Kirjastoverkosto. Lainsäädäntö. Rahoitus. Hallinto. Luentomoniste. Kirsti Kekki ja Hannu Sulin. Opetusministeriö 13.2.2008 Lisätietoa: http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/ Yleistä: Suomen kirjastoverkosto koostuu yleisistä eli kunnallisista kirjastoista, tieteellisistä ja ammattikorkeakoulukirjastoista, erikoiskirjastoista sekä kouluissa ja oppilaitoksissa olevista kirjastoista. Kirjastoja on lisäksi erilaisissa hallinnollisissa yksiköissä ja yrityksissä. Vain yleisillä kirjastoilla on kansallinen, kaikkia yleisiä kirjastoja koskeva lainsäädäntö, joka koskee sekä toimintaa että rahoitusta. Kaikkien muiden kirjastojen toiminnasta ja rahoituksesta päättää itsenäisesti se organisaatio, jota ne palvelevat. Ne ovat oman kehysorganisaationsa osia. Suoraan opetusministeriön alaisia valtion kirjastoja ovat Varastokirjasto ja Näkövammaisten kirjasto. Niillä on oma lainsäädäntö. Niiden rahoituksesta päätetään vuosittaisen valtion budjetin yhteydessä. Myös Eduskunnan kirjastolla on oma lainsäädäntö. Yleiset kirjastot Toiminta: Kirjastotoiminnan tehtävät ja puitteet määritellään kirjastolaissa (904/1998) ja kirjastoasetuksessa (1078/1998) (liite 1). Rahoitus: Kirjastojen valtion rahoituksesta säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetulla lailla (635/1998) ja asetuksella ( 806/1998). Rahoitus on kuntavetoinen. Kunnat saavat käyttömenoihin laskennallista rahoituslain mukaista valtionosuutta, jonka ne voivat käyttää myös muuhun kuin kirjastotoimintaan (liite 2). Valtion budjettikirjassa kirjastotoimeen osoitetusta valtion rahoituksesta yli 90 % on kunnalle maksettavaa valtionosuutta (vuonna 2008 115 M )) ja loput suoraan kirjastolle maksettavaa harkinnanvaraista valtionavustusta, jota myönnetään hakemuksesta keskitettyjen palvelujen lisäksi mm. ulkomaalaiskirjasto-, saamelais- ja yhteispohjoismaiseen kirjastoautotoimintaan sekä tietoverkko-, kokeilu- ja sisältö- ym. hankkeisiin. Kirjastot voivat saada lisäksi 25-50 % valtionosuutta rakennushankkeisiin ja autohankintoihin. Opetusministeriö tukee ostotuella vähälevikkistä kirjallisuutta ja myöntää hakemuksesta kirjailijoille apurahoja. Yleisten kirjastojen vuosittaiset kirjahankinnat vaikuttavat merkittävästi kirjailijoiden apurahojen kokonaismäärään, koska apurahan suuruus määräytyy yleisten kirjastojen edellisen vuoden kirjahankintojen perusteella (Laki kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista (236/1961). (Rahoituksen historiaa: vrt. Kansankirjastolaki 131/vuodelta 1928: "Kunnan tulee saadakseen valtiolta avustusta käyttää vähintään yksi markka kutakin asukasta kohti kirjastotoimeen. Kunta saa valtionapua 50 %, lisäavustus voi olla enintään 50 %. Samalle kunnalle suoritettavat avustukset eivät saa ylittää 30 000 mk. Avustus maksetaan kunnalle käytettäväksi kirjastotoimeen.")
2 Yleisten kirjastojen hallinnollisia yksiköitä oli vuonna 2006 412, kiinteitä kirjastoja on 927, kirjastoautoja 172 ja henkilöstöä 4 202. Lainausten (102,6 milj./vuosi) ja kävijöiden määrä (59,5 milj. fyysistä käyntiä vuodessa) on suurin verrattuna muihin kirjastoihin. Lisäksi verkkokäyntejä 53 miljoonaa. Yleiset kirjastot ovat myös nykyisessä Hallitusohjelmassa: "Vahvistetaan kirjastojen roolia lähipalveluina ja kansalaisten oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelujärjestelmänä. Kirjastojen perustamiskustannusten erillisjärjestelmä säilytetään." Lisätietoa tilastoista: http://tilastot.kirjastot.fi Tieteelliset kirjastot Suomen 22 yliopiston kirjastoa muodostavat tieteellisten kirjastojen ytimen. Yliopistokirjastojen tehtävistä ei säädetä lailla eikä asetuksella Helsingin yliopiston kirjastoa ja vapaakappalekirjastoja lukuun ottamatta. Yliopistojen toimintaa säätelee yliopistolaki (645/1997), jonka mukaan yliopistoilla on itsehallinto. Yliopistokirjastot saavat rahoituksensa yliopistobudjetista. Kukin yliopisto jakaa harkitsemansa osuuden kirjastoilleen. Helsingin yliopiston kirjasto kokoaa tieteellisten ja ammattikorkeakoulukirjastojen sekä erikoiskirjastojen tilastot: https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp Helsingin yliopiston kirjasto on kaikille avoin tieteellinen kirjasto, jonka toiminnasta säädetään yliopistolaissa (645/1997), yliopistoasetuksessa (115/1998) sekä kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Yliopistolain (645/1997) 25 :ään 29.6.2006 (586/2006) tehdyn muutoksen mukaan: "Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön ja muiden kokoelmien ylläpidosta sekä niihin liittyvästä tiedonvälityksestä ja tietopalvelusta. Kansalliskirjaston tehtävänä on kehittää ja tarjota kansallisia palveluja yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kansalliskirjaston tehtävistä on lisäksi voimassa, mitä kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007) säädetään." Ammattikorkeakoulukirjastot Ammattikorkeakoulut syntyivät 1990-luvulla. Ammattikorkeakoulukirjastot (30) palvelevat ensi sijassa omien oppilaitostensa opiskelijoita ja opettajia sekä alueen työ- ja elinkeinoelämää. Kirjastoilla on 176 toimipistettä. Henkilöstöä kaikissa on yhteensä noin 478. Vakinaisen ammattikorkeakoululuvan saamisen ehdoksi asetettiin niiden toiminnan alkuvuosina, että ammattikorkeakoululla on laadukkaat kirjasto- ja tietopalvelut. (Laki ammattikorkeakouluopinnoista nro 255/1995.) Ammattikorkeakoulujen rahoitus tulee sekä valtiolta että kunnilta. Valtionosuus on vajaat 70%. Kirjaston osuus osoitetaan kunkin ammattikorkeakoulun budjetista. Kirjastot saavat rahoitusta myös säätiöiltä, EU-hankkeista ja maksullisesta palvelutoiminnasta.
3 Erikoiskirjastot Erikoiskirjastot ovat joukko muun muassa eri ministeriöiden hallinnonaloilla toimivia kirjastoja, joiden asiakaskunnasta valtaosa on jo oppilaitoksista valmistuneita oman tieteenalansa asiantuntijoita. Erikoiskirjastoja ovat mm. tutkimuslaitosten kirjastot, virastokirjastot, museokirjastot ja yrityskirjastot. Erikoiskirjastoja on erään arvion mukaan lähes 300, joista tutkimuskirjastoja noin 30. Erikoiskirjastojen koko vaihtelee isoista pieniin. Erikoiskirjastoja ovat muun muassa Eduskunnan kirjasto, Tilastokirjasto sekä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen informaatiopalvelu. Erikoiskirjastojen rahoitusperusteet ja budjetin suuruus vaihtelevat kehysorganisaatiosta riippuen. Rahoitus voi tulla valtion budjetista, valtionavusta, sisäisestä laskutuksesta tai yleishallintotuloista. Varastokirjasto palvelee sekä yleisiä että tieteellisiä kirjastoja (laki Varastokirjastosta (1078/1998 ja asetus 94/1992): Ottaa vastaan ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä lainaa sitä tarvitsijoille; osallistuu kaukopalvelutoiminnan kehittämiseen ja kirjastojen yhteistoiminnan tehostamiseen. Ei ole avoin yksityishenkilöille. Palvelut, myös postituskulut, ovat asiakkaalle maksuttomia. Näkövammaisten kirjasto tuottaa ja lainaa piste-, ääni-, elektronista ja muuta erikoisvalmisteita yksityisille henkilöille, kirjastoille ja muille laitoksille sekä tuottaa oppi- ja kurssiaineistoa kaikille kouluasteille. (Laki Näkövammaisten kirjastosta 638/1996, asetus 639/1996) Muut kirjastot: Kaikkien muiden kirjastojen rahoituksesta vastaa se organisaatio, johon kirjasto kuuluu. Ne eivät saa valtionosuutta. Tieteellisten ja erikoiskirjastojen perimät maksut Kansalliskirjasto ja tieteelliset kirjastot noudattavat Valtion maksuperustelakia nro 150/1992 ja -asetusta nro 211/1992 sekä opetusministeriön päätöstä nro 82/1993 kirjastoja tietopalveluista perittävistä maksuista. Säädökset ovat pohjana, mutta käytännössä kukin soveltaa niitä omalla tavallaan. Varastokirjasto noudattaa perimissään maksuissa opetusministeriön päätöstä nro 82/1993. Näkövammaisten kirjasto noudattaa opetusministeriön säädöstä nro1059/8.12.2003 Opetusministeriön asetus näkövammaisten kirjaston suoritteiden maksullisuudesta. Muut kirjastot päättävät kehysorganisaationsa päätösten mukaisesti perimistään maksuista. Koulukirjastot Koulujen ja oppilaitosten ylläpitäjät vastaavat sekä oppijoiden tietohuollon järjestämisestä että opettajien ja oppilaiden tiedonhallintataidoista. Käytännössä yhtenäistä koulujen ja oppilaitosten kirjastoverkkoa ei Suomessa ole. Suomessa on vain harvoja ammattimaisesti
4 hoidettuja koulu- ja oppilaitoskirjastoja. Lainsäädäntöä tai kansallisia tilastotietoja koulujen ja oppilaitosten kirjastotoiminnasta ei ole. Koululaiset, opiskelijat ja aikuisopiskelijat hakevat useimmiten kirjasto- ja tietopalvelut lähimmästä yleisestä kirjastosta. Noin puolet yleisistä kirjastoista ja 80 % kirjastoautopysäkeistä on koulujen tai oppilaitosten välittömässä läheisyydessä. Onnistuneimmat ratkaisut ovat kunnissa, joissa koulut ja oppilaitokset ovat rakentaneet toimivan yhteistyön ja sopineet rahoituksen jaosta alueen yleisten ja muiden kirjastojen kanssa. Opetusministeriön tehtävät Opetusministeriön tehtäviin vaikuttavat olennaisesti kulloisenkin hallituksen ohjelma eli hallitusohjelma ja siihen liittyvät muut ohjelmat ja hallitusstrategia. kansalliset kirjastopoliittiset linjaukset ja strategiat valmistelee valtioneuvostolle ja eduskunnalle kirjastoalaa koskevat lait, asetukset ja päätökset osallistuu säädösten ja alan yhteistyötä koskevien päätösten valmisteluun myös EU:ssa. Kansainvälinen yhteistyö: Euroopan neuvosto, Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO (Suomessa tekijänoikeusasioista vastaa OPM), YK: n kasvatus, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO, lähialueyhteistyö jne. laatii ohjeistukset, suositukset. Käy tulosneuvottelut alaistensa virastojen kanssa valmistelee budjetin myöntää valtionavustuksia kansalliset ja kansainväliset viralliset yhteydet eri toimijoiden kanssa; asiantuntijuus (presidentti, eduskunta, ministeriöt, EU, media jne.) arvioi kirjastopalveluja kansallisella tasolla informaatio-ohjaus Kirjastotoimintaan vaikuttavat lisäksi mm. : Kuntalaki 365/1995; kuntien ja organisaatiokehysten omat ohje- ja johtosäännöt, strategiat jne.; Henkilötietolaki, Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), tekijänoikeuslainsäädäntö. Välillisesti vaikuttavat myös koulutusjärjestelmää koskevat lait ja säädökset, Kielilaki (423/2003), laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) sekä Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003). Lisätietoa: http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/ Strategiat ja ohjelmat: http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/linjaukset_ja_hankkeet/ kirsti.kekki(at)minedu.fi hannu.sulin(at)minedu.fi barbro.wigell-ryynanen(at)minedu.fi
5 LIITE 1 KIRJASTOLAKI nro 904/1998 Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Tavoitteet 1 Tässä laissa säädetään kuntien yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluista sekä näiden palvelujen valtakunnallisesta ja alueellisesta edistämisestä. Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. 2 Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. 2 luku Kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen 3 Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat tämän lain mukaisia. Asiakkaiden käytettävissä tulee olla kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö. Kaksikielisessä kunnassa molempien kieliryhmien tarpeet tulee ottaa huomioon yhtäläisin perustein. Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa sekä saamenkielisen että suomenkielisen väestöryhmän tarpeet tulee ottaa huomioon yhtäläisin perustein.
6 3 luku Kirjasto- ja tietopalveluverkko 4 Yleinen kirjasto toimii yhteistyössä muiden yleisten kirjastojen sekä tieteellisten kirjastojen ja oppilaitoskirjastojen kanssa osana kansallista ja kansainvälistä kirjasto- ja tietopalveluverkkoa. Yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja maakuntakirjastoina toimivat kirjastot täydentävät muiden yleisten kirjastojen palveluja. Yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja maakuntakirjastoina toimivat kirjastot täydentävät muiden yleisten kirjastojen palveluja. Yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimii asianomaisen ministeriön määräämän kunnan yleinen kirjasto kunnan suostumuksella. Toiminta-alueena on koko maa. Maakuntakirjastona toimii asianomaisen ministeriön määräämän kunnan yleinen kirjasto kunnan suostumuksella. Toiminta-alueen määrää asianomainen ministeriö. Keskuskirjaston ja maakuntakirjaston tehtävistä säädetään asetuksella. Asianomainen ministeriö voi kuntaa kuultuaan perustellusta syystä peruuttaa määräyksen toimia keskuskirjastona tai maakuntakirjastona. 4 luku Kirjastopalvelujen maksuttomuus Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. 5 Yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen yleisille kirjastoille antamat kaukolainat ovat maksuttomia. Muista kirjaston suoritteista kunta voi periä enintään suoritteen omakustannusarvoa vastaavan maksun. Erityisestä syystä maksu, joka muuten määrättäisiin suoritteen omakustannusarvoa vastaavaksi, saadaan määrätä tätä korkeammaksi. 5 luku Arviointi Kunnan tulee arvioida järjestämäänsä kirjasto- ja tietopalvelua. 6
7 Arvioinnin tarkoituksena on parantaa kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuutta ja tukea niiden kehittämistä. Arvioinnilla seurataan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen toteutumista sekä palvelujen laatua ja taloudellisuutta. Valtakunnallisesta arvioinnista sekä valtakunnallisesta osallistumisesta kansainväliseen arviointiin päättää asianomainen ministeriö, joka vastaa arvioinnin toteutuksesta yhdessä lääninhallitusten kanssa. Kunta on velvollinen osallistumaan tässä momentissa tarkoitettuun arviointiin. Arvioinnin keskeiset tulokset tulee julkistaa. 6 luku. Kirjasto- ja tietopalvelujen valtionhallinto 7 Kirjasto- ja tietopalvelujen valtion hallintoviranomaisena toimii asianomainen ministeriö. Valtion alueellisena hallintoviranomaisena toimii lääninhallitus. Lääninhallituksen tehtävistä säädetään asetuksella. 7 luku Erinäiset säännökset Kirjastolaitoksessa tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksen saanutta ja muuta henkilöstöä. Kirjaston henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella. Asianomainen ministeriö voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden. 8 9 Kunta saa valtionosuutta kirjaston käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. Kunnalle myönnetään valtionosuutta kirjaston perustamishankkeeseen siten kuin opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään. Perustamishankkeena pidetään myös kirjastoauton ja -veneen hankintaa. 10 Kirjastolla voi olla käyttösäännöt, joissa on määräyksiä kirjaston käytöstä sekä kirjaston käyttäjien oikeuksista ja velvollisuuksista. Käyttösääntöjen rikkomisesta peritään kunnan päättämät maksut, joiden tulee olla kohtuulliset suhteessa käyttösääntöjen rikkomiseen.
8 11 Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamisesta annetaan asetuksella. 8 luku Voimaantulo 12 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Tässä laissa tarkoitettuihin valtionosuuksiin sekä valtionavustuksiin voidaan vuoden 1999 loppuun käyttää myös veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja.. Tällä lailla kumotaan 21 päivänä maaliskuuta 1986 annettu kirjastolaki (235/1986) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1998 Tasavallan presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Liisa Jaakonsaari
9 KIRJASTOASETUS nro 1078/1998 Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998. Muutos Kirjastoasetuksen 4 :ään annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2001 Valtioneuvoston asetuksella N:o 513/2001 (muutokset kursiivilla). Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 4 päivänä joulukuuta 1998 annetun kirjastolain (904/98) nojalla. 1 Yleisten kirjastojen keskuskirjaston tehtävät Yleisten kirjastojen keskuskirjaston tehtävänä on: 1) toimia yleisten kirjastojen valtakunnallisena kaukopalvelukeskuksena; 2) edistää yleisten kirjastojen sekä yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistoimintaa; 3) kehittää kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämisessä tarpeellisia yhteisiä työmenetelmiä ja apuvälineitä; sekä 4) suorittaa asianomaisen ministeriön antamat muut tehtävät. Maakuntakirjaston tehtävänä on: 2 Maakuntakirjaston tehtävät 1) tukea alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua; 2) kehittää toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua; 3) perehdyttää toiminta-alueen kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin; sekä 4) suorittaa asianomaisen ministeriön antamat muut tehtävät. Lääninhallituksen tehtävänä on: 3 Lääninhallituksen tehtävät 1) yhteistyössä asianomaisen ministeriön kanssa seurata ja edistää väestön tarvitsemia kirjasto- ja tietopalveluja sekä arvioida niiden saatavuutta ja laatua; 2) edistää kirjasto- ja tietopalvelualan alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä kehittämishankkeita; sekä 3) suorittaa asianomaisen ministeriön antamat muut tehtävät.
10 4 Kelpoisuusvaatimukset Kirjastolain (904/1998) 8 :n 1 momentissa tarkoitetusta henkilöstöstä vähintään kahdelta kolmasosalta vaaditaan korkeakoulu-, opisto- tai ammatillinen perustutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Edellä mainitun vaatimuksen täyttää myös informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto. Kunnan kirjasto- ja tietopalveluista vastaavalta henkilöltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 1999. Mitä 4 :n 1 momentissa säädetään, ei koske tämän asetuksen voimaan tullessa kirjaston palveluksessa olevaa henkilöstöä. Viran täyttämisessä tai työsuhteisen työntekijän ottamisessa, joka on vireillä tämän asetuksen voimaan tullessa, noudatetaan tämän asetuksen voimaan tullessa olleita kelpoisuusvaatimuksia. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 6 Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset Henkilö, joka täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaiset kirjaston ammatillisen henkilökunnan kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen 4 :n 1 momentissa mainittuja kelpoisuusvaatimuksia edellyttäviin virkoihin ja työsuhteisiin. Jos virkaan tai työsuhteeseen on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan vaadittu korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot, henkilö, joka täyttää nämä kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen 4 :n 2 momentissa mainitut kelpoisuusvaatimukset edellyttävään virkaan tai työsuhteeseen. Edellä 4 :n 2 momentissa tarkoitettu henkilö, joka on otettu virka- tai työsopimussuhteeseen ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on täyttänyt tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen kyseiseen virkaan tai työsuhteeseen.
11 7 Opintojen suorittamista koskeva siirtymäsäännös Henkilö, joka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on aloittanut opintonsa täyttääkseen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaiset kirjaston henkilökunnan kelpoisuusvaatimukset, saavuttaa kelpoisuuden tämän asetuksen mukaisiin virkoihin ja työsuhteisiin suorittamalla opintonsa vuoden 2001 loppuun mennessä. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998 Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari Ministeri Suvi-Anne Siimes
12 Liite 2 Kirjaston yksikköhinnan porrastaminen Kirjaston yksikköhinta määrätään muita kuntia 20 prosenttia korkeammaksi kunnissa, joiden asukastiheys on enintään kaksi ja kunnissa, jotka valtioneuvosto on saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 9 :n nojalla määrännyt saaristokunniksi sekä 10 prosenttia korkeammiksi kunnissa, joiden asukastiheys on yli kaksi, mutta enintään viisi. KIRJASTON YKSIKKÖHINNAT VUONNA 2008 Keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2008 on 52,06 asukasta kohti. Kunnan kirjaston yksikköhinta on pääsääntöisesti 51,25 Kunnissa, joissa on 20 % korotus, yksikköhinta on 61,50 Kunnissa, joissa on 10 % korotus, yksikköhinta on 56,37 Keskuskirjasto- ja maakuntakirjastokaupungeissa yksikköhinta on 51,25 + kirjastokohtainen neuvoteltu korotus LASKENNALLISEN VALTIONOSUUDEN MÄÄRÄYTYMINEN YLEISET KIRJASTOT VUONNA 2008 Keskimääräinen yksikköhinta 51.25 /asukas Esimerkki 10 000 as kunnasta: laskennallinen kunnan ja valtion osuus yhteensä, josta laskennallinen kunnan osuus laskennallinen valtion osuus, jonka valtio maksaa 512 500 10 000 as. x 51,25 (kirjaston yksikköhinta) = 512 500 302 500 58,11 %* x 52,06 (keskimääräinen yksikköhinta) = 30,25 10 000 as. x 30,25 = 302 500 210 000 512 500-302 500 = 210 000 Laskennallisella tarkoitetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain perusteella laskettua rahoitusta. * Laskennallinen kunnan osuus keskimääräisestä yksikköhinnasta (52,06 ) on rahoituslain mukaan 58,11 % vuosina 2008-2011. Prosentti voi muuttua nelivuosittain silloin, kun
13 yksikköhinta vahvistetaan todellisten kustannusten mukaan. Välivuosina indeksitarkistukset peruspalvelujen hintaindeksin mukaisesti. Laskennallisen valtionosuuden määräytymisen periaate on hyvä tietää. Ratkaisevinta on kuitenkin kunnan koko talous. Kunnan kirjastobudjetin perustelun tulee lähteä kirjastotoiminnan vaikuttavuudesta ja tärkeydestä.