on globaalissa maailmassa määriteltävä itselleen sellainen liiketoiminta-alue, jossa se voi olla paras. Pelikenttä voi olla kansainvälinen tai kansallinen, ja yritys voi toimia joko generalistina tai olla niin sanottu nicheyritys ja erikoistua johonkin kapeaan erikoisalaan. Strategialta vaaditaan paitsi näkemystä tulevaisuudesta, myös konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi tuloksia pitää mitata ja niistä pitää palkita. Strategian lähtökohtana on asiakas; kysyntä nousee avainasemaan maailmassa, joka lähentelee yltäkylläisyyttä. Strategian toteuttamisessa kyse on muutosjohtamisesta. Se pärjää, joka hyödyntää kaikkien osaamista, Kurkilahti sanoo. Suomen etuna kansainvälisessä kilpailussa on tasa-arvoinen kulttuuri, jossa koko organisaation hyödyntäminen on helpompaa. STRATEGIALTA VAADITAAN PAITSI NÄKEMYSTÄ TULEVAISUUDESTA, MYÖS KONKREETTISTEN ASIOIDEN TOIMEENPANOA. TOIMINTAYMPÄRISTÖLLÄ ON MERKITYSTÄ Yritykset tuovat yhteiskuntaan vaurautta, ja jos yhteiskunnalla menee hyvin, voi se myös huolehtia heikommin menestyvistä, Kurki lahti sanoo. Kurkilahden ja Äijön sanoma on yksinkertainen: valtiot tarvitsevat yrityksiä enemmän kuin yritykset valtioita. Sen takia yritysten toimintaympäristöllä on väliä. Kaksi kolmesta yrityksestä ei menesty, mutta menestyjiä ei voi tietää etukäteen, Äijö sanoo. Menestys vaatii innovaatioita ja inno vatiivisuus on jatkuvaa sopeutumista liikkeeseen. Ollakseen askeleen edellä, yritykseltä vaaditaan jatkuvaa uudistautumiskykyä. Innovatiivisuuteen kannattaa panostaa, sillä se muodostaa yritysten ydinosaamisen. Sen sijaan tuotteistamista, myyntiä ja markkinointia voi kaikkia ostaa helpommin ulkopuolelta. Perusturva yritykselle on vaativa omistaja. Se heijastuu hallitukseen ja sitä kautta johdon työskentelyyn. Se näkyy kasvussa ja kannattavuudessa. Muuten vallitsee unelias tunnelma, ja hidas näivettyminen, Kurkilahti sanoo. Lasse Kurkilahti, Toivo Äijö: Ui tai uppoa. Suomalaisyritykset globaalitalouden hyökyaallossa. WSOYpro. 18 Kemira 2/2007
Kuva: WWF/Seppo Keränen OSTA ITÄMERILIPPU: LAHJOITAT 2 C ITÄMEREN SUOJELUUN. JA KEMIRA TUPLAA LAHJOITUKSESI. Luonto on alkuperäinen mestariteos, originaali jota ei voi korvata. Osta lippusi Juhlaviikoille Itämerilippuna, niin olet kanssamme tukemassa WWF:n työtä Itämeren hyväksi. RESTAUROINTITYÖSSÄ MUKANA WWF JA
Suunta kohti kehittyviä markkinoita Paperinkulutuksen kasvun perusteella globaalit markkinat voidaan jakaa kahteen osaan: kypsiin sekä kasvaviin markkinoihin. Paperin kulutus kasvaa hitaasti Euroopan ja Pohjois - Amerikan kypsillä markkinoilla, kun taas Aasian ja Etelä-Amerikan kehittyvillä markkinoilla paperinkulutus kasvaa 75 prosentin vauhdilla. Pääosa Kemiran liikevaihdosta tulee kypsiltä markkinoilta ja vain noin viisi prosenttia kehittyviltä markkinoilta. Tämän takia yhtiö teki viime vuoden lopussa strategisen päätöksen ja aikoo panostaa voimakkaasti liiketoiminnan ja kasvun vauhdittamiseen kasvavilla markkinoilla. Puolet maailman paperikoneinvestoinneista tehdään Kiinaan ja myös muun Aasian osuus kasvaa nopeasti. Markkinat ovat voimakkaasti siirtyneet Aasiaan suhteellisen lyhyessä ajassa. Kemira Pulp&Paper kartoittaa markkinatilannetta ja arvioi investointivaihtoehtoja. Tavoitteena on vahvistaa yhtiön läsnäoloa markkinoilla resursseja nostamalla. Alueelle ohjataan lisää henkilö kuntaa ja pääomaa. Esimerkiksi Kiinassa paperimarkkinat ovat nelinkertaiset Suomeen verrattuna. Kiina on erittäin iso maa, ja henkilökohtaiset kontaktit ja asiakaspalvelu ovat välttämättömiä. Jotta Kemira voi palvella asiakkaitaan kaikkialla Kiinassa ja kasvattaa liiketoimintaansa, Kiinan paperituotanto kasvaa kaksinumeroista vauhtia ja maassa tehdään puolet maailman paperikoneinvestoinneista. Intian talouden uskotaan kasvavan vuoden aikana enemmän kuin yhdeksän prosenttia, ja Etelä-Amerikassa tehdään laajoja sellutehdasinvestointeja. Globaalin strategiansa mukaisesti Kemira keskittyy jalansijan vahvistamiseen näillä markkinoilla. TEKSTI CATARINA STEWEN KUVAT CATARINA STEWEN JA LEHTIKUVA yhtiön on vahvistettava paikallista Kemira Water on valmistanut läsnä oloaan. veden puhdistuskemikaaleja Yixingissä vuodesta 1999 alkaen. Kyseiset tuotteet UUSI TEHDAS PAPERIKEMIKAALEILLE on pääasiassa tarkoitettu juoma- Kemiralla on maailmanlaajuisesti 31 veden, jäteveden ja teollisuuden päästövesien sellu- ja paperikemikaalitehdasta. puhdistukseen, mutta tehtaal- Näistä vain yksi on sijoittunut Kiinaan. la tuotetaan myös muutamia paperiteollisuudessa Nykyään viidennes paperinkulutuksesta käytettäviä kemikaa- tapahtuu Kiinassa, ja määrä vain leja. Uuden paperi kemikaalitehtaan kasvaa. lisäksi tehdasalueelle on rakennettu Kemiran on seurattava asiakkaitansa uusi hiutaloittamis ainelaitos, varastokaisuja ja tuotettava kemikaaleja ja ratrakennus sekä toimistorakennus. Tilaa siellä, missä paperia tuotetaan. riittää vieläkin. Uudessa paperikemi- Huolto kuuluu myös olennaisena kaalilaitoksessa on kaksi tuotantolinjaa, osana yhtiön palvelukokonaisuuteen, yksi biosidien tuotantoa ja toinen paperisovelluksissa joten Kemiran on oltava asiakkaiden käytettävien orgaanisten lähellä. polymeerien valmistusta varten. Uuden biosideja ja orgaanisia polymeerejä Biosidien tuotanto avaa meille uu- valmistavan tuotantolaitoksen den markkinapaikan, sanoo toimitus- avaaminen Yixingiin Kiinaan on Kemira johtaja Stefan Wiedenhoefer, Kemira Pulp&Paperin ensimmäinen voima- Chemicalsin Shanghain-yksiköstä. kas askel etabloitua Kiinan kasvaville Aivan viime aikoihin asti olemme markkinoille. maahantuoneet biosidejä, mutta nyt 20 Kemira 2/2007