Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Samankaltaiset tiedostot
kannattava elinkeino?

Metsä sijoituskohteena

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsäohjelman seuranta

Metsä sijoituskohteena

Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija

Metsä sijoituskohteena

Metsäohjelman seuranta

Metsä sijoituskohteena

Toteutuvatko hallituksen metsätavoitteet?

Metsäohjelman seuranta

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Metsäohjelman seuranta

Puukauppa Metsään ABC

Metsäohjelman seuranta

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen

Metsäohjelman seuranta

Metsä sijoituskohteena

Metsäohjelman seuranta

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta

Metsäohjelman seuranta

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Metsätalouden näkymät

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Metsäohjelman seuranta

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsäohjelmien seuranta

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

KANNATTAVA METSÄNHOITO. Metsänomistajat

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

TRESTIMA. Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa , Seinäjoki. Simo Kivimäki

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Metsän merkitys omaisuuseränä Metsäpäivä

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä Vesa Tanttu

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola Tallinna

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

METSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Metsä sijoituskohteena

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Energiapuun korjuun laatu 2014

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Puukauppa, maaliskuu 2011

Metsänomistajan Talouskoulu. Liiketaloudellinen ja kannattava metsänomistajuus -hanke Manner-Suomen maaseuturahasto

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Metsäorganisaatiot Suomessa. Mari Sarvaala Puh

Metsätuhojen talousvaikutuksia

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Helpoin tapa myydä puuta. Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Aku Mäkelä, toimitusjohtaja, Suomen Puukauppa Oy 22.1.

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Metsänomistajien koulutus

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet?

Metsäpolitiikka arvioitavana

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Puukauppa, helmikuu 2009

Ajankohtaista puumarkkinoilta

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012

Transkriptio:

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

METSÄNOMISTAMISEN KANNATTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Puun hinta lopputuotteista markkinoilta saatava hinta metsäteollisuuden puusta maksukyky puun kysyntä ja tarjonta Muu metsätaloudesta syntyvä tulo (esim. vuokratulot metsästysalueista) Kustannukset Yhteiskunnan ja koko metsäsektorin tekemät ratkaisut toimintaedellytysten kehittämiseksi 2

METSÄNOMISTAMISEN KANNATTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Metsänomistajan tavoitteet: tarvitaan niihin soveltuvat metsäomaisuuden hoitopalvelut on myös hoidettava metsänomistajia, eikä vain metsiä jokaisella hehtaarilla on arvo: esim. puun tuotanto, hiilinielu, suojeluarvo, veden tuotanto Tällä tavoin varmistuu metsien eri käyttömuotojen yhteen sovittuminen 3

METSÄ TUOTTAA TASAISESTI omaisuuserien sijoitustuottoja keskimäärin 1983-2009 keskimäärin vaihteluväli Metsänomistaminen 5,0% (-23 +20) Metsäteollisuusosakkeet 11,0% (-49 +73) Kaikki osakkeet 13,2% (-72 +98) Asunnot 8,7% (-19 +38) Obligaatiot 7,7% (-5 +25) Inflaatio 2,7% (-0,6 +8) Lähteet: Metsäntutkimuslaitos, Helsingin pörssi, Tilastokeskus, Sampo Oyj 4

YKSITYISMETSIEN LIIKETULOS* v. 1990-2009 keskimääräinen hehtaarikohtainen liiketulos ennen korkoja ja veroja koko maassa v. 2009 hinnoin (deflatointi elinkustannusindeksillä) 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 /ha (2009 hinnoin) Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Länsi-Suomi 120,7 63,5 63,7 60 100,3 123115,3145,7155,4148,6152,6126,6 137134,2127,2118,8115,8171,1112,1 66,8 Itä-Suomi 140,1 82 72,4 73,3 129,5165,8134,3175,8178,7171,1175,4154,1 155150,6144,9133,5123,9204,7 133 76,7 Pohjois-Suomi 36,9 14,5 14,9 15 28,3 36,6 32,8 39,4 43,2 39,8 41 38,3 38,5 41,9 41,6 39,8 30,4 51,9 46,8 21,4 Koko maa 98,1 52,2 50 48,7 84,2105,8 93,7119,3125,3119,4122,5105,3109,9108,7104,2 97,1 90,3141,3 96,6 55,2 /ha 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 VUOSI 5

METSÄNOMISTAJAN KEINOT PARANTAA METSÄNOMISTAMISEN KANNATTAVUUTTA (1/2) 1. Oikea-aikaiset hakkuut ja metsänhoitotyöt 2. Leimikko (puun myyntikohde): Riittävän suuri, tarkka rajaus, ennakkoraivaus Kilpailutus, hakkuun ja katkonnan valvonta Erikoispuutavaralajit erikseen (pylväät, laatutyvet, energiapuu ) Markkinatilanteen mukainen toiminta puukaupassa Puukaupan yhteydessä myös heikommin ostajille kelpaavia, mutta samaan kauppaan sopivia kuvioita kuntoon = esim. ensiharvennus, ylispuiden poisto 3. Kustannusten minimointi tekemällä mahdollisimman paljon itse (istutus, taimikon varhaisperkaus, taimikonhoito) 6

METSÄNOMISTAJAN KEINOT PARANTAA METSÄNOMISTAMISEN KANNATTAVUUTTA (2/2) 4. Maanmuokkaus ja istutus/kylvö nopeasti hakkuun jälkeen, (säästää heinän torjunnassa ja parempana kasvuun lähtönä) 5. Metsien terveydentilasta huolehtiminen (Terveyslannoitukset, 03-kehitysluokan männiköt ja kuusikot) 6. Metsätiet ja ojitukset kunnossa (parantaa korjuukelpoisuutta) 7

METSÄNOMISTAMISEN KANNATTAVUUDEN MITTAAMINEN Nykyiset kannattavuus mittarit käyttökelvottomia tilatason kannattavuuden mittaamiseen Merkittävä osa (1/5) metsänomistajista ei mittaa kannattavuutta lainkaan Puun hintakehitys eniten käytetty kannattavuusmittari Tila- ja kuviotasolla kannattavuuden mittaaminen on haasteellista Tähän tarvittaisiin työkalu esimerkiksi metsäsuunnitelman liitteenä 8

METSÄNOMISTAMISEN KANNATTAVUUDEN NÄKYMÄT OVAT ERINOMAISET (1/2) Lähivuodet ovat vaikeita: jalostusarvoa on saatava nostettua Puulla on erinomaiset kysyntänäkymät pitkällä aikavälillä Haasteinamme ovat uusiutuvan energian käyttötavoitteet, väestön kasvu, ilmaston muutos, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Puusta voidaan valmistaa melkein mitä tahansa, esim. Rakennuksia Pakkauksia ja painotuotteita Elintarvikkeita, kemikaaleja, lääkkeitä Polttoaineita 9

METSÄNOMISTAMISEN KANNATTAVUUDEN NÄKYMÄT OVAT ERINOMAISET (2/2) Metsillä on tulevaisuudessa yhä enemmän muutakin kuin puun tuotannollisia arvoja: esim. hiilinielu, juomaveden tuotanto, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tarvitaan tuotteistamista ja toimivia markkinointia Koko arvoketjun kannosta loppukuluttajalle on oltava tehokas tarvitaan tutkimusta, kehitystä ja resursseja myös metsätalouteen ja metsäomaisuuden hoitopalveluihin METSIÄ JA METSÄNOMISTAJIA KANNATTAA EHDOTTOMASTI HOITAA 10

KIITOS MIELENKIINNOSTA 11