KIRJALLINEN KYSYMYS 842/2006 vp Terveydenhuollon tutkintojen korvaavuus Eduskunnan puhemiehelle Terveydenhuollon koulutusta on uudistettu tiheään tahtiin. Useat peräkkäiset muutokset ovat tuoneet tullessaan epäkohtia, jotka on välttämätöntä korjata. Terveydenhuollon koulutus on kiireellisesti nivellettävä joustavaksi ja ajallisesti kohtuulliseksi huomioiden edeltäneen koulutuksen tuottama osaaminen. Nyt kokonaisopiskelu voi muodostua ajallisesti kohtuuttoman pitkäksi. Tällä hetkellä aikaisemman koulutuksen suoritusten hyväksi lukeminen tai korvaavuus on valtakunnallisesti tarkastellen kirjavaa ja asettaa tutkinnon suorittajat eriarvoiseen asemaan. Tilanteen selkeyttämiseksi ja korjaamiseksi on tarpeen asettaa työryhmä tekemään valtakunnallinen ohjeistus tutkintojen eri tasoilla toteutuvasta hyväksi lukemisesta ja korvaavuudesta. Tehy on tehnyt tästä kannatettavan ja perustellun esityksen. Kuntoon on laitettava myös opistoasteen tutkinnon suorittaneiden tutkinnon täydentämiseen ja täydennyskouluttautumiseen liittyvät puutteet. Opistoasteisen tutkinnon täydentämisen ammattikorkeakoulututkinnoksi tulee olla toteutustavaltaan joustava sekä pituudeltaan ja sisällöltään eri ammattikorkeakoulujen kesken yhtenevä. Opistoasteen tutkinnon suorittaneiden täydennyskouluttautumismahdollisuudet ovat epätasa-arvoiset, koska koulutustarjonta, esimerkiksi erikoistumisopinnot, on suunnattu ammattikorkeakouluissa lähinnä vain ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Tutkinnon suorittaminen ei voi olla ainoa tapa saada täydennyskoulutusta. Täydennyskouluttautumisväylien avoimuus on pidettävä maamme koulutuksen kehittämisen perusperiaatteena. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy terveydenhuollon tutkintojen korvaavuuden ja hyväksiluettavuuden yhtenäistämiseksi sekä tasavertaisten täydennyskoulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi? Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2006 Sari Sarkomaa /kok Arto Satonen /kok Anne Holmlund /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 842/2006 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy terveydenhuollon tutkintojen korvaavuuden ja hyväksiluettavuuden yhtenäistämiseksi sekä tasavertaisten täydennyskoulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opetusministeriön vuonna 2002 asettama aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista koulutusjärjestelmässä pohtinut työryhmä (Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen koulutusjärjestelmässä, opetusministeriön työryhmämuistioita 2004:27) linjasi koko koulutusjärjestelmää koskevia aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen yleisiä periaatteita. Työryhmä ehdotti, että aikaisemmin hankitun osaamisen selvittämiseksi, arvioimiseksi ja tunnustamiseksi on luotava järjestelmä ja menettelytavat, jotka tarjoavat yksilöille mahdollisuuden aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen riippumatta siitä, miten, milloin tai missä osaaminen on hankittu. Korkeakoulujen osalta opetusministeriö on 31.3.2006 asettanut työryhmän edistämään aiemmin suoritettujen opintojen ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista korkeakouluissa. Työryhmä selvittää korkeakoulujen käytäntöjä aiemmin suoritettujen opintojen ja aiemmin suoritettujen opintojen ja aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukemisessa, arvioi nykyisten käytäntöjen ja prosessien toimivuutta ja yhdenmukaisuutta eurooppalaisten linjausten kanssa, pohtii keinoja tuoda esiin ja levittää hyviä aiemmin opitun tunnustamisen kansallisia ja kansainvälisiä hyväksilukemisen käytäntöjä sekä esittää aiemmin suoritettujen opintojen ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista korkeakouluissa koskevat suositukset yhteisiksi periaatteiksi ja tunnustamisprosesseiksi. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 15.12.2006 mennessä. Ammattikorkeakoulujen ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot on tarkoitettu ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelemaan voidaan valita henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja jolla vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneilta voidaan työkokemukseksi ammattikorkeakoulun harkinnan mukaan hyväksyä vähintään kolmen vuoden työkokemus, josta vähintään yksi vuosi on ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen. Opistoasteen tutkinnon suorittaneilta edellytetään tutkinnon täydentämistä ammattikorkeakoulututkinnoksi. Ongelmana pidetään yleisesti sitä, että ammattikorkeakoulujen välillä on eroja aikaisempien opintojen tunnustamisessa. Asia liittyy erityisesti terveydenhuollon koulutukseen, jossa vaatimukset suoritettavien lisäopintojen kohdalla vaihtelevat ammattikorkeakouluittain. Entisillä opistoasteen tutkinnoilla ei säännösten mukaan pääse suoraan opiskelemaan ammattikorkeakoulujen ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Työelämässä olevien opistoasteen tutkinnon suorittaneiden tutkinnon täydentäminen ammattikorkeakoulututkinnoksi tulee opetusministeriön näkemyksen mukaan olla mahdollista joustavasti ja henkilökohtaiseen osaamiseen pe- 2
Ministerin vastaus KK 842/2006 vp Sari Sarkomaa /kok ym. rustuen ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutuksissa. Opetusministeriö pyytää, että asia otetaan esille Rehtorineuvosto Arene ry:n alaisessa terveysalan verkostossa, jossa luotaisiin yhteiset menettelytavat ongelman ratkaisemiseksi. Asia on myös esillä Terveydenhuollon osaamisvaatimuskuvausten päivityksen yhteydessä ammattikorkeakouluille menevässä informaatiossa sekä osaamiskuvausten kehittämisessä jatkossa. Korkeakoulut tarjoavat korkeaa osaamista edellyttäville työntekijäryhmille kohdennettua täydennyskoulutusta muutoinkin kuin erikoistumisopintoina perustuen alueellisiin väestön ja työmarkkinoiden tarpeisiin. Tietyin edellytyksin myös ammatti- ja erikoisammattitutkintojärjestelmä sekä muu ammatillinen lisäkoulutus vastaa edellä mainitun työntekijäryhmän lisä- ja täydennyskoulutustarpeisiin. Mittavassa korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä on käynnistetty ja ollaan käynnistämässä useita valtakunnallisia selvityksiä, mm. sosiaalialalla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rakenteiden ja yhteistyön muotojen kehittämiseksi. Myös terveysala on ollut esillä tässä yhteydessä. Terveysalan kehittämisen kokonaisuus jakaantuu useammalle hallinnonalalle. Hallinnonalojen välistä yhteistyötä kaikilla tasoilla kehitetään strategisempaan suuntaan. Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 842/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml m.fl.: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förenhetliga erkännandet av motsvarighet för och tillgodoräknandet av examina inom hälsovården samt för att trygga likvärdiga möjligheter till kompletterande utbildning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den arbetsgrupp för erkännande av tidigare inhämtade kunskaper i utbildningssystemet (Erkännande av tidigare inhämtade kunskaper i utbildningssystemet, undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior 2004:27) som undervisningsministeriet tillsatte 2002 utstakade allmänna principer för hur kunskaper som inhämtats tidigare skall räknas till godo inom hela utbildningssystemet. Arbetsgruppen föreslog att det för utredning, bedömning och erkännande av kunskaper och kunnande som inhämtats tidigare bör utformas ett system och tillvägagångssätt som erbjuder individerna en möjlighet att få tidigare kunskaper erkända oberoende av hur, när eller var de har inhämtat dem. När det gäller högskolorna tillsatte undervisningsministeriet den 31 mars 2006 en arbetsgrupp för att främja erkännande vid högskolorna av tidigare studier och tidigare förvärvat kunnande. Arbetsgruppen utreder högskolornas praxis för tillgodoräknande av tidigare studier och tidigare förvärvat kunnande, bedömer hur den nuvarande praxisen och de nuvarande processerna fungerar och huruvida de är förenliga med de europeiska utstakningarna, dryftar metoder för att föra fram och sprida god nationell och internationell praxis för tillgodoräknande av det som inlärts tidigare samt föreslår som gemensamma principer och processer för erkännande rekommendationer om hur tidigare studier och tidigare förvärvat kunnande skall erkännas vid högskolorna. Arbetsgruppen skall slutföra sitt arbete senast den 15 december 2006. Högre yrkeshögskoleexamina vid yrkeshögskolorna är avsedda för dem som avlagt en yrkeshögskoleexamen. Till studier för högre yrkeshögskoleexamen kan antas en person som har avlagt en lämplig yrkeshögskoleexamen eller någon annan lämplig högskoleexamen och som har minst tre års arbetserfarenhet inom branschen efter examen. För dem som avlagt examen på institutnivå eller examen inom yrkesutbildning på högre nivå kan, enligt yrkeshögskolans prövning, som arbetserfarenhet godkännas minst tre års arbetserfarenhet, varav minst ett år efter yrkeshögskoleexamen. Av dem som avlagt examen på institutnivå krävs att de kompletterar sin examen till en yrkeshögskoleexamen. Det anses generellt vara ett problem att det förekommer skillnader mellan yrkeshögskolorna när det gäller att erkänna tidigare studier. Detta gäller i synnerhet utbildningen inom hälsovården, där kraven på tillläggsstudier varierar från en yrkeshögskola till en annan. Enligt bestämmelserna berättigar inte tidigare examina på institutnivå direkt till studier för högre yrkeshögskoleexamina vid yrkeshögskolorna. Enligt undervisningsministeriet bör de som avlagt en examen på institutnivå och som är verksamma i yrkeslivet kunna komplettera sin examen till en yrkeshögskoleexamen på ett smidigt sätt och utifrån sitt personliga kunnande inom ra- 4
Ministerns svar KK 842/2006 vp Sari Sarkomaa /kok ym. men för utbildning inom hälsovården vid yrkeshögskolorna. Enligt undervisningsministeriet bör frågan tas upp i hälsovårdsnätverket under Rådet för Yrkeshögskolornas Rektorer Arene rf. Inom nätverket kan det utformas gemensamma tillvägagångssätt för att lösa problemet. Frågan tas också upp i den information som sänds till yrkeshögskolorna i samband med uppdateringen av beskrivningarna av kompetenskraven inom hälsovården samt när kompetensbeskrivningarna utvecklas i fortsättningen. När det gäller sådana grupper av arbetstagare av vilka det krävs en hög kompetensnivå erbjuder högskolorna på basis av regionala behov hos befolkningen och på arbetsmarknaden också andra former av kompletterande utbildning än utbildning i form av specialiseringsstudier. Under vissa förutsättningar svarar också systemet för yrkes- och specialyrkesexamina samt den övriga yrkesinriktade tilläggsutbildningen på behoven av tilläggs- och kompletteringsutbildning hos de grupper av arbetstagare som avses ovan. Inom ramen för den omfattande strukturella utvecklingen av högskolorna har det inletts och håller det på att inledas flera rikstäckande utredningar, bl.a. inom det sociala området för att utveckla strukturerna hos och samarbetsformerna mellan universiteten och högskolorna. Också hälsovårdsbranschen har figurerat i sammanhanget. Den samlade utvecklingen av hälsovårdsbranschen fördelas på flera förvaltningsområden. På alla nivåer utvecklas samarbetet mellan förvaltningsområdena i en mera strategisk riktning. Helsingfors den 10 november 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 5