Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2004 PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA Katsaus palvelu- ja täydennyskoulutussuunnitelmiin keväällä 2004 JARKKO RASINKANGAS JA LAURA SAURAMA (toim.)
PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA KATSAUS PALVELU- JA TÄYDENNYSKOULUTUSSUUNNITELMIIN KEVÄÄLLÄ 2004 TOIMITTANUT JARKKO RASINKANGAS JA LAURA SAURAMA
TURUN YLIOPISTON SOSIAALIPOLITIIKAN LAITOS VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS, OY VASSO AB SOSIAALIRAPORTOINNIN KURSSI, KEVÄT 2004 TEKIJÄT: SAANA AIRIO KIMMO HOLLMEN MERITA JOKELA SINI-KUKKA KOSKELA KIRSI LAAKIO SUVI LASONEN JENNI LAUKKANEN SANNA-KAISA LEHTO JUTTA NIEMINEN VILLE NIINIVIRTA MINTTU OJANEN JOHANNA REPO ARTTU SAARINEN SALLA SALMENNIEMI RIIKKA VÄYRYNEN TOIMITTAJAT: JARKKO RASINKANGAS JA LAURA SAURAMA ISBN 952-5577-00-7 (NID.) ISBN 952-5577-01-5 (PDF) ISSN 1795-228X (NID.) ISSN 1795-2298 (PDF) PAINOSALAMA OY TURKU 2004
SISÄLLYS ESIPUHE...4 1. JOHDANTO...5 1.1. Taustaa...5 1.2. Yhteistyö Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (VASSO) kanssa...7 1.3. Raportin käsitteet...7 1.4. Raportin rakenne...8 2. VARSINAIS-SUOMI TILASTOJEN VALOSSA...10 2.1. Väestö Varsinais-Suomessa...12 2.2. Työllisyys Varsinais-Suomessa...13 2.3. Lapsiperheet Varsinais-Suomessa...15 2.4. Sosiaalityö ja lapsiperheet Varsinais-Suomessa...17 2.5. Samanlaisia ja erilaisia kuntia...21 2.6. Yhteenveto...26 3. TURUN SEUTUKUNTA...27 3.1. Kyselyn tulokset...28 3.2. Yhteenveto...32 4. LOIMAAN SEUTUKUNTA...34 4.1. Kyselyn tulokset...35 4.2. Yhteenveto...38 5. SALON SEUTUKUNTA...40 5.1. Kyselyn tulokset...41 5.2. Yhteenveto...44 6. VAKKA-SUOMEN SEUTUKUNTA...45 6.1. Kyselyn tulokset...46 6.2. Yhteenveto...48 7. TURUNMAAN SEUTUKUNTA...49 7.1. Kyselyn tulokset...50 7.2. Yhteenveto...52 8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...54 LÄHTEET:...61
ESIPUHE Tämän raportin alku on syksyssä 2003, jolloin Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen edustajat päättivät, että on aika etsiä uusia yhteistyötapoja. Päätettiin, että luonnollinen tapa tehdä yhteistyötä on opetuksen ja tutkimuksen alue. Näin ollen opiskelijoista tuli yhteistyömme todellisia toteuttajia ja sosiaaliraportointi -kurssin opiskelijoiden tehtäväksi tuli toimittaa raportti Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselle. Lopputulos on tässä. Yliopistolla oppiminen tapahtuu pitkälti opettamisen kautta. Tämä raportti on toisenlaisen oppimisen tulos. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan opiskelijat ovat kirjoittaneet raportin tekemällä oppien. Raportti nojaa niin tilastollisiin tunnuslukuihin kuin kyselyihin ja puhelinhaastatteluihin. Näiden kaikkien keruuta ja analysointia opiskelijat ovat oppineet tämän raportin edetessä. Raportti käsittelee ennen kaikkea lastensuojelun ja päivähoidon tilaa sekä lastensuojelun ja päivähoidon palvelu- ja täydennyskoulutussuunnitelmia Varsinais-Suomessa. Sen tavoitteena on tuoda esiin kuinka yleistä strateginen suunnittelu on ja mitkä sen mahdollisia esteitä ovat. Toisaalta raportti pyrkii myös hahmottamaan mahdollisia tapoja tehdä yhteistyötä strategisessa suunnittelussa. Toivomme, että se kykenee vastaamaan näihin asetettuihin kysymyksiin ja palvelemaan niin kuntatason toimijoita kuin Varsinais- Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta. Raportin ohjauksessa suuri rooli on ollut kahdella henkilöllä, joiden projekteihin tämän raportin tavoitteet myös nojaavat. Koulutussuunnittelija Pirjo Järvi on avustanut niin allekirjoittaneita kuin opiskelijoita raportin edetessä. Kehittämispäällikkö Merja Anis on toimittanut materiaalia kurssilaisille ja ollut valmis jakamaan asiantuntemustaan, mikä on edesauttanut työn etenemistä. Kiitos molemmille! Haluamme kiittää myös opiskelijoita, joiden oppimisen tulos on tässä. Turussa 1.7.2004 Jarkko Rasinkangas ja Laura Saurama
5 1. JOHDANTO Tämän raportin tarkoituksena on kartoittaa Varsinais-Suomen kuntien lastensuojelun ja päivähoidon palvelusuunnitelmia sekä täydennyskoulutuksen suunnittelua. Tavoitteena on tuoda esiin, onko kunnissa laadittu edellisiin liittyviä kehittämisstrategioita tai palvelusuunnitelmia. Samalla etsittiin syitä mahdollisten kuntakohtaisten strategioiden ja suunnitelmien puuttumiseen. Raportti koostuu tilastollisesta osiosta sekä kyselylomakkeilla kerättyjen tietojen seutukunnittaisesta esittelystä. Tilastollisen osuuden roolina on tuoda esiin, miten Varsinais-Suomen seutukunnat ja kunnat poikkeavat toisistaan etenkin päivähoitoa ja lastensuojelua kuvaavien tekijöiden suhteen. Seutukunnittaisissa osioissa esittelemme kyselyyn vastanneiden kuntien tilanteen lastensuojeluun, päivähoitoon ja täydennyskoulutukseen liittyvien kehittämisstrategioiden ja palvelusuunnitelmien osalta. Raportti on tehty Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen oppilastyönä yhteistyössä Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy Vasso Ab:n kanssa. 1.1. Taustaa Valtioneuvosto antoi vuonna 2002 periaatepäätöksen varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista. Tämän periaatepäätöksen mukaan tavoitteena on palvelujärjestelmän kehittäminen lasten ja perheiden tarpeista lähtien. Linjauksissa painotetaan yhteistyön tärkeyttä varhaiskasvatuspalveluiden järjestelyissä sekä vanhempien ja henkilöstön kasvatuksellista kumppanuutta. Muiden tavoitteiden ohella valtakunnallisissa linjauksissa esitettyjen toimenpiteiden tulisi vaikuttaa myös siihen, että kunnissa laaditaan kunnallisia linjauksia osana kunnan lapsi- ja perhepoliittista strategiaa.. Kunnan lapsi- ja perhepoliittiset strategiat ovat hyvä väline edistää hallintokuntien välistä yhteistyötä kunnissa sekä hyödyntää moniammatillista otetta varhaiskasvatuksessa. (STM 2002:9.) Varhaiskasvatuspalvelujen tarjonnan kehittämisen lisäksi myös täydennyskoulutuksen suunnittelussa on nähty kehittämisen varaa. Vuonna 2001 käynnistyi valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen selvityshanke. Hankkeen tavoitteena oli kuvata täydennyskoulutuksen nykytilaa ja valtakunnallisesti parhaita käytäntöjä. Vaikka täydennyskoulutusta on ollut sosiaalihuollon henkilöstölle runsaasti tarjolla, henkilöstön täydennyskoulutus ei kuitenkaan toteudu systemaattisesti. Syitä on
6 Johdanto useita. Hankkeen mukaan pitkäntähtäimen koulutussuunnittelu sekä eri tahojen välinen yhteistyö vaativat edelleen kehittämistä. Täydennyskoulutuksen hidasteena pidettiin myös henkilöstön virka- ja työsuhteiden lyhytaikaisuutta, työn laajoja tehtäväsisältöjä sekä uusia erityisosaamista vaativia velvoitteita. (STM 2002:23.) Nämä molemmat linjaukset heijastuvat sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi annetussa valtioneuvoston periaatepäätöksessä kaudelle 2003-2007. Tämän periaatepäätöksen tavoitteet toteutetaan sosiaalialan kehittämishankkeen avulla, joka koostuu neljästä hankekokonaisuudesta. Kehittämishankkeen tavoitteena on palvelujen saaminen ja laadun turvaaminen, palvelurakenteen ja toimintojen kehittäminen sekä henkilöstön saannin, osaamisen ja työolojen kehittäminen. Nämä tavoitteet on kirjattu kolmeen ensimmäiseen hankekokonaisuuteen, joiden tarkoituksena on ratkaista lähiajan kiireellisimmät kehittämistarpeet. Hankkeen puitteissa laaditaan myös lastensuojelun kehittämisohjelma, joka tulee ohjaamaan pitkäkestoisesti lastensuojelutyön kehittämistä sekä tukemaan kuntien lapsipoliittista ohjelmatyötä ja seudullisten lapsipoliittisten strategioiden aikaansaamista. (STM 2003:20.) Kehittämishankkeen tarkoituksena on myös varmistaa sosiaalialan pitkän aikavälin kehittäminen ja ennakoida muuttuvan toimintaympäristön asettamia lisääntyviä vaatimuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja niiden ratkaisemiseksi. Tätä varten käynnistetään neljännen hankekokonaisuuden, Hyvinvointi 2015 ohjelman valmistelu. Näissä kaikissa neljässä hankekokonaisuuksissa lastensuojelulla, päivähoidolla ja täydennyskoulutuksella on keskeinen asema. (STM 2003:20, 11-35.) Kehittämishankkeen alueellisessa organisoinnissa sosiaalialan osaamiskeskuksilla on tärkeä osuus. Suomessa osaamiskeskukset ovat aloittaneet toimintansa vuonna 2002 valtioneuvoston sosiaalialan osaamiskeskuksista 2001 säädetyn lain (1230/2001) mukaisesti. Osaamiskeskukset neuvottelevat alueen kuntien kanssa palvelurakenteen ja toimintojen kehittämisestä, sekä laativat vuosittain kattavan toimintaohjelman tarvittavista hankkeista ja voimavaroista. Koska sosiaalihuollon suunnittelu ja toteuttaminen on kuitenkin sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaan kuntien tehtävä, osaamiskeskukset verkosto-organisaatioina pyrkivät toiminnallaan kehittämään palveluja alueellisen yhteistyön avulla. (STM 2003:10, 25.)
1.2. Yhteistyö Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (VASSO) kanssa Johdanto 7 VASSO aloitti toimintansa vuoden 2003 alussa. Se on yksi valtakunnallisista osaamiskeskuksista, joka toimii Varsinais-Suomen 56 kunnan yhteisenä sosiaalialan perus- ja erityisosaamisen koordinoijana, edistäjänä ja kehittäjänä. VASSO:n erityisenä haasteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointikysymykset. VASSO:n painopistealueet ovat tällä hetkellä varhaiskasvatuksen, lastensuojelun sekä vammaispalvelujen kehittämisessä. VASSO:ssa on käynnissä kaksi hanketta, joihin käsillä oleva raportti liittyy. Ensinnäkin on käynnissä kaksivuotinen lastensuojelun palvelurakenteen ja osaamisen kehittämishanke, jota koordinoi kehittämispäällikkö Merja Anis. Tavoitteena on maakunnallisen, seudullisen ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen lastensuojelun perus- ja erityispalvelujen saatavuuden ja osaamisen turvaamiseksi. Lisäksi hankkeella tuotetaan materiaalia maakunnallista lastensuojelun kehittämissuunnitelmaa varten. Toiseksi VASSO:ssa on käynnissä Täydennyskoulutusfoorumi-hanke (TKF-hanke), josta vastaa koulutussuunnittelija Pirjo Järvi. Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli tukemaan kuntien täydennyskoulutuksen suunnittelua sosiaalialan eri ammattiryhmille. Hanke on pilottiluonteinen ja profiloitu lastensuojelun ja päivähoidon kenttää koskevaksi. Raporttimme tuottaa tietoa molemmille edellä esitetyille hankkeille. Raportti tuo esiin lastensuojelu- ja päivähoidon palvelusuunnitelmien sekä täydennyskoulutuksen tarpeiden tilaa Varsinais-Suomessa. Onko kyseessä olevia suunnitelmia tehty? Jos ei, niin miksi ei? Entä koetaanko, että suunnitelmista olisi hyötyä? 1.3. Raportin käsitteet Tämän raportin avainkäsitteitä ovat päivähoito, lastensuojelu ja täydennyskoulutus. Päivähoidolla tarkoitetaan varhaiskasvatuspalvelua, jossa yhdistyvät lasten oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapsilleen hoitopaikka. Sen keskeisenä tehtävänä on tukea lasten vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Tällöin korostuu myös varhaisen tukemisen näkökulma ja sitä kautta ehkäisevän toiminnan merkitys.
8 Johdanto Päivähoitoa toteutetaan päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja perhepäiväkodeissa. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus kunnan järjestämään päivähoitoon. (STM 2002: 9, 9-12.) Lastensuojelulla viitataan ehkäisevän lastensuojelun, avohuollon ja sijaishuollon tukitoimiin. Lastensuojelun tehtävänä on auttaa ja tukea perheitä tilanteissa, joissa omin voimin on vaikea selvitä. (Stakes 2003:16, 2-3.) Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen saaneille tai muulla tavoin ammattitaidon hankkineille järjestettyä ammatillista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista (STM 2002:23, 11). Lisäksi raportissa viitataan kehitysstrategioihin ja suunnitelmiin. Kyseisten käsitteiden tarkka määrittely puuttuu, ja niiden välisen eron tekeminen on usein hankalaa. Tässä raportissa kehitysstrategialla tarkoitetaan kunnan yleisiä toimintalinjauksia. Suunnitelmat eroavat strategioissa siinä, että ne ovat konkreettisempia ja yksityiskohtaisempia. Kirjatut suunnitelmat sisältävän toimenpiteitä, joilla strategioiden asettamiin tavoitteisiin pyritään. 1.4. Raportin rakenne Raportin ensimmäisessä osiossa kuvaillaan Varsinais-Suomen kuntia tilastojen pohjalta. Tilastojen tarkoituksena on esitellä kuntien sosiodemografista tilannetta ja erityisesti päivähoidon ja lastensuojelun käyttöä kunnissa. Tilasto-osuuden tavoitteena on ryhmitellä kuntia juuri lastensuojelun ja päivähoidon palvelujen käytön mukaan. Tämä kuntaryhmittely voi toimia yhtenä näkökulmana organisoitaessa suunnitelmien tekoa yhteistyössä muiden samanlaisten kuntien kanssa. Raportin toinen osio tarkastelee lähemmin tilasto-osuudessa nousseita erityispiirteitä seutukunnittain, minkä lisäksi seutukunnittaisissa osioissa tuodaan esille, onko kunnissa laadittu lastensuojelupalveluiden, päivähoidon ja täydennyskoulutuksen kehittämisstrategioita tai suunnitelmia. Tarkastelemme myös sitä, mihin edellä mainitut strategiat ja suunnitelmat pohjautuvat sekä syitä, jotka selittävät niiden mahdollista puuttumista. Tämän osion tulokset perustuvat kyselylomakkeen tuottamiin vastauksiin.
Johdanto 9 Kyselylomake lähetettiin Vakka-Suomen, Salon, Loimaan, Turunmaan ja Turun seudun kuntiin, joista tähän tutkimukseen kuuluu 49 kuntaa. Osa Varsinais-Suomen kunnista on jätetty tämän kyselyn ulkopuolelle, koska niiden tilannetta on selvitetty aiemmin Vasson toimesta (Järvi 2004). Vastauksia saatiin 40 kunnasta. Kysely suoritettiin helmimaaliskuussa 2004, jolloin henkilöstön vastausaktiivisuutta on saattanut vähentää talvilomakausi sekä muut työkiireet. Lisäksi osa kyselyistä jouduttiin suorittamaan puhelimitse, mikä on voinut osaltaan vaikuttaa saatujen tietojen puutteellisuuteen. Kuitenkin vastausprosentti oli odotettua korkeampi ja olemme erittäin tyytyväisiä saamiemme vastausten määrään. Raportti päättyy johtopäätöksiin, joissa luomme kokonaiskuvan aineiston sallimissa rajoissa Varsinais-Suomen kuntien lastensuojelun, päivähoidon ja täydennyskoulutuksen nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista.
10 2. VARSINAIS-SUOMI TILASTOJEN VALOSSA Tässä luvussa kuvaillaan Varsinais-Suomen kuntien väestörakenteellisia sekä erityisesti päivähoidon ja lastensuojelun palveluiden käyttöön vaikuttavia taustaeroja. Tavoitteena on löytää ne kunnat, joissa tarpeet ja tulevaisuuden näkymät ovat samansuuntaisia. Samalla tuloksia peilataan rakenteisiin, jolloin luvun tulokset voivat toimia apuna suunniteltaessa kuntien välistä yhteistyötä niin seutukuntien sisällä kuin niiden välilläkin. Toisaalta tarpeiden kartoitukset voivat auttaa kuntia täydennyskoulutuksen suuntaamisessa. Luvussa käytetyt tilastot pohjautuvat SOTKA -tietokantaan vuodelta 2002 (Stakes) sekä Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaukseen 1995-2001 (SYKE2004-hanke). Aloitamme tarkastelemalla kuntien nykyisiä väestömääriä sekä väestöennusteita. Väestömäärien ja väestöennusteiden avulla voidaan osaltaan selvittää, ovatko kunnat kasvavia vai taantuvia ja millaiset ovat kunnan resurssit. Työllisyys- ja työttömyystilanteen kuvauksilla pyrimme puolestaan kuvaamaan kuntien taloudellista tilannetta, jolla on suuri merkitys kuntien kykyyn tuottaa hyvinvointipalveluja. Yleisemmän kuvailun jälkeen siirrymme käsittelemään tämän raportin kannalta keskeisimpiä tekijöitä. Tarkastelemme lapsiperheiden, kokopäivähoidossa olevien lasten sekä yksinhuoltajaperheiden osuuksia kunnissa. Näin on mahdollista arvioida kuntien päivähoidon palveluiden tarvetta. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden sekä avohuollossa ja sijoitettuna olevien lasten ja nuorten osuuksilla pyrimme kartoittamaan lastensuojelun tarvetta kunnissa. Sosiaalityöntekijöiden määrät kuvaavat kuntien käytettävissä olevia henkilöstöresursseja lastensuojelussa. Lopuksi pyrimme ryhmittelyn avulla selvittämään, millaisia kuntaryppäitä Varsinais- Suomen kunnat muodostavat koskien mahdollisia päivähoidon ja lastensuojelun haasteita. Ryhmittelystä saadut tulokset voivat toimia kuntien välisen yhteistyön suunnittelun apuna.
Kuvio 1. Varsinais-Suomi ( Maanmittauslaitos, lupa nro 579/MYY/03) Varsinais-Suomi tilastojen valossa 11
12 Varsinais-Suomi tilastojen valossa 2.1. Väestö Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomi koostuu useista, väestömäärältään pienistä kunnista. Ainoastaan kahdeksan kuntaa ylittää 10 000 asukkaan rajan (taulukko 1). Väestömäärä vaihtelee Velkuan 240 asukkaasta Turun 174 618 asukkaaseen. Väestömäärältään suurin on Turun ja pienin Turunmaan. Väestöennusteiden mukaan Varsinais-Suomen väestömäärä on kasvava, mutta verrattuna koko maan tilanteeseen kasvuvauhti on hieman hitaampaa (taulukko 2). Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja väestöennusteissa. Kasvu keskittyy seutukunnittain tarkasteltuna pääasiassa vain Turun ja Salon seutukuntiin. Kasvavissa kunnissa palvelutarpeet kohdentuvat yleensä lastensuojeluun ja päivähoitoon, kun taas pienenevissä kunnissa haasteet tulevat luultavimmin kohdistumaan vanhustenhuoltoon. Varsinais-Suomessa kuntien koot ja väestöennusteet vaihtelevat. Tällä on vaikutusta kuntien palveluiden tarpeisiin ja käytettävissä oleviin resursseihin. Väestöennusteet antavat suuntaa kuntien tulevaisuuden tarpeista ja haasteista. Taulukko 1. Varsinais-Suomen kuntien väestömäärä 1 Väestö Alle 1500 asukasta 1500 2499 asukasta 2500 4999 asukasta 5000 9999 asukasta yli 10 000 asukasta Turun (17) n = 287 708 Askainen, Merimasku, Velkua Lemu, Rymättylä, Vahto Nousiainen, Rusko, Sauvo Masku, Paimio, Piikkiö Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Turku Loimaan (12) n = 37 088 Mellilä, Oripää Karinainen, Marttila, Tarvasjoki, Yläne Alastaro, Aura, Koski TL, Pöytyä Loimaan kunta, Loimaa Salon (11) n = 62 530 Muurla, Suomusjärvi, Särkisalo Kiikala, Kisko, Kuusjoki Pertteli Vakka-Suomen (8) n = 40 841 Kustavi Mietoinen, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa Turunmaan (8) n = 22 801 Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo, Västanfjärd Dragsfjärd, Kemiö Halikko, Perniö, Laitila, Mynämäki Somero Salo Uusikaupunki Parainen Mediaani:2522; minimi: 240; maksimi: 174 618 1 Raportissa pienillä kunnilla viitataan alle 2500 asukkaan kuntiin, keskikokoisilla kunnilla 2500-4999 asukkaan kuntiin ja suurehkoilla kunnilla yli 5000 asukkaan kuntiin. Mynämäki siirtyi vuonna 2004 Turun an, mutta koska tilastoluvut ovat vuodelta 2002, jolloin Mynämäki vielä kuului Vakka-Suomen an, sitä käsitellään Vakka-Suomen kuntana.
Varsinais-Suomi tilastojen valossa 13 Taulukko 2. Väestön määrän %-muutos vuoteen 2015 mennessä Väestön määrän %- muutos Selvästi alle ka:n (-13,3-7,2) Hieman alle ka:n (-6,3-1,4) Lähellä keskiarvoa (-1,2 4,6) Turun (17) Askainen Nousiainen, Paimio, Sauvo Loimaan (12) Alastaro, Karinainen, Koski TL, Loimaan kunta Marttila, Oripää, Yläne Loimaa, Pöytyä, Tarvasjoki Salon (11) Perniö, Särkisalo Kisko, Somero Vakka- Suomen (8) Kustavi, Taivassalo Laitila, Mynämäki, Uusikaupunki Mietoinen, Pyhäranta, Vehmaa Turunmaan (8) Dragsfjärd, Iniö, Korppoo Kemiö, Parainen Houtskari, Nauvo, Västanfjärd Hieman yli ka:n (5,2 7,5) Selvästi yli ka:n (7,7 16,6) Lemu, Piikkiö, Turku, Vahto Kaarina, Lieto, Masku, Merimasku, Naantali, Raisio, Rusko, Rymättylä, Velkua Aura Mellilä Varsinais-Suomen keskiarvo: 1 % (koko maa 2 %) Halikko, Kuusjoki, Muurla, Pertteli, Suomusjärvi Kiikala, Salo 2.2. Työllisyys Varsinais-Suomessa Työllisten 2 osuus Varsinais-Suomessa on lähellä koko maan keskiarvoa, kun taas työttömyys on selvästi alhaisempaa kuin koko maassa (taulukot 3 ja 4). Turun erottuu keskivertoa suuremmalla työllisten osuudella, sen sijaan Loimaan, Vakka-Suomen ja Turunmaan seutukunnissa jäädään pääosin alle keskiarvon. Suurimmat keskimääräiset työttömyysosuudet ovat Turun ja Vakka-Suomen seutukunnissa. Kaiken kaikkiaan Varsinais-Suomen kuntien välillä on suuria eroja työttömien osuuksissa. Työllisten ja työttömien osuudet kertovat, että Varsinais-Suomen kuntien taloudelliset tilanteet vaihtelevat. Huono taloudellinen tilanne voi vaikuttaa sekä hyvinvointipalveluiden tuottamisen resursseihin että kysyntään. Kunnat, joissa väestöennuste on laskeva ja työttömien osuus suuri, kohtaavat tulevaisuudessa luultavasti suuria haasteita palveluiden tuottamisessa. 2 Työllisyysasteella viitataan työssäkäyvien osuuteen koko työikäisestä väestöstä. Työttömyysasteella tarkoitetaan työttömien osuutta työvoimasta.
14 Varsinais-Suomi tilastojen valossa Taulukko 3. Työllisten osuus koko väestöstä Työlliset %- osuus koko väestöstä Selvästi alle ka:n (36,7 40,4) Hieman alle ka:n (40,5 42,1) Lähellä keskiarvoa (42,3 44,2) Hieman yli ka:n (44,5 46,9) Selvästi yli ka:n (47,0 50,6) Turun (17) Velkua Rymättylä, Sauvo, Turku Askainen, Merimasku, Naantali, Nousiainen, Piikkiö, Raisio Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Paimio, Rusko, Vahto Loimaan (12) Alastaro, Loimaa, Mellilä, Yläne Karinainen, Koski TL, Loimaan kunta, Oripää Marttila, Pöytyä, Tarvasjoki Aura Varsinais-Suomen keskiarvo: 43,5 % (koko maa 43,2%) Salon (11) Kisko, Suomusjärvi, Särkisalo Somero Kiikala, Perniö Kuusjoki, Muurla Halikko, Pertteli, Salo Vakka- Suomen (8) Taivassalo Kustavi, Pyhäranta, Vehmaa Laitila, Mynämäki, Uusikaupunki Mietoinen Turunmaan (8) Houtskari, Kemiö, Korppoo Dragsfjärd, Västanfjärd Nauvo Iniö, Parainen Taulukko 4. Työttömien osuus työvoimasta Työttömät, %- osuus työvoimasta Selvästi alle ka:n (4,4 7,1) Hieman alle ka:n (7,2 7,8) Lähellä keskiarvoa (7,9 9,0) Hieman yli ka:n (9,1 10,4) Selvästi yli ka:n (10,6 15,1) Turun (17) Lieto, Masku, Merimasku, Paimio, Sauvo Lemu, Rusko, Rymättylä Kaarina, Naantali, Nousiainen, Piikkiö, Vahto Raisio Askainen, Turku, Velkua Loimaan (12) Tarvasjoki Karinainen, Marttila Oripää Aura, Koski TL, Loimaan kunta, Pöytyä Alastaro, Loimaa, Mellilä, Yläne Varsinais-Suomen keskiarvo: 8,7 % (koko maa 12,6%) Salon (11) Kuusjoki, Muurla Halikko, Pertteli, Särkisalo Kiikala, Perniö, Salo Kisko, Somero Suomusjärvi Vakka-Suomen (8) Kustavi, Mietoinen Laitila. Mynämäki, Taivassalo Pyhäranta, Uusikaupunki, Vehmaa Turunmaan (8) Iniö, Kemiö, Västanfjärd Houtskari, Nauvo Dragsfjärd, Parainen Korppoo
Varsinais-Suomi tilastojen valossa 15 2.3. Lapsiperheet Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomessa lapsiperheitä, kokopäivähoidossa olevia lapsia sekä yksinhuoltajaperheitä on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (taulukot 5-7). Tarkasteltaessa tilannetta Varsinais-Suomen sisällä havaitaan, että Turun seutukunnassa lapsiperheitä on yleisesti ottaen enemmän kuin muualla. Turunmaan, Vakka-Suomen ja Salon seutukunnissa lapsiperheiden osuus jää alhaisemmaksi. Kunnissa, joissa lapsiperheiden osuus on suuri, on myös päivähoidon palveluille tarvetta. Eniten alle kouluikäisiä lapsia on kokopäivähoidossa Salon seutukunnassa ja vähiten Loimaan seutukunnassa. Yksinhuoltajuuden lisääntymistä on pidetty selkeimpänä perherakenteen muutoksena. Varsinais-Suomessa yksinhuoltajatalouksien osuus on 15,5 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Osuus koko maassa on jonkin verran suurempi. Turun seutukunnassa, jossa yksinhuoltajaperheiden osuus on keskimäärin suurin, lähes joka viides perhe on yksinhuoltajaperhe. Edellä tarkastellut tekijät kertovat kuntien erilaisista päivähoidon tarpeista. Väestöennusteeltaan pienenevät kunnat kohtaavat luultavasti haasteita muilla palvelusektoreilla, kuten esimerkiksi vanhustenhuollossa. Tällaisten kuntien täydennyskoulutuksen tarpeet eivät välttämättä suuntaudu tästä johtuen ensisijaisesti päivähoitoon.
16 Varsinais-Suomi tilastojen valossa Taulukko 5. Lapsiperheiden osuus perheistä Lapsiperheet, %- osuus perheistä Selvästi alle ka:n (26,6 37,8) Hieman alle ka:n (38,2 39,5) Lähellä keskiarvoa (39,8 42,5) Hieman yli ka:n (42,7 45,7) Selvästi yli ka:n (45,9 51,5) Turun (17) Askainen, Turku Rymättylä, Velkua Paimio, Piikkiö, Raisio, Sauvo Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Naantali, Nousiainen, Rusko, Vahto Loimaan (12) Alastaro, Koski TL, Yläne Loimaa, Marttila, Mellilä, Oripää, Loimaan kunta Karinainen, Pöytyä Aura, Tarvasjoki Varsinais-Suomen keskiarvo: 41,7 % (koko maa 43,0%) Salon (11) Kiikala, Kisko, Somero, Särkisalo Kuusjoki, Perniö Salo, Suomusjärvi Halikko, Muurla, Pertteli Vakka- Suomen (8) Kustavi Taivassalo, Vehmaa Laitila, Pyhäranta, Uusikaupunki Mietoinen, Mynämäki Turunmaan (8) Dragsfjärd, Houtskari, Iniö Korppoo Kemiö, Nauvo, Parainen, Västanfjärd Taulukko 6. Kokopäivähoidossa olevien lasten osuus 0-6 vuotiaista Lapsia kokopäivähoidossa, % 0-6 -vuotiaista Selvästi alle ka:n (6,7 25,6) Hieman alle ka:n (26,3 32,2) Lähellä keskiarvoa (32,5 36,7) Hieman yli ka:n (36,8 41,0) Selvästi yli ka:n (41,5 48,4) Turun (17) Velkua Lemu, Rymättylä, Vahto Lieto, Masku, Nousiainen, Piikkiö, Sauvo Paimio, Turku Askainen, Kaarina, Merimasku, Naantali, Raisio, Rusko Loimaan (12) Alastaro, Koski TL, Loimaan kunta, Yläne Karinainen, Marttila, Mellilä, Tarvasjoki Aura, Oripää Loimaa, Pöytyä Varsinais-Suomen keskiarvo: 33,2 % (koko maa 35,9%) Salon (11) Kisko Kiikala Kuusjoki, Muurla, Pertteli Halikko, Perniö, Somero, Suomusjärvi Salo, Särkisalo Vakka- Suomen (8) Taivassalo, Vehmaa Laitila, Mynämäki, Pyhäranta Mietoinen, Uusikaupunki Kustavi Turunmaan (8) Houtskari, Iniö, Korppoo Kemiö, Västanfjärd Dragsfjärd Nauvo, Parainen
Taulukko 7. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Selvästi alle ka:n (5,1 11,4) Hieman alle ka:n (11,5 14,1) Lähellä keskiarvoa (14,2 16,7) Hieman yli ka:n (17,4 19,6) Selvästi yli ka:n (19,7 26,7) Turun (17) Askainen, Lemu, Merimasku, Nousiainen, Rusko, Vahto, Velkua Lieto, Masku, Rymättylä Kaarina, Piikkiö Paimio, Raisio, Sauvo Naantali, Turku Loimaan (12) Karinainen, Pöytyä, Tarvasjoki Alastaro, Aura, Loimaan kunta, Oripää Koski TL, Yläne Loimaa, Marttila, Mellilä Varsinais-Suomen keskiarvo: 15,5 % (koko maa 19,6%) Varsinais-Suomi tilastojen valossa 17 Salon (11) Perniö Muurla, Pertteli, Särkisalo Kiikala, Kisko, Kuusjoki Halikko, Somero, Suomusjärvi Vakka- Suomen (8) Mietoinen, Pyhäranta Mynämäki Laitila, Taivassalo Uusikaupunki, Vehmaa Turunmaan (8) Houtskari Kemiö Parainen Dragsfjärd Salo Kustavi Iniö, Korppoo, Nauvo, Västanfjärd 2.4. Sosiaalityö ja lapsiperheet Varsinais-Suomessa Toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä on Varsinais-Suomessa koko maan keskiarvoa vähemmän (taulukko 8). Tässäkään tapauksessa kunnat eivät ryhmity seutukunnittain. Esimerkiksi Turun seutukunnassa on suuria eroja kuntien sijoittuessa tarkastelun ääripäihin. Loimaan seutukunnan kunnissa toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä on selkeästi enemmän kuin Varsinais-Suomessa yleensä. Sen sijaan suurimmassa osassa Salon, Vakka-Suomen ja Turunmaan seutukuntien kuntia toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus vastaa Varsinais-Suomen keskiarvoa tai on jopa sen alle.
18 Varsinais-Suomi tilastojen valossa Taulukko 8. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet, joissa lapsia, % lapsiperheistä Selvästi alle ka:n (0 4,2) Hieman alle ka:n (4,7 5,8) Lähellä keskiarvoa (6,1 8,0) Hieman yli ka:n (8,1 9,7) Selvästi yli ka:n (9,8 15,4) Turun (17) Askainen, Lemu, Masku, Merimasku, Nousiainen, Rusko, Vahto Kaarina Sauvo Lieto, Naantali, Paimio Piikkiö, Raisio, Rymättylä, Turku, Velkua Loimaan (12) Salon (11) Vakka- Suomen (8) Pöytyä Muurla Pyhäranta, Taivassalo Karinainen, Tarvasjoki Koski TL, Loimaan kunta, Loimaa, Marttila, Mellilä, Yläne Alastaro, Aura, Oripää Varsinais-Suomen keskiarvo: 6,9 % (koko maa 10,8%) Somero, Suomusjärvi, Särkisalo Halikko, Kisko, Kuusjoki, Perniö, Pertteli Salo Mietoinen Laitila, Mynämäki, Vehmaa Uusikaupunki Turunmaan (8) Iniö Houtskari, Nauvo, Västanfjärd Kemiö, Korppoo, Parainen Kiikala Kustavi Dragsfjärd Varsinaisina lastensuojeluongelmien ilmenemisen mittareina toimivat tarkastelussamme avohuollossa ja sijoitettuna olevien lasten ja nuorten osuudet (taulukot 9 ja 10). Varsinais- Suomen lastensuojelun avohuollossa ja sijoitettuina on lapsia ja nuoria selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Lastensuojelun avohuolto on yleisintä Varsinais-Suomen isoissa kunnissa. Isoista kaupungeista poikkeuksen tekevät vain Naantali ja Salo. Mutta löytyy myös pieniä kuntia, joissa lapsia ja nuoria on avohuollossa yli Varsinais-Suomen keskiarvon. Sijoitettujen lasten ja nuorten suhteen seutukunnissa on hajontaa. Ainoastaan Turunmaan seutukunnassa kunnat sijoittuvat pääasiassa luokkaan selvästi alle keskiarvon. Sijoittaminen on yleisintä Varsinais-Suomen isoimmilla paikkakunnilla. Esimerkiksi Turussa on sijoitettuna yli 22 lasta ja nuorta tuhatta 0-17 -vuotiasta kohti. Raisiossa vastaava luku on 18. Uudessakaupungissa tilanne on Varsinais-Suomen synkin, sillä suhdeluku on siellä lähes 26. Kun verrataan lastensuojelun avohuollon ja sijoitettujen taulukoita, löydetään mielenkiintoisia eroja. Kustavissa ja Oripäässä avohuollossa on lapsia ja nuoria yli Varsinais- Suomen keskiarvon, mutta sijoitettuja ei yhtään.
Varsinais-Suomi tilastojen valossa 19 Taulukko 9. Lastensuojelun avohuollossa 3 lapsia ja nuoria/1000 0-19 vuotiaista Lastensuojelun avohuollossa lapsia ja nuoria/1000, 0-19 v. Selvästi alle ka:n (0 2,9) Hieman alle ka:n (3,5 8,8) Lähellä keskiarvoa (13,2 23,1) Hieman yli ka:n (23,9 38,4) Selvästi yli ka:n (38,6 82,1) Turun (17) Askainen, Velkua Lemu, Rymättylä, Vahto Naantali, Piikkiö Kaarina, Masku, Nousiainen, Paimio Lieto, Raisio, Rusko, Sauvo, Turku Loimaan (12) Salon (11) Vakka- Suomen (8) Yläne Kisko Mietoinen, Vehmaa Alastaro, Karinainen, Tarvasjoki Aura, Koski TL, Marttila, Pöytyä Loimaa, Loimaan kunta Mellilä, Oripää Muurla, Suomusjärvi, Särkisalo Perniö, Pertteli, Salo Halikko Kiikala, Kuusjoki, Somero Taivassalo Pyhäranta Laitila, Mynämäki Kustavi, Uusikaupunki Varsinais-Suomen keskiarvo: 22,3 (koko maa 43,6 ) Merimaskusta ei tietoja saatavilla. Turunmaan (8) Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo, Västanfjärd Kemiö Dragsfjärd Parainen Taulukko 10. Sijoitetut lapset ja nuoret/1000, 0-17 vuotiaista. Sijoitetut lapset ja nuoret/1000, 0-17 v. Selvästi alle ka:n (0) Hieman alle ka:n (1,5 2,5) Lähellä keskiarvoa (2,7 4,5) Hieman yli ka:n (4,7 6,0) Selvästi yli ka:n (6,2 25,8) Turun (17) Askainen, Velkua, Lemu, Rusko, Rymättylä, Sauvo Masku, Nousiainen, Piikkiö, Lieto, Merimasku, Paimio Kaarina, Naantali, Raisio, Turku, Vahto Loimaan (12) Aura, Oripää, Tarvasjoki, Yläne Karinainen, Mellilä, Pöytyä Loimaan kunta, Loimaa, Marttila Alastaro, Koski TL Varsinais-Suomen keskiarvo: 4,6 (koko maa 12,7 ) Salon (11) Muurla, Särkisalo, Kuusjoki, Pertteli Kiikala, Kisko, Suomusjärvi Halikko, Perniö Vakka- Suomen (8) Kustavi, Taivassalo Mynämäki, Pyhäranta, Vehmaa Laitila, Mietoinen, Turunmaan (8) Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Västanfjärd Parainen Salo, Somero Uusikaupunki Dragsfjärd 3 Lastensuojelun avohuollon tukitoimilla tarkoitetaan lapsen ja nuoren tukiasumista, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastustoiminnan turvaamista sekä muita tarpeen vaatimia tukitoimia. Avohuollon tukitoimena voidaan järjestää myös perhehoitoa ja laitoshuoltoa yhdessä vanhemman tai huoltajan kanssa tai 12 vuotta täyttäneelle lapselle yksinään. (Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus 1995-2001, 54.)
20 Varsinais-Suomi tilastojen valossa Tarja Heino on aikaisemmin laatinut kuntien lastensuojelupalveluiden eroista nelikenttämallin, jota Merja Anis on käyttänyt Varsinais-Suomen kuntien luokittelussa (Heino ja Pösö 2003, 589-590; teoksessa Anis 2004, 37). Heinon mallissa muodostuu neljä luokkaa: vähäinen, ennakoiva, korjaava ja runsas lastensuojelu. Verrattaessa Aniksen tuloksia tämän raportin tuloksiin, huomataan että kunnat profiloituvat molemmissa samankaltaisesti. Taulukko 11. Sosiaalityöntekijöiden lukumäärä suhteessa suositukseen (1/2000 asukasta) Sos.tt. lukumäärä Alle suosituksen (1/2000) Vaadittava määrä Turun (17) Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Rymättylä, Vahto, Piikkiö, Sauvo Loimaan (12) Aura, Karinainen, Koski tl, Loimaan kunta, Loimaa, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Alastaro, Tarvasjoki, Yläne Salon (11) Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Perniö, Pertteli, Salo, Somero, Suomusjärvi Muurla, Särkisalo Vakka- Suomen (8) Laitila, Mietoinen, Mynämäki, Taivassalo, Uusikaupunki Kustavi, Pyhäranta, Vehmaa Turunmaan (8) Dragsfjärd, Kemiö, Nauvo, Parainen Houtskari, Iniö, Korppoo, Västanfjärd Yli suosituksen Askainen, Turku, Velkua Sosiaalityöntekijöiden määrät kunnissa kuvaavat käytettävissä olevia henkilöstöresursseja lastensuojelussa. Monessa Varsinais-Suomen kunnassa ei ole yhtään sosiaalityöntekijää tai ainakin määrä jää alle suosituksen (1/2000 asukasta). Voi kuitenkin olla, että sosiaalityöntekijän tehtävät on organisoitu tavalla, joka ei näy tilastoissa. Pienemmissä kunnissa voi olla esimerkiksi yhteinen sosiaalityöntekijä. Toisaalta Vakka-Suomessa on hankerahoituksella palkattu sosiaalityöntekijä, joka kiertää tietyissä kunnissa. Lastensuojelun palveluiden piirissä olevien lasten määrä on lisääntynyt Varsinais- Suomessa (Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus 1995-2001, 12). Kuntien strategiset valinnat voivat vaikuttaa avohuollossa tai sijoitettuna olevien lasten määrään. Esimerkiksi kuntien valinta painottaa avohuollon palveluita, saattaa nostaa avohuollossa olevien lasten ja nuorten osuuksia. Henkilöstöpuolella ongelmallista on sosiaalityöntekijöiden suuri vaihtuvuus ja pätevien sosiaalityöntekijöiden puute. Pienissä kunnissa avohuollossa tai sijoitettuna olevien lasten ja nuorten osuuksien vähäisemmätkin vaihtelut voivat aiheuttaa taloudellisia haasteita palveluiden tuottamiselle.
Varsinais-Suomi tilastojen valossa 21 2.5. Samanlaisia ja erilaisia kuntia Seuraavassa selvitetään ryhmittelyanalyysin 4 avulla millaisia kuntaryppäitä Varsinais- Suomen kunnat muodostavat koskien mahdollisia päivähoidon ja lastensuojelun haasteita. Väestön muutoksen, perherakenteiden sekä palvelujen käytön perusteella erottui viisi kuntaryhmää (kuviot 2 ja 3). Kustavi jäi kuntaryhmien ulkopuolelle, mikä saattaa selittyä sillä, että se on väestöennusteeltaan vähenevä kunta, mutta kokopäivähoidossa olevia lapsia, yksinhuoltajaperheitä ja toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä on selvästi yli keskiarvon. Ryhmittelyssä muodostui siis viisi ryhmää, jotka eivät noudattaneet jakoa. Näillä ryhmillä on toisistaan poikkeavia tulevaisuuden haasteita lastensuojelun ja päivähoidon suhteen. Tulokset saattavat toimia apuna mietittäessä, millaisten kuntien kannattaisi tehdä yhteistyötä. Kuntaryppäät on esitetty seuraavan sivun kartassa. 4 Klusteri- eli ryhmittelyanalyysimenetelmällä pyritään ryhmittelemään havaintoja tai muuttujia joukkoihin, jotka ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Klusterianalyysi on suoritettu hierarkkisesti, jossa ryhmien lukumäärää ei ole etukäteen rajoitettu. Analyysiin on valittu muuttujiksi väestömäärän % -muutos, kokopäivähoidossa olevien lapsien % -osuus, yksinhuoltajaperheiden % -osuus lapsiperheistä, sijoitettujen lasten ja nuorten -osuus ja toimeentulotukea saavien lapsiperheiden % -osuus. Näitä muuttujia on käytetty analyysissä 5- luokkaisena kuten edellisten taulukoiden tapaan.
22 Varsinais-Suomi tilastojen valossa Kuvio 2. Varsinais-Suomen viisi kunta ryhmää ( Maanmittauslaitos, lupa nro 579/MYY/03)
Varsinais-Suomi tilastojen valossa 23 Suuren palvelutarpeen kuntia ovat: Dragsfjärd, Halikko, Kaarina, Loimaa, Naantali, Paimio, Parainen, Raisio, Salo, Somero, Suomusjärvi, Turku ja Uusikaupunki. Näissä kunnissa on tarvetta sekä päivähoidon että lastensuojelun palveluille. Väestöennusteen suhteen kunnat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Yksinhuoltajaperheiden osuus on Varsinais-Suomen keskiarvoa huomattavasti korkeampi, kuten on myös sijoitettujen lasten ja nuorten osuus, joka tosin vaihtelee kunnittain. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on lähellä keskiarvoa. Tarkasteltaessa suuren tarpeen kuntien työttömyystilannetta havaitaan, että työttömien osuus on yleisesti ottaen keskiarvoa suurempi. Suuren tarpeen kunnat ovat väestömäärältään pääosin suuria kuntia. Tulos ei sinänsä ole yllättävä, koska suurissa kaupungeissa on luonnollisesti enemmän tarvetta erilaisille palveluille. Päivähoidontarpeenpainotteisia kuntia ovat Askainen, Lemu, Masku, Merimasku, Mietoinen, Muurla, Nousiainen, Pyhäranta, Pöytyä, Rusko, Särkisalo ja Vahto. Näissä kunnissa on tarvetta lähinnä päivähoidon palveluille. Tämä näkyy kokopäivähoidossa olevien lasten osuuksista, jotka ovat pääasiassa keskiarvon yläpuolella. Sijoitettujen lasten ja nuorten osalta kuntien välillä on vaihtelua. Yksinhuoltajaperheiden osuus on keskiarvon alapuolella, kuten on myös toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus. Tähän kuntaryppääseen ei ryhmity yksikään väestömäärältään suurempi kunta. Kasvavat kunnat, joissa toimeentulovaikeuksissa olevia lapsiperheitä erottuu omaksi ryhmäkseen pääasiassa toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden suhteen. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus on Varsinais-Suomen keskiarvoa korkeampi. Sijoitettujen lasten ja nuorten osuudet ovat lähellä keskiarvoa, kuten on myös päivähoidossa olevien lasten osuus. Perheiden taloudelliset ongelmat eivät siis ainakaan vielä ole heijastuneet lasten pahoinvointina. Myöskään yksinhuoltajaperheitä ei ole keskimääräistä enempää. Tämä kuntarypäs on pieni, sisältäen vain kuusi kuntaa ja kunnat ovat väestömäärältään hyvin erikokoisia. Nämä kunnat ovat: Kiikala, Lieto, Mellilä, Piikkiö, Rymättylä ja Velkua. Neljännen kuntaryppään muodostavat pienenevät kunnat, joissa on tarvetta lastensuojelulle, mutta päivähoidon palveluille tarvetta on koko Varsinais-Suomen keskiarvoa vähemmän. Huomattavaa on, että tämän kuntaryppään yhdeksästä kunnasta viisi kuuluu Loimaan an. Tähän ryhmään kuuluvat kunnat ovat: Alastaro, Karinainen, Kisko, Koski TL, Laitila, Loimaan kunta, Marttila, Perniö ja Vehmaa.
24 Varsinais-Suomi tilastojen valossa Pienen palvelutarpeen kunnissa väestöennusteen keskiarvo ei ennakoi suurta väestönmuutosta, mutta ennuste vaihtelee huomattavasti kunnittain. Sijoitettuja lapsia ja nuoria on alle keskiarvon. Päivähoidollekaan ei ole keskimääräistä suurempaa tai pienempää tarvetta, tosin tarve poikkeaa kunnittain jonkin verran. Kuntaryppääseen ei kuulu yhtään väestömäärältään suurempaa kuntaa. Turunmaan seutukunnan kahdeksasta kunnasta kuusi kuuluu tähän ryhmään. Tämä kuntarypäs on suurin, sisältäen 15 kuntaa, jotka ovat: Aura, Houtskari, Iniö, Kemiö, Korppoo, Kuusjoki, Mynämäki, Nauvo, Oripää, Pertteli, Sauvo, Taivassalo, Tarvasjoki, Västanfjärd ja Yläne. Suoritettaessa ryhmittely vain tekijöillä, jotka kertovat palveluiden käytöstä 5, supistuu kuntaryhmien määrä kolmeen. Ensimmäisen ryhmän kuntia yhdistää tarve lastensuojelun ja sosiaalityön palveluihin. Toisen ryhmän kunnissa palveluiden tarve ei ole niin suuri ja kysyntä kohdistuu lähinnä päivähoitoon. Kolmannen ryhmän kunnissa on tarvetta sekä päivähoidon että lastensuojelun palveluille. Kun palveluiden tarpeesta kertovan ryhmittelyn tuloksia verrataan ensimmäiseen ryhmittelyyn, havaitaan että kunnat vaihtavat vain vähän paikkaa. Samanlaisia ryhmittelyanalyysejä Varsinais-Suomen kunnista on tehty aikaisemminkin. Uusin näistä on Elina Vuorion (2003) yleinen kuntarakenneanalyysi. Yhteyksiä Vuorion ja tämän raportin tulosten väliltä löytyy jonkin verran. Vuorion ryhmittelemät taantuvat kunnat ovat myös tässä raportissa ryhmitelty pieneneviksi kunniksi, ja Vuorion etenevät kunnat ovat samoja kuin tämän raportin kasvavat kunnat. Vuorion ryhmittelemät kaupunkimaiset kunnat kuuluvat puolestaan tämän raportin suuren tarpeen kuntaryhmään. Mittarit poikkeavat kuitenkin toisistaan, jonka vuoksi suurempia yhtäläisyyksiä ei löydy. Huomioitavaa on siis se, että erilaisilla mittareilla saadaan erilaisia kuntaryppäitä. Tämänkin raportin osalta on muistettava, että valitut tekijät vaikuttavat kuntien ryhmittymiseen. 5 Kokopäivähoidossa olevien lasten prosenttiosuus, sijoitettujen lasten ja nuorten promilleosuus ja toimeentulotukea saavien lapsiperheiden prosenttiosuus.
Varsinais-Suomi tilastojen valossa 25 Väestömäärän % muutos Kokopäivähoidossa olevien 0-6-vuotiaiden lasten %-osuus 20 60 50 Salo 10 40 0 30 20-10 10 Velkua Iniö -20 0 N = 13 12 6 9 15 N = 13 12 6 9 15 Suuren tarpeen kunta Tal. tuen tarve Pienen tarpeen kunta Suuren tarpeen kunta Tal. tuen tarve Pienen tarpeen kunta Päivähoidon tarve Lastensuojelun tarve Päivähoidon tarve Lastensuojelun tarve Sijoitetut lapset ja nuoret/1000 0-17 -vuotiaista Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus lapsiperheistä 30 20 25 Uusikaup Turku 15 Turku 20 15 Koski tl 10 10 5 5 Mynämäki Pertteli Kuusjoki 0 Velkua -5 0 Iniö N = 13 12 6 9 15 N = 13 12 6 9 15 Suuren tarpeen kunta Tal. tuen tarve Pienen tarpeen kunta Suuren tarpeen kunta Tal. tuen tarve Pienen tarpeen kunta Päivähoidon tarve Lastensuojelun tarve Päivähoidon tarve Lastensuojelun tarve Yksinhuoltajaperheiden %- osuus lapsiperheistä 30 Turku 20 Mellilä 10 0 N = 13 12 6 9 15 Suuren tarpeen kunta Tal. tuen tarve Pienen tarpeen kunta Päivähoidon tarve Lastensuojelun tarve Kuvio 3. Kuntaryhmittäiset erot väestöennusteessa, kokopäivähoidossa olevien lasten osuuksissa, sijoitettujen lasten ja nuorten osuuksissa, toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuksissa sekä yksihuoltaja perheiden osuuksissa 6 6 Poikkiviiva laatikon keskellä kuvaa mediaania eli arvoa, joka jakaa muuttujan havainnot kahteen yhtä suureen osaan eli 50% kunnista on arvon yläpuolella ja 50% arvon alapuolella. Laatikon sisään sijoittuu 50% kunnista. Laatikoiden päiden ja laatikon päissä olevien janojen poikkiviivojen välillä on 25% arvoista. Mitä matalampi laatikko on, sitä keskittyneempiä havainnot ovat eli kuntarypäs muodostuu samankaltaisista tapauksista. Jos taas laatikko on korkea ja ns. pitkät hännät, kuntaryppään muodostamat kunnat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Huomattavasti muista kuntaryppään kunnista poikkeavat kunnat on nimetty kuvioon.
26 Varsinais-Suomi tilastojen valossa 2.6. Yhteenveto Tämän osion tarkoituksena oli siis antaa yleiskuvaa Varsinais-Suomen kuntien väestörakenteellisista sekä erityisesti päivähoidon- ja lastensuojelun palveluiden käyttöön vaikuttavista taustaeroista. Tarkastelimme myös sitä, missä kunnissa on samanlainen tilanne erilaisten demografisten tekijöiden suhteen ja missä tulevaisuuden haasteet tulevat olemaan samankaltaisia. Yhteenvetona voidaan sanoa, että Varsinais-Suomen alueella on sekä selvästi kasvavia että hiipuvia kuntia. Kunnilla on erilaisia kehityskulkuja ja palvelutarpeita päivähoidon ja lastensuojelun suhteen. Näiden pohjalta muodostuu viisi kuntarypästä, joiden sisällä on samansuuntaisia palvelutarpeita. Nämä kuntaryhmät eivät noudata jakoa. Erityisen paljon tehtävää näyttäisi olevan suuren tarpeen kunnissa, joissa sekä päivähoidon että lastensuojelun palveluiden tarve on suurin.
27 3. TURUN SEUTUKUNTA Turun seudun läntisiin kuntiin kuuluvat Askainen, Lemu, Masku, Merimasku, Mynämäki 7, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko, Rymättylä, Turku, Vahto ja Velkua. Turun seudun itäisiin kuntiin puolestaan kuuluvat Lieto, Kaarina, Paimio, Piikkiö ja Sauvo. Tässä tarkastelemme kaikkia 18 kuntaa yhdessä Turun na. Turun seutukunnan asukasluku on 287 708, joten se on asukasmäärältään Varsinais- Suomen suurin. Seutukunnan suurin kunta on Turku, jonka väkiluku on 174 618 ja pienin kunta puolestaan Velkua, jossa asukkaita on 240. Askaista ja Paimiota lukuun ottamatta kaikki Turun seudun kunnat ovat selvästi muuttovoittoisia kuntia ja seutukunnan väestömäärä tulee ennusteiden mukaan kasvamaan. Turun koostuu asukasmäärältään useista pienistä ja suurista kunnista, ja tarkastelussa kunnat jakautuvat usein tämän jaottelun mukaan. Turun asukasmäärä ja palvelurakenne poikkeaa selvästi muista Varsinais-Suomen kunnista. Kunnan sosiaalityötä ja lastensuojelun palveluita on uudistettu viime vuosina monella tavalla, esimerkiksi keskittämällä asiakkaiden ohjaus- ja neuvontapalvelut omaan yksikköönsä (Anis 2004, 35). Seutukunnan keskimääräinen työttömyysprosentti on 8.0, joten seutukunnassa on Varsinais-Suomen muihin seutukuntiin verrattuna keskimääräistä parempi työllisyystilanne. Velkua on ainoa kunta, jonka työllisten osuus on hieman alle keskiarvon. Muissa kunnissa työllisten osuus on lähellä tai yli keskiarvon. Askaisissa, Velkualla, Turussa ja Raisiossa työttömien osuus ylittää Varsinais-Suomen keskiarvon, muissa kunnissa työttömien osuus sijoittuu lähelle keskiarvoa tai sen alle. Toimeentulotukea saaneiden perheiden osuus on selvästi yli keskiarvon asukasmäärältään isoissa kunnissa, kun taas pienemmissä kunnissa osuus on pääosin joko selvästi tai hieman alle keskiarvon. Erona Varsinais-Suomen muihin seutukuntiin Turun seutukunnan kunnista voi todeta, että lapsiperheiden osuus perheistä on neljää kuntaa lukuun ottamatta joko selvästi tai hieman yli keskiarvon. Poikkeuksen tekevät Turku ja Askainen, joissa osuus on hieman keskiarvoa matalampi sekä Rymättylä ja Velkua, joiden osuus on lähellä keskiarvoa. Turun seutukunnan yhtenä erikoispiirteenä voidaan pitää yksinhuoltajaperheiden osuutta; suurimmissa kunnissa osuus on joko hieman tai selvästi yli keskiarvon ja pienimmissä kunnissa osuus on hieman tai selvästi alle keskiarvon. Pienimmissä kunnissa lasten 7 Vuodesta 2004 alkaen
28 Turun kokopäivähoidon osuus oli keskiarvoa pienempi, kun taas suuremmissa kunnissa kokopäivähoidossa olevien lasten osuus oli keskiarvoa suurempi. Turun seutukunnan kunnat sijoittuvat pääosin lähelle keskiarvoa tarkasteltaessa sijoitettuja lapsia ja nuoria. Poikkeuksen tekevät suuret kunnat, Turku, Raisio ja Naantali, joissa sijoitettujen lasten osuus on keskiarvoa korkeampi. Seutukunnan pienimmistä kunnista Velkua poikkeaa kokopäivähoidossa olevien lasten määrässä 7 % osuudellaan. Velkualla sijoitettuja lapsia ei ole. 25 Turku 20 Sijoitetut lapset ja nuoret/1000 0-17-vuotiasta Raisio 15 Naantali 10 Vahto Kaarina Lieto Paimio 5 Masku Nousiainen Merimasku Lemu Rymättylä Piikkiö Rusko Velkua Mynämäki Sauvo Askainen 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Lapsia kokopäivähoidossa, % 0-6-vuotiaista Kuvio 4. Päivähoidon ja lastensuojelun osuudet Turun seutukunnassa 3.1. Kyselyn tulokset Kysely lähetettiin 14 Turun seutukunnan kuntaan, joista kyselyyn vastasi 12. Velkua vastasi vapaamuotoisesti sähköpostitse, muut kunnat vastasivat kyselylomakkeella. Raisiossa ja Ruskolla sosiaali- ja terveystoimi on yhdistetty, muissa kyselyyn vastanneissa kunnissa sosiaalitoimi on järjestetty hallinnollisesti omana yksikkönään. Yleisimmin kuntien tämän hetken ja tulevaisuuden haasteet painottuvat vanhusten palveluihin ja lastensuojelupalveluihin (taulukko 12). Päihdepalvelut koettiin haasteellisiksi isoimmissa kunnissa Naantalissa, Raisiossa sekä Piikkiössä. Tulevaisuuden suureksi
Turun 29 haasteeksi tulee nousemaan vammaisten palvelujen tarpeet kunnissa. Naantali mainitsi haasteena nyt ja tulevaisuudessa myös toimeentulotuen sekä Paimio nuorten ja vajaakuntoisten työllistämisen kunnassa. Seuraavaan taulukkoon on koottu kuntien ensisijaiset haasteet sosiaalipalveluiden kehittämisessä nyt ja tulevaisuudessa. Taulukko 12. Kuntien ensisijaiset haasteet sosiaalipalveluiden kehittämisessä Askainen Lemu Kaarina Masku Naantali Nousiainen Paimio Piikkiö Raisio Rusko Rymättylä Velkua Vanhusten palvelut N&T N&T N&T N&T N&T N&T T N&T N&T Lasten päivähoidon palvelut N&T N&T N&T N&T N&T N&T Lastensuojelupalvelut T N&T N&T N&T N N&T N N&T Muut lasten ja perheiden palvelut N&T N&T N&T T N N&T Vammaisten palvelut T N&T T T N&T Maahanmuuttajien palvelut N Päihdehuollon palvelut N&T N&T N Jokin muu, mikä N&T N&T -Toimeentulotuki N = Nyt, T = Tulevaisuudessa Tarkastelukunnista kuusi on laatinut jonkinlaisen kehittämisstrategian tai suunnitelman (taulukko 13). Seutukunnan kunnista ainoastaan Piikkiö on laatinut lastensuojelupalveluiden kehittämissuunnitelman, joka perustuu kunnan muihin strategioihin ja suunnitelmiin sekä kunnan lapsi- ja perhepoliittiseen strategiaan. Suunnitelmien toteuttamiseen on osallistunut Piikkiön kunta, ts. hallintohenkilöstö ja työntekijät. Lastensuojelun strategioiden ja suunnitelmien tavoitteet on huomioitu käytännön tasolla Piikkiössä muuttamalla toimintatapoja. Kaarinassa, Paimiossa ja Raisiossa lastensuojelun palvelusuunnitelman laadinta on meneillään. Kaarina ja Raisio ovat laatineet päivähoidon palveluiden kehittämissuunnitelman. Paimiossa ja Maskussa suunnitelmien tekeminen on meneillään. Raision palvelusuunnitelmat perustuvat kunnan hyvinvointiprofiilin sekä asukkaiden tarpeiden kartoitukseen ja valtakunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen ohjeistuksiin ja asiakirjoihin. Suunnitelmien laatimiseen ovat osallistuneet työntekijät, johto sekä luottamusmiehet. Tiedottaminen on toteutettu tiedotustilaisuuksilla sekä lausunnoilla prosessin eri vaiheissa. Käytännön tasolla strategioiden ja suunnitelmien tavoitteet on
30 Turun toteutettu lakkauttamalla päiväkoteja, keskittämällä esiopetusta, uudistamalla organisaatiota sekä johtamisen kehittämisellä. Täydennyskoulutussuunnitelmia ovat laatineet Askainen, Kaarina, Lemu ja Paimio. Askaisissa ja Paimiossa suunnitelmat kohdistuvat työntekijöiden ammattitaidon kehittämiseen ja lähtevät kuntalaisten tarpeista. Muut kunnat eivät eritelleet mihin suunnitelmat ja strategiat perustuvat tai mihin niillä pyritään vaikuttamaan. Paimiossa suunnitelmien tekemisessä oli ollut mukana sosiaali-, terveys-, sivistys-, kouluja nuorisotoimi sekä Mannerheimin lastensuojeluliitto. Projekteista tiedotettiin työntekijöille kehittämällä viranomaisyhteistyötä, nettisivuilla sekä ottamalla työntekijät mukaan projektiin. Käytännössä suunnitelmien tavoitteiden toteutumista seurattiin tuloskorteilla ja suunnitelmien toteutumista tarkkailtiin. Taulukko 13. Palvelu- ja täydennyskoulutussuunnitelmien laadinta ja niiden tarpeelliseksi kokeminen kunnissa Lastensuojelu palvelut Päivähoidon palvelut Täydennyskoulutus suunnitelmat On laadittu Ei ole, mutta olisi tarpeellinen On laadittu Ei ole, mutta olisi tarpeellinen On laadittu Ei ole, mutta olisi tarpeellinen Askainen X X Lemu Tavallaan Kaarina Työn alla X X X Masku X Työn X X alla Naantali X Nousiainen X X X Paimio Työn alla Työn alla X Piikkiö X Ehkä Ehkä Ehkä Raisio Työn alla X Rusko X X X Rymättylä X X X Velkua Suunnitelmia laatineet kunnat kuuluvat Askaista ja Lemua lukuun ottamatta Turun seutukunnan suurimpiin kuntiin. Tutkituista seutukunnan kunnista Masku, Naantali, Nousiainen, Rusko, Rymättylä ja Velkua eivät ole vielä laatineet minkäänlaisia palvelusuunnitelmia. Yleisimmiksi syiksi suunnitelmien puuttumiseen nousi suunnitelmien tarpeettomuus, riittämättömät henkilöstöresurssit ja ajanpuute. Esimerkiksi Velkualla pitkäaikaisten suunnitelmien tekeminen koettiin hyödyttömäksi. Askaisissa painotettiin