Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Jukka Ikäheimo Puh. 040 504 3764 www.poyry.com HYVINKÄÄN KAUPUNKI Päivä 3.1.2017 SEURANTAOHJELMA HANGONSILLAN KAAVA-ALUEEN PILAANTUNEEN MAAN KAIVAMISEN TYÖMAAVALVONNASTA JA VEDENLAADUN SEURANNASTA 1 KOHDE Hangonsillan alue sijaitsee Hyvinkään kaupungin keskustassa. Kaava-alueen, kunnostusalue 1, pilaantuneen maaperän kaivutyö on alkanut orsiveden kuivatussalaojien rakentamisella 10.8.2016 ja se saatiin päätökseen 14.10.2016. Tämän työvaiheen osalta on tehty lopetusilmoitus 16.11.2016 ja laadittu kunnostuksen väliraportti (Pöyry Finland Oy, 12.12.2016). Alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa asuinkortteleista 70 ja 71 syksyllä 2017. Hangonsillan kaava-alueella toteutetaan parhaillaan orsiveden kuivatusta orsiveden salaojilla. Seuraavassa vaiheessa toteutetaan massanvaihto ja täytöt kortteleille 70 ja 71 sekä kaava-alueen katu- ja puistoalueilta (kuvat 1 ja 2). Massanvaihdossa turvekerros ja kaikki täyttömaat kaivetaan pois sekä kaivuun yhteydessä alueelle löytyvät pilaantuneet ja öljyltä haisevat maat erotellaan. Tilalle tuodaan puhdasta mineraalimaata. Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.
2 Kuva 2. Massanvaihtoalue karttapohjalla (vihreä rajaus). 2 KUNNOSTUSPÄÄTÖS 2.1 Kunnostustaso Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksen UUDELY/8357/2015 mukaan öljyillä ja PAHyhdisteillä pilaantuneet alueet kunnostetaan Vna 214/2007 asetuksen mukaisten alempien ohjearvojen ylittävien pitoisuuksien osalta. Raskasmetallien osalta kunnostustavoitteen on asuintonttien osalta Vna 214/2007 mukainen kynnysarvotaso. Viher- ja puistoalueilla, joissa massanvaihtoa ei suoriteta, kynnysarvot ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia voi jäädä alueelle. Kynnysarvon ylittävillä alueilla metallipitoisuudet peitetään vähintään metrin paksuisella puhtaalla maa-aineksella. 3 TYÖN AIKAINEN NÄYTTEENOTTO 3.1 Maanäytteet Pilaantuneiksi epäillyistä tai todetuista massoista otetaan kokoomanäytteet, joista tutkitaan laboratoriossa Vna 214/2007 asetuksen mukaiset metallit ja puolimetallit sekä öljyhiilivedyt C 10 C 40. Jos epäillään kreosootin esiintymistä, analysoidaan PAHyhdisteet. Pilaantuneet ja jätettä sisältävät massat varastoidaan alueella omiin kasoihinsa. Kenttävalvoja ottaa läjitetyistä kaivumassoista kokoomanäytteitä seuraavasti: - kokoomanäyte/läjityskasa TAI kokoomanäyte/500 m 3
3 Pilaantumattomiksi arvioiduista täyttömaista otetaan yksi kokoomanäyte/1 000 m 3 kaivumassoja, jossa kukin kokoomanäyte koostuu yhdestä osanäytteestä/10 m 3. Osanäytteet sekoitetaan kentällä kokoomanäytteeksi. Jäännöspitoisuudet tutkitaan Uudenmaan ELY-keskuksen 15.7.2016 antaman päätöksen (UUDELY/8357/2015) mukaisesti. 3.2 Pohja- ja orsivesinäytteet Orsi- ja pohjaveden seuranta Pohjaveden ja orsiveden laatua seurataan kuten tähänkin asti puolen vuoden välein pumppaamalla otettavin näyttein. Seuraava näytteenotto on helmikuussa 2017. Tämänhetkiseen seurantaohjelmaan kuuluvat havaintoputket ovat: PVP7 (PF7), OVP7 (PF7OV), PVP8 (PF8OV), PVP3, OVP3 ja GA11. GA11 on pohjavesiputki alueen ulkopuolella jääden yhä kauemmaksi massanvaihdon toimenpidealueesta Kuvat 1 ja 2 ja on lisäksi pohjaveden virtaussuunnassa ylävirran puolella. Ehdotamme, että se jätetään pois ohjelmasta ja tilalle otetaan orsivesiputket OVP11 ja OVP12, jotka ovat kunnostettavaan alueeseen nähden lähellä ja orsivesivirtauksessa alavirran puolella. Ne antavat siten paremman käsityksen toiminnan vaikutuksista. Tarkkailussa olisivat siten mukana toisessa vaiheessa eli ko. alueen massanvaihtovaiheessa orsivesiputket: OVP3, OVP7, OVP8, OVP11 ja OVP12 sekä pohjavesiputket: PVP3, PVP7, PVP8 (Kuva 3). Kuva 3. Pohja- ja orsiveden seurantapisteet toimenpidealueen 1 massanvaihdon aikana.
4 Kunnostusvaiheessa näytteet otetaan ennen jokaisen kunnostusvaiheen aloittamista, sen aikana ja kunnostusvaiheen päätyttyä. Näytteenotto toistetaan vähintään puolen vuoden välein. Näytteistä analysoidaan: - Raskasmetallit (As, Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn ja Sb) liukoiset pitoisuudet - PAH-yhdisteet - Öljyhiilivedyt C10 C40 - Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet, VOC - COD Mn, ph, lämpötila ja sameus - Torjunta-aineet (atrasiini, DEDIA, DEA, DIA, 2,6-diklooribentsoamidi (BAM), bromasiili, heksatsioni, simatsiini, terbutylatsini, desetyyliterbutylatsiini, difluenikaani) - Glysofaattia ja difluenikaania ei analysoida jatkossa, kun niitä ei ole todettu aiemmissa tutkimuksissa Näytteenoton yhteydessä mitataan orsi- ja pohjavesiputkien pinnan- ja pohjan tasot. Tulokset raportoidaan Hyvinkään kaupungille, Uudenmaan ELY-keskukselle ja Hyvinkään Vedelle. Ensimmäinen näytteenotto tehtiin 3.8.2016. 3.3 Kuivatusvesinäytteet 4 RAPORTOINTI Alueen 1. vaiheessa rakennetusta orsiveden kuivatusjärjestelmästä tuleva vesi kerätään öljynerottimen jälkeen tulokaivoon NK1, jonka jälkeen vedet pumpataan Hyvinkään Sveitsissä sijaitsevaan laskeutusaltaaseen. Altaasta vesi laskee Vapunojan ja Lähteenpuron kautta Vantaanjokeen. Kuivatusjärjestelyyn liittyvä vedenlaadun seuranta on omaehtoista Hyvinkään kaupungin toimesta tapahtuvaa seurantaa, joka ei kuulu nyt puheena olevan ympäristöluvan mukaiseen kunnostukseen. Kuivatusveden seuranta on otettu mukaan tähän selkeyden vuoksi, jotta kaikki seurantaan liittyvät asiat olisivat samassa ohjelmassa kirjattuna. Seurantapisteet ovat: NK1, altaaseen tuleva, altaasta lähtevä ja Vantaanjoki. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: Liukoiset raskasmetallit, PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja tavanomaisista määrityksistä COD Mn, ph, lämpötila, sameus, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lisäksi seurataan pumpatun veden määrää (Hyvinkään kaupunki). Vesinäytteitä otetaan pumppausvesimäärästä ja massanvaihdon etenemisestä riippuen, kuitenkin vähintään 3 kuukauden välein. Seuraava näytteenotto on helmikuussa 2017. Massanvaihdon kyseiseltä toimenpidealueelta päätyttyä ja pilaantuneiden massojen poiskuljetuksen jälkeen laaditaan työstä raportti, jonka Tilaaja (Hyvinkään kaupunki) toimittaa viranomaiselle. Vesinäytteiden raportointi tehdään Uudenmaan ELY-keskukselle, Hyvinkään ympäristötoimelle ja Hyvinkään Vedelle ja se hoidetaan Pöyryn toimesta.
5 Vantaalla 3. tammikuuta 2017 Pöyry Finland Oy Johtava asiantuntija Jukka Ikäheimo Hydrogeologi Maria Favorin