FITS-julkaisuja 34/2004. Merenkulun telematiikka-arkkitehtuuri Pääprosessit ja kehityssuunnitelma

FITS-julkaisuja 34/2004 Merenkulun telematiikka-arkkitehtuuri Pääprosessit ja kehityssuunnitelma

FITS-julkaisuja 34/2004 Merenkulun telematiikka-arkkitehtuuri Pääprosessit ja kehityssuunnitelma

ISBN 951-723-895-9 FITS-julkaisuja Helsinki 2004

Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Pasi Mäkinen Capgemini, Juha Levo ja Jukka Lähesmaa SysOpen, Pekka Rautiainen EDI Management Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö, Merenkulkulaitos Toimielimen asettamispäivämäärä 5.2.2004 Julkaisun nimi Merenkulun telematiikka-arkkitehtuuri. Pääprosessit ja kehityssuunnitelma Tiivistelmä Tämä raportti on syksyllä 2003 tehdyn merenkulun telematiikka-arkkitehtuurin esiselvityksen työtä jatkavan pääprosessit projektin tuotos. Pääprosessit projekti kattoi merikuljetusten ja meriliikenteen ohjauksen ydinprosessien kuvaamisen. Myöhemmin kuvattavaksi jää tukiprosessien kuvaaminen, kaikkien prosessien tietoarkkitehtuurin tarkentaminen sekä tietojärjestelmäarkkitehtuurin ylätason kuvaaminen. Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat edustajat Merenkulkulaitoksesta, Tullista, Finnsteve Oy:stä, Viking Line Oy:stä, Satamaoperaattorit ry:stä ja liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työryhmään osallistuivat Merenkulkulaitos, Capgemini (projektin vetovastuu), EDI Management, VTT ja SysOpen. Projektin neljään työpajaan osallistui asiantuntijoina ja sidosryhmien edustajina yhteensä 27 henkilöä. Projekti toteutettiin helmi toukokuussa 2004 sarjana työpajoja, joihin kutsuttiin eri toimijoiden asiantuntijoita. Työpajoja varten valmisteltiin alustavat prosessikuvaukset konsulttityönä. Työpajojen aihealueet olivat; merikuljetusten prosessialue, meriliikenteen hallinta, kokonaisuus ja rajapinnat sekä kehittämissuunnitelma. Projekti laati prosessikuvaukset merikuljetusten ja meriliikenteen hallinnan prosessialueilta. Lisäksi laadittiin prosessikuvaus IMO:n ISPS-koodiin liittyvästä turvatoimien hallinnasta. Kehittämissuunnitelman suunnittelussa peilattiin laadittuja ydinprosessien kuvauksia nykytilaan ja laadittiin jäsennelty ehdotus tunnistetuista kehitystarpeista. Kehitystarpeet ryhmiteltiin seuraaviksi kehittämisalueiksi: PortNet 2, Tullin yleisilmoitus, turvatoimet, riskien, häiriöiden ja poikkeustilanteiden hallinta, tietoinfrastruktuuri, riskianalyysi, liikenteen ohjaus ja valvonta, luotsaustoiminnan ja liikenteen ohjauksen vuorovaikutus sekä MeriArkin edelleen kehittäminen. Välittöminä jatkotoimenpiteinä suositellaan MeriArkin edelleen kehittämistä PortNet 2 -kehittämisen pohjan varmistamiseksi sekä arkkitehtuurin markkinointia sidosryhmien kannalta oleellisissa tilaisuuksissa ja julkaisuissa. Avainsanat (asiasanat) Meriliikenne, telematiikka, arkkitehtuuri, merikuljetukset, meriliikenteen ohjaus, turvatoimet, kehityssuunnitelma Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 34/2004 Kokonaissivumäärä 115 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN 951-723-895-9 Luottamuksellisuus julkinen

The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Pasi Mäkinen Capgemini, Juha Levo ja Jukka Lähesmaa SysOpen, Pekka Rautiainen EDI Management Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications, Finnish Maritime Administration Date when body appointed 5.2.2004 Name of the publication Maritime ITS Architecture, Core Processes and Development Plan Abstract This report is the outcome of the MeriArkki main processes project that is based on the work of MeriArkki pre-study project during end of 2003. The main processes project designed the maritime core processes of sea traffic and vessel traffic control. Later projects are planned to design the support processes, high level information and systems architectures. The project steering group consisted of representatives from the Finnish Maritime Administration, Finnish Customs, Finnsteve Oy, Viking Line Oy, Finnish Port Operators Association and the Ministry of Transport and Communications. The working group was lead by Capgemini with members from the Finnish Maritime Administration, EDI Management Ltd and SysOpen. The four project workshops involved a total of 27 persons from various stakeholder organizations. The project was implemented between February and May 2004 as a series of workshops to which various experts from different stakeholders were invited. Preliminary process descriptions were prepared beforehand for the workshops. Topics for the four workshops were; cargo and passenger traffic, vessel traffic management, overall processes and interfaces and development plan. The project designed processes for cargo and passenger traffic and vessel traffic management process areas. Also a process was designed for security measures management related to the IMO ISPS code. In the design of the development plan the processes were compared to the present situation and development activities to reach the desired state were proposed. These activities were grouped into the following proposed development areas: PortNet 2, customs general declaration, security measures, management of risks, exceptions and incidents, information infrastructure, risk analysis, vessel traffic control, co-operation between pilots and vessel traffic control and further development of MeriArkki architecture. As immediate actions, the working group recommends the further development of MeriArkki architecture to secure the foundation of PortNet 2 development and launch of proposed marketing and dissemination activities of the architecture in events and publications relevant to the stakeholders. Keywords Maritime traffic, telematics, architecture, sea transport, vessel traffic control, security management, development plan Miscellaneous Serial name and number FITS publications 34/2004 Pages, total 115 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN 951-723-895-9 Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

ESIPUHE Työ tehtiin Merenkulkulaitoksen toimeksiannosta. Työn toteutuksesta vastasivat Capgemini Finland Oy (pääkonsultti) sekä EDI Management Ltd, SysOpen Oyj ja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (alikonsultit). Työryhmään kuuluivat Antti Arkima Merenkulkulaitoksesta, Pasi Mäkinen ja Aki Siponen Capgemini Finland Oy:stä, Pekka Rautiainen EDI Management ltd, Jukka Lähesmaa ja Juha Levo SysOpen Oyj:stä, Jani Granqvist VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta sekä Sanna Sonninen ja Jorma Rytkönen VTT Tuotteet ja tuotanto. Työn raportoinnista vastasivat Pasi Mäkinen (Capgemini), Pekka Rautiainen (EDI) sekä Jukka Lähesmaa ja Juha Levo (SysOpen). Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat Rolf Bäckström (puheenjohtaja) ja Antti Arkima Merenkulkulaitoksesta, Olli Tuomisto Tullista, Artti Taipale Finnsteve Oy:stä, Hannu Vaarama Viking Line Oy:stä, Jouko Santala Satamaoperaattorit ry:stä ja Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä. Loppuraportin ovat FITS-ohjelman käytännön mukaisesti tarkastaneet Taneli Antikainen Merenkulkulaitokselta ja Esa Salonen Helsingin Satamasta. Helsingissä kesäkuussa 2004 Rolf Bäckström, Apulaisjohtaja, telematiikkayksikön päällikkö

SISÄLTÖ ESIPUHE... 5 1 JOHDANTO... 9 1.1 Taustaa... 9 1.2 Määritelmät... 10 2 TYÖN KUVAUS... 12 2.1 Työn tavoitteet... 12 2.2 Työn rajaus... 12 2.3 Työhön osallistuneet osapuolet... 13 2.4 Työn toteutus... 14 2.5 Liittyvät ohjelmat, hankkeet ja projektit... 16 3 MERIARKIN VIITEKEHYS... 17 3.1 Arkkitehtuurin taso... 17 3.2 MeriArkkiin kuuluvat päätehtävät... 18 3.3 Toimijat... 19 3.4 Tietokokonaisuudet... 20 3.5 MeriArkki muihin arkkitehtuureihin nähden... 20 4 PROSESSIEN KUVAUKSET... 22 4.1 Meriliikenteen hallinta... 22 4.1.1 Meriliikenteen seuranta, valvonta ja ohjaus... 22 4.1.2 Talviliikenteen avustaminen... 30 4.1.3 Luotsaus... 38 4.2 Merikuljetukset... 44 4.2.1 Merikuljetukset, rahti... 44 4.2.2 Merikuljetukset, matkustajat... 54 4.3 Turvallisuus... 60 5 KEHITYSSUUNNITELMA... 66 5.1 Kehityssuunnitelman laatiminen... 66 5.2 Aikataulutus... 66 5.3 PortNet 2 -kehittäminen... 68 5.4 Tullin yleisilmoituksen kehittäminen... 69 5.5 Turvatoimien kehittäminen... 69 5.6 Riskien, häiriöiden ja poikkeustilanteiden hallinnan kehittäminen... 70 5.7 Tietoinfrastruktuurin kehittäminen... 71 5.8 Riskianalyysin kehittäminen... 71 7

5.9 Liikenteenohjauksen ja -valvonnan kehittäminen...72 5.10 Luotsaustoiminnan ja liikenteenohjauksen vuorovaikutuksen kehittäminen...73 5.11 MeriArkin edelleenkehittäminen...74 6 ARKKITEHTUURIN KÄYTTÄMINEN...75 6.1 Käyttö merenkulun kehityksen ohjaamiseen...75 6.2 Käyttö organisaation toiminnan kehittämiseen...76 7 SUOSITUS JATKOTOIMENPITEIKSI...79 7.1 Jatkokehitys...79 7.2 Markkinointi ja levittäminen...79 8 VIITTEET...81 9 LIITTEET...83 8

1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Liikenne- ja viestintäministeriön TETRA-ohjelman aikana vuosina 1998 2000 toteutettiin henkilöliikenteen kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk [11], joka kuvaa 11 henkilöliikenteen telemaattista palvelua. Lisäksi TETRA-ohjelmassa tehtiin ehdotus arkkitehtuurin tärkeimmistä standardeista rajapinnoista liikennetietojen välittämiseen. Arkkitehtuurista saaduissa lausunnoissa ja arkkitehtuuria käsitelleissä työpajoissa useat organisaatiot esittivät kansallisen arkkitehtuurin laajentamista koskemaan myös tavaraliikennettä [7]. Keväällä 2003 valmistuneen tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin (TARKKI) [3] tavoitteena on antaa organisaatioille mahdollisuus parantaa kilpailukykyään markkinoilla tehokkaamman toiminnan, monipuolisemman palvelutarjonnan tai paremman yhteensopivuuden muodossa. Arkkitehtuuri kuvaa toimijoiden välisten järjestelmien avoimia rajapintoja sitoutumatta tiettyihin teknologioihin ja puuttumatta yritysten sisäisiin järjestelmiin. Yritys voi verrata nykyistä toimintaansa kansalliseen käsitykseen tavoitetilasta lähtökohtana oman toiminnan, toimijakohtaisen arkkitehtuurin tai yksittäisen järjestelmän kehittämiselle. Arkkitehtuurin aikatähtäin on vähintään 10 vuotta ja keskeisiltä osiltaan tätä pidempi. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin näkökulmana on tavaran ja siihen liittyvien tietojen kulkeminen lähettäjältä logistiikkaketjun läpi aina vastaanottajalle asti. Arkkitehtuuri keskittyy tavaroiden kuljettamiseen suoranaisesti liittyviin prosesseihin ja näiden prosessien tietovirtoihin. Arkkitehtuuri kattaa eri kuljetusmuodot sisältäen tie-, raide-, vesi- ja ilmakuljetukset. Arkkitehtuuri on kuvattu kuljetusmuotoriippumattomasti siten, että prosessikomponenteista voidaan koota erilaiset tosielämässä esiintyvät kuljetusketjut [3] Kuvassa 1 on esitetty kehityspolku ylätason TARKKI-arkkitehtuurista merenkulun telematiikka-arkkitehtuuriin. Syksyllä 2001 tehdyssä merenkulun telematiikkastrategiassa [5] sekä keväällä 2003 valmistuneessa PortNetin vaikuttavuuden arvioinnissa [4] todettiin myös tarve laatia kuvaus merenkulun telematiikka-arkkitehtuurista (MeriArkki). Edellä mainitut selvitykset ja tutkimukset toimivat MeriArkin lähtökohtina. 9

Kehitysohjelmat TARKKI esiselvityksessä ehdotetut jatkohankkeet Liikenteen telematiikka-arkkitehtuuri (TelemArk ja TARKKI) Tietoinfrastruktuurin kehittäminen Prosessien kehittäminen Tunnistamisen kehittäminen Tietopankki suosituksista Maantieliikenteen arkkitehtuuri Raideliikenteen arkkitehtuuri MeriArkki Tuotetietopankin Tuotetietopankin kehittäminen Tuotetietopankin kehittäminen kehittäminen Häiriötilanteiden Kollitunniste-standardin hallinta prosessin Kollitunniste-standardin käyttöönotto kehittäminen käyttöönotto Kollitunniste-standardin Häiriötilanteiden Häiriötilanteiden hallinta hallinta prosessin käyttöönotto prosessin kehittäminen kehittäminen Tracking-viesti Infrastruktuurin tilannetiedotus Maantieliikenteen ohjausjärjestelmän rajapinta PortNet 2 Liikennemuotojen yhteiset kehityshankkeet Maantie Raideliikenne Meriliikenne -liikenne Lentoliikenteen arkkitehtuuri AirportNet Lentoliikenne Kuva 1. Kehityspolku ylätason TARKKI-arkkitehtuurista MeriArkkiin [8] 1.2 Määritelmät Merenkulun telematiikalla tarkoitetaan tiedon keräämiseen ja jakamiseen perustuvia tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia, jotka parantavat merenkulun turvallisuutta (safety), tehokkuutta ja turvatoimien hallintaa (security). Merenkulun telematiikka-arkkitehtuurin (MeriArkki) määriteltiin kattavan seuraavat asiat: MeriArkki kuvaa vesiliikennejärjestelmän kaupallisen liikenteen toimijat ja toimijoiden tehtävät, niiden käyttämät ja välittämät tiedot sekä tunnistetut telematiikan sovelluskohteet MeriArkin käyttötarkoitus on kehittää vesiliikennejärjestelmän ja erityisesti sen tavaraliikenteen turvallisuutta, turvatoimien hallintaa, tehokkuutta ja laatua telematiikan avulla MeriArkki ottaa huomioon liitynnät muihin liikennemuotoihin ja pyrkii helpottamaan viranomaispalvelujen käyttöä vesiliikennejärjestelmä sisältää kaikki vesiliikenteen hoitamiseen liittyvät organisaatiot, prosessit, toimijat, tietojärjestelmät ja infrastruktuurin. 10

Vesiliikennejärjestelmän ja MeriArkin liityntöjä muihin liikennemuotoihin ja järjestelmiin on havainnollistettu kuvassa 2 (pelkistetty periaatekuva). Tullijärjestelmä Kuljetusjärjestelmä (TARKKI) Liikennejärjestelmä Vesiliikennejärjestelmä MeriArkki Ilmaliikennejärjestelmä Raideliikennejärjestelmä Tieliikennejärjestelmä Rajavalvontajärjestelmä Kuva 2. MeriArkin liityntäjärjestelmät 11

2 TYÖN KUVAUS 2.1 Työn tavoitteet Syksyn 2003 aikana Merenkulkulaitos (MKL) teetti VTT:n vetämän merenkulun telematiikka-arkkitehtuurin esiselvityksen [1]. Esiselvitys kartoitti arkkitehtuurin rajausta ja lähtökohtia sen ydintehtävien, toimijoiden, nykyjärjestelmien ja standardien osalta. Esiselvitys myös kokeili arkkitehtuurille sopivaa kuvaustapaa mallintamalla liikenteenohjauksen. Työn perusteella arvioitiin koko arkkitehtuurin kattamiseen tarvittava työmäärä. Esiselvityksen perusteella Merenkulkulaitos pyysi toimittajilta tarjouksia MeriArkin kuvaamiseksi. Toimeksiannon saanut toimittajakonsortio jakoi tarjouksessaan työn kahteen osaan, josta ensimmäinen, tässä loppuraportissa kuvattu osuus, kattaa merikuljetusten ja meriliikenteen ohjauksen ydinprosessien kuvaamisen. Toiseen vaiheeseen jää tukiprosessien kuvaaminen, kaikkien prosessien tietoarkkitehtuurin tarkentaminen (tietojen omistajuus ja sijoittelu, standardien keruu ja kytkentä) sekä tietojärjestelmäarkkitehtuurin ylätason kuvaaminen (tietojärjestelmäkokonaisuuksien kuvaaminen, tärkeimpien järjestelmien välisten rajapitojen märittely). 2.2 Työn rajaus MeriArkin kehittäminen jakautuu vaiheisiin seuraavasti: 1. Merenkulun telematiikka-arkkitehtuurin esiselvitys. 2. Merikuljetusten ja -liikenteen hallinnan prosessialueiden kuvaaminen ja niitä koskevan kehittämissuunnitelman laatiminen (tämän raportin tuottanut projekti). 3. Tukiprosessialueen kuvaaminen, kaikkien prosessien tieto- ja järjestelmäarkkitehtuurin kuvaaminen sekä kehittämissuunnitelman täydentäminen näiden osaalueiden suhteen. 4. Telematiikka-arkkitehtuurin valmistuttua aloitetaan sen implementointi käytännön toimintaan. Tämä selvitys rajattiin kuvaamaan merikuljetusten ja meriliikenteen ohjauksen ydinprosessit. 12

2.3 Työhön osallistuneet osapuolet Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat Rolf Bäckström (puheenjohtaja) ja Antti Arkima Merenkulkulaitoksesta, Olli Tuomisto Tullista, Artti Taipale Finnsteve Oy:stä, Hannu Vaarama Viking Line Oy:stä, Jouko Santala Satamaoperaattorit ry:stä ja Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työryhmään osallistuivat Merenkulkulaitos, Capgemini, EDI Management, VTT ja SysOpen. Osapuolten roolijako on seuraava: Merenkulkulaitos: Projektin tilaajan näkökulma, projektin sisällön ohjaus. Mukana Antti Arkima. Capgemini: Projektin hallinta, arkkitehtuurin laadinnassa tarvittavat menetelmät ja työpajojen läpivienti. Mukana Pasi Mäkinen ja Aki Siponen EDI Management: Merikuljetusten prosessialueen ja kv. kehityksen ja standardoinnin asiantuntemus, merikuljetusten ja IMO:n ISPS -prosessin (International Ship and Port Facility Security Code) valmistelu, dokumentointi ja kehittämistarpeet. Mukana Pekka Rautiainen ja Seppo Auvinen. SysOpen: Meriliikenteen hallinnan prosessialueen, kv. kehityksen ja standardoinnin sekä liikennetietokirjaston asiantuntemus, meriliikenteen hallinnan ja IMO:n ISPS -prosessin valmistelu, dokumentointi ja kehittämistarpeet. Mukana Jukka Lähesmaa ja Juha Levo VTT: Merikuljetusten ja -liikenteen hallinnan prosessialueiden sekä telematiikan yleisen kehittämisen asiantuntemus. Mukana Jani Granqvist, Sanna Sonninen ja Jorma Rytkönen. Asiantuntijoina projektin työpajoihin osallistuivat Airi Laurila, Transfennica Ltd Esa Salonen, Helsingin Satama Hannu Vaarama, Viking Line Marketing Hans-Göran Gabrielsson, MKL Merenkulun tarkastus Heimo Pönkä, Läntinen tullipiiri, meritullitoiminta Jan-Eric Dahlberg, Finnlines Jouko Roppola, MKL Suomenlahden merenkulkupiiri Jouni Kokkonen, Luotsausliikelaitos Jouni Patrakka, MKL Saaristomeren merenkulkupiiri Jyrki Ratia, MKL Merenkulun tarkastus Kaj Sarpaneva, Helsingin Satama Kari Kosonen, MKL Meriliikenneyksikkö Kari Noroviita, Helsingin Satama 13

Kim Heiniö, MKL Merenkulun tarkastustoimisto Maarit Mikkonen, MKL ISPS Matti Eronen, MKL ISPS Miika Mäkitalo, LVM Nils Lamberg, Finnsteve Olli Tuomisto, Tullihallitus Pekka Gustafsson, Alfons Håkans Pertti Neiglick, Helsingin satama Peter Boström, MKL Meriturvallisuus Petri Ellmén, Tieliikelaitos lauttavarustamo Rolf Bäckström, MKL Telematiikkayksikkö Sinikka Hartonen, MKL VTS Timo Laitinen, Turun Satama, turvallisuus Åke Tötterström, MKL Talviliikenne 2.4 Työn toteutus Projekti toteutettiin sarjana työpajoja, joihin kutsuttiin eri toimijoiden asiantuntijoita. Työpajoja varten valmisteltiin alustavat prosessikuvaukset konsulttityönä. Työpajojen aihealueet olivat 1. Merikuljetusten prosessialueen työpaja 2. Meriliikenteen hallinnan prosessialueen työpaja 3. Kokonaisuus ja rajapinnat työpaja 4. Kehittämissuunnitelman työpaja. Työpajojen valmistelutilaisuuksiin osallistuivat konsultit sekä Merenkulkulaitoksen projektipäällikkö. 14

Merikuljetukset 2004 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu 99 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Ydinprosessien käsitteellinen arkkitehtuuri Meriliikenne Kokonaisuus ja ja rajapinnat Kehittämissuunnitelma Loppuraportti Projektin hallinta Ohjausryhmän kokous Työpaja Työpajan valmistelukokous Kuva 3. MeriArkki-aikataulu Merikuljetusten prosessialueen työpajan valmistelu laati ehdotuksen prosessikuvauksista, joita työpajassa tarkennettiin. Merikuljetuksiin liittyvien prosessien lisäksi työpajassa käsiteltiin IMO:n ISPS-koodiin [2] liittyvä turvatoimien hallinnan prosessi. Työpajassa kartoitettiin myös prosessien välisiä liittymiä ja listattiin prosessien keskeisimmät kehittämistarpeet. Meriliikenteen hallinnan prosessialueen työpajan valmistelu laati ehdotuksen prosessikuvauksista, joita työpajassa tarkennettiin. Työpajassa kartoitettiin prosessien välisiä liittymiä ja listattiin prosessien keskeisimmät kehittämistarpeet. Kokonaisuus ja rajapinnat -työpajassa käytiin läpi edellisten työpajojen perusteella viimeistellyt prosessikuvaukset ja varmistettiin kuvausten oikeellisuus ja yhteensopivuus. Erityisesti kiinnitettiin huomiota terminologian ymmärrettävyyteen, prosessien välisiin liittymiin ja liittymiin turvallisuusprosesseihin. Kehittämissuunnitelman työpaja valmisteluineen peilasi laadittuja ydinprosessien kuvauksia nykytilaan ja laati jäsennellyn ehdotuksen tunnistetuista kehitystarpeista. Tunnistetut kehitystarpeet on esitelty hankeaihioiksi ryhmiteltynä kappaleessa 5. 15

2.5 Liittyvät ohjelmat, hankkeet ja projektit Projektin kuluessa tunnistettiin seuraavat ohjelmat, hankkeet ja projektit MeriArkkiin liittyviksi: AINO Ajantasaisen liikenneinformaation T&K-ohjelma. Tässä työssä tunnistetuista MeriArkin kehittämistoimenpiteistä tulisi osa toteuttaa AINO-ohjelman yhteydessä. Meriliikenteen häiriönhallinnan toimintamalli -hanke, joka valmistuu vuoden 2004 lopulla. Hanke kuvaa häiriönhallinnan keskeisen toiminnallisuuden prosesseina. Lisäksi hankkeessa tuotetaan toiminnan laatumalli ja suositukset häiriönhallinnan kehittämisestä. IMO:n ISPS-koodin mukaisten turvatoimien suunnittelu ja toteutus 1.7.2004 voimaan astuvan lainsäädännön mukaisesti. Poliisin, Tullin ja rajavartiolaitoksen yhteisten tiedustelukeskusten perustaminen. Ensimmäisenä vuoden 2004 aikana aloittaa Helsingin keskus. Keskukset vaikuttavat MeriArkin riskianalyysejä sisältäviin toimintoihin. Saaristomeren alueen liikenteenohjauksen reaaliaikaisen kartan toteutus lokakuuhun 2004 mennessä. AIS-järjestelmän (Automatic Identification System) käyttö tulee pakolliseksi kansainvälisessä kauppamerenkulussa vuoden 2004 loppuun mennessä. Kotimaisen kauppamerenkulun osalta AIS tulee pakolliseksi vuoden 2007 loppuun mennessä. 16

3 MERIARKIN VIITEKEHYS 3.1 Arkkitehtuurin taso MeriArkki on Suomen kansalliseen telematiikka-arkkitehtuuriin nähden kohdearkkitehtuuri, joka kuvaa kokonaisarkkitehtuurin määrittelemät palvelut kuljetusmuotokohtaisesti. Kohdearkkitehtuuri palvelee telematiikan soveltamisen suunnittelua kuljetusmuodon osalta. Yksittäinen hanke tai järjestelmä (esim. PortNet) toteuttaa kohdearkkitehtuurin määrittelemiä palveluita ja noudattaa referenssiarkkitehtuurin määrittelemiä rajapintoja ja standardeja. Kokonaisarkkitehtuurit Referenssiarkkitehtuurit Konserni KAREN TelemArk TARKKI Referenssiarkkitehtuuri KALKATI.NET KALKATI.NET KALKATI.NET Taso Kohdearkkitehtuurit Hankearkkitehtuurit Yksikkö Rautatiekuljetusten MeriArkki arkkitehtuuri Rautatiekuljetusten Rautatiekuljetusten Rautatiekuljetusten arkkitehtuuri arkkitehtuuri arkkitehtuuri PortNet 2 PortNet 2 PortNet 2 PortNet 2 Suunnittelu Tarkoitus Toteutus Kuva 4. MeriArkin asema muihin arkkitehtuureihin nähden 17

3.2 MeriArkkiin kuuluvat päätehtävät Päätehtävillä tarkoitetaan MeriArkin kuvaaman kokonaisuuden tarkoitusta ja tarkoituksen täyttämiseksi tarvittavia tehtäviä. Esiselvitysprojekti määritteli MeriArkin päätehtävät oheisen taulukon mukaisesti: Taulukko 1. MeriArkin päätehtävät Päätehtävät Kilpailukykyisten, sujuvien, luotettavien ja turvallisten vesikuljetusten varmistaminen Merikuljetukset Mahdollistaa kuljetusketjujen muodostaminen muiden kuljetusmuotojen Kuljettaa tavaroita ja/tai matkustajia kanssa Tukea ihmisten maahantuloon ja maastapoistumiseen liittyviä tarkastuksia ja muita toimintoja Tukea tavaroiden maahantuloon ja maastapoistumiseen liittyviä tarkastuksia ja muita toimintoja Ohjata liikennettä Valvoa liikennettä Avustaa talviliikennettä Meriliikenne Luotsata laivoja Tarkastaa aluksia Ehkäistä ympäristöhaittoja Hoitaa liikenteen häiriötilanteita Kartoittaa vesialueita ja väyliä Kehittää alusturvallisuutta Tukiprosessit Tilastoida tietoa Kehittää ja ylläpitää väyliä vesiliikenteestä Tyyppi Tavoite Päätehtävä Tuki Tuki Tuki Ohjaus Ohjaus Ohjaus Tuki Ohjaus Ohjaus Ohjaus Tuki Tuki Tuki Tuki Taulukossa punaisella rajatut tehtävät valittiin tämän pääprosessit kattavan projektin rajaukseksi. Poikkeuksena edellisestä ohjausryhmä päätti projektin aikana kuvattavaksi myös IMO:n ISPS turvatoimien hallinta -prosessin. Turvatoimien hallinnalla nähtiin liittymäkohtia moniin muihin prosesseihin. Prosessi oli myös projektin aikana ajankohtainen 1.7.2004 voimaan astuvan merenkulun turvatoimia koskevan lainsäädännön vuoksi. Tukiprosessit rajattiin projektin ulkopuolelle käytettävissä olleen resurssipanoksen kohdistamiseksi merenkulkua ensisijaisesti hyödyttävän osa-alueen työstämiseksi. 18

3.3 Toimijat Toimijalla tarkoitetaan arkkitehtuurin rajauksen mukaiseen toimintaan osallistuvaa tahoa. Toimijat eivät aina vastaa suoraan olemassa olevia organisaatioita. Yksi organisaatio saattaa hoitaa useamman toimijan tehtäviä. Ohessa on kuva MeriArkin toimijoista. Tarkka toimijaluettelo on raportin liitteenä. Myös kunkin prosessin kuvauksen yhteydessä on määritelty kyseisen prosessin toimijat. Alus Aluksen edustaja Laivaajan edustaja Satamaoperaattori Sataman pitäjä Matkustaja Matkanjärjestäjä Kuljetusoperaattori Viranomainen Liikenteenohjaaja Merenkulkuviranomainen Merivoimat Rajavartiolaitos Pelastuslaitos Poliisi Tulli MeriArkki Ulkomaiset turvayhteistyöosapuolet Tukipalvelutuottaja Jäänmurtopalvelun tuottaja Viestintäpalvelun tuottaja Ympäristötiedon tuottaja Luotsauspalvelun tuottaja Luotsinvälittäjä Turvapalvelujen tuottaja Kuva 5. MeriArkin toimijat 19

3.4 Tietokokonaisuudet Oheisessa kuvassa MeriArkin prosessien käsittelemät tiedot on ryhmitelty prosessiryhmittäin. Kaikissa prosesseissa esiintyviä ydintietoja ovat alus, satama, satamakäynti, aikataulu ja reitti. Muut tiedot liittyvät ainoastaan yhteen prosessiryhmään. Tarkka tietoluettelo on raportin liitteenä. Myös kunkin prosessin kuvauksen yhteydessä on määritelty kyseisen prosessin käyttämät tiedot. Meriliikenne Aluksen liike Jääluokka Jääluokkapoikkeus Kuva Liikenneohje Liikennerajoitus Liikennetilanne Merialue Merivedenkorkeustieto Miehistön jäsen Olosuhde Rajoitukset Talvireitti Talvireittisuositus Vakaustiedot Väylä Väylän erityisalue Väyläsyvyyspoikkeus Yhteiset tiedot Aikataulu Alus Reitti Satama Satamakäynti Turvatoimien hallinta Hälytystieto Tieto turvavälikohtaksesta Tilannekuva Turva-arvio Turvahälytys Turvasuunnitelma Turvasuunnitelman hyväksyntä Turvataso Valvontatieto Merikuljetukset Alusilmoitus Bayplan Buukkaus Buukkausvahvistus Cargo plan Lastauslista Lastausohje Lastausraportti Manifesti Purkauslista Purkauslupa Purkausohje Purkausraportti Rahti Tavaraluettelo Terminaali-ilmoitus Terminaaliraportti Tieto lastitilanteesta Tullin lastauslupa Declaration of Security Vaarallisen lastin satamaantuontilupa Vaarallisten aineiden ilmoitus Varustamon lastauslupa Yksiköintiohje Yleisilmoitus Kuva 6. MeriArkki-tiedot 3.5 MeriArkki muihin arkkitehtuureihin nähden Työryhmä löysi kaksi vastaavaa merenkulun arkkitehtuurihanketta: Japanin Information Platform ja Norjan ARKTRANS. Japanin Information Platform -hanke [10] keskittyy kansainvälisten merikuljetusten tietovirtojen tehostamiseen. Ajatuksena on kehittää helppokäyttöinen virtuaalinen tietoalusta soveltaen uusia teknologioita (ebxml ym.) ja kansainvälisiä sanomastandardeja. Toimijoina hanke tunnistaa mm. kuljetusten lähettäjät, vastaanottajat, terminaalioperaattorit, laivaajat, varustamot, maakuljetusoperaattorit, huolitsijat ja rahoituslaitokset. Hanke pohjaa kehitystyön MeriArkin kaltaisesti liiketoimintaprosessien määrittelyyn, jonka perusteella suunnitellaan tietoalusta ja sen vaatimat rajapinnat ja turvallisuusmenettelyt. Kehitystä edistetään myös markkinointitoimenpitein ja pilotein. 20

Norjan ARKTRANS-projekti [9] (2002 2004) määrittelee kokonaisarkkitehtuurin eri kuljetusmuodot (tie-, meri-, ilma- ja raideliikenne) yhdistäville matkustaja- ja rahtikuljetuksille. Arkkitehtuuri keskittyy eri kuljetusmuodoille yhteisiin kehitystarpeisiin ja palveluihin sekä palvelujen koordinointiin. Kuva 7. ARKTRANS-referenssimalli Tavoitteena on mahdollistaa kuljetusketjujen parempi suunnittelu ja hallinta, rohkaista kuljetusketjuihin liittyvien lisäarvopalvelujen syntymistä, parantaa tiedonvälitystä eri ITS-ratkaisujen välillä, parantaa ITS-ratkaisujen yhteensopivuutta monimuotokuljetuksissa. ATKTRANS kuvaa toimijat rooleineen ja vastuineen, ylätason toiminnalliset alueet yhteyksineen, palvelujen rakenteen, sisällön ja rajapinnat, tietomallin ja viestintämallin. 21

4 PROSESSIEN KUVAUKSET Prosesseista on kuvattu varsinainen prosessikaavio, sekä taulukkomuodossa prosessiin liittyvät toimijat, aktiviteetit ja tiedot. Prosessikaavioissa aika etenee vasemmalta oikealle. Prosessissa toimivat tahot, toimijat, on esitetty prosessikaavion vasemmassa laidassa uimaratojen otsikoissa. Kunkin prosessissa toimivan tahon, toimijan, tehtävät on sijoitettu kaaviossa ko. toimijan omalle riville. Tehtävät on prosessikaavioissa kuvattu pääsääntöisesti pyöreänurkkaisilla laatikoilla. Osassa prosessikaavioita on osoitettu lisäksi värillä prosessin tehtävien tyyppi. Värikoodi on kerrottu ko. prosessin kuvauksen yhteydessä. Tieto- ja kontrollivirrat prosessin tehtävien välillä on esitetty nuolin. Värilliset paksut nuolet ovat prosessikohtaisia havainnollistavia kuvauksia prosessiin liittyvästä materiaalivirrasta tms. Osa tieto- ja kontrollivirroista on liittymiä muihin Meri- Arkki-prosesseihin tai TelemArk-kokonaisarkkitehtuurissa kuvattuihin prosesseihin. Kuvatut prosessit ovat meriliikenteen hallinnan prosessialueella meriliikenteen seuranta, valvonta ja ohjaus, talvimerenkulun avustaminen sekä luotsaus. Merikuljetusten hallinnan prosessialueelta on kuvattu rahti- ja matkustajakuljetusten prosessi. Turvallisuuden prosessialueelta on kuvattu IMO:n ISPS-turvatoimien hallinnan prosessi. 4.1 Meriliikenteen hallinta 4.1.1 Meriliikenteen seuranta, valvonta ja ohjaus Prosessi kuvaa meriliikenteen seurannan, valvonnan ja ohjauksen osapuolet, näiden tehtävät ja yhteydet turvallisen ja sujuvan liikenteen varmistamiseksi. Keskeinen osapuoli prosessissa on liikenteenohjaaja, jonka toimintaa yhteistyössä muiden tahojen kanssa prosessi kuvaa. Liikenteenohjaaja saa etukäteen tarvitsemansa ennakkoilmoituksen mm. aluksesta, sen matkasta ja lastista aluksen edustajalta tai suoraan alukselta. Ennakkotiedot vaarallisten 22

aineiden kuljetuksesta on käsitelty ja saadaan merikuljetukset-prosessista. Ennakkotiedot välitetään myös muille niitä tarvitseville osapuolille, kuten viranomaisille tai sataman pitäjälle näiden toiminnan pohjaksi. Aluksen saapuessa liikenteenohjausalueelle seuranta käynnistyy aluksen tunnistamisella sen tekemän erillisen ilmoituksen tai aluksen automaattisesti lähettämien tunniste- ja kulkutietojen perusteella. Seurantaa varten liikenteenohjaajalla on käytettävissään perustietoja merialueesta, väylistä ja sen paikoista tai merimerkeistä sekä näiden ominaisuuksista tai tilasta. Varsinaista ajantasaista tietoa liikenteestä liikenteenohjaajat saavat automaattisten alusten kulun seurantajärjestelmien (tutka ja AIS), kameraseurannan sekä alusten kanssa käytävien keskustelujen perusteella. Perustietojen ja ajantasaisen alusten kulkutiedon perusteella liikenteenohjauksella on riittävä käsitys liikennetilanteesta alueella rajoitusten noudattamisen valvontaa ja liikenteenohjausta varten. Liikenteenohjaaja valvoo noudattavatko alukset niille asetettuja rajoituksia. Ohjaajalla on käyttävissään merialueeseen ja väyliin liittyvät rajoitustiedot mm meriliikenteen säännöt, syväys tai nopeusrajoitukset. Seurannan ja rajoitustietojen perusteella ohjaaja saa käsityksen rajoitusten rikkomistapauksista. Liikenteenohjaaja puuttuu tapauksiin ensisijaisesti ohjaamalla liikennettä tai vakavimmissa tapauksissa ottamalla yhteyttä muihin viranomaisiin, jotka voivat tarvittaessa puuttua suoraan aluksen toimintaan. Jälkikäteen rikkomuksista raportoidaan kansainvälisen käytännön mukaisesti. Liikennettä ohjataan välittämällä alukselle yleisinformaatiota tai ohjaussuosituksia. Liikenteen seurannan, rajoitusten noudattamisen seurannan sekä muiden ohjaustietojen keruun perusteella liikenteenohjaus muodostaa käsityksen tarpeesta välittää yleisinformaatiota tai antaa ohjaussuosituksia. Tätä varten liikenteenohjaus saa ja kerää runsaasti eri tietoja eri tahoilta. Esimerkiksi sää ja jäätilannetietoja, tietoja talviliikenteen avustamistoiminnasta tai luotsauksesta, tietoja sataman pitäjältä tai sataman tukipalvelujen tuottajilta, viranomaisilta tai logistisen ketjun seuraavilta osapuolilta. Liikenteenohjaus välittää tätä tietoa yleisinformaationa aluksen tiedoksi tai antaa suoraan aluksen kuljettamiseen vaikuttavia ohjaussuosituksia. Yleisinformaation ja ohjaussuositusten perusteella aluksen henkilökunta ohjaa alusta muun liikennetilanteen, ympäristötekijöiden ja kuljetusketjun toimivuuden kannalta sopivalla tavalla. Aluksella on myös suoraan käytettävissään muiden alusten lähettämät tunniste- ja kulkutiedot sekä näiden lähettämät ilmoitukset ja viestit. Seuranta päätetään havaittaessa aluksen poistuminen ohjausalueelta tai aluksen tekemän ilmoituksen perusteella. Liikenteenohjaus toimii solmupisteenä, joka välittää aluksen lisäksi tietoa meriliikenteestä kaikille muille liikennejärjestelmän osapuolille. Liikenteenohjauksen kautta toimijat satamassa saavat tarvitsemansa tiedot liikenteen etenemisestä. Tarpeen mukaan liikenteenohjaus palvelee myös henkilö- ja tavaraliikenteen ketjun seuraavien osapuolien tietotarpeita, joko oma-aloitteisesti tiedottamalla tai tarjoamalla tietoa näiden sitä tarvitessa. 23

Kaikki liikenteen seurantaan, valvontaan ja ohjaukseen liittyvät tiedot tallennetaan myöhempää käyttöä varten. Tämän tietovaraston perusteella voidaan tilanteita myöhemmin mm. analysoida sekä suunnitella tulevaa toimintaa sekä kehitystoimenpiteitä. Meriliikenteen hallinta: Seurata, valvoa ja ohjata liikennettä Aluksen edustaja 1.1.3 Ennakkotietojen lähettäminen 1.1.26 Tietojen vastaanottaminen Liikenteenohjaaja Alus 1.1.8 Ennakkotietojen ylläpito 1.1.9 Aluksen ilmoittautuminen 1.1.10 Tunnistaminen ja seurantaan ottaminen 1.1.11 Määräsataman ja reitin tarkistus 1.1.19 Aluksen käyttäytymistietojen ylläpito 1.1.12 Jatkuva tunnisteja kulkutietojen lähetys (AIS) 1.1.1 Seurannan perustietojen ylläpito 1.1.13 Alusten seuranta 1.1.14 Visuaalinen kameraseuranta 1.1.15 Uuden ilmoituksen tekeminen 1.1.16 Liikenne tietojen varastointi 1.1.17 Rajoitusten noudattamisen seuranta 1.1.2 Rajoitustietojen ylläpito 1.1.20 Säätietojen keruu ja välitys 1.1.18 Rajoitusten rikkomisesta raportointi 1.1.24 Yleisinformaation vastaanotto 1.1.21 Tilannekohtainen ohjaustarpeen määrittely 1.1.22 Muun ohjaus tiedon keruu ja ylläpito 1.1.25 Aluksen ohjaaminen 1.1.23 Tiedon välitys ja jakaminen 1.1.29 Seuranta-tarpeen loppumisesta ilmoittaminen 1.1.27 Seurannan lopettaminen 1.1.28 Seurantatarpeen loppumisen huomaaminen Liikenteenohjaaja (ulkomainen) 1.1.4 Ennakkotietojen antaminen Merenkulkuviranomainen (MKL) 1.1.5 Ennakkotietojen kerääminen 1.1.30 Tilanteiden analysointi ja suunnittelu 1.1.31 Rikkomuksista raportointi kv tahoille Muut merenkulkua valvovat viranomaiset 1.1.5 Ennakkotietojen kerääminen 1.1.13 Alusten seuranta 1.1.32 Raportointitiedon vastaanotto 1.1.26 Tietojen vastaanottaminen 1.1.33 Aluksen käytön rajoittaminen Sataman pitäjä 1.1.6 Ennakkotietojen kerääminen ja välitys 1.1.26 Tietojen vastaanottaminen Tukipalveluiden tuottajat 1.1.5 Ennakkotietojen kerääminen 1.1.26 Tietojen vastaanottaminen Muut prosessit Merikuljetukset 1.1.7 Ennakkotietojen lähettäminen vaarallisten aineiden kuljetuksesta Visiointi, kehitys, sääntöjen luominen Tilastointi Toimenpiteet rikkomusten perusteella Merikuljetukset Häiriönhallinta Luotsata laivoja Avustaa talviliikennettä Kuva 8. Meriliikenteen seurannan, valvonnan ja ohjauksen prosessi Prosessikaavio löytyy A3-koossa erillisestä liitteestä A. Taulukko 2. Meriliikenteen seurannan, valvonnan ja ohjauksen prosessin aktiviteetit Lyhenne Nimi Kuvaus 1. Meriliikenteen ohjaus 1.1 Seurata, valvoa ja ohjata liikennettä 1.1.1 Seurannan perustietojen ylläpito Seurannan perustaksi tarvittavien merialueen, liikenteen ja alusten perustietojen, kuten merikartan, aikataulujen tai aluksen ominaisuustietojen ylläpito 1.1.2 Rajoitustietojen ylläpito Liikenteenohjauksen perustaksi tarvittavien merialueen ja väylien rajoitustietojen, kuten syväys, nopeusrajoitus tms. ylläpito 1.1.3 Ennakkotietojen lähettäminen 1.1.4 Ennakkotietojen antaminen Tietojen lähettäminen ennakkoon aluksen reitistä, aikataulusta, aluksen ominaisuuksista, lastista tai matkustajista liikenteenohjausta varten Ennakkotietojen välittäminen muiden maiden liikenteen ohjauskeskuksista 24

Lyhenne Nimi Kuvaus 1.1.5 Ennakkotietojen kerääminen 1.1.6 Ennakkotietojen kerääminen ja välitys 1.1.7 Ennakkotietojen lähettäminen vaarallisten aineiden kuljetuksista Ennakkotietojen kerääminen meriliikenteen ja muiden viranomaisten sekä meriliikenteen tukipalveluiden tuottajien oman toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen pohjaksi Ennakkotietojen kerääminen satamatoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen pohjaksi sekä tietojen edelleen välitys liikenteenohjausta varten Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvien ennakkotietojen välittäminen liikenteenohjausprosessissa mukana oleville tahoille ja erityisesti liikenteenohjausta varten 1.1.8 Ennakkotietojen ylläpito Eri tahoilta saapuvien ennakkotietojen vastaanotto ja ylläpito liikenteenohjauksen perustaksi 1.1.9 Aluksen ilmoittautuminen Aluksen erikseen tekemä ilmoittautuminen liikenteenohjaukselle 1.1.10 Tunnistaminen ja seurantaan ottaminen 1.1.11 Määräsataman ja reitin tarkistus 1.1.12 Jatkuva tunniste- ja kulkutietojen lähetys (AIS) Aluksen tunnistaminen ja ottaminen liikenteenohjauksen seurantaan ilmoittautumisen, jatkuvien tunnistetietojen tai muun menettelyn perusteella Seurantaan otetun aluksen määräsataman ja reitin tarkistaminen Aluksen (AIS-järjestelmällä) tekemä jatkuva tunniste- ja kulkutietojen lähettäminen liikenteenohjaukselle ja muille aluksille 1.1.13 Alusten seuranta Alusten kulun ja siihen liittyvien tietojen seuranta eri tapoja käyttäen liikenteenohjaustoimenpiteiden pohjaksi 1.1.14 Visuaalinen kameraseuranta 1.1.15 Uuden ilmoituksen tekeminen 1.1.16 Liikenne tietojen varastointi 1.1.17 Rajoitusten noudattamisen seuranta 1.1.18 Rajoitusten rikkomisesta raportointi 1.1.19 Aluksen käyttäytymistietojen ylläpito Alusten kulun seuraaminen kamerakuvien perusteella (liittyy alusten seurantaan) Aluksen uuden ilmoituksen tekeminen määrätyissä tilanteissa liikenteenohjausta varten ja tiedoksi muulle liikenteelle Kaikkien meriliikenteestä kerättävien tietojen varastointi myöhempää käyttöä varten Alusten kulun seuranta suhteessa alueella voimassa oleviin rajoituksiin, kuten syväys, nopeusrajoitus tms. Raportointi muille tahoille rajoitusten rikkomisesta ja rajoitusten noudattamiseen liittyvien liikenteenohjaussuositusten noudattamatta jättämisestä muille viranomaisille myöhempiä toimenpiteitä varten Aluksen aikaisempien käyttäytymistietojen, kuten rajoitusrikkomusten, ylläpito seurantaa varten 1.1.20 Säätietojen keruu ja välitys Muilta tahoilta saatavien säätietojen keruu ja välitys liikenteenohjausta varten ja tiedoksi aluksille 1.1.21 Tapauskohtainen ohjaustarpeen määrittely 1.1.22 Muun ohjaustiedon keruu ja välitys 1.1.23 Tiedon välitys ja jakaminen 1.1.24 Yleisinformaation vastaanotto Kaikkien eri tahoilta saatavien tietojen perusteella tapahtuva päättely siitä miten eri alusten liikennettä kyseisellä hetkellä tulisi ohjata ja mitä tieto välittää aluksille Muiden eri tahoilta tulevien ohjaustietojen kerääminen, tarvittaessa varastointi sekä välittäminen ohjaustarpeen märittelyä tai tiedon jakelua varten Liikenteenohjaussuositusten tai aluksille olennaisen yleisinformaation välitys ja jakaminen aluksille ja liikenneketjun muille osapuolille Aluksen kuljettamiseen vaikuttavan yleisinformaation vastaanotto liikenteenohjauksesta ja muilta aluksilta 1.1.25 Aluksen ohjaaminen Aluksen ohjaaminen yleisinformaation ja liikenteenohjauksen suositusten perusteella 25

Lyhenne Nimi Kuvaus 1.1.26 Tietojen vastaanottaminen Liikenteenohjauksen liikennetilanne tai muiden tietojen vastaanottaminen viranomaisten tai muiden liikenneketjun osapuolten oman toiminnan pohjaksi 1.1.27 Seurannan lopettaminen Liikenteenohjaajan suosittaman aluksen seurannan lopettaminen 1.1.28 Seurantatarpeen loppumisen huomaaminen 1.1.29 Seurantatarpeen loppumisesta ilmoittaminen 1.1.30 Tilanteiden analysointi ja suunnittelu 1.1.31 Rikkomuksien raportointi kv. tahoille 1.1.32 Raportointitietojen vastaanotto 1.1.33 Aluksen käytön rajoittaminen Seurantatarpeen loppumisen huomaaminen itse aluksen siirtyessä satamaan tai ohjausalueen ulkopuolelle Ilmoituksen tekeminen aluksesta sen ohjaustarpeen loppumisesta Liikenteestä kerättyjen tietojen perusteella tehtävä eri kehittämistä vaativien tilanteiden analysointi ja siihen perustuva kehityksen suunnittelu Havaittujen rikkomusten ja liikenteenohjaussuositusten noudattamatta jättämisen raportointi kansainvälisille tahoille, jotka huolehtivat tarvittavista seuraamuksista Muiden viranomaisten oman toimintansa pohjaksi tarvitsemien liikennetietojen tai analysoitujen tilanneraporttien vastaanottaminen Viranomaisten puuttuminen aluksen käyttöön liikenteen seurannassa ja ohjauksessa havaittujen tietojen perusteella Keskeiset toimijat prosessissa ovat liikenteenohjaaja (käytännössä esim. Vessel Traffic Service (VTS) -keskus) sekä alus, joiden välistä toimintaa ja tiedonvaihtoa liikenteen seuranta ja ohjaus pitkälti on. Lisäksi prosessiin liittyy suuri joukko muita olennaisia toimijoita, joilta joko tarvitaan pohjatietoja liikenteenohjausta varten tai joille erityisesti liikenteenohjauskeskus välittää tietoja liikenteestä näiden oman toiminnan suunnittelun tai toteutuksen pohjaksi. Taulukko 3. Meriliikenteen seurannan, valvonnan ja ohjauksen prosessin toimijat ID Nimi Rooli 01 Alus Alus on ammattimaiseen rahti- ja/tai matkustajaliikenteeseen käytetty vesiliikenneväline 02 Aluksen edustaja (ownervarustamo) 04 Liikenteenohjaaja Varustamo roolissa "owner" tai "laivanisäntä". Aluksen edustaja vastaa aluksen velvoitteista. Edustaja voi olla aluksen omistava varustamo tai muu varustamon hyväksymä taho. 04.1 VTS-keskus VTS-keskus (Vessel Traffic Service) toteuttaa kansallisen vesialueen alusliikenteen ohjausta. 04.2 SRS-keskus SRS-keskus (Ship Reporting System) hoitaa alusten pakollista ilmoittautumisjärjestelmää Suomenlahden kv. merialueella läpikulkuliikenne mukaan lukien 05 Viranomainen 05.1 Merenkulkuviranomainen Merenkulkulaitos 05.3 Rajavartiolaitos Rajavartiolaitos on viranomainen, joka valvoo henkilöiden maahantuloa ja maastapoistumista sekä alusten liikennettä ns. maalaissatamiin. 26

ID Nimi Rooli 05.5 Poliisi Poliisi on viranomainen, jonka tehtävänä on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen sekä terrorismin ja järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden torjunta. 05.6 Tulli Tulli on viranomainen, joka vastaa rajan ylittävän tavaraliikenteen valvonnasta sekä kantaa väylämaksut ja suorittaa muita muiden viranomaisten antamia tehtäviä 06 Sataman pitäjä Sataman pitäjä on sataman infrastruktuurista ja sen toiminnasta ja turvallisuudesta vastuullinen taho. 08 Tukipalvelutuottaja Merenkulun tukipalveluita tuottava taho (jäänmurto, luotsaus, viestintäpalvelut, ympäristötiedot, turvapalvelut) Prosessissa on useita tärkeitä tietokokonaisuuksia, jotka sisältävät erilaista tietoa. Tärkeimpiä tietokokonaisuuksia, joita prosessissa tarvitaan, ovat ennakkotiedot (aluksesta sekä sen reitistä, aikataulusta ja lastista), seurannan perustiedot (merialueesta, väylistä ja näiden ominaisuuksista), alusten ja liikenteenohjauksen välillä liikkuvat tunniste- ja kulkutiedot, eri ilmoitukset sekä liikenteenohjauksen jakama yleisinformaatio ja ohjaussuositukset. Lisäksi ohjauksen pohjaksi tarvitaan runsaasti muuta eri tahoilta saatavaa tietoa. Taulukko 4. Meriliikenteen seurannan, valvonnan ja ohjauksen prosessin tiedot Nimi Kuvaus Attribuutit Omistaja Huom. Aikataulu Aluksen liike Alus Ennakkotieto Aikataulu on ennakkotai toteumatieto aluksen saapumisesta, lähdöstä tai kiintopisteen ohituksesta. Aikatauluun saattaa liittyä tieto tiedon tarkkuudesta. Aluksen liiketieto on aluksen sijainti ja muut tiedot tietyllä hetkellä. Alus on kaupallisen vesiliikenteen kuljetusväline. Ennakkoon välitettävät tiedot - tapahtuma (saapuminen, lähtö, kiintopisteen ohitus) - ennakoitu aika - arvion tarkkuus - toteutunut aika - tiedon antaja - tiedon antamisen ajankohta - aluksen tunniste - sijainti (paikkatieto) - liikeparametrit - aluksen tyyppi - lastin tyyppi. - paikannusantennin sijainti aluksella - aluksen tunnisteet - aluksen päällikön nimi - aluksen edustaja - aluksen varustamon nimi - aluksen (tekniset) rekisteritiedot - kansallisuus - reitti - aikataulu - alus - lasti - matkustajat - vaarallinen lasti Alus Aluksen edustaja Aluksen edustaja Aluksen edustaja Sanomastandardi: IFTSAI Voisi oikeastaan olla aluksen attribuutti Rakennetiedot: Vrt. SHPDAT (draft), ISO 10303 (SHIP STEP) 27

Nimi Kuvaus Attribuutit Omistaja Huom. Jääluokka - alukseen jääluokka Alus, MKL talviliikenteen hallinto Jääluokkapoikkeus Kuva Liikenneohje Liikennerajoitus Alukselle myönnetty jääluokka. Jääluokkapoikkeus on alukselle myönnetty lupa poiketa asetetusta jääluokkavaatimuksesta Kuva tietyn alueen liikennetilanteesta Liikenneohje on liikenteenohjaajan aluksen päällikölle antama tiettyä matkan osaa koskeva ohje Jäätilanteen johdosta annettava liikennerajoitus, jossa määritellään kuhunkin satamaan avustettavien alusten ominaisuuksien vähimmäisvaatimukset. Liikennetilanne Liikennetilanne on väylillä ja satamissa olevien alusten sijaintien ja liiketilojen kokonaisuus. Luotsaustieto Merialue Meriveden korkeustieto Miehistön jäsen Paikkatietokuvaus merialueesta ja sen väylistä ja paikoista ja näiden ominaisuuksista Meriveden korkeustieto suhteessa karttatietoihin. Miehistön jäsen on aluksella miehistön ominaisuudessa oleva henkilö. - aluksen tunniste - sataman tunniste - voimassaoloaika - luvan myöntäjä - aluksen tunniste - ohjeen antamisaika - ohje - ohjeen antaja - satama - merialue - väylä - aluksen vetoisuus - jääluokka - aika - avustuksen prioriteetti - aluksen tiedot - luotsin tiedot - ETA-tiedot - toteumatiedot - raportoitavaa - merikartta - väylät - reittitiedot - reittipisteet - suljetut reitit - suljetut reitit - merimerkit ja niiden tila - ankkurointipaikat - jäänmurtajien odotuspaikat - luotsauspaikat - suoja-alueet jne. MKL Talviliikenteen hallinto VTS-asema MKL, talviliikenteen hallinto VTS-asema SRS-keskus Ulkomainen SRS-keskus Tieto toteutetusta tai suunnitellusta luotsaustapahtumasta. Luotsausliikelaitos VTS-asema - poikkeama + / - cm Merentutkimuslaitos - nimi - arvo tai pätevyys - kansalaisuus - syntymäaika- ja paikka - henkilöllisyystodistuksen laji ja numero Aluksen edustaja Liikennerajoitus annetaan 5 vrk ennen sen astumista voimaan. Onko oikea tietoobjekti vai kokoelma väylällä/sata-massa olevia aluksia ja niiden paikka- ja liiketietoja. Luokittelu: staattiset vs. dynaamiset ja VTSaseman itse käyttämät vs. eteenpäin välitettävät 28

Nimi Kuvaus Attribuutit Omistaja Huom. Olosuhde Rajoitukset Reitti Satama Satamakäynti Talvireitti Talvireittisuositus Vaarallinen lasti Väyliin ja merialueeseen liittyvät liikenteen rajoitukset Reitti on aluksen satamakäyntien järjestetty joukko Satama on alusten lastin tai matkustajien purkamiseen ja lastaamiseen sekä lastin väliaikaiseen varastoimiseen tarkoitettu vesitien varteen järjestetty alue. Satamakäynti on yhden aluksen satamaan saapuminen ja lähtö Jäänmurtajan avaama talvireitti. Jäänmurtajan antama reittisuositus eri tyyppisille aluksille. Aluksen lastina olevat aineet, jotka aiheuttavat vaaraa ihmisille tai ympäristölle - tuulen voimakkuus ja suunta - ilman lämpötila - veden lämpötila - veden korkeus - näkyvyys - aallokko - jäätilanne - sadetilanne - ilmanpaineen muutos - merimerkkien osoittamat rajoitukset - syväys - nopeusrajoitus - meriliikenteen säännöt - kohtaamiskieltopaikat jne.. - sataman tunnus - sataman nimi - saapumispäivä - lähtöpäivä - sataman tunniste - sijainti - liittyvät väylät - purkukapasiteetti - kapasiteetti - laituripaikat - palvelut - tullipaikka (on/ei) - sataman tyyppi - sataman osat - satamakäynnin tunnus - sataman tunnus - aluksen tunnus - tuloaika - tulosyväys - aluksen sijaintipaikka - lähtöaika - lähtösyväys - sijainti - väylän leveys - odotuspaikat - sijainti - reitti - alustyypin mukainen suositus - aine ja sen ominaisuuksien kuvaus Olosuhdetieto on mittaustietoa luonnonolosuhteista tiettynä ajanhetkenä. Ympäristötiedon tuottaja Aluksen edustaja Sataman pitäjä Sataman pitäjä MKL, talviliikenteen hallinto MKL, talviliikenteen hallinto Alus IMO:n ISPS edellyttää 10 edeltävän sataman ilmoittamista Reittejä päivitetään jatkuvasti Voidaan antaa mm. suositus rannikkoväylien käyttämisestä merialueen pääväylien jäätilanteen ollessa huono. 29

Nimi Kuvaus Attribuutit Omistaja Huom. Vaarallisten aineiden manifesti Vakaustiedot Väylä Väylän erityisalue Väylän erityisalue on väylästä tiettyä tarkoitusta varten osoitettu alue (esim. ohitusalue, kohtausalue, ankkurointialue) Väyläsyvyyspoikkeus Rahdinkuljettajan (varustamo roolissa "carrier") antama luettelo aluksella olevista vaarallisista aineista. Aluksen stabiliteettilaskelmaan liittyviä tunnuslukuja. Väylä on merellä tai sisävesillä liikenteelle osoitettu kulkualue. Väyläsyvyyspoikkeus on alukselle myönnetty lupa poiketa vahvistetusta kulkusyvyydestä Vrt. manifesti, IFTDGN - väylän tunnus - kulkusyvyys - väylälinja - väylän reunaviivat - opasteet - turvalaitteet - liikennerajoitus - poikkeusolot - tullitie (on/ei) - väyläluokitus - aluksen tunniste - väylän tunniste - voimassaoloaika - luvan myöntäjä Aluksen edustaja MKL MKL MKL Rahdinkuljettaja Sanomastandardeja: IFTDGN 4.1.2 Talviliikenteen avustaminen Avustaa talviliikennettä -prosessissa on kuvattu merenkulun eri osapuolten toimintaa talvimerenkulun mahdollistamiseksi. Prosessi sisältää kuvaukset a) jäänmurron suunnittelusta ja koordinoinnista sekä b) talviliikenteen avustamisen toteuttamisesta. Talviliikenteen avustaminen sisältää osia Seurata, valvoa ja ohjata liikennettä -prosessista. Liikenteenohjaus osallistuu tiedon kokoajan ja välittäjän roolissa myös talviliikenteen avustamiseen. Kokonaisuuden hahmottamiseksi tähän kuvaukseen on sisällytetty liikenteenohjauksen talviliikenteen avustamisen kannalta oleellisia toiminnallisuuksia. Talviliikenteen avustaminen suunnitellaan kansallisesti asetettujen yleistavoitteiden perusteella. Näiden yleistavoitteiden perusteella merenkulkuviranomainen jakaa ja suunnittelee jäänmurron resurssien käytön. Lisäksi merenkulkuviranomainen myöntää aluksille niiden ominaisuustietojen perusteella jääluokkatodistukset. Ympäristötiedontuottajat keräävät havaintoja sää- ja jäätilanteesta sekä tuottavat ennusteita näiden muutoksista. Merenkulkuviranomainen arvioi tilannetta ja asettaa tarvittaessa satama- ja väyläkohtaisia liikennerajoituksia. Lisäksi merenkulkuviranomainen tiedottaa liikennerajoituksista ja niiden mukaisesti annettavasta jäänmurto-avustuksesta. 30