H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o 1 2006-2007 ISSN 0781-4151 RYLA-koulutuksen ryhmätyöt menossa
HALSTARI Seloste 2006-2007 N:o 1 marraskuu 2006 Sisältö Sivu 3 Presidentin palsta 4 Nykyajan haasteet apteekille 6 Lohjan tenoripäivät 2006 8 Länsi-Uudenmaan ammatillinen koulukeskus 11 Lohjan sairaanhoitoalue ja sairaalan laajennus 15 Sairaankuljetus Lohjan alueella 17 Mestarintutkinnon merkitys ammatillisessa koulutuksessa 19 Intercity 22 Kartsa 25 Lohjanportin auto 28 Puhelin vai laajakaista tulevaisuuden liiketoimi 32 RYLA Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen Pentti Kuosmanen taitto, kuvat) 2 (päätoimittaja,
PRESIDENTIN PALSTA Yhtenä yhdistyselämän mielenkiintoisena kokemuksena on ollut alkanut rotarivuosi. Kuluvan vuoden tavoitteet ovat haasteelliset. Ohjelma on pyritty saamaan niin mielenkiintoiseksi, että kokouksista on suorastaan vaikea olla poissa. Näin saataneen kokousaktiivisuutta nostettua. Tärkein tavoite on jäsenmäärän kasvattaminen. Tarkoitus on saada kuluvana vuonna viisi uutta jäsentä klubiimme. Se puolestaan monipuolistaa ohjelmaa egoesitysten muodossa. Lisäyshaaste on kova, koska vielä emme ole saaneet yhtään uutta jäsentä. Useampi on toki kiikarissa. Miksi sitten jäsenlisäys on niin tärkeätä? Havahduin itse tilanteeseen kasatessani kuluvan vuoden hallitusta. Meillä oli siinä vaiheessa 41 jäsentä, joka toki korjaantui kevään myötä 44:een. Heistä 19 on vapautettu 85-säännön perusteella. Lisäksi 4 muuta jäsentä on hallituksen päätöksellä vapautettu kuluvaksi toimintavuodeksi. Jäljelle jäävien 21 pitäisi pyörittää toimintaa. Osa heistäkin on varsin usein työmatkojen vuoksi poissa. Väheksymättä vapautettujen osallistumista kokouksiin ja toimintaan yleensä on tulevaisuuden toiminnan takaamiseksi lähivuosina saatava 10-15 uutta jäsentä. Tavoitteena kolmen vuoden tähtäimellä pitää olla 60 jäsenen klubi. Kolmantena tavoitteena on Rotarytoiminnan julkisuuskuvan ja tunnettuuden parantaminen. Osin se aloitettiin jo viime kaudella jakamalla kolmen koulun (lukio, Laurea, ammattikoulu) oppilaille 100 euron stipendit. Tapaa on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa. Paikallisena projektina on tänä vuonna Katupalveluyhdistys Kartsa ry:n toiminnan tukeminen. Tarkoituksena on kustantaa päivystäjille uudet liivit. Kansainvälisenä projektina avustamme lääkäripankkia. Syksyn aikana olemme panostaneet yhdessä naapuriklubin kanssa nuorten kouluttamiseen. Piirin ensimmäinen RYLA-koulutus (Rotary Youth Leadership Award) järjestettiin lokakuussa Laurean tiloissa. Päävastuullisena toimi sisar Päivi Korhonen yhdessä Lohjannummen klubin edustajan Panu Ruosteen kanssa. Tilaisuus oli oikein onnistunut saadun palautteen perusteella. Ilmeisesti sarjaa tullaan jatkamaa ensi toimintavuonna. Neljä ensimmäistä kuukautta klubin ruorissa on ollut mielenkiintoista aikaa. Jään innolla odottamaan tulevia kuukausia ja ennen kaikkea tavoitteiden toteutumista mahdollisimman hyvin. Presidentti 3
NYKYAJAN HAASTEET APTEEKILLE Heinäkuun ensimmäisessä viikkokokouksessamme 13.7.2006 apteekkari Eeva Savela Lohja ykkösapteekista kertoi meille keskeisistä apteekin haasteista. Vaikutelmaksi jäi, että apteekin pito ei ole mitään herkkua nykyään. Maailma on kovasti muuttunut ja apteekki sekä apteekkari ovat viranomaissäännösten kahleissa. Ennen kaikkea apteekin kannattavuus oli puhujan suuri murheen aihe. Viranomaisten vaikutus tuntuu eniten lääketaksan ja apteekkimaksun muodossa. Apteekkien on noudatettava valtioneuvoston määräämää lääketaksan hinnoittelukaavaa. Siksi lääkkeen hinta on sama kaikissa Suomen apteekeissa. Vähittäishinta apteekissa muodostuu valtakunnallisesti käytössä olevan tukkuhinnan mukaan seuraavasti: Eeva Savela Lääketaksan lisäksi apteekkien talouteen vaikuttaa keskeisesti veronluonteinen apteekkimaksu, jonka yksityiset apteekit maksavat valtiolle. Yliopistoapteekit puolestaan maksavat apteekkimaksun omistajayliopistolleen. Apteekkimaksun suuruus perustuu liikevaihtoon ja se on progressiivinen (0 11 % liikevaihdosta). Maksu sisältyy lääkkeiden taksan mukaiseen lääkkeen hintaan. Apteekkimaksun perusteista johtuen samanhintaisesta lääkkeestä pieni apteekki saa vähän suuremman katteen kuin iso apteekki. Maksulla tasataan erikokoisten apteekkien kannattavuutta. Se 4
mahdollistaa pienten apteekkien toiminnan ja siten maankattavan apteekkiverkoston. Apteekkimaksu tuottaa valtiolle nykyisin noin 120 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkkinä Eeva Savela esitti keskivertoapteekin kuvan. Sen liikevaihto on n. kolme miljoonaa euroa. Se toimittaa keskimäärin 62 000 reseptiä vuodessa. Apteekkimaksu on noin 200 000 euroa (7 % liikevaihdosta). Tyypillisesti tällaisessa apteekissa on henkilökuntaa 11 henkeä (apteekkari, proviisori, viisi farmaseuttia ja neljä muuta työntekijää) Apteekkitoimintaa voi Suomessa harjoittaa vain Lääkelaitoksen myöntämällä apteekkiluvalla. Lääkelaitos julistaa apteekkiluvat haettaviksi sen mukaisesti, miten paljon apteekkeja tarvitaan. Lääkelaitos myöntää luvat hakijoiden ammatillisten ansioiden perusteella. Apteekkilupa päättyy apteekkarin täyttäessä 67 vuotta. Apteekkari on sekä ammatillisesti että taloudellisesti vastuussa apteekistaan. Apteekkeja ja sivuapteekkeja oli vuoden 2005 lopulla 799. Niissä työskenteli yhteensä yli 8300 henkilöä.(taulukot 1 ja 2). Suomalaisista liki 99 prosenttia asuu kunnassa, jossa on apteekki. Asukkaita apteekkia kohti on keskimäärin 6 500 Apteekkarilla voi olla kerrallaan korkeintaan yksi apteekkilupa ja kolme sivuapteekkilupaa. Sivuapteekki voidaan itsenäistää Lääkelaitoksen päätöksellä. Taulukko 1 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 31.12.2005 Apteekit 561 564 564 576 576 584 595 606 Sivuapteekit 97 108 126 135 173 204 201 193 Yhteensä 658 672 690 711 749 788 796 799 Taulukko 2 31.12.2001 31.12.2002 31.12.2003 31.12.2004 31.12.2005 Apteekkarit 584 578 576 580 584 Proviisorit 711 737 769 793 815 Farmaseutit Tekninen 3405 3339 3548 3659 3654 henkilökunta 2856 2949 3106 3284 3288 Yhteensä 7556 7603 7999 8316 8341 Millä apteekki voi sitten kilpailla nykytilanteessa? Eeva Savela korosti työntekijöiden hyvää koulutusta. Se luo mahdollisuudet hyvään lääkevalistukseen. Apteekkien kilpailutekijät muuttuvassa yhteiskunnassa voinee kiteyttää sanaan osaaminen, mikä merkitsee lääkkeisiin ja niiden käyttöön liittyvän palvelun korkeaa laatua. - pentti kuosmanen - 5
LOHJAN TENORIPÄIVÄT 2006 Pidimme klubikokouksemme Lohjan musiikkiopiston kamarimusiikkisalissa 3.8.2006. Paikalla oli parisenkymmentä veljeä ja seuralaista. Lohjan Tenoripäivien taiteellinen johtaja Jyrki Anttila oli lupautunut kertomaan meille tämän vuoden tapahtuman ohjelmasta ja sen taustoista. Tenorikilpailua ei tänä vuonna pidetä. Sen sijaan ohjelmassa on Merikantoa ja operettia. Torstain avajaiskonsertti on Jyrki Anttila omistettu Merikannolle. Jyrki Anttila vaikutti todella ihastuneen hänen musiikkiinsa. Toiseksi tähdeksi oli luvassa Johanna Rusanen. Perjantaina on vuorossa suuri gaalakonsertti. Siinä esitetään Mozartia, Verdiä ja Puccinia. Konsertin tähtisolistiksi on kiinnitetty amerikkalainen Kathleen Cassello. Lauantaina tenorit esiintyvät torilla. Sinne ovat tulossa Hannu Jurmu, Tiina Vahevaara, Aki Alamikkotervo, Mika Nisula, Jouni Kokora, Jyrki Anttila. Laulajia säestää veli Kimmo Leppälän johtama Arriba! big band. Luantai- ja sunnuntai-iltana on vuorossa kreivitär Marizan konserttiversio Laurentius-salissa hieman eri miehityksin. Alkujaan oli sovittu, että Jyrki Anttila esittää kokouksessa pari laulua ilman säestystä ikään kuin malliksi. Meitä potkaisi onni siten, että Anttilan ja hänen pianistinsa Liisa Pimiän aikatauluun sopi yhteiseksi harjoitteluajaksi ainoastaan torstai klo 18. Niinpä saimme kuulla kokonaisen konsertin. Jyrki Anttila lauloi Merikantoa ja tenorille sovitettuja pohjalaisia kansanlauluja. Kyllä siinä kelpasi nautiskella. Konsertin jälkeen Anttila kertoi hieman taustastaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Hän kertoi oppineensa kantapään kautta, että maltti on valttia. Ammattilaisuraa tavoittelevan laulajan pitää muistaa, että äänen on kestettävä eläkeikään saakka. Aivan kaikkiin tilaisuuksiin ei kannata tarttua ja turhaan kuormittaa ääntään liikaa. Anttila on aloittanut musiikkiopintonsa Oulussa. Kajaanissa hän valmistui opettajaksi. Sen jälkeen olikin vuorossa Sibeliusakatemia. Häntä koulutettiin aluksi baritoniksi. Tenoriksi Anttila on kypsynyt 6
myöhemmin. Hän kertoi pyrkimisestään Sibeliusakatemiaan. Korrepetiittorina pääsykoetta varten toimi juuri Liisa Pimiä. Jyrki Anttila lauloi jonkin ranskankielisen kappaleen ja uskoi kunnon pohjalaisena ääntämisen oleva kohdallaan. Siihen Pimiä oli todennut: Mene sinä vain laulamaan se koelaulusi. Sen jälkeen pannaan koko ääntäminen uusiksi. Olipa ainutlaatuinen kokous. Elämys oli aivan mahtava. -pentti kuosmanen- 7
LÄNSI-UUDENMAAN AMMATILLINEN KOULUTUSKESKUS Meillä oli ilo vierailla Harjulla Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen rehtorin Tapio Siukosen vieraana. Hän toimii samalla koko kuntayhtymän johtajana. Lohjalle rehtori Siukonen on päätynyt Forssan ja Huittisten ammatillisten oppilaitosten kautta. Kuudes vuosi on alkamassa. Kokoushuoneen seinällä oleviin muotokuviin viitaten Siukonen totesi edeltäjiensä Helge Virtasen ja Toivo Sippolan olleen vahvoja persoonia, jotka ovat voimakkaasti kehittäneet koulun toimintaa. Lohjan ammatillisella o p p i l a i t o k s e l l a on alkamassa 45. toimintavuosi. Koulu on perustettu 1961 ja siihen liitettiin Vihdin taideoppilaitos vuonna 2001. Jäsenkuntien asukaspohja on yhteensä 162 000 henkeä. Länsi- Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän omistajakunnat ovat Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Lohjan ammatillisen oppilaitoksen jäsenkunnat Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari ja Vihti. Suurimpien kuntayhtymäosuuksien omistajia ovat Lohjan kaupunki (36 004 asukasta) ja Vihdin kunta (24 954 asukasta). O m i s t a j a k u n t i e n alueella asuu kaiken kaikkiaan 159 266 asukasta. (läh- 8 de: Tilastokeskus 31.12.2003). Kuntayhtymä on suomenkielinen. Koulutustoiminta jakautuu kahtia
nuoriso- ja aikuiskoulutukseen (LUKK ja Innofocus), joilla kummallakin on oma rehtorinsa. Ylin päättävä elin on kuntayhtymäkokous, joka käytännössä siunaa toiminnan raamit. Yhteensä kuntayhtymän palveluksessa on n. 700 henkeä, joista n. 200 on opettajia. Rehtori Siukonen puhui oppimispoluista. Niitä on esimerkiksi työelämään suuntaavat, jatko-opintoihin suuntaavat, elämän hallintaan suuntautuvat (perustaitojen opiskelua) ja valmentava koulutus. Käytännön näkymisestä LUKK:n toiminnassa rehtori Siukonen mainitsi ravintolan, jota pyrittää ravintolakoulu. Autokorjaamo toimii autonasentajalinjan koulutuspaikkana. Rakennuslinja valmistaa puolestaan kaksi omakotitaloa myyntiin tämän vuoden aikana. Opiskelijamäärä, laskentapäivä 20.12.2003 Ammatilliseen koulutukseen haki viime vuonna yli 53 000 henkeä, joista koulutukseen pääsi 41 500. Eri aloille on tietysti erilainen kiinnostus. Muotialat vaihtelevat. Lohjalle hakeneiden suosikit käyvät esiin taulukosta. Siinä luku kertoo kuinka monta hakijaa on yhtä hyväksyttyä kohti. 9
Kiinnostus aloittain vuosina 2005-2006 (hakijaa/aloituspaikka) Teletekniikka 2.72 Viestintä 2.60 Hiukset 1.92 Rakennustekniikka 1.63 Kulttuuri 1.23 Autotekniikka 1.21 Ammattikoulun käyneet työllistyvät hyvin, vaikka kaikki eivät heti pääsekään omalle koulutusalalleen. EK:n 2005 tekemän työvoimatiedustelun mukaan tarvetta olisi erityisesti kuljetus-, jakelu- ja varastotyöntekijöille. Tähän vastaaminen on yksi ammattikoulutuksen haasteista. Ammattikoulutuksen haasteiksi rehtori Siukonen mainitsi koulutuksen työelämän tarpeisiin, nuorten tarpeisiin vastaaminen, osaava henkilöstö sekä riittävät kone- ja laiteinvestoinnit. Esimerkiksi kuluvana vuonna investointien määrä on yhden miljoonan luokkaa. Esitys loi kattavan kuvan ammattikoulutuksen nykytilasta LUKK:n kattamalla koulutussektorilla. - pentti kuosmanen - 10
LOHJAN SAIRAANHOITOLAUE JA SAIRAALAN LAAJENNUS Naapuriklubin kanssa olimme kiinnostuneita Lohjan sairaanhoitoalueen tilasta ja sairaalan laajennusprojektista. Uteliaisuuteemme suhtauduttiin suopeasti. Hallintojohtaja Eero Mämmelän sekä sairaanhoitoalueen johtajan Raimo Kekkosen kanssa sovimme ohjelmasta. Kuutisenkymmentä klubien jäsentä oli paikalla seuralaisineen 17.8.2006 klo 18 sairaalan ruokasalissa. Raimo Kekkonen aloitti Raimo Kekkonen kertomalla sairaanhoitoalueesta ja sen tulevaisuuden näkymistä. Sairaanhoitoalueen kunnat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi- Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti omaavat noin 85 000 hengen asukaspohjan. Alueen kasvu on ollut viime vuosina valtakunnan kolmanneksi nopeinta. Koska kasvu näyttää jatkuvan voimakkaana, on tulevaisuuteen syytä varautua ajoissa (taulukko). Lohjan sairaanhoitoalueen väestökehitys Kunta 2003 2005 2010 2015 2020 2030 Karjalohja 1 494 1 545 1 654 1 736 1 802 1 900 Karkkila 8 764 8 763 8 777 8 821 8 906 9 017 Lohja 36 004 36 616 38 002 39 195 40 251 41 540 Nummi-Pusula 5 937 6 009 6 167 6 312 6 468 6 688 Sammatti 1 239 1 260 1 300 1 339 1 377 1 424 Siuntio 5 158 5 261 5 481 5 655 5 806 5 994 Vihti 24 954 25 582 27 010 28 202 29 254 30 553 Yhteensä 83 550 85 036 88 391 91 260 93 864 97 116 Lähde: Tilastokeskus Rakenteilla oleva laajennusosa vastaa näihin tarpeisiin. Uudisrakennukseen tulevat päiväkirurgian yksiköt ajanmukaisiin 11
Eero Mämmelä tiloihin. Sinne sijoittuu myös terveyskeskusten yhteinen päivystysyksikkö sekä Lohjan terveyskeskuksen 30-paikkainen vuodeosasto. Lisäksi tiloihin mahtuu dialyysiyksikkö, jonka tarve on huutava. Nyt Lohjan alueen potilaat käyvät hoidossa joko Hyvinkäällä tai Helsingissä HYKSissä. Ideana terveyskeskuspäivystyksen toimiminen virkaajan ulkopuolella sairaalakiinteistössä on akuuttitilanteessa palvelujen saanti samassa rakennuksessa vaivasta riippumatta. Terveyskeskuspäivystystä tukee 12-paikkainen valvontaosasto, jolle seurantaa vaativat potilaat voidaan ottaa tarkkailuun. Päihdehoitoyksikön perustamiselle on suuri tarve. Päihderiippuvuus on alati voimakkaasti kasvava ongelma päivystyksessä. Helpoin tapa vähentää painetta on Raimo Kekkosen mukaan nostaa viinan hintaa, koska tilanne paheni selvästi alkoholiveron laskemisen jälkeen. Laajennussuunnitelma sattui ajallisesti sopivaan hetkeen. Se käynnistyi vuonne 2002, jolloin hanke otettiin HUS:in budjettiin. HUS-kiinteistöt tulivat mukaan projektiin seuraavana vuonna rakennuttajan ominaisuudessa. Laajennuksen on suunnitellut lähinnä ulkomailla mainetta niittänyt Arkkitehtitoimisto AW2 (Matti Anttila, Kyösti Meinilä) yhteistyökumppaninaan Lohjalainen arkkitehti Jalo Läspä. Tämä on arkkitehtitoimiston ensimmäinen suuri sairaalaprojekti Suomessa. Pääurakoitsijaksi valittiin Hartela Oy. Seuraavaksi on tavoitteena saada Paloniemen psykiatriset toiminnot samalle tontille. Tilaa siihen on kuntien omistamalla tontilla. Eero Mämmelä kertoi meille vastuullaan olevista ei-lääkinnällisistä tukitoiminnoista. Vuonna 1979 valmistuneen sairaalan pinta-ala on 25 000 m2 ja nyt valmistuvan laajennuksen koko 9565 m2. Laajennuksen kustannusarvio on 23,8 miljoonaa euroa. HUS-kuntayhtymä rahoittaa ja rakennuttaa sen itselleen. Terveyskeskuskunnilta peritään vuokraa niiden käyttöön tulevasta osasta rakennusta. HUS tarjoaa kaikki tarvittavat palvelut myös terveyskeskuksen osastolle. Sairaanhoitoalueen pitkän aikavälin investointisuunnitelmissa on pyritty toimintojen tehostamiseen. Lähes kaikki vuodeosastot 12
on korjattu. Parhaillaan ravintokeskuksen uudistaminen on valmistumassa. Periaatteena on käyttää puolet vuosittaisista poistoista uusintainvestointeihin. Lohjan sairaanhoitoalueen vuotuiset kokonaistoimintamenot ovat n. 47 miljoonaa euroa, josta mm. kiinteistön poistot ovat 2,7 miljoonaa ja kiinteistömenot 3,1 miljoonaa euroa. Laajennuksen vaikutus hoidon päiväkustannuksiin on noin 1,7 prosenttia. On nähtävissä, että kiinteistö- ja laitetekniikan osuus toimintamenoissa tulee kasvamaan. Tekninen johtaja Koivisto kertoi omassa osuudessaan laitteistoon investoitavan vuosittain noin 1 miljoonan verran. Jatkuva uudistaminen on tarpeen, koska tekniikka vanhenee 15 vuodessa. Teknistä henkilöstöä on sairaalassa 20 henkeä. Tällä työvoimalla pystytään hoitamaan 60 prosenttia kaikesta kunnossapidosta. Loppuosa ostetaan. Noin 4000 laitetta on sairaalassa ylläpidettävänä. Niistä puolet hoidetaan omin voimin. Talossa on noin 40 ilmanvaihtokonetta hoitamassa ilman jäähdytystä, lämmitystä, kostutusta ja suodatusta. Lisäksi sairaalassa on yli 2000 kaasunjakopistettä. Katkeamatonta sähkönsyöttöä varten on käytettävissä neljä dieselgeneraattoria, joiden yhteinen teho on 1000 kilowattia. Laajennuksen myötä joudutaan osa laitteistoista yhteensopivuuden vuoksi uusimaan. Onneksi höyrykattilalaitos on tehty alun pe- 13
rin riittävän suureksi palvelemaan myös sairaalan laajennusosaa. Tulevaisuuden haasteina tekninen johtaja Koivisto näkee tarpeen toiminnan tehostamisen sekä ostopalvelujen lisäämisen. Lopuksi Pekka Ekström tarkasteli laajennusprojektia rakennuttajan kannalta ja kävi läpi koko suunnittelun eri vaiheineen. Siihen sisältyi mm. urakkakilpailu ja urakkaneuvottelut sekä sopimusten laadinta. Loppuvaiheessa tulevat vielä koekäytöt ja toimintakokeet. Laajennusosan vastaanottopäiväksi on sovittu 17.11.2006. Lopuksi osallistujilla oli mahdollisuus kiertokäyntiin laajennusosassa. Oli mielenkiintoista nähdä se putkien ja johtojen määrä, joka sairaalassa tarvitaan. Samoin mielenkiintoa herättivät leikkauksen valmistelusali ja heräämö. Kumpikin tila on avara ja suurista ikkunoista on näkymä suoraan harjun luontoon. - pentti kuosmanen - 14
SAIRAANKULJETUS LOHJAN ALUEELLA Viikkoesitelmä alkoi klubimme kokouskessa 24.8.2006 varsin vauhdikkaasti, kun yksikön päällikkö Janne Veijalainen pyyhkäisi täydessä valmiusvarustuksessa sisään parinsa Lennun kanssa. Janne kertoi olleensa mukana sairaankuljetuksessa siitä asti kun kortin sai eli noin18,5 vuotta. Perheyrityksen osakkeista myytiin pääosa, kun Jannen isä jäi eläkkeelle pari vuotta sitten. Nykyään pääomistaja on Korsisaari Oy. Lohjan yksikössä on töissä yhteensä 22 henkilöä. Yrityksen toimitilat ovat nykyisin Ratakadun varrelle Onnisen tukkuliikkeen talossa. Paikka on liikenteellisesti otollinen, koska siitä pääsee nopeasti mihin suuntaan aluetta tahansa. Tilaa on yrityksen käytössään noin 120 neliötä. Vain autokatokset puuttuvat toistaiseksi. Syynä on kaavakysymys. Selvisi, että Lohjan terveyskeskus päättää s a i r a a n k u l j e t u k s e n Janne Veijalainen valmiustilasta alueellaan. Lohjalla on päivisin liikkeellä kolme sairasautoa ja yöllä kaksi. Näistä toinen on välittömästi lähtövalmis ja toinen 15 minuutin valmiudessa. Uuden hätäkeskuksen myötä toimintatapa ja miehitys ovat kokeneet suuren muutoksen. Tehtävät jaotellaan eri luokkiin A:sta D:hen. D-luokka: Potilas on tavoitettava 1-2 tunnissa C-luokka: Potilas on tavoitettava 20 minuutissa B-luokka: Kiireellinen 15
A-luokka: Kiireellinen. Hälytetään myös Medi-Heli Muutoksen myötä tilanne huononi jossain määrin Jannen käsityksen mukaan. Aikaisemmin autossa piti olla aina mukana suonen sisäisten lääkkeiden antoon oikeutettu henkilö. Nykyään siirtokuljetuksia tekevän miehistö ei tätä vaatimusta tarvitse täyttää. Jos potilaan tila ei edellytä sairasautokuljetusta tilaa ambulanssimiehistö taksin tai omaiset hoitamaan kuljetuksen. Tällä säästetään kustannuksia ja vapautetaan ambulanssi seuraavaan lähtöön. Jos potilas on saanut haavan, joka hoituu siteillä, eikä kuljetusta tarvita, maksaa kulut terveyskeskus. Pääasiallinen maksaja on KELA. Seuraavaksi tulevat Lohjan terveyskeskus, vakuutusyhtiöt ja asiakkaat. Kelan kustantaessa kulut jää hoidettavan omavastuuosuudeksi 9,25 euroa. Aiemmin sairaankuljettajan koulutukseksi riitti Ensiapukurssi III. Nykyään siihen vaaditaan sairaanhoitajan tai ensihoitajan tai HUS: n ARKADA-koulutus. Tutkinto on päivitettävä vuosittain, koska lääkityksessä ja lääkkeissä tapahtuu koko ajan muutoksia. Kuvaavaa on, että ulkona odottavassa ambulanssissa on yli 40 erilaista suonen sisäisesti annettavaa lääkeainetta. Työpari-ihanteena Janne piti nais-mies miehitystä, koska etenkin naisten tutkimiseen nainen soveltuu mainiosti. Miehille käy kuka vain. Miehistä voimaa saatetaan tarvita kohdattaessa mielenterveyspotilaita tai väkivaltaisia henkilöitä. Sairaankuljetuksen lisäksi yrityksellä on turvapuhelinpalvelu. Niistä 10noin 100 on terveyskeskuksen ja noin 100 Lohjan sairaankuljetuksen omistuksessa. Hiita-hankkeen myötä Janne odottaa palvelujen kilpailuttamista. Siinä suhteessa hän uskoi edustamansa yrityksen olevan vahva kilpailija. Parivaljakon lähtö oli yhtä vauhdikas kuin tulokin. Yksikkö sai B-luokan hälytyksen Routiolle. Palokunta oli kuulemma lähetetty tukemaan toimintaa. Olipa autenttinen esitys. - pentti kuosmanen - 16
MESTARIN TUTKINNON MERKITYS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Meillä oli ilo saada vieraaksemme puuseppä Ari Toivonen, entinen klubimme jäsen, kokoukseemme elokuun viimeisenä päivänä. Ari suoritti viime kesänä puuseppämestarin tutkinnon. Siksi oli mielenkiintoista kuulla hänen kokemuksiaan tutkinnon eri vaiheista. Kisällin (ammattitutkinto) ja mestarin tutkinnon Siltä pohjalta Ari kuvasi, miten alalla kuin alalla asia hoituu. Rakenne on periaatteessa sama. Tutkintoon sisältyy hyvin monia osia. Tässäkin tapauksessa piti osoittaa taidot mm. pneumatiikassa, hydrauliikassa, yrittäjätietoudessa ja opetustaidossa. Tutkinto edellytti kaikkiaan kolmen eri näyttötyön tekemistä. Ensimmäinen työ oli pyöreä pöytä, jossa oli alaspäin kapenevat jalat. Seuraavaksi Arin piti rakentaa sivulta aukeava CD hyllykkö. Puuseppämestari ja lopputyö Lopputyö on viimeinen etappi mestarin tutkintoon. Se joko hyväksytään tai hylätään. Työn valmistelu alkaa alustavalla työpiirustuksella, joka lautakunnan täytyy hyväksyä. Ari kertoi testanneensa suunnittelemiensa tuolien yksinkertaisempaa versiota. Palautteena tuli kuitenkin vaatimus jalkojen kaartumisesta sekä taakse että sivulle. Kun lopulliset piirustukset oli hyväksytty, pääsi kokelas valmistelemaan näyttötyötään. Siihen annettiin noin viikko aikaa. Ari valitsi tuolin kohteekseen. Lautakunta totesi kuitenkin niitä tarvittavan kaksi, jotta työstön toistettavuus voitaisiin todeta tuoleja vertailemalla. Yksi työhön liittyvistä ideoista oli piirustuksen tietojen siirto kolmiulotteiselle työstökoneelle. Siihen meni kuulemma tuskastuttavan paljon aikaa. Tuskaisen vääntämisen jälkeen se kuitenkin on- 17
Klubilaisia kuuntelemassa puseppä Toivosen esitystä mestarin tutkinnosta ja sen vaatimuksista nistui. Näyttötyön tekemiseen varattiin viikko. Perjantaina puolen päivän jälkeen piti töiden olla esittelykunnossa. Ari totesi tekemiensä tuolien selkänojien olevan huonosti istutettuja. Siksi hän sai viikon lisäaikaa ja vaatimuksena oli tehdä kaksi vaatimukset täyttävää tuolia lisää. Se onnistui ja mestarin paperit tulivat kesäkuussa. Alkujaan urakkaan ryhtyi seitsemän innokasta puualan ammattilaista. Hyväksytysti tutkinnon suoritti tällä kertaa kaksi henkilöä. Ari pohti myös miksi urakkaan piti ryhtyä. Alun perin tavoitteena oli saada mestarin tutkintoon oikeuttavien näyttöjen vastaanotto ja hyväksymisoikeus. Hän vetosi myös tämän vuoden RI:n presidentin tunnuslauseeseen Näytä tietä. Ylläpitämällä ja kehittämällä omaa ammattitaitoaan opettajalla on mahdollisuus kouluttaa opiskelijoista entistä valmiimpia alansa osaajia, joihin teollisuus voi olla tyytyväinen. -pentti kuosmanen- 18
INERCITY LOHJAN KALKKIKAIVOKSESSA Tiistaina 5.9.06 kokoontui noin 80 läntisen Uudenmaan Rotaria ja seuralaista Lohjan kaivosmuseon Tytyrisaliin pitämään Intercity-kokousta. Ruokatarjoilusta huolehti Lohjan juhlaserviisi luotettuun tapaansa. Tilaisuuden avasi Lohjannummen Rotaryklubin presidentti Heimo Rahikka ja juhlaesitelmän piti tutkija Torsti Salonen. Aiheena oli Salosella läntisen Uudenmaan kaivosteollisuus. Hän oli muuttanut otsikon muotoon Kaivosteollisuus Lohjan seudulla. Syynä oli se, että juuri Lohjan seudulla on ollut eniten ja merkittävintä kaivostoimintaa 1500- luvulta lähtien. Vuonna 1542 Laamanni Erik Fleming Heimo Rahikka aloitti rautamalmin louhintatyöt Lohjan Ojamolla. Rautakaivoksen malmia jalostamaan perustettiin Mustion ruukki vuonna 1556. Usko Ojamon malmiin ja sen riittävyyteen oli niin vahva, että lisäksi perustettiin muitakin ruukkeja: Antskog, Billnäs ja Fiskars. Ajan myötä tuotanto ei kuitenkaan riittänyt, vaan malmia tuotiin Ruotsin puolelta etenkin Tukholman edustalla olevasta Utösta. Louhintatekniikka oli 1500 ja 1600-luvulla varsin alkeellista. Kaivoksen pohjalla poltettiin puuta. Kuuman pohjan päälle kaadettiin kylmää vettä, mikä rikkoi kalliota. Siitä irrotettiin käsipelillä kivet masuunissa jalostettavaksi. Tuolla pelillä vuosituotanto oli noin 150 tonnia eli vajaa kolme nykyistä rekka-autokuormaa. Olosuhteet kaivoksessa olivat hankalat. Savu ja häkä aiheuttivat huonoa oloa ja tajunnan menetyksiä. Jossain vaiheessa havaittiin, että kunnon annos viinaa nautittuna ennen kaivokseen menoa mah- 19
dollisti pidemmän työrupeaman kuin selvin päin. Niinpä noin kolmen desilitran viina-annos oli kumottava kurkkuun ennen töiden alkua. Se oli tietysti terveydelle vaarallista. Toisaalta seurauksena oli rähinöitä, minkä vuoksi alueella tarvittiin oma karsseri. Ojamon kaivoksen tuotanto päättyi onnettomuuteen. Kun kaivaminen oli edennyt järven alle, ryöpsähti vesi kaivokseen. Silloisella Torsti Salonen pumppaustekniikalla ei kaivosta saatu tyhjäksi. Se onnistui vasta 1800-luvulla, jolloin tuotanto pääsi jatkumaan. Sillä välin oli Lohjan ympäristöstä löydetty useita pieniä malmioita (16), joissa oli kaivostoimintaa. Niiden tuotanto jatkui aina 1860- luvulle asti. Kiskon Orijärven kuparikaivos ei ole aivan läntistä Uuttamaata, mutta sen malmilla on ollut kuitenkin suuri merkitys Lohjan ympäristön ruukkien toimintaan. Kalkkia kaivetaan tänäkin päivänä Lohjalla. Nykyisen Pohjolanmäellä oli ennen lukion rakentamista jäljellä kuoppia merkkinä talonpoikien harrastamasta kalkinpoltosta. Myös Pusulassa on ollut vastaavaa toimintaa. Nykyaikainen vuorityö Lohjalla alkoi 1897, kun kallioperän teollinen hyödyntäminen aloitettiin. Särkisalolainen merikapteeni Karl Forström perusti tuolloin kalkinpolttolaitoksen. Siitä kasvoi yksi maamme suurimmista yrityksistä, Oy Lohja Ab. Toiminta aloitettiin Tytyrin avokaivoksessa. Aloittamista hidasti kirkko, koska maa oli seurakunnan omistuksessa. Kun vuokra alkoi tuntua liian suurelta siirrettiin louhinnan painopiste Ojamolle. Tehdas osti Haikarin kalkkiesiintymän alueen vuonna 1924. Kiveä louhittiin vuodesta 1928 lähtien kalkkitehtaan tarpeisiin. 20
Lohjan Kalkkitehdas Oy rakennutti vuosina 1927-28 kapearaiteisen rautatien Ojamon kalkkikivilouhokselta Virkkalan kalkki- ja sementtitehtaalle kiven kuljetusta varten. Junissa matkusti myös yhtiön henkilökuntaa. Rautatie kulki nykyisen Kalkkitien kohdalla. Sen käyttö lopetettiin vuonna 1970. Tytyrissä siirryttiin maan alle osittain 1947, jolloin 110 metrin tasolle rakennettuun murskaamoon pudotettiin avolouhoksesta louhitut kivenjärkäleet murskattavaksi. Kokonaan maanalaiseen toimintaa siirryttiin 1956. Tänään Tytyrissä porataan ja ammutaan 350 metrin syvyydessä. Järven ja osin kaupungin alueiden alla risteilevän käytäväverkoston yhteispituus on yli 60 kilometriä. Nykyään työtä tehdään yhdessä vuorossa. Tuotanto on taas lisääntymään päin. Kaivoksen vieressä on toiminnassa kaksi kalkkiuunia. Tuotteet menevät hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Niitä käyttää maatalous, teollisuus etenkin paperiteollisuus, vedenpuhdistus jne. Torsti Salosen esitys oli mielenkiintoinen ja elävä. Se kirvoitti yleisöstä runsaasti kysymyksiä ja muutaman asiaa valaisevan kommentin. -pentti kuosmanen- 21
KATUPALVELUYHDISTYS KARTSA RY Katupalveluyhdistys Kartsa ry: n puheenjohtaja Anu Saha puhui meille harrastuksestaan 14.9.2006. Yhdistys on aloittanut toimintansa 1987 eli toiminut jo 19 vuotta. Toiminta alkoi Lohjan kaupungin ja Lohjan seurakunnan yhteistyönä. Toiminnan ympäriltä perustettiin yhdistys 12.12.2001. Kartsa on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys. Sen suurimmat tukijat ovat Toiminna alkuun panneet Lohjan kaupunki ja Lohjan seurakunta. Anu Saha Jäsenmaksua peritään tänä vuonna varisnaisilta jäseniltä 5 ja kannatushenkilöjäseneltä 15. Kannatusyhteisöjäsenten vuosimaksu riippuu yhteisön jäsenten määrästä: 1-9 henkilön Jäsenet 2006 yhteisö 50, 10-99 henkilön yhteisö 100 ja yli 100 henkilöä yhteisössä 200. Varsinaisia jäseniä 38 Kannatushenkilöjäseniä 27 Kannatusyhteisöjäseniä 11 Kunniajäseniä 2 Vapaaehtoinen päivystäjä on aina varsinainen jäsen. Hänen täytyy olla täytyy olla 18-vuotta täyttänyt, Kartsakoulutuksen käynyt, vaitiolovelvollinen, turvallinen aikuinen kadulla. Kartsan päivystäjä ei mene tappeluihin väliin fyysisesti vaan olemalla läsnä ja ääntä käyttämällä. Kartsan jäsenyys edellyttää päivystämistä vähintään kerran vuodessa. Kartsan tavoitteet ovat: turvallisuus, kasvun tukeminen, vanhemmuuden tukeminen, vapaaehtoisten työn mielekkyyden ja jaksamisen ylläpitäminen. Kartsa tekee ennaltaehkäisevää nuorisotyötä kohtaamalla nuoret heidän omassa elinympäristössään heidän vapaa-ajallaan. Kartsa 22
tekee etsivää nuorisotyötä ja pyrkii huomioimaan myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Kartsa tekee yhteistyötä muiden nuorten parissa toimivien tahojen kanssa (hoitoonohjaus). Pyrkimyksenä on tukea vanhempia nuorten kasvatustyössä. Jaetaan informaatiota nuoria koskevista asioista (teemat, vanhempainillat). Tärkeintä on päivystäminen kadulla ja nuorisotapahtumissa perjantaisin ja juhlapyhien aattoina. Toimintaan kuuluu keskustelu nuorten kanssa. Autolla pyritään kiertämään koko Lohjan alue. Mutta toiminta keskitetään sinne, missä nuoret ovat. Työntekijöitä valmistellaan kierrokselle antamalla keskustelunaiheiksi erilaisia teemoja. Kartsan teema keväällä 2006 on ollut Tulevaisuuden suunnitelmat kuten jatko-opinnot ja kesätyöt. Kesän teema oli Omilla valinnoilla on väliä, joka sisältää aiheita päihteiden käyttö, seksi (kondomi-kampanja). Syksyllä kampanjoidaan teemalla Kaveria ei jätetä. Siinä käsitellään aiheita, miksi ja miten kaverista pidetään huolta ja miten kavereita kohdellaan. Liian päihtyneet nuoret toimitetaan ensisijaisesti kotiin, tarvittaessa sairaalaan. Heidän vanhempiinsa otetaan yhteyttä ja heille tarjotaan keskusteluapua. Tarvittaessa humalainen lapsi viedään kotiin sellaisenaan mitenkään siistimättä. Tarvittaessa Kartsa on yhteydessä muihin viranomaisiin kuten poliisi ja sosiaalitoimeen. Anun mukaan Kartsa tekee eniten huostaanottoon johtavia ilmoituksia. Suuri ongelma on pienen porukan tolkuton juominen. Muut huumausaineet kuuluvat myös kuvaan. Väärinkäyttäjät jakaantuvat omiin porukoihinsa. Yhdellä on viina ja toisella vaikkapa marihuana. Tavallisen nuoren kannattaa välttää näitä porukoita. Siellä voi saada vahingossa selkäänsä pahemman kerran. Nuorten nukkumaanmeno tai ainakin kotiutumisajoista Anu on vankasti sitä mieltä, että ennen iltayhtätoista pitäisi nuorten olla jo kotona. Viimeistään silloin alkaa meno mennä rajuksi kaupungilla. 23
Tilastovertailua 2005 2006 (19.8.) Kontaktit nuoriin 3097 3820 Puututtu tappeluun 63 59 Annettu ensiapua 100 109 Viety kotiin syy: humala 5 tyttöä, 5 poikaa 10 11 4 tyttöä, 7 poikaa Vanhemmat 4 11 hakeneet Syy: humala 2 tyttöä, 2 4 tyttöä, 7 poikaa poikaa Viety sairaalaan 6 humala tai 3 pahoinpitely pahoinpitely Soitettu apua 18 poliisi 18 poliisi 1 ambulanssi 4 ambulanssi Täysi-ikäiset 4 poliisi 1 poliisi 7 tappeluita, ea, sairaalaan, kotiin 1 ambulanssi 12 tappeluita, ea, kotiin Anun esitys pani taas kerran miettimään nyky yhteiskunnan tapaa huolehtia nuorista. Siinä Kartsa korjaa osaltaan yhteiskunnan rakenteiden ja arvojen vääristymää sekä vanhempien osin epäonnistunutta kasvatustyötä. - pentti kuosmanen - 24
AUTOKAUPPAA LOHJALAISITTAIN LOHJANPORTIN AUTO Volvo, Renault, Skoda ja Mitsubisi ovat Lohjanportin auton edustamia merkkejä. Näistä ja ennen kaikkea Volvosta meitä valisti toimitusjohtaja Juha Keskinen. Runsaalle osanottajajoukolle tarjoiltiin tiedon lisäksi erinomaiset voileivät kahvin tai teen kera. Siinä yhteydessä toimitusjohtaja totesi kahvion olevan siitä erikoinen, että kyseessä ei ole ulkoistettu palvelu. Yhtenä selityksenä on se, että kahvio toimii myös työpaikkaruokalana ja henkilökunnalla on ruokaetu. Lohjalla eri automerkkien edustukset ovat mielenkiintoisesti jakautuneet. Vaikka Volvo on Fordin omistuksessa, sitä ei myy Ford-liike eikä Lohjanportin auto Fordia. Skoda puolestaan on VW-konsernin tuote, mutta se on Lohjanportin auton edustuksessa. Toisaalta Volvon ja Renaultin yhteinen maahantuonti on lopetettu. Renault on perustanut yhteispohjoismaisen maahantuontiyrityksen. Lohjanportin auto on kasvanut hurjasti vuodesta 1998. Silloin henkilöstöä oli 22 ja 2006 alussa 49. Automyyjiä on 6 + 1. Toimitusjohtaja katsoo kuuluvansa edelleen automyyjiin. Asentajia on yhteensä 33. Keskisen mukaan huoltohenkilöstön saaminen on nykyään vaikeaa. Parhaillaankin on haku päällä. Tammisaaren liikkeen vahvuus on puolestaan 26 henkeä. Tammisaaren erikoisuutena on Lohjaan verrattuna Ford-edustus. Nykyautoissa esiintyy erittäin vähän mekaanisia vikoja. Sähköongelmat sen sijaan ovat tavallisia ja hyvin harmillisia. Esimerkkinä Juha Keskinen kertoi autosta, jonka takaikkuna laskeutui ala-asentoon aina, kun radio kytkettiin päälle. Syyksi osoittautui ohjelmointivirhe, joka lopulta oli suhteellisen helppo korjata. 25 Juha Keskinen
Kuvaavaa nykytoiminnalle oli myymälän valoisa sinivalkoinen ilme. Se on päämiehen määräämä ja kuvastaa kuulemma Skandinaavista y l e l l i s y y t t ä. Mainonta on hyvin keskitetysti ohjattua. Lisäksi liike voi itse päättää mainostaa kampanjoitten lisäksi. Silloinkin päämiehen valmiita pohjia on syytä käyttää. Juha Keskinen mainitsi muutaman sanan vaihtoautokaupasta. Vaihtoautovarastosta hän totesi: Se on elämän ja kuoleman kysymys. Uudet autot ovat nyt halvempia kuin ennen ja vaihtoautovarastot kasvavat. Käsite vaihtosuhde vilahti puheessa. Uuden auton ostaja vaihtaa yleensä vanhan auton ja kuvittelee, että se vain jää kauppiaalle. Kyseinen vaihtoauto menee kaupaksi taas jollekin asiakkaalle, joka puolestaan saattaa tarjota omaa vanhaa autoaan vaihdossa. Näin alkuperäinen vaihtoauto saattaa synnyttää monen vaihdon ketjun. 26
Saksantuonneista oli myös keskustelua. Keskinen kertoi liikkeen tuoneen kokeeksi kaksi autoa. Toinen oli kaikin puolin kunnossa ja meni hyvin kaupaksi. Sen sijaan toisen Volvon kanssa oli runsaasti ongelmia. Suureks vaikeudeksi Keskinen määritteli usein vaillinaisen dokumentaation. Auton historaan jää näin epäselviä kohtia. Saksasta tultujen käytettyjen autojen vaihtoarvo on osoittautunut myös matalammaksi, kuin maahantuojan uutena tuomien samanikäisten henkilöautojen. Pienen utelun jälkeen toimitusjohtaja Keskinen myönsi, että liiketoiminnan kannattavin osa on kuitenkin korjaamotoiminta. Myös lisätarvikkeet myydään hyvällä katteella. Lopuksi meille esiteltiin myyjien käyttämä tilaussovellus. Sen avulla voi valita haluamansa mallin ja koota siihen mieleisen varustepaketin. Kun tilaus sitten lähtee tehtaalle, voi myyjä seurata prosessin kulkua reaaliajassa. Vierailu kokosi yli kaksikymmentä jäsentämme kuulemaan esitystä, jonka perusteella saimme hyvän kuvan Lohjanportinauton toiminnasta. - pentti kuosmanen - 27
PUHELIN VAI LAAJAKAISTA - TULEVAISUUDEN LIIKETOIMI Kokouksessamme 28 syyskuuta 2006 palvelupäällikkö Timo Holma kertoi meille Lohjan Puhelin Oy:n kuulumisia. Alueellisena puhelinyhtiönä se kuuluu Finnet ketjuun. Toimalue on perinteisesti Lohja ympäristöineen. Vastuut laajakaistan ja mobiilitekniikan osalta alkavat Lohjan alueelta ja jatkuvat aina valtatie kolmoselle asti. Perinteisesti Lohjan puhelin on tarjonnut alueellaan lankaliittymiä. Kyseessä on piirikytkentäinen yhteys eli yhteys on koko ajan kahden puhujan välillä. Nimensä mukaisesti ne on tarkoitettu puheen siirtämiseen kahden pisteen välillä. Puhelinlinjaa voidaan käyttää myös tiedonsiirtoon modeemilla. Nykymittapuun mukaan yhteys on hidas. Piirikytkentäisen yhteyden veloitus perustuu yhteysaikaan eli puhelun kestoon Laajakaistalla tarkoitetaan tietoliikenneyhteyttä, joka mahdollistaa tietoverkoissa olevan tiedon nopean ja vaivattoman käytön (Viestintävirasto). Laajakaistayhteyden nopeus on vähintään 256 kb/s. Tietoa siirretään ykkösinä ja nollina. Tietty määrä näitä paketoidaan ns. kehykseen, joka puolestaan pitää sisällään mm. osoitetiedon siitä, mihin paketti on matkalla. Yhteys on pakettikytkentäinen eli tietoa siirretään pala kerrallaan muun tietoliikenteen seassa. Puheen siirto pakettikytkentäisessä verkossa asettaa toiminnalle omia vaatimuksiaan. Kun puhe muokataan ykkösiksi ja nolliksi, on pakettien viiveetön eteneminen tärkeää. Jos paketit hidastelevat matkalla, kuulostaa puhe katko- 28
Liittymää 25000 20000 Lohjan Puhelimen liittymäkehitys 2004-2006 15000 10000 Puhelinliittymä Kaapeli TV Laajakaista 5000 0 tammi.04 huhti.04 heinä.04 loka.04 tammi.05 huhti.05 heinä.05 Aika loka.05 tammi.06 huhti.06 heinä.06 naiselta ja on joskus mahdotonta ymmärtää. Puheliikennepakettien priorisointi takaa hyvän puheen laadun. Esitelmöitsijä kertoi Lohjan Puhelimen pystyvän tarjoamaan tämän palvelun koko valtakunnan alueella. Valtakunnallisesti lankapuhelinliittymien määrä on laskenut ja matkapuhelinliittymien noussut. Vuodesta 1999 viime vuoteen oli kiinteiden liittymien määrä laskenut vajaasta kolmesta miljoonasta hieman päälle kahden miljoonan. Lohjan puhelimen alueella kiinteiden puhelinliittymien määrän lasku on ollut kuitenkin hitaampaa kuin muualla maassa. Lisäksi laajakaistan käyttäjämäärä on ollut kovasti kasvussa. Siinä vanhaa lankaverkkoa voidaan hyödyntää uudella tavalla. Valtakunnallisena tavoitteena on kattaa valtaosa suomalaisista kodeista laajakaistayhteydellä. Viime vuoden syyskuussa maassamme oli 1,2 miljoonaa kotia joissa oli laajakaistaliittymä joko ADSL-tai kaapeliyhteys. Laajakaista tekee mahdolliseksi suurempien tietosisältöjen ja vaativampien palveluiden käyttämisen tietoliikenneverkossa. Laajakaista itsessään on vain yhteys. Ilman palveluita on vaikea hyödyntää nopeaa tietoliikenneyhteyttä. Mitä palveluja suomalaiset sitten käyttävät? Siitä kertoo oheinen taulukko. Esitelmöitsijä pohti lopuksi laajakaistan tulevaisuutta kysyen 29
mitä palveluita laajakaista tarjoaa tulevaisuudessa ja millainen sen tekninen rakenne on. Palveluita voisivat olla: VoIP, Puhetta ip-verkon yli eli laajakaistaa käyttäen IPTV, televisiokanavia laajakaistan yli VoD, videovuokrausta laajakaistan yli Jaettu olohuone Voidaan jakaa kuvia, musiikkia, videoita, keskusteluja yms. kutsuttujen ystävien kesken Telelääketiede mahdollistaa terveyspalvelut siellä, missä niitä tarvitaan Valvonta- ja seurantapalvelut Mitä muuta? Millainen laajakaista on tulevaisuudessa? Kiinteä vai mobiili? Tasahinta, määräpohjainen laskutus, moduloitu hinta? Sun, mun vai meidän laajakaista? Liittymä vai palvelu vai liittymäpalvelu? Esitelmän loppuosa käsitteli Lohjan Puhelin Oy:n liiketoimin- 30
taa ja tulosta. Siihen liittyen hän esitti kaavion laskelmasta, jossa rahavirrat konkretisoituvat suhteessa toimintaympäristöön. Sen perusteella paikallinen puhelinyhtiö on taloudellisessa mielessä siunaukseksi Lohjalle ja lohjalaisille. Esitys oli mielenkiintoinen valottaen Lohjan Puhelimen liiketoimintaa hyvin selvällä tavalla. - pentti kuosmanen - 31
R Y L A Aatos Lahtinen Pentti Jänkälä Piirin ensimmäinen Rotary Youth Leadership Avard pidettiin Lohjalla 6-7.11.2006. Järjestelyistä vastasiva Pävi Korhonen ja Panu Ruoste. Tilaisuuden avasivat governor Pentti Jänkälä ja RYLA-komitean puheenjohtaja Aatos Lahtinen. Alakuvassa osallistujat ja kurssin vetäjät. 32