KIRJALLINEN KYSYMYS 16/2003 vp Hammasproteesien Kela-korvaukset Eduskunnan puhemiehelle Monien vaiheiden ja talouslaman viivästyttämänä myös hammashuolto saatiin Kela-korvausten piiriin kaikille ikäluokille 1.12.2002 alkaen. Selvää on, että kyseinen toimi tulee aikanaan näkymään myös terveydenhoidon kustannusten vähenemisenä, vaikka itse hammashoitoon varoja tullaankin Kelan ja kuntien toimesta satsaamaan. Yksi epäkohta hammashoidon korvattavuuteen jäi: ne, jotka ovat joutuneet ottamaan hammasproteesin, eivät kuulu minkään tuen tai korvauksen piiriin. Lisäksi nämä henkilöt ovat keskimääräistä pienituloisempia ja suurimmaksi osaksi köyhistä oloista lähtöisin. Siksi uuden hallituksen tulee välittömästi ulottaa myös hammasproteesit Kela-korvausten piiriin. Onhan köyhemmilläkin ihmisillä oltava oikeus muidenkin kuin velliruokien nauttimiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus pikaisesti ryhtyä toimiin, että hammasproteesit ulotetaan muun hammashoidon tapaan Kelan korvausten piiriin? Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2003 Esa Lahtela /sd Marjaana Koskinen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 16/2003 vp: Aikooko hallitus pikaisesti ryhtyä toimiin, että hammasproteesit ulotetaan muun hammashoidon tapaan Kelan korvausten piiriin? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Sairausvakuutuslain 5 b :n mukaan korvataan hammaslääkärin suorittama suun ja hampaiden hoito lukuun ottamatta proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknisiä kustannuksia. Lain 5 :n 3 momentissa todetaan, ettei sairaanhoitoon liittyvien tai vakuutetun muuten tarvitsemien siteiden, sidosten, tukisidosten, tekojäsenten tai muiden apuvälineiden hankkimista korvata sairausvakuutuslain perusteella. Sairausvakuutuksen hammashuollon korvaamista koskevia säännöksiä muutettiin loppuvuodesta 2000 annetulla lailla siten, että huhtikuun 2001 alusta on korvattu vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneille sekä joulukuun 2002 alusta kaikille vakuutetuille hammaslääkärin suorittama suun ja hampaiden tutkimus ja hoito kuitenkin niin, että suun ja hampaiden tutkimuksesta suoritetaan korvaus kerran kalenterivuodessa ja oikomishoidon kustannukset vain tietyissä tilanteissa. Proteettiset ja hammastekniset kustannukset eivät kuulu sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän piiriin. Myös kansanterveyslakia on muutettu vastaavasti siten, että kunnilla on joulukuun 2002 alusta lähtien velvollisuus järjestää hammashoitoa kaikille asukkaille ilman ikärajoituksia. Kansanterveyslaki velvoittaa kunnan ylläpitämään hammashuoltoa, johon luetaan valistus- ja ehkäisytoiminta sekä kunnan asukkaiden hampaiden tutkimus ja hoito. Kansanterveyslain 14 :n 4 kohdassa säädetty hoito koskee myös hammasproteesien valmistusta ja huoltoa. Rintamaveteraanien hammashuollosta on säädetty erillisellä lailla (laki rintamaveteraanien hammashuollon järjestämisestä ja korvaamisesta 678/1992). Rintamaveteraanien hammashuoltoa koskevan lain mukaan korvataan hammasproteesien valmistusta ja huoltoa sekä hammasteknisen työn kustannuksia. Rintamaveteraaneille ja miinanraivaajille korvataan protetiikan kliinisestä työstä 100 prosenttia enintään taksan suuruisesta määrästä ja protetiikan teknisestä työstä 50 prosenttia enintään taksan määrästä. Korvaus ei koske kuitenkaan hammasimplantteja. Tutkimusten mukaan irrallisten proteesien käyttäjillä esiintyy muuta väestöä enemmän suun limakalvon sairauksia. Sairausvakuutuslain mukaisen suun ja hammashoidon korvauksen laajennuttua koskemaan koko väestöä myös hampaattomilla henkilöillä on oikeus saada korvaus suun ja purentaelimien tutkimuksesta ja tarpeellisesta muusta kuin proteettisesta hoidosta. Sairausvakuutuksen korvausjärjestelmä tukee näin hammasproteesin käyttäjien suun alueen sairauksien hoitamista. On myös otettava huomioon, että kunnilla on velvollisuus huolehtia asukkaiden hammashuoltopalveluista, hammasproteesihoito mukaan lukien. Proteettisen hoidon saaminen kunnallisessa hammashuollossa perustuu hammaslääkärin suun tutkimuksen perusteella tekemään yksilölliseen hoidon tarpeen määrittelyyn. Kunnallisessa hammashuollossa suun ja hampaiden tutkimuk- 2
Ministerin vastaus KK 16/2003 vp Esa Lahtela /sd ym. sen ja hoidon osalta perittävät asiakasmaksut on määritelty terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuksessa (912/1992). Mainitussa asetuksessa on määritelty proteettiselle hoidolle toimenpidekohtainen asiakasmaksu. Suun terveydenhuollon vaiheittain toteutuneen kokonaisuudistuksen tavoitteena on suun terveydenhuollon saattaminen toimivaksi osaksi muuta terveydenhuoltoa. Väestön suun terveyttä pyritään parantamaan niin, että koko väestö saa terveystarpeensa mukaiset suun terveydenhuoltopalvelut iästä riippumatta. Tässä vaiheessa joudutaan pitäytymään voimassa olevassa ja joulukuun 2002 alusta lähtien laajentuneessa korvausjärjestelmässä ja seuraamaan, millaista tietoa hammashuollon laajentumisesta saadaan. Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 2003 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 16/2003 rd: Ämnar regeringen vidta omedelbara åtgärder för att tandproteser liksom övrig tandvård skall omfattas av FPA:s ersättningar? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 5 b sjukförsäkringslagen ersätts behandling av mun och tänder som utförs av en tandläkare, med undantag av protetiska åtgärder och tandtekniska kostnader. I 5 3 mom. i lagen konstateras att kostnaderna för anskaffning av bandage, förband, stödförband, proteser eller andra hjälpmedel, som erfordras i samband med sjukvård eller som den försäkrade eljest är i behov av inte ersätts på basis av sjukförsäkringslagen. Bestämmelserna om ersättning för tandvård från sjukförsäkringen ändrades genom en lag som gavs i slutet av 2000 så att ersättning för sådana undersökningar och behandlingar av mun och tänder som utförs av tandläkare från och med början av april 2001 betalas till personer som är födda 1946 och senare, och från och med december 2002 till alla försäkrade, dock på det sättet att ersättning för undersökning av mun och tänder utbetalas en gång per kalenderår och ersättning för kostnader för tandreglering endast i vissa situationer. Protetiska och tandtekniska kostnader omfattas inte av sjukförsäkringens ersättningssystem. Också folkhälsolagen har ändrats på motsvarande sätt, så att kommunerna från början av december 2002 är skyldiga att ordna tandvård för alla kommuninvånare utan åldersgränser. Folkhälsolagen förpliktar kommunen att svara för tandvård, till vilken hänförs upplysningsverksamhet och förebyggande verksamhet samt undersökning och vård av kommuninvånarnas tänder. Den vård som regleras i 14 4 punkten folkhälsolagen gäller också tillverkning och underhåll av tandproteser. Om tandvård för frontveteraner föreskrivs genom en särskild lag (lagen om anordnande av och ersättning för tandvården för frontveteraner 678/1992). Enligt lagen om tandvård för frontveteraner ersätts tillverkning och underhåll av tandproteser samt kostnaderna för tandtekniskt arbete. Frontveteraner och minröjare får ersättning för kliniskt arbete i samband med protetik till 100 procent av högst det belopp som anges i taxan och för tekniskt arbete i samband med protetik till 50 procent av högst beloppet i taxan. Ersättningen gäller dock inte tandimplantat. Undersökningarna visar att de som använder löstagbara proteser också i större utsträckning än andra lider av sjukdomar i munnens slemhinna. När ersättningarna för mun- och tandvård enligt sjukförsäkringslagen utsträcks till att gälla hela befolkningen har också personer som saknar tänder rätt att få ersättning för undersökning av mun och tuggorgan och för annan nödvändig vård än protetisk vård. På detta sätt stöder sjukförsäkringens ersättningssystem vården av sjukdomar i munregionen hos personer som använder tandprotes. Dessutom bör beaktas att kommunerna är skyldiga att ordna tandvårdstjänster för invånarna, inklusive tandprotesvård. Möjligheten att få protetisk vård inom den kommunala tandvården beror på en enskild bedömning av behovet av vård som tandläkaren gör på basis av en under- 4
Ministerns svar KK 16/2003 vp Esa Lahtela /sd ym. sökning av munnen. Inom den kommunala tandvården har klientavgifterna för undersökning och vård av mun och tänder fastställts genom förordningen om klientavgifter inom social- och hälsovården (912/1992). I nämnda förordning har klientavgifter för enskilda protetiska åtgärder fastställts. Syftet med totalreformen av munhälsovården, som skall genomföras stegvis, är att få munhälsovården att fungera som en del av den övriga hälso- och sjukvården. Man försöker förbättra befolkningens munhälsa så att hela befolkningen oberoende av ålder får de munhälsovårdstjänster som deras hälsa kräver. I detta skede måste vi hålla oss till det nu gällande, från början av december 2002 utvidgade ersättningssystemet och följa upp de uppgifter som fås av utvidgningen av tandvården. Helsingfors den 2 maj 2003 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 5