Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 428/2004 vp Sotaveteraanien määrittely erityisryhmäksi hammashuollossa Eduskunnan puhemiehelle Kansanterveyslakia muutettiin voimaan tulleella lailla. Muutetun 14 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee ylläpitää hammashuoltoa, johon luetaan valistus- ja ehkäisytoiminta sekä kunnan asukkaiden hampaiden tutkimus ja hoito. Lain voimaantulosäännöksen mukaan "kunta ja kansanterveystyön kuntayhtymä voi kuitenkin päättää, että hampaiden tutkimus ja hoito järjestetään 31. päivään joulukuuta 2001 saakka vain 1956 ja sen jälkeen syntyneille ja 30. päivään marraskuuta 2002 saakka vain vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneille sekä lisäksi kunnan tai kuntayhtymän erikseen päättämille muille ryhmille." Lain voimaantulosäännöksen mukainen ryhmittely koski vain uudistuksen asteittaisen toteuttamisen eri vaiheita, ja se päättyi Määräajan päättymiseen asti kunnat tai kuntayhtymät saivat itsenäisesti lain voimaantulosäännöksen nojalla päättää niistä erityisryhmistä, joille hampaiden tutkimus ja hoito vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneiden henkilöiden lisäksi järjestettiin. Suuressa osassa Suomen kunnista ja kuntayhtymistä on hammashoidossa toteutettu ryhmäkohtaista priorisointia. Mikäli hoitoon on hakeutunut enemmän asiakkaita kuin on ollut mahdollista hoitaa, on hammashoitoon voinut päästä nopeammin kuulumalla tiettyyn erityisryhmään, kuten pitkäaikaissairaisiin. Useissa kunnissa näihin erityisryhmiin ovat kuuluneet myös sotaveteraanit eli henkilöt, joilla on rintamatunnus. Eduskunnan oikeusasiamiehelle on lakiuudistuksen asteittaisen toteuttamisen päättymisen jälkeen toimitettu useita hammashoitoon pääsyä koskevia valituksia. Oikeusasiamiehen näihin valituksiin antamista päätöksistä käy ilmi, että oikeusasiamiehen mukaan hammashoidon järjestämisessä määräävää ei enää ole potilaan kuuluminen tiettyyn erityisryhmään. Oikeusasiamiehen mukaan joulukuun alusta vuonna 2002 kunnan lakiin perustuva velvoite järjestää hammashuoltoa laajeni koskemaan kaikkia kunnan asukkaita ja potilaat tulee asettaa kiirellisyysjärjestykseen vain tutkimukseen perustuvan arvioinnin perusteella. Oikeusasiamiehen laintulkinnan mukaan kuuluminen johonkin ryhmään ei saa tuoda yksilölle hammashoitoon pääsyssä etuutta ohitse muiden, vaan hoitoratkaisujen on oltava yksilökohtaisia. Oikeusasiamiehen mukaan priorisointi voi olla lainmukaista ja perusteltua vain lasten ja nuorten kohdalla ennalta ehkäisevän hammashoidon tarpeen vuoksi. Muiden ryhmien tutkimuksiin ja hoitoon pääsyn tulee sen sijaan määräytyä kunkin potilaan hoidon tarpeen perusteella. Mielestäni olisi kuitenkin perusteltua, että sotaveteraaneja voitaisiin edelleen pitää erityisryhmänä, jonka tutkimuksiin ja hoitoon pääsyä olisi mahdollisuus priorisoida suhteessa enemmistöön eli terveeseen aikuiseen väestöön. Sotaveteraaneja on Suomessa tällä hetkellä noin , joista miehiä on n ja naisia n Sotaveteraaniemme keski-ikä on jo 83 vuotta, ja noin tuhat sotaveteraania kuukaudessa Versio 2.0

2 poistuu keskuudestamme. Veteraanien yhteiskunnallisten etujen, erityisesti heille tarjottavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuus, ja saatavuus tulisi turvata vielä, kun siihen on mahdollisuus. Rintamaveteraanien ikääntyminen ja siitä seuraava itsenäisen selviytymisen vaikeutuminen edellyttävät, että heidän elinoloistaan, kunnostaan, terveydestään ja vireydestään huolehditaan. Yhteiskunnan on osoitettava, että sotaveteraanien panosta maamme itsenäisyyden turvaamisessa arvostetaan muuallakin kuin juhlapuheissa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että "rintamaveteraanien ja sotainvalidien asemaa ja säännönmukaista kuntoutusta kehitetään". Kunnilla ja kuntayhtymillä tulisi sotaveteraanien osalta edelleen olla mahdollisuus määrittää heidät erityisryhmäksi, jonka kohdalla voidaan hammashuollon palveluihin soveltaa priorisointia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus suhtautuu oikeusasiamiehen laintulkintaan ja sotaveteraanien määrittelyyn erityisryhmäksi hammashuollon asiakkaina ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että sotaveteraanit pääsevät tarpeen vaatiessa mahdollisimman pikaisesti hammashuollon tutkimuksiin ja hoitoon? Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2004 Anne Holmlund /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 428/2004 vp Anne Holmlund /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anne Holmlundin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 428/2004 vp: Miten hallitus suhtautuu oikeusasiamiehen laintulkintaan ja sotaveteraanien määrittelyyn erityisryhmäksi hammashuollon asiakkaina ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että sotaveteraanit pääsevät tarpeen vaatiessa mahdollisimman pikaisesti hammashuollon tutkimuksiin ja hoitoon? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hammashoidon järjestämisestä säädetään kansanterveyslain 14 :n 1 momentin 4 kohdassa, jonka mukaan kunnan tulee ylläpitää hammashuoltoa, johon luetaan valistus ja ehkäisytoiminta sekä kunnan asukkaiden hampaiden tutkimus ja hoito. Kunnilla on joulukuun 2002 alusta lähtien ollut velvollisuus järjestää kunnan asukkaille hammashoito ilman ikärajoituksia. Hammashuollon uudistuksen ja ikärajojen poistamisen tarkoituksena oli turvata palvelujen yhdenvertaisen saamisen edellytykset koko väestölle. Lain voimaantulosäännöksen mukainen ikä- ja muu ryhmittely koski vain uudistuksen asteittaisen toteuttamisen vaiheita ja päättyi Perustuslain yhdenvertaisuussäännös (6 ) yhdessä perustuslain 19 :ään sisältyvän riittävien terveyspalvelujen turvaamisvelvoitteen kanssa velvoittaa julkista valtaa edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista ja turvaamaan palvelujen riittävyys. Hammashoitouudistus on tuonut mukanaan uusia linjauksia suun terveydenhuoltoon terveyskeskuksissa, jotka ovat yhtenäistäneet käytäntöjä muun terveydenhuollon kanssa yhteneviksi. Näillä on suunnattu hoitopalveluja eniten hoidon tarpeessa oleville ja siirrytty potilaille tehtävistä vuosittaisista terveystarkastuksista yksilöllisesti määräytyviin hoitoväleihin. Eduskunnan oikeusasiamiehen linjaukset hoitoon pääsyn periaatteista suun terveydenhuollossa ovat yhdenmukaisia sosiaali- ja terveysministeriön linjausten kanssa. Kansallisen terveyshankkeen tavoitteena on parantaa julkisten terveyspalvelujen toimivuutta ja saatavuutta. Kuntien terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan merkittävästi. Osana julkisen terveydenhuollon palvelujen saatavuuden turvaamista julkinen terveydenhuolto tehostaa myös hammashuollon toimivuutta. Tutkimuksiin ja hoitoon pääsy määräytyy kunkin potilaan hoidon tarpeen perusteella. Mikäli henkilöllä on terveysperusteisia syitä tai muita erityisiä syitä hoidon ensisijaiseen järjestämiseen, se on otettava huomioon hoidon kiireellisyyttä järjestettäessä. Potilaan mahdollisuudet saada välitön yhteys suun terveydenhuollon yksikköön ja pääsy hoidon tarpeen arviointiin tulee turvata. Tämä käytäntö edistää ja turvaa myös rintamaveteraanien hammashoitoon pääsyä. Rintamaveteraanien erityisetuuksia suun terveydenhuollossa on toteutettu asiakasmaksujen karsimisella terveyskeskushammashoidosta sekä sairausvakuutuksessa hoidon muuta väestöä paremmalla korvattavuudella. Rintamaveteraanien suun ja hampaiden tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä kliinisestä työstä ei saa periä asiakasmaksuja terveyskes- 3

4 Ministerin vastaus kuksessa. Kela korvaa hammashuollon kustannuksia rintamaveteraaneille ja miinanraivaajille 100 prosenttia taksan suuruisesta määrästä hammaslääkärin suorittamasta tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä kliinisestä työstä. Proteesien teknisestä työstä Kela korvaa 50 prosenttia taksan mukaisesta määrästä. Erikoishammasteknikon suorittamaa kokoproteesihoitoa korvataan samalla tavoin. Rintamaveteraanit ja miinanraivaajat saavat muusta hammashoidosta korvausta 60 prosenttia taksan mukaisesta määrästä, kuten muukin väestö. Hallitusohjelman tavoitteena on julkisten terveyspalvelujen vahvistaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mukaan veteraanien ja muidenkin ikäihmisten palveluista huolehditaan parhaiten yleistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää kehittämällä. Osana kansallista terveyshanketta tehostetaan suun terveydenhuollon palvelujen saatavuutta terveydenhuollon yleisten periaatteiden mukaisesti. Kansallisen hankkeen osana tuetaan toimintakäytäntöjä, joilla turvataan hoitoon pääsy kohtuuajassa myös suun terveydenhuollossa. Ensisijainen tavoite vanhustenhuollossa myös rintamaveteraanien kohdalla on toimintakyvyn ylläpitäminen, johon sisältyy hyvä suun terveys sekä kotona asumisen tukeminen. Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2004 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 4

5 Ministerns svar KK 428/2004 vp Anne Holmlund /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 428/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Anne Holmlund /saml: Hur förhåller sig regeringen till justitieombudsmannens lagtolkning och definition av krigsveteraner som en specialgrupp av klienter inom tandvården och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att krigsveteraner vid behov så snabbt som möjligt blir undersökta och får vård inom tandvården? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Om ordnande av tandvård bestäms i 14 1 mom. 4 punkten i folkhälsolagen, enligt vilken det åligger kommunen att inom folkhälsoarbetet svara för tandvård, till vilken hänförs upplysningsverksamhet och förebyggande verksamhet samt undersökning och vård av kommuninvånarnas tänder. Kommunerna är sedan ingången av december 2002 skyldiga att ordna tandvård för alla sina invånare utan åldersbegränsningar. Syftet med revideringen av tandvården och avskaffandet av åldersbegränsningarna var att trygga en likställd tillgång till service för hela befolkningen. Den ålders- och övriga indelning som lagens ikraftträdandebestämmelse stipulerade gällde endast för tiden för det gradvisa genomförande av revideringen och upphörde Grundlagens bestämmelse om jämlikhet (6 ) tillsammans med den förpliktelse att tillgodose de grundläggande fri- och rättigheterna enligt 19 i grundlagen förpliktar det allmänna att aktivt främja jämlikhet i samhället samt tillförsäkra tillräckliga hälsovårdstjänster. Revideringen av tandvården har fört med sig nya riktlinjer när det gäller mun- och tandvården vid hälsovårdscentralerna, vilka har förenhetligat praxisen så att den är samstämmig med den övriga hälsovården. På detta sätt har vårdtjänsterna riktats till dem som behöver dem mest och man har övergått från årliga hälsoundersökningar till undersökningar med intervall som fastställs individuellt. De riktlinjer riksdagens justitieombudsman har fastställt gällande principerna för att få mun- och tandvård är förenliga med social- och hälsovårdsministeriets. Det nationella hälsoprojektets syfte är att förbättra den offentliga hälsovårdsservicen så, att den fungerar bättre och blir mer tillgänglig. Kommunernas statsandelar för hälsovården höjs avsevärt. Som ett led i tryggandet av tillgången till service inom den offentliga hälsovården effektiverar den offentliga hälsovården också tandvården. Rätten till undersökningar och vård bedöms på basis av respektive patients vårdbehov. Om det föreligger sådana skäl som följer av hälsan eller andra särskilda skäl för ordnande av omedelbar vård hand skall dessa beaktas vid ordnande av brådskande vård. Patientens möjligheter att få omedelbart kontakt med mun- och tandvårdsenheten och rätten till en bedömning av vårdbehovet måste tryggas. Denna praxis främjar och tryggar också frontveteranernas möjligheter att få tandvård. Frontveteraner har tillförsäkrats särskilda förmåner inom mun- och tandvården genom att man avskaffat vissa klientavgifter för tandvård vid hälsovårdscentralerna samt genom högre sjukförsäkringsersättningar för vård än för den övriga befolkningen. För mun- och tandkontroll, förebyggande vård och kliniskt arbete i samband med protetik uppbärs vid hälsovårdscentralen inga klientavgifter. FPA ersätter utgifter för 5

6 Ministerns svar tandvård för frontveteraner och minröjare med 100 procent av beloppet enligt den fastställda taxan för undersökning, förebyggande vård och kliniskt arbete i samband med protetik som utförts av en tandläkare. För det tekniska arbetet när det gäller proteser ersätter FPA 50 procent av beloppet enligt den fastställda taxan. Helprotesbehandling utförd av en specialtandtekniker ersätts på samma sätt. För annan tandvård ersätts för frontveteraner och minröjare 60 procent av beloppet enligt den fastställda taxan, på samma sätt som för den övriga befolkningen. Regeringsprogrammet har som mål att stärka de offentliga hälsovårdstjänsterna. Enligt socialoch hälsovårdsministeriets uppfattning sköts veteraners och äldre människors tjänster bäst genom att utveckla det allmänna servicesystemet inom social- och hälsovården. Som en del av det nationella hälsoprojektet effektiveras tillgången till tjänster inom mun- och tandvården i enlighet med de allmänna principerna för hälso- och sjukvården. Som en del av det nationella projektet stöds verksamhetspraxis genom vilken tillgången till vård inom skälig tid tryggas även inom mun- och tandvården. Det primära målet inom äldreomsorgen även när det gäller frontveteraner är bevarande av funktionsförmågan, i vilken ingår en god munhälsa samt stödjande av hemmaboende. Helsingfors den 10 juni 2004 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 6