HANKE-ESITYKSET VUODEN 2018 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON STRATEGISET KÄRKIHANKKEET 1. KUNTIEN TEOLLISUUSKESKITTYMIEN JA NIIDEN INFRASTRUKTUURIN VAHVISTAMINEN Lieksan Kevätniemen teollisuuskeskittymän kokonaisvaltainen kehittäminen Viher- Kevätniemihankkeena (tiestö, kunnallistekniikka, maa-alueiden jalostus), tavoitteena on tukea biometsätalouden, biojalostamon ja jatkojalostamon, elintarviketeollisuuden vahvistamisen sekä tuontia korvaavan vihertuotannon sijoittumista alueelle. Lisäksi tuetaan bioklusteriin sisältyvän muun yritystoiminnan sijoittumista keskitetyillä terminaali-, varastointi- ja jakelu- ja palvelujärjestelmillä. 1.1. LIEKSAN VIHERKEVÄTNIEMI HANKKEESEEN LIITTYVÄN PUUN JALOSTAMISEN, BIOÖLJYJALOSTAMON JA JATKOJALOSTUKSEN JA ALUEELLE SIJOITTUVAN MIKRO-JA PK- TEOLLISUUDEN TUEN TURVAAMINEN Pohjois-Karjalassa teollisuus on keskittynyt kuntien ja kuntayhtiöiden vahvoille teollisuusalueille, joiden vahvistamisessa kunnilla on edelleen keskeinen rooli. Näiden alueiden infrastruktuuria on kehitettävä teollisuusinvestointeja tukevalla tavalla (mm teollisuusraiteet, syväsatamat, bioterminaalit, tietoliikenneyhteydet, teollisuuskiinteistöjen modifiointi, keskitetty energian tuotanto sekä logistiikka). Lieksan Kevätniemen teollisuuskeskittymän kokonaisvaltainen kehittäminen edistää puun jatkojalostamisen, biojalostamon ja jatkojalostustoiminnan syntymistä ja näihin tukeutuvan bioklusteriyritysten sekä elintarviketeollisuuden sijoittumisen edistämistä alueelle. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy tarvitsevat tuekseen julkista rahoitusta. ViherKevätniemi on hankkeena Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n toinen osa seutukaupunkiverkoston SEUTU-kasvuohjelmaa, joka käynnistyi syksyllä 2016 (valtioneuvoston päätös kesäkuussa 2016). Lieksan kaupunki on kasvuohjelmassa yksi viidestä isäntäkaupungista. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy esittävät, että Pohjois-Karjalan maakuntaliitto tukee ViherKevätniemi hankkeen toteutusta sekä yrityskohtaisia kasvuhankkeita ja näihin liittyvää edunvalvontaa. 1.2. KANTATIE 73 KIERTOLIITTYMÄ JA KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT LIEKSAN KEVÄTNIEMEN TEOLLISUUSALUEELLE Lieksan keskustan välittömässä läheisyydessä, n. 2 km etäisyydellä, sijaitsee kantatie 73 ja Kevätniemen maantien risteys. Risteyksestä on kulku Kevätniemen teollisuusalueelle ja raskaan kaupan alueelle. Green Fuel Nordic Oy suunnittelee alueelle bioöljyjalostamoa ja Lieksan Teollisuuskylä Oy sekä ViherKevätniemi -hankkeen myötä muuta biotalouden tuotannollista ja sitä tukevaa toimintaa. Binderholz Nordic Oy on laajentamassa toimintaansa alueella.
Pohjois-Savon Ely-keskuksella on olemassa suunnitelma kantatie 73 ja Kevätniemen maantien risteyksen kiertoliittymästä. Suunnitelmassa ovat myös kevyenliikenteen väylät Kevätniemeen. Hanke on Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n yhteishanke. Hankkeen rahoituksesta ja toteuttamisesta ovat neuvotelleet Pohjois-Savon Ely-keskus, Pohjois- Karjalan maakuntaliitto, Lieksan kaupunki sekä Lieksan Teollisuuskylä Oy. 1.3. KUNTIEN OMISTAMIEN ELINKEINOYHTIÖIDEN INVESTOINTITUEN PALAUTTAMINEN Yritystoiminnan kehittämisessä kunnilla on perinteisesti ollut suuri rooli. Kuntien omistamien tilayhtiöiden työllisyysperusteisen investointituen poistaminen valtion budjetista on ollut virhe. Tilanne on sama yritystuen myöntämisessä kuntien tilayhtiöille. Tällä hetkellä Suomen bkt ja vienti laskevat. Tämän takia kasvuyrityksille ja niiden tukiorganisaatioille, kuntien tila- ja kehittämisyhtiöille tarvitaan uusimuotoinen tukielementti, joka sisältää em. rahoitusinstrumentit ja mahdollistaa tehokkaan elinvoimapolitiikan. 1.4. KANTATIE 73 PERUSPARANTAMINEN VÄLILLÄ JOENSUU-ENO-AHVENINEN-LIEKSA-NURMES JA KANTATIE 73 LUOKITUKSEN MUUTTAMINEN VALTATIEKSI Kantatie 73 on suuressa rasituksessa välillä Joensuu-Eno-Uimaharju (Ahveninen)- Lieksa-Nurmes johtuen reitin varrella sijaitsevasta teollisuudesta. Kantatien varrella sijaitsevat Enocell Oy Uimaharjussa, Lieksan teollisuuskeskittymä erityisesti Kevätniemessä sekä Nurmeksen teollisuus. Teollisuuden lisäksi kantatie 73 rasittavat raskaat puutavara- ja sivutuotekuljetukset läpikulkuliikenteenä. Kantatie 73 asfaltti on kesällä 2016 uusittu osittain välillä Uimaharju-Kelvä ja Surpeenvaara-Vieki. Tämä ei kuitenkaan riitä, koska raskaan liikenteen ja erityisesti puutavarakuljetusten määrien voidaan arvioida kasvavan lähivuosina hyvin merkittävästi erityisesti Lieksan Kevätniemen teollisuusalueelle sekä pohjoisesta että etelästä. Lisäksi valmiin tuotannon määrät nousevat merkittävästi sen jälkeen, kun biojalostamo ja bioterminaali aloittavat täysitehoisen toimintansa. Samalla Kevätniemen sahausvolyymi nousee ja jatkojalostus alueella kasvaa. Kantatie 73 luokituksen nostaminen valtatieksi on täysin perusteltua. 2. MATKAILUN KEHITTÄMINEN 2.1. MATKAILUN KANSAINVÄLISTÄMINEN Seutukaupunkiverkoston SEUTU-kasvuohjelma on seurausta TEM:n seutukaupunkiverkoston pilottihankkeista vuosina 2014-2016. Tuolloin matkailualan seutukaupunkipilotti keskittyi liikuntaja urheilumatkailun kehittämiseen yritysten, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyönä.
Seutukaupunkiverkoston SEUTU-kasvuohjelman keskeinen yksi osa-alue on matkailun kehittäminen. Lieksan kaupunki on hankkeessa mukana omalla osiollaan. Lieksan kaupungin osiossa haetaan kansainvälisiä matkailualan sijoittajia, jotka olisivat halukkaita vahvistamaan ja monipuolistamaan Lieksan matkailutarjontaa. Matkailutarjonnan markkinointi kohdistuisi kunkin kansainvälisen investoijan kotimaan matkailijoihin. Samalla kehitetään logistisia ratkaisuja matkailun edistämiseksi. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tuki on tärkeää Lieksan kaupungin osioiden toteuttamiseksi. 2.2. INARIN TILAPÄISEN RAJANYLITYSPAIKAN TURVAAMINEN Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan lisäksi yksi toiminnassa oleva tilapäinen rajanylityspaikka Lieksan Inarissa. Tilapäiset rajanylityspaikat eivät ole yleiselle liikenteelle avoimia, vaan rajaalueiden yhteistyön ja muun taloudellisen toiminnan toteuttamista varten. Tilapäiset rajanylityspaikat ovat ensisijaisesti yritysten puutavaraliikenteen käytössä, joten ylityspaikoilla on teollisuudelle puunhuollollista merkitystä. Inarin tilapäinen rajanyrityspaikka on metsäteollisuuden näkökulmasta merkittävä. Vaikka rajanylityspaikan kautta saapunut puuvirta on laskenut tilapäisesti, mahdollistaa hyvä suomalaisvenäläinen yhteistyö puumääränkasvun suhteellisen nopeasti. Inarin ylityspaikan vahvistamisella on metsäteollisuuden vahva tuki. Huomioon ottaen sen, että tilapäisten rajanylityspaikkojen luonteeseen sisältyy raja-alueiden yhteistyö ja muun taloudellisen toiminnan toteuttaminen, on perusteltavissa kansallisten ja kansainvälisten matkailijaryhmien; pienbussit ja linja-autot, mukaan ottaminen Inarin rajanylitysliikenteeseen. Tämä tukee sekä Lieksaa että Karjalan tasavallan matkailun kehittämistä. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton on edelleen tuettava Inarin rajanylityspaikan säilymistä ja kehittämistä. 2.3. PIELISEN VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMINEN (LIIKENNE JA PALVELURAKENTEET) Pielinen valittiin vuonna 2011 Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi. Pielistä ei ole pystytty elinkeinopolitiikan näkökulmasta hyödyntämään riittävästi. Keskeisiä syitä tähän ovat matkailua palvelevien rakenteiden puuttuminen ranta-alueilta ja se, että Pielisen matkailupalvelujen tuotteistamiseen ei ole panostettu riittävästi. Matkailun kehittämiseksi tulee panostaa sekä julkiseen rakentamiseen (väylät ja yleiset alueet) että yksityiseen rakentamiseen (kaupalliset palvelut). Valtion mukanaolo rahoituksessa on välttämätöntä. Kevään 2015 aikana valmistui selvitys Pielisen polttoainejakelun teknisistä vaihtoehdoista, sijoittumispaikoista ja toimintamalleista. Selvityksessä on suunniteltu, että Lieksan kaupungin alueelle tulee kaksi jakelupistettä, toinen Kolin satamaan ja toinen Lieksan satamaan. Investointiin haetaan hankerahoitus ja jakelutoiminta hoidetaan yrittäjänvetoisena. Autolauttaliikenteen sujuvuuden kannalta sekä Lieksan satamassa, Kolin satamassa ja Vuonislahden satamassa olevien laiturirakenteiden kunnossapito on turvattava. Lieksan satamassa
autolauttalaiturin edustalla tulee tehdä pienehkö ruoppaus autolautan liikennöinnin sujuvuuden turvaamiseksi (ELY). 2.4. KOLIN LIIKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Kolia kehitetään Pohjois-Karjalan matkailustrategian mukaisesti, kansainvälisesti merkittävänä ympärivuotisena matkailukeskuksena. Kehittämisen perustuu kolmen alueen, Ukko Kolin, Kolin kylän ja Loma-Kolin, muodostamaan palvelukokonaisuuteen. Jotta alueen kehittyminen voi toteutua vision mukaisesti, tulee mainittujen kolmen alueen yhteyksien olla kunnossa. Sisäisen liikenteen lisäksi on varmistettava Kolin ulkoinen saavutettavuus maanteitse sekä liityntäyhteyksin juna- ja lentoliikenteeseen. Lisäksi tärkeää on turvata Pielisen yli Kolilta Lieksaan ulottuva yhteys ympäri vuoden. Kevyen liikenteen järjestelyt Kolilla kevyen liikenteen väylä on rakennettu ainoastaan Kolin kylän ja Jeron tiehaaran välille. Lisäksi maantien 504 kevyen liikenteen järjestelyt välillä Kolin kylä Purnuniementien liittymä on valmistunut. Kolin alueen palvelukokonaisuus ja ympäristövastuullinen kehittäminen edellyttävät, että alueiden välillä voi tulevaisuudessa liikennöidä kevyen liikenteen väyläverkostoa pitkin mm. kävellen ja pyörällä sekä rullasuksilla ja -luistimilla. Tarvittavan väyläinvestointikokonaisuuden toteuttaminen perusväylänpidon varojen kautta on nykyrahoitustasolla vaikeaa. Hankekokonaisuutta on vietävä eteenpäin matkailuelinkeinolle tärkeänä erillishankkeena. Tällä hetkellä Kolin kylältä on kevyenliikenteen väylä Jeron risteykseen. Se päättyy ennen kaikkein vaarallisinta osuutta, jyrkkää ja mutkaista tietä Ukko-Kolille. Kevyenliikenteenväylä Jero Ukko Koli on erityisen tärkeä juuri turvallisuuden takia. Nykyisellään pyöräilijät ja kävelijät käyttävät kapeaa maantien laittaa. Kevyen liikenteen väylästä on tehty havainnekuvat, mutta ei vielä tarkkaa kustannuslaskelmaa. Kevyenliikenteen väylä välille Jeron tiehaara UkkoKoli on toteutettava erillishankkeena (Kolin kylältä valaistus ja päällystys). Julkisen liikenteen varmistaminen Koli Joensuu kimppataksilla Saavutettavuus julkisin liikennevälinein on Matkailukohteen kilpailukyvylle välttämätöntä. Kolin matkailu on vahvasti yksityisautoilun varassa, mikä ei ole kestävän kehityksen mukaista ja rajoittaa matkailun kasvua. Kimppataksipalvelu on todettu toimivaksi ratkaisuksi Kolin ja Joensuun välillä. Järjestely palvelee sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita. Kimppataksipalvelun jatkuminen on turvattava. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on liiketaloudelliselta pohjalta toimiva liikenne, ilman julkista tukea. 2.5. PIELISEN VIRTAKUTUISTEN KALOJEN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN EDISTÄMINEN Saimaan alueella esiintyneen järvilohen luontaiset lisääntymisalueet ovat olleet Ala-Koitajoessa ja Pielisjoessa. Pielisessä aikoinaan elänyt järvilohi lisääntyi Lieksanjoessa. Järvilohi on Pohjois-Karjalan maakuntakala.
Sekä järvilohi että taimen ovat hyvin uhanalaisia lajeja. Järvilohi on nykyisin kokonaan emokalanviljelyn ja istutusten varassa. Emolohet pyydetään Pielisjoesta ja Lieksanjoesta. Järvilohen säilytysistutukset on keskitetty pääasiassa Pielisjokeen ja myös Lieksanjokeen. Maa- ja metsätalousministeriö suuntaa kärkihankerahoitusta erityisesti yhteisrahoitteisesti toteuttaviin konkreettisiin ja nopeasti liikkeelle lähteviin hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus. Kärkihankerahoituksella halutaan vauhdittaa viime aikoina useissa vesistöissä virinnyttä hyvää yhteistyötä vaelluskalakantojen luonnonkierron palauttamiseksi. Valittavissa kohteissa edellytetään alueellisten kohdetahojen mukaan tuloa rahoitukseen. Valtion tuki olisi siten hankkeiden rahoituksesta vain osa ja sen tarkoituksena on sitouttaa yhteistyötahoja vähintäänkin samanlaisiin panostuksiin vaelluskalojen hyväksi. Kärkihankerahoista tuettavilla hankkeilla vahvistetaan erityisesti jokien vaelluskalakantojen luonnontuotantoa lisääntymisalueilla. Toimenpiteitä on tarkoitus suunnata uudenlaisiin teknisiin ratkaisuihin kalan kulun järjestämiseksi, kalanpoikasten kotiuttamisistutuksiin lisääntymisalueille sekä emokalojen ylisiirtomenetelmien ja poikasten alasvaellusratkaisujen kehittämiseen. Elvyttämishankkeita halutaan edistää erityisesti Kemi-, Ii- ja Kymijoen sekä Saimaan ja Pielisen vaelluskalakantojen turvaamiseksi. Vahvistuneet vaelluskalakannat parantavat kestävän kalastusmatkailun, vapaa-ajankalastuksen sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Samalla edistetään luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä jokivesien ja Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamista. Hankkeen toteutumiseksi tarvitaan seuraavat toimenpiteet: Lieksanjoen vanhaa uomaa on kehitettävä virtakutuisten kalojen luontaisena lisääntymisalueena. Pielisen altaaseen laskevien pienempien jokien hyödyntäminen virtakutuisten kalojen kutualueina on turvattava lisääntymisalueiden kunnostamisella ja pienten kalateiden rakentamisella. Lieksankosken alapuolelle tulee rakentaa kiinteä kalojen kiinniottolaite, jolla mahdollistetaan järvilohen ja taimenen siirto voimalaitosten ohi niiden luontaisille kutualueille. Kiinniottamisen ja siirtämisen resurssit on turvattava. Luontaisilla lisääntymisalueilla kehittyneiden poikasten kulun järjestämiseksi Pieliseen, ohi Pankakosken ja Lieksankosken voimalaitosten, on kehitettävä ja toteutettava toimiva järjestelmä. 2.6. PIELISEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Pielinen on Suomen neljänneksi suurin ja samalla Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Pielinen valittiin Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi syksyllä 2011. Pielisen valuma-alue Pielisjoen yläosalla Kaltimon voimalaitoksen kohdalla on lähes 21 000 neliökilometriä. Valuma-alueesta 43 prosenttia sijaitsee Venäjän puolella. Suurimpia Pieliseen laskevia jokia ovat Lieksanjoki ja Koitajoki. Pielinen laskee Pielisjoen kautta Pyhäselkään ja alemmas Saimaaseen. Pielisjoen keskivirtaama on 240 kuutiota sekunnissa. Joessa sijaitsee kaksi voimalaitosta, Kaltimo ja Kuurna. Pielisen juoksutuksen kehittämishanke alkoi vuoden 2006 alussa. Hankkeen päätavoitteena on ollut erityisesti kaikkein alimpien kesä- ja syysaikaisten vedenkorkeuksien nostomahdollisuuksien selvittäminen. Hankkeen vetovastuu on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella. Vuodenvaihteessa
2013/2014 valmistui oikeudellinen selvitys, joka käsitteli ensi sijassa Kaltimon voimalaitosluvan muuttamisedellytyksiä. Selvitys liittyy Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen 23.7.2013, jossa ELY-keskus velvoitettiin selvittämään, onko Pielisen korkeuteen mahdollista vaikuttaa muulla tavoin kuin tähän saakka käytäntönä olleella poikkeusmenettelyllä (vesilain ns. vaarantorjuntapykälän nojalla tapahtuva poikkeaminen). Vuonna 2014 valmistui säännöstelyselvitysten koontiraportti, jonka jälkeen osapuolet kokoontuivat neuvottelemaan Pielisen säännöstelyedellytyksistä. Yhteistä tahtotilaa jatkotoimista ja riittävää sitoutumista ympäristövaikutusten arvioinnin kustannusten kattamiseen yhteisvastuullisesti ei valitettavasti löytynyt. Pielisen säännöstelyä on edistettävä eri intressit yhteen sovittaen. Valtion on turvattava omalla rahoituksellaan mm. välttämättömän YVA-menettelyn rahoitus. Ennen säännöstelyn toteutusta on haettava ratkaisu, jolla kyetään estämään vedenkorkeuden kohtuuttoman suuret vaihtelut. 2.7. KOLIN PURNULAMMEN KUNNOSTAMINEN Kolin matkailun vahvistamiseksi ja kehittymiseksi tarvitaan vahvoja sijoittajia, joilla on sidos matkanjärjestäjiin ja matkailun logistiikkaan lähtömaassa. Sijoittajien hankinta-aika on Kolin vahvan kehityksen valmisteluaikaa, jolloin rakennetaan Kolin alueen vastaanottovalmiutta nykyistä paremmaksi ja sen ohella nostetaan Koli Culturan vetovoimaisuutta. Koli Cultura hanke nousi 1990 luvulla vahvasti esille. Hankkeeseen liittyvät kansainvälisen tason huippuarkkitehdit, Shanghain suuren arkkitehtuurikilpailun voitto ja kansainvälisten sijoittajien kiinnostus. Kansainvälisten sijoittajien saamiseksi myönteiset signaalit alueelta ovat merkittäviä. Kolin Purnulammen kunnostaminen on merkittävä signaali luontomatkailun kehittämiselle. Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelma valmisteli oppilastyönä Purnulammen kunnostussuunnitelman vuonna 2011. Tähän perustuen Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelee Purnulammen kunnostamishanketta yhdessä Lieksan kaupungin kanssa. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy esittävät Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle ja Pohjois- Karjalan Ely-keskukselle, että ne tukevat Purnulammen kunnostamishanketta 3. VALTION KESKITETTYJEN HALLINTOTEHTÄVIEN SIJOITTAMINEN POHJOIS-KARJALAAN Kansaneläkelaitoksen (KELA) Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin ja Lieksan yhteyskeskuksen vahvistaminen uusilla tehtävillä (toimeentulotuki, asumistuki ja omaishoidontuki; puhelin-, internet- ja sähköpostipalvelu). 3.1. KELAN PAIKASTA RIIPPUMATTOMAT TOIMINNOT Lieksassa Lieksan Teollisuuskylä Oy:n Rauhalan yrityskeskuksessa toimii KELAn yhteyskeskus, josta johdetaan KELAn viiden yhteyskeskuksen verkostoa. Erinomaisesti liikkeelle lähtenyt yhteyskeskus omaa kaikki edut laajentumiseen sekä tilojen että henkilöstön osalla. Laajennus voidaan toiminnallisesti toteuttaa Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin etuuskäsittelytehtävien osalla sekä lisäksi toimeentulotuen, asumistuen ja omaishoidon tuen tehtävien siirrolla. Lisäksi valmistelussa ja toteutuksensa alussa oleva sote- uudistus tarjoaa todennäköisesti lisämahdollisuuksia toiminnan
laajentumiselle. 3. 2. YHTEISPALVELUPISTEIDEN LUOMINEN JA VALTION TUKI NIIDEN TOIMINTAAN Valtion paikallishallinnon palvelupisteitä on viime vuosina korvattu yhteispalveluilla. Pohjois- Karjalassa yhteispalvelupisteitä on 8 kpl (20.02.2013). Asiakaspalvelu 2014 hankkeen tavoitteena ovat täyden palvelun asiakaspalvelupisteet, joiden vastuuviranomaisiksi on suunniteltu kuntia. Siirtyminen viranomaisten yhteisiin palvelupisteisiin tapahtuu vaiheittain vuosina 2014-2019. Kesällä 2014 Pohjois-Karjalan maakunta siirrettiin viimeiseen, vuoden 2019 vaiheeseen. Huomioon ottaen pitkät etäisyydet ja asiakaspalvelupisteiden nopea häviäminen on perusteltua että Pohjois- Karjalassa toteutus tapahtuu aikaisemmin. Yhteispalvelupisteiden perustamisen yhteydessä on mahdollista kokeilla maksullisissa palveluissa yhteistyötä avoimen sektorin palveluntuottajien kanssa. Lieksan kaupunki on valmis toimimaan kokeilukuntana julkisen ja avoimen sektorin muodostaman yhteisen yhteispalvelupisteen kokeilukuntana. Valtion on varattava yhteispalvelupisteiden perustamiseen, ylläpitoon ja eri viranomaisten toimintakulujen kattamiseen erillinen määräraha. Kustannusjaon perusteena tulee olla todelliset kustannukset. Yhteispalvelupisteiden perustamisen yhteydessä on myös perusteltua ottaa kokeiluna mukaan avoimen sektorin toimijat maksullisten palveluiden osalla. Lieksan kaupunki on valmis olemaan julkisen ja avoimen sektorin yhteisen alueellisen yhteispalvelupisteen kokeilukunta. MUUT HANKE-ESITYKSET HALLINNONALOITTAIN 1. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN LIIKENNEKAAREN MUKAISESTI Henkilöliikenteen turvaaminen rataosuudella Joensuu Eno Uimaharju Lieksa Nurmes. Rataliikenne muodostaa perustan, johon muu paikallis- ja matkailijaliikenne voidaan joustavasti liittää. Perusteena on maamme laita-alueilla tapahtunut merkittävä linja-autoliikenteen tarjonnan vähentyminen. Henkilöliikenteen turvaaminen parantaa myös tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä samalla rataosuudella; rataosuudella toimivan teollisuuden palvelu mm. Enocell Oy Uimaharju, Lieksan kansainvälisesti toimiva ja kasvava teollisuus, sekä Ylä-Karjalan teollisuus. Yhden toteutusmahdollisuuden tarjoaa ns. ruuhka Suomen liikenteen erottaminen tuetusta kokonaisuudesta ja maan laita-alueiden liikenteen siirtäminen yhteiskunnan tuen piiriin. 2. MAANTIEN 5071 KUNNOSTAMINEN Maantien 5071 kunto on huono. Tie vaatii merkittävää kunnostamista välillä kantatie 73 risteys Vuonislahti. Maantiellä on suuri merkitys matkailulle. Vuonislahdessa sijaitsee Lieksan kaupungin keskeisiä matkailukohteita sekä asuntoautojen ja vaunujen leirintäalue. Kesämatkailijoiden lisäksi Kolin alueella olevat matkailijat käyttävät maantietä talvella ajaessaan jäätietä pitkin Lieksaan. 3. KUNNALLISVERON JAKAMINEN KOTIKUNNAN JA VAPAA-AJANASUMISKUNNAN KESKEN
Vapaa-ajan asuntojen määrä ja käyttö on jatkuvassa kasvussa. Kuntien näkökulmasta vapaa-.ajan asuminen on tervetullutta, mutta asettaa vahvat vapaa-ajan asumisen kunnat myös velvoitteiden eteen. Tämä merkitsee mm investointeja palvelutarjontaan ja kunnallistekniikkaan. Valtiovarainministeriön pitää selvittää verotuksellisen käytännön muuttamiseen siten, että vapaaajanasuntojen sijaintikunta saa osuuden vapaa-ajanasunnon omistajan kotikuntaansa maksamasta kunnallisverosta. Tämän verotuksellisen ratkaisun toteuttaminen on perusteltua kokeiluluonteisesti kunnissa, joissa on merkittävä määrä vapaa-ajanasutusta. Kuntatalouden näkökulmasta tämä verotuksellinen ratkaisu merkitsisi todellista valtion vastaantuloa. Lieksan kaupunki on halukas tässä asiassa kokeilukunnaksi. 4. MONIKERROSKAMPUSPILOTTI Lukion, keskiasteen ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sivupisteiden kehitystrendi on valtakunnallisesti selkeä. Yliopistojen sivupisteitä lopetetaan kiihtyvällä nopeudella ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja leikataan mikä johtaa keskittymiseen maakuntakeskuksiin. Sama on toteutunut ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Keskiasteen ammatillisen opetuksen pienet kampukset supistuvat, yhdistyvät ja poistuvat. Tämän seurauksena osaamispääoma seutukaupungeissa katoaa. Lieksan kaupunki on valmistellut niin sanotun monikerroskampustoimintamallin vaihtoehtona edellä kuvatulle. Tarkoituksena on vahvistaa elinkeinoelämän ja koko yhteisön osaamispääomaa lukioasteelta yliopistoasteelle uudella organisointitavalla. Tavoitteena on muuttaa toiminnan rakenteita ja vahvistaa digitaalisuudella tulevaisuuden oppilaitosten toimintaa kokonaisuutena. Samalla kehitetään yritysten sisäisiä järjestelmiä siten, että työpaikalla opiskelu mahdollistuu entistä helpommin. Lieksan kaupunki näkee perustelluksi että Pohjois-Karjalan maakuntaliitto tukee hankkeen toteutusta. 5. JOENSUU-LIEKSA-NURMES-KONTIOMÄKI RATAOSUUDEN SÄHKÖISTÄMINEN Joensuu-Lieksa-Nurmes-Kontiomäki-rataosuuden sähköistäminen on entistä tarkoituksenmukaisempaa Nurmes-Kontiomäki välin peruskorjauksen valmistuttua. Sähköistäminen palvelee alueen teollisuuden tarpeita Enocell Oy:n sellutehtaan, Lieksan teollisuuskeskittymän ja Nurmeksen sahan, kyllästämön ja taloteollisuuden osalla. Raidekuljetuksilla tavara siirtyy maamme vientisatamiin ja sähköistäminen palvelee myös Joensuun ratapihan ympäristöhaittojen vähentämistä. Sähköistäminen palvelee myös henkilöliikenteen kilpailukykyä. Joensuu-Lieksa-Nurmes välin kiskobussiyhteys palvelee seutukunnan asukkaita. Henkilöjunayhteyden uudelleen avaaminen Kontiomäelle mahdollistaisi liikenteen kytkeytymisen Savon rataan Kuopion suuntaan ja edelleen pohjoiseen Kajaanin ja Oulun suuntaan.
6. SEUTU-KASVUOHJELMAN TUKEMINEN Seutukaupunkipilotit ovat alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä avauksia, ja on tärkeää, että näille useita kuntia kokoaville malleille ja mukana olevien alueiden verkostoitumiselle luodaan kannustavat toimintaedellytykset jatkossakin. Seutukaupunkiverkoston SEUTU kasvuohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa kesäkuussa 2016 ja ohjelman käytännön toteuttaminen alkoi syyskesällä. Kasvuohjelmassa on mukana 24 seutukaupunkia, Lieksan kaupunki ainoana Pohjois-Karjalasta. Lieksa on yksi kasvuohjelman viidestä isäntäkaupungista. SEUTU kasvuohjelman kesto on 2016-2018. Kasvuohjelman hallinnollinen rahoitus on ohjattu hallinnoijalle Suupohjan elinkeinoelämän kuntayhtymälle Etelä-Pohjanmaan liiton kautta. Kaupunkikohtaiset hankkeet rahoitetaan kunkin hankkeessa mukana olevan seutukaupungin maakunnasta. Maakuntien ja Ely-keskusten hallinnollisten rajojen ylittämistä ei voida rahoituksessa tehdä. Lieksan kaupunki esittää että Pohjois-Karjalan maakuntaliitto suhtautuu myönteisesti SEUTU kasvuohjelmaan sisältyviin Lieksan kaupungin Invest in Lieksa Investoi Lieksaan ja Elinvoimaa osaamisesta hankkeiden toteutukseen ja niiden tarvitsemaan rahoitukseen. 7. VIHREÄN LIEKSAN ASUINALUEET Lieksan kaupungin Rantalan asuntoalueen muuntaminen Vihreän Lieksan alueeksi. Hankkeen sisältö muodostuu: - Kiramon ranta-alueen rakentaminen - alueen yhdistäminen kaupungin keskustaan kaarisillan peruskorjaamisella tai uuden sillan rakentamisella - entisen kaupungintalon alueen jalostaminen - ns. kehäkukkaristeyksen liike- ja palvelukeskusten kehittäminen Hankkeessa hyödynnetään Lieksanjoen ranta-aluetta ja Rantalan asuinalueella olevaa puistoa siten, että puutarhakaupunkimainen asuminen mahdollistuu. Kiinteistöjen lämmöntuotantovaihtoehtona selvitetään Lieksanjoesta saatavan vesistölämmön hyödyntämistä. Hankekokonaisuudelle laaditaan kehittämisohjelma ja siihen perustuva toteuttamissuunnitelma. Samalla valmistellaan hankkeen kustannusarvio. Hankkeella tuetaan kaupunkirakenteen tiivistämistä, asukkaiden elämisen tason nostamista sekä vahvistuvan teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarvitseman henkilöstön ja perheiden sijoittumista Lieksaan. Lieksan kaupunki toivoo Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta tukea hankkeen toteuttamiselle.
8. KUUDENNEN MAASEUTUPOLIITTISEN OHJELMAN HYÖDYNTÄMINEN Valtioneuvoston vuonna 2014 hyväksymä kuudes maaseutupoliittinen ohjelma tarjoaa mahdollisuuden sellaisten pilottihankkeiden rakentamiseen, joilla on myös valtakunnallista merkitystä. Tällaisiin osa-alueisiin kuuluvat mm elämänkaaren eri vaiheet ja mahdollistavat myös monipuolisen asumisen. Maaseudun infrastruktuuri ja palvelut on säilytettävä sellaisina, että ne huomioivat elämänkaaren eri vaiheet ja mahdollistavat monipuolisen asumisen. Erityisesti ohjelmassa korostetaan vanhusten mahdollisuuksia asua turvallisesti kotona. Tähän liittyen korostetaan erilaisia hoitoratkaisuja ja monipuolisia liikkuvia, sähköisiä ja kotipalveluja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Maaseudulla tarvitaan erilaisia asumisvaihtoehtoja, esimerkiksi yhteisöasumiseen soveltuvia kohteita, senioriasuntoja jne. Yhden mahdollisuuden tarjoaa myös iäkkäiden perhehoito. Tällä hetkellä Lieksan maaseutualueella on olemassa tähän tarkoitukseen soveltuvaa kiinteistökantaa. Korostuneeseen asemaan tulee ihmisen mahdollisuus elää mahdollisimman pitkään omassa elinympäristössään. Lieksan kaupunki on halukas valtakunnallisen, erilaisia asumismuotoja ja niihin yhdistettäviä palveluita kehittävän pilotin toteuttajaksi. Pilotti toteutetaan yhteistyössä kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin kanssa, ja siinä pyritään hyödyntämään erityisesti digitaalisia palveluita.