VOpas 2003 vaihtoehtoinen opinto-opas Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto
VAIHTOEHTOINEN OPINTO-OPAS 2003 Jyväskylän yliopisto
Julkaisijat Ainejärjestöt: Dumppi, Otsoni, Radikaali, Syrinx, Tiltti ja Ynnä Toimitus Juha Toivanen Taitto Juhani Lammassaari Ainejärjestöjen vastuuhenkilöt Juha Toivanen, Dumppi Niin Kautto, Otsoni Tuomas Inkala, Radikaali Maija Häkkinen, Syrinx Maija Suokas, Tiltti Jouko Perkkiö, Ynnä Piirrokset Tatu Hellstén, Kati Keski-Jaskari, Mirva Markkila, Auri Kaihlavirta ja joukko muita. Kiitokset Kiitokset kaikille VOpas-projektissa mukana olleille, jokaiselle tasapuolisesti. 4
There s something about yliopisto (Sekaisin yliopistosta?) Yliopisto, maiskuttelepa hetki suussasi sanaa yliopisto. Luultavasti olet tuore tai vähän vanhempi ylioppilas. Ylioppilas, sehän on melkein sama sana kuin yliopisto. Lukiosta tullaan ylioppilaiksi, mutta oletko oikeasti oppinut mitään? Toki tietomääräsi on ehkä suurimmillaan kirjoitusten aikana, mutta mikä tieto? Tuskin sentään ylioppinut olet, eihän pelkkä lukiokoulutus valmista sinua ammattiin. Sehän ei tietysti ole tarkoituskaan. Tarkoitus on valmistaa sinut seuraavaan koitokseen, oli se sitten yliopisto, ammattikorkeakoulu, au pair -vuosi, työharjoittelu, välivuosi tai kenties jotain muuta. Syksystä alkaen sinun paikkasi on yliopistossa yhdessä Suomen tunnetuimmista opiskelijakaupungeista, Jyväskylässä. Olen varma, ettet tule katumaan päätöstäsi. Kun viimeistään syyskuun alussa saavut kaupunkiin, on aika tutustua ympäristöön ja ihmisiin. Opiskelupaikkasi sijaitsee kauniilla paikalla Jyväsjärven rannalla, hieman erillään varsinaisesta kampus-alueesta, joka sijaitsee Seminaarinmäellä. Niin sanotulle humanistikukkulalle harvemmin lienee asiaa, mutta aina joskus sielläkin tulee vierailtua. Sinällään erillisyys tekee pienen pesäeron humanisteihin ja meihin. Joku ehkä kehtaisi sanoa, että eron tekee jo opintosuunta, mutta sitä en allekirjoita. Useita eri alojen opiskelijoita tuntien voin sanoa, että hyviä tyyppejä voi löytää ääripoikkitieteellisestikin. Se on rikkaus, saa näkökulmia asioihin, sillä jollain tapaa tiettyä yhtenäisyyttä eri alojen ihmisten ajatusjuoksussa ehkä kuitenkin on havaittavissa. Ihanteellisia paikkoja muiden alojen ihmisiin tutustumiseen on useat opiskelijatapahtumat ympäri vuoden, kaupunki itsessään, harrastukset, ainejärjestötoiminta, muut luottamustehtävät sekä tietenkin kurssit joilla on opiskelijoita koko yliopistolta (esim. kielet ja jotkut yleisopinnot) Todennäköisesti tärkeimmät ja lähimmät opiskelijakaverit löytyvät kuitenkin omasta ainejärjestöstä. Siksi kannattaakin heti alusta asti olla mukana täysillä ja solmia kontakteja toisiin fukseihin. Kursseilla ja ryhmätöissä tulee väistämättä tilanteita, joista ei yksin selviydy vaan on hyvä, jos jo etukäteen on tuttuja naamoja. Aivan alkusyksystä nämä samaiset tilanteet luonnollisesti toimivat itsessään opiskelijoita yhdistävinä tekijöinä. Parhaiten uusiin kavereihin tutustuu varmasti osallistumalla fukseille järjestettyihin tapaamisiin, saunailtoihin, bileisiin ja muuhun toimintaan. Vaikkei itse tapahtuma jostain syystä ei kovin kiinnostaisi, niin ehkä silti kannattaa tulla katsastamaan tilanne. Josko vaikka löytyisi toinen samaa ajatteleva ja sen jälkeen mikään ei estä siirtymästä kiinnostavaan aiheeseen ja paikkaan. Kannattaa muistaa, että meitä todellakin on moneen junaan :) Yhteisissä tapahtumissa ja tutorryhmän matkassa kohtaa myös vanhempia opiskelijoita, heitä ei pidä pelätä vaan rohkeasti soluttautua joukkoon. Pian nimellinen ero fuksien ja muiden välillä on jäänyt jo unholaan, olet päässyt uuteen perheeseen. Eipä aikaakaan, kun uudet tavat ovat muuttuneet arkipäiväksi, oudot naamat hyviksi kavereiksi, monille uusi kaupunki tutuksi ja opiskelijaboksi ikiomaksi kodiksi. Tämähän ei tietenkään tarkoita, että elo latistuisi jol- 5
lain tavalla harmaaksi puurtamiseksi, ei missään nimessä! Itse toisen vuoden päättävänä voin vain sanoa, että koko ajan tuntuu paremmalta. En tarkalleen tiedä mistä se johtuu, mutta olen varma että sillä on jotain tekemistä sen kanssa, kun löysin lukion jälkeen elämälläni pienen polun. Tämä polku on nyt mutkitellut pitkän matkan, mutta en ole ollenkaan huolissani taipaleesta. Matkan varrelta on tarttunut mukaan valtavat määrät kokemuksia, elämyksiä, tarinoita, ihmisiä, sattumia ja uskomattomuuksia. Loppu häämöttä juuri ja juuri usvaisena kiintopisteenä, jota en ihan heti tule saavuttamaan. Mutta ei haittaa tippaakaan. Olen onnellinen, onnellinen yliopistossa. Juha Toivanen fuksi@dumppi.fi 6
Sisällysluettelo Elämää... 9 Oman vastuun vaikeus... 10 Opiskelijaravintolat puntarissa... 12 Baariopas vasta-alkajille... 13 Arviointihemmot... 16 Mikä mättää? - opiskelija pystyy vaikuttamaan... 17 Loveletter - sinulle on postia... 19 Bongaa Korppi (Corvus corax)... 21 Heitä vesilintua, älä turhaudu... 22 AIESEC Jyväskylä ry... 23 Ainejärjestöt... 24 Ynnä... 25 Tavaton tarina - eli kertomus siitä miten joskus voi käydä... 26 Tärkein yliopistobilevaruste: haalarit...27 Dumppi ry... 28 #dumppi - En ilosta irkkaa. En surusta irkkaa. Kun irkkaan, niin irkkaan muuten vaan... 30 Kemistit on rautaa - Radikaali... 31 Viimeisenä hyytyy kemisti. Eli tarinoita kierrekorkin takaa... 32 Keemikon bilekalenteri... 33 Syrinx - äänessä jo vuodesta 1971... 35 Syrinxin tapahtumakalenteri... 36 Tiltti... 38 Otsoni... 39 Tiedekunnat... 40 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta... 41 Opintojen saatteeksi... 42 Informaatioteknologian tiedekunta... 43 Mitä tapahtuu laitoksilla?... 44 Tutoreista ja fukseista... 45 Kemian tutorit... 45 Fysiikan tutorit... 46 Matematiikan tutorit... 47 Tietotekniikan tutorit... 48 Tietojärjestelmätieteen tutorit... 49 Tilastotieteen tutorit... 51 Biologian tutorit... 52 Fysiikan laitos tutuksi... 54 Fysiikan laitoksen henkilökuntaa... 55 Fysiikan peruskurssit pähkinänkuoressa... 56 Fys480 - harjoittelu fysiikan laitoksella...58 Tietotekniikan kursseja... 59 Tietoliikenteen kursseja... 60 Tietotekniikan luennoitsijoita... 61 Matematiikan ja tilastotieteen laitos tutuksi... 62 7
Matematiikan kursseja... 64 Määritelmiä yliopistomatematiikassa usein esiintyville termeille... 65 Matematiikan luennoitsijoita... 67 Tilastotieteistä... 68 Tietojärjestelmätieteiden opiskelusta...70 Tietojärjestelmätieteiden kurssikuvaukset... 71 Kemia sivuaineena... 72 Ne pakolliset pahat... eli kurssit... 73 Suunnistusta ilman kompassia... 74 Ensimmäisen vuoden biologiaa painajaisia ja parhaita päiväunia... 75 Ekologia ja ympäristönhoito... 77 Limnologia ja hydrobiologia... 79 Kalabiologia ja kalatalous... 80 Solu- ja molekyylibiologia... 80 Ympäristötieteet... 81 Aakkoset... 82 8
ELÄMÄÄ Don t panic 9
Oman vastuun vaikeus Tästä Vopastekstistä alkaa tulla jo perinne, mutta jos tästä joku on jotain oppinut ja ottanut itseään niskasta kiinni, niin se on hyvä se. Nyt on siis menossa opintojeni kolmannen vuoden kevät. Edellisen vuoden tekstit löytyvät netistä osoitteesta: www.ynna.fi/opiskelu/vopas, joten nyt on oiva tilaisuus seurata urakehitystäni reaaliajassa. Kaksi aikaisempaa vuotta ovat siis menneet vähän enemmänkin penkin alle, mutta nyt voin sanoa tapahtuneen käännös ylöspäin ja käyrä nousee kyllä ekspotentiaalisesti. Eli alussa muutos oli pieni, mutta kun pääsi asiaan kiinni kunnolla, alkoi tapahtua. Tämän uuden elämän auttoi alkuun tietotekniikan laitos. Fysiikan opiskelu ei sitten kuitenkaan ollut minua varten, ja yritin kovasti miettiä, mitä tehdä. Täällä yliopistolla ei oikein tuntunut olevan sopivaa linjaa minua varten ja mietin vakavasti koulun vaihtoa. Tietotekniikan laitoksen nettisivuja selaillessani sattui eräänä paivänä silmiini, että ollaan perustamassa kovasti uusia linjoja. Näistä linjoista yksi oli sulautetut järjestelmät. Luettuani asiasta ja vähän kyseltyäni totesin että nyt tärppäsi. Tälle linjalle olisi fyysikkotaustastani selvästi hyötyä ja lisäksi tällä linjalla tuntui olevat yliopistomittarilla paljon sitä kaipaamaani käytännön tekemistä. Linjan opinnot sisältäisivät elektroniikkaa, tietoliikennettä ja tietysti välttämätöntä pahaa eli jonkin verran ohjelmointia, kirjoittamista yms vähemmän kiinnostavaa. Syksyllä sitten rupesin ihan oikeasti opiskelemaan. Kahden vuoden opintoviikkosaldo ei kovin huimaava ollut, jonkinverran yli kolmekymmentä (totta, ei läheskään riittävästi edes opintotukeen). Oli siis pakko saada tehtyä rästitentit pois alta. Siinä onnistuin varsin hvyin. Syksyn aikana sain kasaan lähes kolmekymmentä opintoviikkoa ja tuntui, että ehkä minustä tuleekin isona maisteri. Joululoma tuli tarpeeseen, olihan sitä tullut melko lailla niska limassa painettua hommaa muutama kuukausi. Kuitenkin päällekkäisyyksien takia en saanut ihan kaikkia aikomiani kursseja tentittyä ja pari niistä jäi kevääseen. Kävin sitten tekemässä ne tentit itse, kun oli niin kiltti luennoija, että valvoi ne ja sain tehdä ne itselleni sopivana päivänä. Yllätyksien aika oli kuitenkin vasta edessä. Hirveällä innolla uuden ja kiinnostavan asian kimpussa touhuaminen sai maailman näyttämään ihan erilaiselta. Ja kun aivan yllättäen minulle tarjottiin töitä (lue lisää rahaa, tai siltä se ainakin alkuun tuntui, kun sitä rahaa ei koskaan ole ollut edes riittävästi) tietotekniikan laitokselta, alkoi todella olla tunnelin päässä valoa. Eihän se palkka päätä huimaava ollut, mutta kyllä sillä leipää ja puurohiutaleita kaupasta saa. Ja hommakaan ei ollut kovin hankalaa, demojen pitämistä ja Windows-asennusta alkuun. Omia opintoja ehtii hyvin tehdä siinä sivussa, ja ne edistyvät nyt varsin hyvää tahtia. Lisäksi täällä on tosi mukava porukka, minkä kanssa tehdä töitä. Vaikka tuntui alkuun että olen minä melkoinen räpelö enkä osaa mitään, tekemällä oppii ja aina saa kysyä. Sain jäädä tänne laitokselle myös tulevaksi kesäksi enkä ilmeisesti joudu siivoamaan arkistokaappeja vaan saan tehdä oikeasti jotain. Voittaa kyllä uimakoulut, joita olen pitänyt viisi edellistä kesää, varsin kirkkaasti. Ensimmäinen kesä, jolloin minulla on jotain oikeita töitä. Mitä siis lopulta tältä vuodelta jää käteen? Opintoviikkoja noin 70, työkokemusta, vä- 10
hän rahaa, uusia tuttavuuksia, kivat työkaverit ja palannut opiskelu- ja elämänilo. Se on kuulkaa aika paljon näiden parin todella suurta tuskaa ja itkua ja hammastenkiristystä aiheuttaneen vuoden jälkeen. Tällä hetkellä motivaatiota riittää ja mielessä siintää silkkisilinteri sitten kun kasvan oikein isoksi. Valmistuminenkin alkaa tuntua jo sen verran läheiseltä, että voi heittää jonkinlaisen arvion valmistumisesta ehkä kahden vuoden päästä. Homman lopullinen opetus piilee mielestäni siinä, että ei ihmistä voi pakottaa tekemään jotain sellaista mikä ei todella kiinnosta. Kyllä sen sitten huomaa, kun joku homma alkaa tuntua omalta ja jota voisi ajatella tekevänsä loppuikänsä. Eikä kannatakkaan pakottaa, siinä tulee vain turhaa stressiä ja joutuu kolmekymppisenä laitoshoitoon burnoutin takia. Enkä usko meistä kenenkään sitä haluavan. Pitäkää hyvät ihmiset kiinni omista unelmistanne, ja yrittäkää toteuttaa ne. Maailma on onnellisempi paikka jos ihmisetkin ovat tyytyväisiä. Anu Tiesitkö, että... Pienin meressä elävä kala ja samalla pienin selkärangallinen eläin on kääpiötokko, joka elelee Intian valtameressä. Täysikasvuinen koiras on noin 0,8 senttimetriä pitkä ja täysikasvuinen naaras noin 0,89 senttimetriä pitkä. 11
Opiskelijaravintolat puntarissa Nyt kun äiti lihapullineen on ehkä monenkin sadan kilometrin päässä, yliopistoravintoloissa voit tyydyttää päivän proteiini-, hiilihydraatti-, rasvahappo- ja vitamiinitarpeesi ruokaympyrän suositusten mukaan. Ja vaikka kirjahyllyssäsi opintooppaalle seuraa pitäisikin keittokirja ja jääkaapissa keskioluelle appelsiiniankka, niin toisinaan kannattaa aterioida ulkona. Syöminen on myös sosiaalinen tapahtuma. Michelin ravintolaopas tuskin mainitsee JY:n opiskelijaravintolat, mutta koska Ylistönrinteeltäkin on pitkä matka Pariisiin, niin Vopas suosittelee edullisia yo-ravintoloita. Testiryhmällä on elinikäinen kokemus syömisestä. Bon appètit! Listalla on neljää sorttia, joista yksi on muita kalliimpi gourmet-vaihtoehto. Omnivoorit, karnivoorit ja kasvissyöjät on huomioitu. Laktoosia, maitoa ja gluteiinia osaa välttää symbolien L, H, M, G avulla. Aterian perushintaan sisältyy salaatti. Leivästä ja ruokajuomasta voi joutua maksamaan erikseen. Hinta-laatusuhde on yleensä kohdallaan ja vaikka annoksen koko onkin rajattu, niin lisukkeita, eli perunaa, riisiä, pastaa jne. saa kasata lautaselleen mielin määrin. Kokonaisuudessaan aterian hinta on yleensä 2,35 euroa. Herkkupeput voivat toki maksaa vielä parikymmentä senttiä ja päättää ateriansa jälkkärillä. Koska eri ravintoloiden ruuissa ei mielestämme ole merkittäviä makueroja, kohteiden erittelyssä keskitytään muihin seikkoihin. Tässä artikkelissa on arvioitu vain meidän tiedekuntiemme lähistöllä sijaitsevat ravintolat - Ylistö, Wilhelmiina, Lozzi ja Ilokivi sekä Piato. Lisäksi on vielä Alvari, mutta ei ole vielä selvinnyt onko kukaan koskaan käynyt siellä J Ilokivi Sijainti: Ylioppilastalo (JYY:n omistama) Aukioloajat: ma-pe 11.00-16.00 Asiakaskunta: Urheilijoita, silmäätekeviä Ruusut: Sään salliessa voi halutessaan lounastaa terassilla. Aterioinnin jälkeen voi hoitaa asumiseen, harrastuksiin ja oikeusturvaan liittyviä asioita samassa rakennuksessa. Risut: Ylistönrinteen ja Mattilanniemen asukki saattaa kokea olevansa toisen lajin reviirillä. Leipävalikoima on onneton, ja kustakin viipaleesta joutuu maksamaan erikseen. Lozzi Sijainti: Seminaarin mäki (Ilokiven naapurissa) Aukioloajat: ma-pe 08.00-16.00, lounas 10.30-16.00. Asiakaskunta: Sekalainen ja kansainvälinen Ruusut: Leipäpöytä ja juhla-ateriat hyvät. Täälläkin voi aterioida ulkosalla. Ilmapiiri on viihtyisä, palvelu on ystävällistä, ja ravintola on tilava. Risut: Salaatti joskus vanhaa Piato Sijainti: Mattilanniemi, Agora Aukioloajat: ma-to 8.30-16.00, pe 8.30-15.00, lounas 10.30-15.00, la 09.00-14.30, la lounas 11.00-14.00 Asiakaskunta: Opiskelijoiden lisäksi samassa rakennuksessa työskentelevien yritysten henkilökuntaa. Ruusut: Paistopisteestä hieman kalliimmalla loistavia annoksia. Hyvät maisemat lasiseinän läpi. Risut: Lasiseinän läpi paistava aurinko luo ruokalaan satunnaisesti saunamaisen tunnelman. Luentojen välitauoilla tuskastuttavan pitkät jonot (vinkki: paistopisteen asiakas pääsee jonon ohi ) Ylistö Sijainti: Ylistönrinne, fysiikan laitos Aukioloajat: ma-to 8.30-16.00, lounas 10.30-14.30 pe 08.30-15.00, pe lounas 10.30-14.00 Asiakaskunta: Biologeja, fyysikkoja, kemistejä 12
Ruusut: Palvelu on ystävällistä. Avarista ikkunoista avautuu näkymä Jyväsjärvelle. Tarjoiluun ja viihtyvyyteen panostetaan erilaisin teemaviikoin sekä pöytäkoristein. Risut: Ravintolan valkoisuus luo hieman kliinisen tunnelman. Salaattipöydässä on aina kaaliraastetta. Wilhelmiina Sijainti: Mattilanniemi Aukioloajat: ma-pe 7.30-16.30, lounas 10.30-16.15. Asiakaskunta: Sekalainen Ruusut: Leipäpöytä on ylivoimainen: leipä on usein lämmintä, ja valikoima on runsas. Erillisestä salaattipöydästä voi koota kevyen ateriavaihtoehdon. Risut: Ruuhka-aikoina jono ulottuu aulaan asti ja hitaan vesihanan vuoksi se matelee. Lämpötila nousee toisinaan hellelukemiin. Alvari Sijainti: Keskussairaalantie 4 (P-rakennus) Aukioloajat: ma-pe 10.30-12.45. Baariopas vasta-alkajille Ale Pub Väinönkadun ja kauppakadun kulmassa sijaitseva kuppila. Asiakaskuntaan kuuluu myös todellisia ammattilaisia. Ale-hintaista kaljaa ja karaoke. Amarillo Texmex-ravintola ja illanistujaispaikka. Hyvää poppista ja mukavia sohvaloosseja. Bar 68 Mustia vaatteita. Rockia. Metallia. Olutta. Absinttia. Yleensä bändi tai pari viikossa. Rock. Club Elohuvi Kaupungin suurin biletysmesta. Kolmeen osaan jaettu entinen elukuvateatteri tarjoaa clubitunnelmaa, trendikkään aulabaarin ja yläkerran rokkibaarin. Club Ray Rulettia, Black Jackia, Fast Pokeria ynnä muuta. Lisäksi hyvä valikoima oluita ja siidereitä. Coffee House Erikoiskahvien ja kolmioleipien ykköspaikka. Viihtyisä tapaamispaikka myöhään yöhön. Domino Dominon entinen euro-tiistai on muuttunut puolentoista euron tiistaiksi (nykyisin myös siiderin hinta), mutta väkeä riittää edelleen tungokseen asti. Kaupungin tukevin äänentoisto. Trendipukeutumista ja meneviä clubiiltoja. K18. 13
Explosive Pienen pieni kaljabaari keskustassa, ihmisille jotka eivät pelkää sankkaa tupakansavua. Karun ulkoasun takaa löytyy opiskelijan budjetille sopiva istuskelupaikka. Freetime Imagoaan muuttanut Freetime vetää puoleensa nykyisin rock-henkistä väkeä. Myös viralliseksi Bar-68:n jatkopaikaksikin sanottu. Sokkarin alakerrassa. Giggling Marlin Mahtuu kolmen suosikkiravintolan joukkoon. Ilmastointi pelaa yökerhon puolella, mutta nostalgisesta junttisuomirockbaarista loppuu sekä tila että happi. Pöydillä tanssiminen kuuluu asiaan. K20/22 (la). Paljon opiskelijabileitä! Hemingways Hemmarissa kelpaa istua ja jutella rauhassa. Viskibaari ja pelejä biljardista Kimbleen. K22. Ilokivi Ylioppilastalon alakerrassa oleva klubitila, jossa järjestetään vaihtoehtoisia bileitä, teatteri- ja elokuvailtoja. Jazz Bar Popparin paikalta muuttanut legendaarinen Jazz Bar löytyy nykyisin Amarillon alakerrasta. Uudet tilat eivät ole vieneet intiimiä tunnelmaa minnekään. Vierailevien muusikoiden lisäksi vakiobändejä ja jami-iltoja. Kierre Vaikka Mörssärikin kuopattiin, yksi legendaarinen jatkaa. Jokainen 70-luvulla täällä opiskellut kysyy aina uudelleen tietä Kortepohjaan. Memphis Coffee Housen baarimainen ja meluisampi jatke, jonka takaosassa saa maukasta ruokaa. Sandra Night Alexandrasta nimensä muuttanut Sandra on kaupungin nykyinen teinien paratiisi. Sandra vetää juuri ja juuri baari-iän saavuttaneita tulokkaita kuin magneetti. Night Cat K18 ja aivan keskustassa. Torstaisin euron bisseä. Night Life Vanhemman väen menopaikka Cumuluksen alakerrassa. K24. Nu-Nu Kaupungin uusin, ehkä tyylikkäin clubi. Baari on tilava, jossa järjetetään toisinaan bändiiltoja viereisen Aalto-salin kanssa. Old Brick s Inn Vanhan tiilitalon tunnelmallinen pubi, josta saa mainiota ruokaa. Hyvä olut ja siiderivalikoima. K21. Parnell s x 2 Cumuluksen alakerrasta ja Kirkkopuiston reunalta löytyvät kenties kaupungin laajimmat mallastuotevalikoimat. Tarjolla myös seurapelejä. Poppari Entisen Jazz Barin tiloissa. Live musiikkia laidasta laitaan. Oikein kiva terassi! Punainen lyhty Tissit. Joo, justiinsa ne. 14
Raatikellari Perinteinen bilepaikka viikon jokaisena iltana kello neljään saakka. Loppuillan kokoontumispaikka. Hittibiisejä. Red Neck Pienehkö kuppila jossain Night Catin alapuolella. Pääasiassa Suomalaista rockia, toisinaan live-esiintyjiä. Rentukka Yo-kylän yleinen olohuone. Pitsaa ja pippaloita, tarvittaessa myös rauhallinen. K18. Aina opiskelijahintaista olutta ja siideriä. Skipper Kultakurkkujen kotipesä. Hard Ballsin yläkerrassa Väinönkadulla tulee jokaisen käydä nolaamassa itsensä. Samaan kompleksiin kuuluu myös Väinö. Sohwi Kampuksen kyljessä viihtyisä, akvaariomainen ruoka-kahvi-kalja-paikka. Pitkä historia opiskelijoiden kerääntymispaikkana. Solo Sopivan hämyinen baari Väinönkeskuksessa. Myös pikkunaposteltavaa. Vakiopaine Elämäntapataiteilijoiden ja toisinajattelijoiden kolo. Shakkia ja noppaa, halpaa kahvia, teetä, kaljaa ja siideriä joka makuun. Ohjelmistossa mielenkiintoisia taidepläjäyksiä. Vihreä Haltijatar Mukava, pikkuinen absinttibaari kauppakadun yläpäässä. Hyviä hanaoluita ja Strongbowta, seurapelejä. Wankkuri Karaokea rautatieasemalla. Kaikenmaailman porukaa, suurin osa keski-iän ylittäneitä. Tiesitkö, että... 15
Arviointihemmot Miksi tuo luennoitsija puhuu niin hiljaa tai miksi opiskelijatoverit metelöivät? Näitä asioita puidaan usein käytävillä muttei useinkaan suoraan luennoitsijalle luennolla tai sen ulkopuolella. Yliopisto-opiskelu on muutakin kuin luennoilla istumista. Massaluennot voivat olla suurille ryhmille opetettaessa välttämättömiä muttei se tarkoita sitä, että siellä pitäisi olla passiivinen. Omaan opiskeluympäristöönsä voi ja pitääkin vaikuttaa. Tässä puljussa oppiminen on opiskelijan omalla vastuulla. Kurssien käyminen on yksi tapa oppia. Tehokkaammin oppii, jos on itse aktiivinen, kyselee, kaivaa ja penkoo asioita, opettelee oppimaan. Osa sitä vastuun kantamista on se, että kertoo kurssin vetäjälle, onko viesti tullut perille, opinko minä ja mitä luennoitsija voi tehdä, että opin paremmin. Jos asioista huomauttaminen ei ole sinun asiasi, niin kenen sitten? Niinhän ne kaikki muutkin ajattelevat: Kunhan minä vain pääsen kurssista läpi, eikä se tule enää ikinä luennoimaan minulle... Tämä on varsin yleinen ajattelutapa. Terve kritiikki on aina tervetullutta. Asioista voi huomauttaa myös luennoitsijalle itselleen. Ehkei hän edes tiedä puhuvansa liian hiljaa. Paras keino vaikuttaa havaitsemaansa epäkohtaan on suora kontakti. Menkää juttelemaan luennoitsijoiden kanssa, jos ette jotain ymmärrä tai jokin asia kaipaa parannusta. Siitä ei joudu luennoitsijan silmätikuksi, eikä se vaikuta arvosanoihin. Luennon jälkeen on hyvä tilaisuus mennä kysymään epäselviä asioita. Jos ei halua mennä henkilökohtaisesti juttelemaan, niin myös anonyymi vaikutuskeino löytyy: arviointihemmot. Arviointihemmot ovat hieman vanhempia opiskelijoita, jotka ovat ottaneet opetuksen kehittämisen sydämenasiakseen. Toimimme yhteistyössä laitosten henkilökunnan kanssa ja järjestämme kursseista kyselyjä ja palautekeskusteluja tarpeen mukaan. Tavoitteenamme on parantaa opetuksen laatua ja tasoa koko tiedekunnassa. Opetuksen arviointi ei ole arvostelua. Sen tarkoitus on antaa kurssien vetäjille vinkkejä siitä, miten kursseja voitaisiin kehittää. Palautteen tulee olla mietittyä: antaako arvion luennoitsijasta vai kurssin sisällöstä. Palautteen tarkoituksena on auttaa kehittämään kursseja edelleen. Opetuksen arviointi ei ole itsetarkoitus, vaan kaiken takana on toive siitä, että opiskelijat ymmärtävät ja oppivat tehokkaammin. Arviointihemmot pitävät korvansa auki (ja silmänsä); kaikenlainen asiallinen palaute välittyy opiskelijoilta henkilökunnalle. Opiskeluiloa! arviointi@cc.jyu.fi http://www.cc.jyu.fi/arviointi/ Arviointihemmot 16
Mikä mättää? - opiskelija pystyy vaikuttamaan Yliopistossa opiskeleminen ei ole vain opintoviikkojen keruuta, lukemista ja tentteihin pänttäämistä, vaan myös kasvamista, kokemuksien ja vaikutteiden saamista sekä itse vaikuttamista. Vaikuttamisen tärkeimpiä edellytyksiä on tietää missä ja miten voi vaikuttaa. Pienissä asioissa on yksinkertaisinta ja parasta on ottaa aloite omiin käsiin, käydä juttelemassa epäkohdista henkilökunnan tai laitoksen johtajan kanssa ja yrittää tätä kautta saada parannusta asiaan. Isommissa asioissa on valitettava tosiasia se, että yksinäsi sinun on vaikea saada mitään todellista aikaiseksi. Apuun voit kutsua ainejärjestöt, eri tasojen neuvostot sekä ylioppilaskunnan, jotka ovat jo luoneet rintamansa, liittolaiset sekä kontaktit eri tahoihin. Seuraavat tahot ovat käyttökelpoisia vaikutuskanavia. Oma ainejärjestö Omaan laitokseen ja sen toimintaan liittyvissä ongelmissa on helpointa kääntyä oman ainejärjestön (Dumppi, Radikaali, Syrinx, Ynnä, Tiltti, Otsoni) puoleen. Ainejärjestöjen yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin opiskelijan oikeusturvan säilyttäminen. Tarkempi kuvaus ainejärjestöistä tässä oppaassa. Laitosneuvostot Laitosneuvosto tekee esitykset tutkintovaatimuksista, opetusohjelmista, toiminta- ja taloussuunnitelmista tiedekuntaneuvostolle. Lisäksi laitos päättää mm. määrärahojen jakamisen suuntaviivoista laitoksella. Laitosneuvostojen kokouksia pidetään laitoksesta riippuen noin 5-10 kertaa vuoden aikana. Asian voi saada laitosneuvoston käsiteltäväksi ottamalla yhteyttä laitoksen johtajaan tai amanuenssiin. Laitosneuvoston jäsenet voivat myös tehdä esityksiä jonkin asian käsittelemiseksi laitosneuvoston kokouksissa, joten myös heihin kannattaa ottaa yhteyttä. Ainejärjestön tehtävänä on löytää laitosneuvostoihin opiskelijajäsenet, jotka ovat kiinnostuneita laitoksen asioista ja haluavat vaikuttaa omaan opiskeluympäristöönsä. Tiedekuntaneuvostot Tiedekuntaneuvostot ovat tiedekuntiemme ylimpiä asioista päättäviä elimiä. Tiedekuntaneuvosto päättää mm tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelmasta, tekee ehdotukset professorin virkojen täyttämiseksi ja nimittää yliassistentit ja assistentit, päättää opiskelijoiden valintaperusteista ja valitsee opiskelijat tiedekuntaan, hyväksyy pro gradu- ja lisensiaatintutkielmat ja väitöskirjat sekä päättää niistä annettavista arvolauseista. Tiedekuntaneuvoston kokouksia on noin kerran kuussa. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekuntaneuvoston opiskelijajäseniin saa yhteyden osoitteella tdk-opiskelijat@math.jyu.fi ja informaatioteknologian tiedekuntaneuvoston opiskelijajäseniin osoitteella tdkopis@cs.jyu.fi. Yliopiston hallitus Yliopistomme ylin päättävä elin on yliopiston hallitus. Yliopiston hallitus päättää mm. yliopistoa koskevista laajoista periaatteellisista kysymyksistä ja virkanimityksistä yliopiston tärkeimpiin virkoihin. Hallituksen työskentelyä johtaa rehtori Aino Sallinen, joka myös valvoo koko yliopiston toimintaa ja yliopiston kehittämistä. Hän myös jakaa yliopistolle myönnetyt määrärahat sekä vastaa yliopiston suhteista mm. kaupunkiin ja opetusministeriöön. Rehtorin tai hallituksen käsiteltäväksi tarkoitetussa asiassa voi ottaa yhteyttä hallintoviraston esittelijöihin (hallintojohtaja, kehittämispäällikkö, talouspäällikkö, opintohallintopäällikkö ja lakimies Jouni Valjakka) ja tehdä asiasta kirjallisen 17
esityksen. Opiskelijoiden näkökulman esille tuomiseksi kannattaa pitää yhteyttä opiskelijajäseniin. Yliopiston hallituksen opiskelijajäsenet saa kiinni helpoiten sähköpostilistan yohallitus-opis@cc.jyu.fi kautta. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on yliopistossamme opiskelevien opiskelijoiden etujärjestö. JYY pyrkii jäsentensä opinto-olosuhteiden ja opiskelijoiden sosiaalisen aseman parantamiseen, mutta ottaa tietysti kantaa myös valtakunnallisesti opiskelijoita koskeviin kysymyksiin. Ylioppilaskunta mm. valitsee opiskelijajäsenet yliopistomme eri neuvostoihin. Ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenistön keskuudestaan vuosittain valitsema 41 jäseninen edustajisto. Kaikilla JYY:n jäsenillä (eli kaikilla yliopisto-opiskelijoilla) on mahdollisuus äänestää loka-marraskuun vaihteessa järjestettävissä vaaleissa tai asettua itse ehdokkaaksi. Käytä ääntäsi! Toimeenpanovaltaa sekä esittelyoikeutta nauttii edustajiston asettama hallitus, johon kuluu puheenjohtajan lisäksi 7-9 jäsentä. Asioiden valmistelun apuna toimivat hallituksen asettamat valiokunnat. Tavallisen opiskelijan asioita ajaa eteenpäin JYY:n sihteeristö: Sosiaalisihteerin (jyysoposihteeri@cc.jyu.fi) puoleen voi kääntyä kaikissa opintotukeen, asumiseen tai toimeentuloon liittyvissä asioissa. Byrokratian kiemurat ja yliopistomme eri hallintotasot ovat tuttuja korkeakoulupoliittiselle sihteerille (jyy-koposihteeri@cc.jyu.fi), joka puolustaa henkeen ja vereen opiskelijan oikeusturvaa. Kulttuurisihteerin (jyykulttuurisihteeri@cc.jyu.fi) puoleen kannattaa kääntyä, kun tuntuu, ettei Jyväskylässä löydy tarpeeksi tarjontaa kulttuuritapahtumista. Jos kansainväliset asiat kiinnostavat tai haluat tutustua ulkomaalaisopiskelijoihin, ota yhteyttä kv-sihteeriin (jyykvsihteeri@cc.jyu.fi). Kaikki sihteerit majailevat ylioppilastalolla. Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta (JYY) puh. 014-260 3355 jyy@cc.jyu.fi http://www.jyu.fi/jyy/ Jyy:n valiokunnat Ylioppilaskunnassa on edustajiston lisäksi myös muita vaikutuskanavia. Sinulla on mahdollisuus osallistua JYY:n toimintaan seitsemän valiokunnan kautta: opinto- ja tiedevaliokunta, kulttuurivaliokunta, sosiaalivaliokunta, liikuntavaliokunta, ympäristövaliokunta, kansainvälisten asioiden valiokunta sekä tasa-arvovaliokunta. Valiokuntien kirjo on laaja ja niiden joukosta melkein jokainen löytää omansa. Lisätietoja valiokuntien toiminnasta antaa mm. jylkkäri, valiokuntien omat sähköpostilistat (voit liittyä majordomon avulla) tai http:// www.jyu.fi/jyy/ Ylioppilaslehti (Jylkkäri) Ylioppilaslehti on opiskelijoiden oma ääni Jyväskylässä. Se tiedottaa opiskelijoille tärkeistä asioista. Lehti kertoo muulle maailmalle opiskelijoiden näkökulman, puolustaa erilaisuutta ja yrittää levittää suvaitsevaisuutta. Lehti käsittelee myös yhteiskunnallisia ilmiöitä ja kulttuuria. Lehteen voi ja saa tarjota juttuja, runoja, novelleja, sarjakuvia jne mitä moninaisemmista aiheista ja mikä parasta, niistä jopa maksetaan. Lehteä saa telineistä kampukselta useista paikoista sekä yli kymmenestä pisteestä kaupungilta. Lehden toimitus sijaitsee ylioppilastalolla. Päätoimittaja Anna-Maija Tuuliainen puh. 014-260 3359 jylkkari@cc.jyu.fi http://www.jyu.fi/jylkkari 18
Loveletter - sinulle on postia Tietoyhteiskuntaa saa ja pitääkin kritisoida. Mielestäni nykyajan Internet-huuma on melkoista hyväuskoisten huijaamista. Toiset käärivät laillisia miljoonatuloja uskottelemalla, että ihmisarvon ja tietokoneen tehokkuuden välillä on jokin kiinteä yhteys. Silti Internet on loistava keksintö. On vain pidettävä huolta siitä, että teknologia palvelee aina ihmistä. Ei koskaan toisin päin. Kun tämän tiedostaa, voi paatuneinkin eko- tai ihmisaktivisti kaivaa paikalliseen maaperään hautaamansa koneen esiin ja ryhtyä miettimään sitä, miten tuore teknologia voisi palvella juuri häntä. Yliopistolla opiskelija hyötyy ilmaisesta tietokoneiden ja Internetin käyttöoikeudesta eniten yleensä sähköpostin käyttäjänä. Jokainen uusi opiskelija saa oman sähköpostiosoitteen yliopistolle. Tämän oppaan tarkoituksena on valottaa lyhyesti, mitä aloittelijan on syytä tietää asiasta. Sähköposti yliopistolla Sähköpostin kirjoittaminen on yhtä helppoa kuin tavallisen tekstin tuottaminen tietokoneen ruudulle. Kun lähetät viestin, se siirtyy maagisia reittejä pitkin yleensä muutamassa sekunnissa vastaanottajan koneelle luettavaksi. Sähköpostin haittapuoleksi lasketaan usein sen persoonaton olemus. Toisin kuin tavallisesta kirjeestä, tietokoneruudulta et pysty tulkitsemaan lähettäjän mielialoja esimerkiksi käsialan perusteella. Mutta juuri tässä piilee myös sähköpostin vahvuus. Kynnys kanssakäymiseen sähköpostin välityksellä on todella matala! Niinpä esimerkiksi luennoitsijan tavoittaminen harjoitustyössä vastaan tulevan ongelman selvittämiseksi on yleensä kaikkein helpointa tehdä juuri sähköpostin välityksellä. Toisaalta monet luennoitsijat postittavat kurssilaisilleen sähköisessä muodossa olevaa luentomateriaalia, koetuloksia tai muuta ajankohtaista tietoa kurssista. Kriittistä suhtautumista sähköiseen tiedonkulkuun ei silti pidä unohtaa koskaan. Vaikka viruksia ei vastaan tulisikaan, muita yllätyksiä saattaa ilmaantua. Kuka tahansa riittävän taitava henkilö pystyy kirjoittamaan sähköpostia toisen ihmisen nimissä. Vastaamista kannattaa siis harkita vielä toisenkin kerran, jos on esimerkiksi saanut postilaatikkoonsa rakkauskirjeen joltakin julkisuuden henkilöltä. Toisaalta sähköposti ei ole myöskään erityisen turvallinen tapa lähettää tai säilyttää viestejä, jotka sisältävät elämää suurempia salaisuuksia. Postin lukeminen eri ympäristöissä Yliopistolla on monta eri vaihtoehtoa sähköpostin lukemiseen. Uudelle käyttäjälle ehkä aluksi helpoimmalta tuntuva käyttöliittymä on webmail, johon pääsee käsiksi kaikkialta, missä on käytössä Internet-yhteys. Kuitenkin itse yliopistolla on jokaisessa koneessa käytössä myös unix-pohjainen sähköpostiohjelma, joka ei ole juurikaan vaikeampi käyttää, mutta jonka käyttö kannattaa myös opetella, koska se on monesti nopeampi ja muutenkin yleisesti käytössä oleva tapa sähköpostin lukemiseen. Muista vielä, että aina kun haluat lopettaa yliopiston tietokoneen käyttämisen, Sinun pitää ehdottomasti kirjautua ulos kaikista koneista ja systeemeistä, joihin olet kirjautunut sisään. Muuten koneen seuraava käyttäjä voisi saada aikaan suuriakin harmeja sinun tunnuksellasi - ja arvaa, ketä siitä syytettäisiin! Windows Tunnetun amerikkalaisen ohjelmistofirman vaikutus näkyy myös Jyväskylän yliopistossa. Suurin osa käytössä olevista koneista onkin varustettu Microsoft Windows -käyttö- 19
järjestelmällä. Sähköpostin käyttäminen tapahtuu tällöin koneeseen asennetulla SSHohjelmalla. Kyseinen ohjelma on nimeltään SSH Secure Shell, joka löytyy Käynnistä - valikosta. Käynnistettyäsi ohjelman sinun pitää valita isäntäkone, jossa haluat lukea postisi. Käytössä ovat seuraavat vaihtoehdot: verso, silmu, itu, kanto ja tukki. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kirjoitat Host Name -kenttään esimerkiksi verso.cc.jyu.fi (tai pelkkä verso ). Tämän jälkeen User Name -kohtaan oma käyttäjätunnuksesi. Salasanan annettuasi pääset käsiksi ohjelmaan. Sähköpostin kimppuun pääset kirjoittamalla komennon pine, jonka jälkeen ruudulle ilmestyy valikko, josta pääset mm. lukemaan taikka kirjoittamaan sähköpostia. Ohjelmaan tutustumiseen kannattaa käyttää hetki aikaa, ja ruudun alareunasta löytyvät hallintaan tarvittavat näppäinkomennot. Pääte Yliopistolla on lukuisia ikääntyneitä tietokoneen näköisiä laitteita, joista puuttuu kuitenkin keskusyksikkö. Näiden päätteiden pääasiallinen tarkoitus onkin toimia juuri sähköpostikoneina. Paikasta ja koneesta riippuen yhteys otetaan esimerkiksi komennolla ssh tunnus@verso. Tässä tunnus on oma käyttäjätunnus ja verso esimerkki valitusta isäntäkoneesta. Tämän jälkeen komento pine käynnistää saman edellä mainitun sähköpostiohjelman. WWW Sähköpostinsa voi nykyään lukea myös tavallisella Internet-selaimella, esimerkiksi IE:llä tai Netscapella. Tämä onnistuu osoitteessa webmail.jyu.fi. Esimerkiksi Hotmailiin tms. tottuneet havaitsevat tämän käyttöliittymän helppokäyttöiseksi. Lisätietoja sähköpostin käyttämisestä yliopistolla on tarjolla mm. atk-keskuksen www-sivulla http://www.jyu.fi/atk/email/, mutta nopeimmin avun saat, kun nykäiset vanhempaa opiskelijaa hihasta ja kysyt neuvoa, jos joku asia tuntuu oudolta. Sähköpostin lukeminen Pine-ohjelmalla 20
Bongaa Korppi (Corvus corax) Jos ei harrastuksiisi ole aikaisemmin kuulunut lintujen bongaus, saattaa nyt olla korkea aika aloittaa. Yliopistolla on viime aikoina lennellyt jos jonkin näköistä puolisukeltajaa, mutta nyt hyväksi kehitetty Korppi on valtaamassa pikku hiljaa koko Mattilanniemen ja Ylistönrinteen. Tarkkaan ottaen Korppi löytyy osoitteesta http://korppi.it.jyu.fi, ja siihen kannattaakin käydä tutustumassa, sillä Korppi pitää huolta muun muassa kursseille ja tentteihin ilmoittautumisista. Kyseinen sovellus mukautuu täysin käyttäjänsä tarpeisiin. Helppokäyttöisellä käyttöliittymällä saa helposti etsittyä haluamansa kurssit ja ilmoittautua niille, mutta halutessaan sillä voi varata ohjausaikoja tai vaikka järjestää ryhmäkohtaisia tapaamisia kalenterisovelluksen avulla. Kaikki kurssien yksityiskohdat, kuten myös omat kurssisuorituksesi, löytyvät Korpin sisälmyksistä, mutta ennen kaikkea alkuun pääseminen on helppoa, mutta ominaisuuksia riittää kokeneellekin käyttäjälle. Tietokoneet ovat omiaan saamaan kaiken sekaisin, mutta Korppi oikeasti helpottaa elämää. Tenttikuorien tahi vastaavien ilmoittautumislomakkeiden täyttö on tarpeetonta; riittää etsiytyä koneelle, jossa on nettiyhteys. Kaikkien laitosten kurssit eivät ole vielä käytettävissä, mutta Korpin levinneisyysalue kurssivalikoimineen laajenee jatkuvasti. Tutorisi opastanee Sinua alkumetreillä, joten älä siis jätä tutustumatta tähän siivekkääseen. Tiesitkö, että... Gradfordin kunnanvaltuuston puheenjohtaja ilmoitti, ettei kylän pysäköinnin kieltäviä viivoja voida maalata keltaisiksi, ennen kuin tehtävää hoitava mies on saanut käytettyä loppuun kaiken valkoisen maalin sangostaan. - Yorkshireläisestä sanomalehdestä 21
Heitä vesilintua, älä turhaudu Harvalla parin ensimmäisen vuoden opiskelijalla on selkeä vastaus siihen kysymykseen, johon jokainen mummo, kummi ja työhaastattelija haluaa vastauksen. Nii-in, mikä sinusta tulee isona? Jos tähän ei saa selkeää ja yksiselitteistä vastausta "kokeneelta" yliopiston käytävien laahaajalta, niin miten tuore fuksi voisi osata siihen vastata. Hyvin monella alkuperäinen tavoite vaihtuu matkan varrella. Mutta mitkä luennot pitäisi siirtää omaan kalenteriin? Tietysti on järkevää lukea aineita, jotka tukevat toisiaan. Jos tavoitteena on selkeästi lääkeainekemian suuntautumisvaihtoehto, niin kannattaa kammeta alkuun itsensä kemian, biokemian ja biologian luennoille. Loogista, ainakin minusta. Eri asia on kuitenkin mitä tulevaisuuden työnantaja toivoo. Tiedän tapauksia, jossa selkeästä suuntautumisesta on ollut sekä hyötyä että haittaa. Samantapaisia työpaikkoja harjoittelupaikkoja haettaessa voi saada vastauksia laidasta laitaan. Tapaus 1: "Olet lukenut juuri niitä aineita, joita tähän paikkaan haluavalta vaaditaan. Fysiikan perusopinnot, tilastotieteitä ja tietojärjestelmätieteitä. Ilmoitamme valinnastamme virallisesti ensi viikolla. Tervetuloa yritykseemme." Tapaus 2: "Sinulla on hallussasi oikeita asioita, nuo perusopinnot näyttävät olevan kunnossa. Olet kuitenkin lukenut selkeästi vain näitä aineita ja me etsimme hiukan laajaalaisemmin suuntautunutta ihmistä. Pidämme sinut kuitenkin mielessämme." Tapaus 3: "Matematiikkaa cumuun asti ja luonnontietä sieltä täältä. Lisäksi olet lukenut yhteiskuntapolitiikkaa ja saksaa. Olet hakenut vaikutteita myös muista tiedekunnista ja se on ehdottomasti plussaa. Olet sopiva tiimiimme." Tapaus 4: "Matikkaa, tietoliikennepuolta, historiaa ja fysiikkaa. Et sinä kuule tuollaisella sillisalaatilla tämän alan töitä saa." Edellisestä huolimatta on sanomattakin selvää, että paikkaa esimerkiksi kemian tutkimusprojektista ei saa ilman kemian opintoja. Lisävaatimukset ovatkin sitten eri juttu. Tärkeintä on kuitenkin ehdottomasti käyttää aikaansa siihen, mikä oikeasti kiinnostaa. Vaikka joka ikinen kurssi ei valmistaisi sinua tulevaan ammattiisi, kasvat joka tapauksessa ihmisenä. Tulevaisuudessa ehdit varmasti hioutua oman alasi timantiksi, tulethan tekemään sitä työtä 30-40 vuotta. Alkuperäisellä, ensimmäisenä vuotena laaditulla tavoitteella voi heittää vesilintua. Jos orgaaninen kemia ei kiinnosta enää yhtä paljon kuin tänä syksynä riittävästi, niin kukaan ei kiellä sinua lukemasta fysikaalista kemiaa erikoistumisvaiheessa. Tai vaihtamaan solubiologian opinnot tietotekniikkaan. Tieteenalojen raja-aidat ovat murtumassa ja yhden alan puurtajat ovat jäänet vähemmistöksi. Ei siis kannata juosta vain ja ainoastaan rahan perässä. Ei todellakaan. Jokaisen pitää ajatella myös itseään ja omia tarpeitaan. On melkoisen karua huomata 47-vuotiaana tehneensä koko siihenastisen elämänsä töitä, joista ei oikeasti välitä ollenkaan. (Naisten) lehdistä saa jatkuvasti lukea tarinoita, joissa uraansa burnoutiin asti kulkeneet selviytyjät nauttivat nyt elämästään kukkakauppiaana. Maria Nummela 22
AIESEC Jyväskylä ry "Lähdin tekemään webbisivuja, ja löysin itseni keskeltä saksalaista maissipeltoa litimärästä brasilialaisesta sambateltasta neljältä mantereelta kotoisin olevien kämppisteni kanssa..." "AIESEC-vaihto vei Piilaaksoon 2500 euron kuukausipalkalla." "AIESEC-vuosieni myötä asun pummilla tuttujen luona 47 maassa." Hey AIESEC! Hey What? AIESEC on kansainvälinen, poikkitieteellinen opiskelijajärjestö, jossa on mukana paljon IT- ja kauppatieteiden opiskelijoita työharjoitteluvaihdon ja yrityskontaktien ansiosta sekä tietenkin bileiden ja saman alan kansainvälisten kontaktien myötä. But Why, Why? Aieseccarien tavoitteena on kehittää vastuullista johtajuutta ja lisätä kansainvälistä yhteisymmärrystä. Maailma pelastuu siinä ohessa, kun puuhaamme happeningeja, bileitä ja vaikkapa liikuntaa yhdessä ulkomaalaisten vaihtariemme kanssa. Organisoimme myös yritys- ja teemailtoja, viikonlopputapahtumia ja erilaisia seminaareja. AIESEC Jyväskylä kuuluu yli 800 korkeakoulun verkostoon, ja tapahtumiin voi osallistua myös muualla Suomessa ja ulkomailla. Around the world! AIESEC:n päätoimintamuoto on kansainvälinen korkeakouluopiskelijoiden työharjoitteluvaihto. Koska AIESEC:ssa opiskelijat pyörittävät itse 50 000 ihmisen organisaatiota 85 maassa, järjestämme ammattilaisten kanssa koulutus- ja oppimistilaisuuksia, jotta toiminta pysyy kasassa ja ammattitaito mahdollisimman korkealla. Pääkieli on englanti, joten kielitaito kohenee myös. Kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa on tiukkaa asiaa, mutta kovan työn vastapainoksi iltabileet ovat legendaarisia. Keksi itse lisää! AIESEC:ssa pääset tekemisiin vientiyritysten, valtionhallinnon ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Koulutuksessa oppii tiimityöskentelyä ja kulttuurien välistä viestintää. Organisaatiota ja tietojärjestelmiä kehitetään koko ajan, ja kehittäjiä olemme me eli jäsenet! AIESEC on järjestö, joka uudistuu jatkuvasti ja jossa jokainen pääsee halutessaan vaikuttamaan. Suomi on aktiivinen kansainvälisessä yhteistoiminnassa, ja Jyväskylässä olemme toimineet vuodesta 1969. Olemme myös eri ainejärjestöjen kanssa aktiivisessa yhteistyössä. Ulkomaille töihin? AIESEC:n vaihto-ohjelmissa panostetaan korkeatasoisten työpaikkojen ohella valmennukseen, kulttuurien ymmärtämiseen ja yksilön kehittymiseen. Ohjelmaan voivat hakea erityisesti tietotekniikan, tietojärjestelmätieteiden ja kaupallisen alan opiskelijat. Vaihto kestää 3-18 kuukautta ja sen voi usein käyttää opintoihin liittyvänä työharjoitteluna. AIESEC:n kautta on mahdollisuus saada työkokemusta ja samalla olla mukana kansainvälisessä opiskelijatoiminnassa - tartu tilaisuuteen! No, mitäs seuraavaksi? AIESECcarit löydät Mattilanniemestä. Liity sähköpostilistallemme - ohjeet siihen, hallituksen yhteystiedot sekä lisää tietoa toiminnastamme löydät WWWsivuiltamme. Tule, näe ja voita! AIESEC Jyväskylä ry, MaD 255, Sähköposti: aiesec-board@lists.jyu.fi, WWW: http:// www.co.jyu.fi/aiesec/, Puhelin: 014-260 3883 tai suoraan hallituksen jäsenille. 23
AINEJÄRJESTÖT 24
Ynnä YNNÄ on se matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan ainejärjestö, joka majailee Mattilanniemen D-rakennuksen 2. kerroksen äänekkäimmässä ja väkirikkaimmassa huoneessa (MaD241-242). Yöllä ja aamulla ennen kymmentä huone on hiljainen. Ynnän huonetta voidaan käyttää - ja käytetäänkin - lorvailuun, jutusteluun, mietiskelyyn tai ihan mihin vaan. Ynnä tarjoaa elämän perustarpeita, kuten bileitä, vaatteita (haalarit), yleishyödyllisiä tavaroita (haalarimerkkejä ja rintanappeja), kirjoja, tenttikysymyksiä, kahvia... ja sohvan. Ynnäläisten lukutaitoa pitää yllä aika ajoin ilmestyvä lehtemme Känny, jolla saattaa olla jopa sivistäviäkin vaikutuksia. Mielenrauhaa on Ynnästä turha etsiä! Ynnän huoneesta voi yrittää bongata hallituksen jäseniä, tutoreita, väsyneitä bileilijöitä / opiskelijoita, sekä tietysti vakiokalustoon kuuluvia Ynnäläisiä. Ynnäläiset ovat monimutkaisia biologisia yhdisteitä, jotka liikkuvat ja näkyvät kaikkialla. Jotkut voivat jopa lentää. Jos Ynnäläisten joukko on pieni, voidaan se välittömästi torjua alkoholilla. Ynnäläisiä esiintyy joukoittain erilaisissa bileissä, MaD241:ssa ja hyvin pieninä pitoisuuksina luennoilla sekä demoissa. Bileissä Ynnäläisen tunnistaa sinisestä asusta. Jos yhtäkkiä näet edessäsi myrskyävän sinisen meren, ei syytä huoleen - kyseessä ovat Ynnän bileet. Ynnän bileissä viihtyvät niin vanhat kuin uudetkin opiskelijat, ja nestemäiset ravintoaineet. Fuksiaiset, eli uusien kastajaiset, tuottavat perinteisesti hämmästystä niin fukseille, kuin viattomille ohikulkijoillekin. Kenenpä muun kuin Ynnän fuksin voi bongata Kirkkopuistosta ottamassa pulua kiinni (paitsi 5- vuotiaan poikaviikarin). Ynnän Appro on se aito, ensimmäinen ja ainoa oikea (varokaa kopioita!). Viinibileistä on muodostunut jo legenda, vaikka muistikuvat ovatkin hämäriä. Pikkujouluja vietetään perinteisesti joulun alla, ja osanotto on aina ollut suurilukuista. Laskiaisbileissä itse kukin saa todeta, että haalarit eivät sittenkään ole vedenkestävät (paitsi alkoholilla kyllästettynä). Ynnä järjestää myös aika ajoin saunailtoja, joiden yhteyteen useimmiten liittyy kokous. Ynnän hallitus on se kaikenkirjava meluava joukko, joka kokoontuu aika ajoin parantamaan maailmaa. Puheenjohtajan nuija ja pisin puheaika kuuluu vuonna 2003 Jouko Perkkiölle, vpj:na toimii Merja Honkanen ja sihteerikkönä kynäilee Antti Kurko. Muista katsoa www.ynna.fi! 25
Tavaton tarina Eli kertomus siitä miten joskus voi käydä Tämä oli aivan tavallinen perjantai. Aamulla luennolla, iltapäivällä tentissä. Illaksi oli rentouttavia suunnitelmia, oli luvassa Ynnän saunailta. Eipä olisi aamulla herätessään uskonut mihin illan päätteeksi päätyy. Joukko reippaita Ynnäläisiä kokoontui saunalle seitsemän aikaan, tunnelma oli hilpeähkö heti alussa. Vaikka kaikki eivät toisiaan ennalta tunteneetkaan, ei se menoa haitannut, aamun koittaessa kaikki olivat kuin vanhoja tuttuja. Ynnäläisethän ovat kuin yhtä suurta perhettä. Ilta aloitettiin pikkupurtavalla ja virvokkeilla, sen jälkeen saunottiin. Suunnitelmana oli saunoa tavalliseen siveelliseen tapaan tytöt ja pojat erikseen, mutta innokkaat pojat eivät jaksaneet odottaa omaa vuoroaan ja osa ajautui saunaan jo tyttöjen vuoron aikana... (onneksi saunassa on vesikauhoja, joille näin löydettiin uusi käyttötarkoitus) Kun saunasta selvittiin, jatkettiin iltaa virvokkeiden lisäksi yhteislaululla. Laulua säesti kitaralla pelkässä pyyhkeessä nimeltämainitsematon hallituksen oma trubaduuri. Ja kaikki paikalla olijat ottivat innokkaina osaa lauluun ja hoilotus oli välillä jopa korvia huumaavaa. Kun booliämpärin pohja alkoi pilkottaa ja joku innokas joi ämpärin kokonaan tyhjäksi, koottiin yhteistuumin kimpsut ja kampsut kasaan ja vietiin ne yöksi säilöön erään tutun kämpälle. Sen jälkeen siirryttiin porukalla läheiseen ravitsemusliikkeeseen, jossa bileet jatkuivat pöydällä tanssien Bombayn maku suussa. Yhdelle pöydälle mahtuu muuten tiukan paikan tullen kaksikymmentä ynnäläistä. Myöhemmin huomattiin, että saunalle tuoduista peleistä Pictionary oli riistäytynyt käsistä - seuraavana aamuna löytyi epämääräisiä piirustuksia epämääräisistä ruumiinosista. Jälkeenpäin (villien huhujen mukaan) kolme Ynnän hallituksen jäsentä heräsi samasta kapeasta sängystä lukemattoman monen nallen kanssa intiimejä hetkiä vietettyään... Näin jälkeenpäin ajatellen ei ole oikein varmaa ovatko Ynnän bileet kenellekään suositeltavia... Kuitenkin olen varma, että niissä väkeä riittää ja jopa hauskaa tullaan pitämään. Oikeastaan voisi sanoa, että lähtekää kaikki ihmeessä katsastamaan ynnäläisten meininkiä. Se on pakko kokea, ainakin kerran. (Ja kun kerran kokee - on pakko kokea toisen kerran ja kolmannen ja...) Nähdään siis yliopiston parhaissa bileissä - ja katsotaan millainen kertomus ensi vuoden Voppaaseen voidaan kirjoittaa. Ynnän bileistä löytyy kyseenalaista kuvamateriaalia osoitteesta www.it.jyu.fi/users/npkotila/ ynnabile/index.html 26
Tärkein yliopistobilevaruste: HAALARIT 27
Dumppi ry Järjestöni on Dumppi ry, niin usein väärin kuultu Dumppi ry. Ai Tumppi ry?, Onko tämä siellä Juppi ry:ssä?, vastaanottaja: Tuupi ry Vajaa kaksi vuotta, 6000 digikuvaa, mitä ihmettä? Olenko valokuvaaja, paparazzi, viattomien kaupunkilaisten peppujen salakuvaaja vai mikä... En, olen dumppari, joka nyt on sattunut käymään läpi muutaman Dumpin tapahtuman. Todistusaineistoa siis on, melkein kaikesta, jollain on aina kamera matkassa. Kuvat yllättävät, Tapahtuiko muka tuollaistakin? on usein kysytty kysymys. Jotkut harvat kuvat ovat jopa onnistuneita, siveitä ja näin ollen julkaisukelpoisia toisin kuin ne jotka asianomaisten keskuudessa aiheuttavat suunnatonta hilpeyttä, mutta jotka muuten kuuluisivat suljettuun mappiin Ö. Tässä eräänä iltana ja yönä otin urakan, käänsin kaikki vinoittain olevat kuvatiedostot oikein päin. Aikaa kului tunteja, välillä jämähdin katsomaan otoksia jostain noin viidestä kymmenestä hakemistosta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vähintään yhtä useassa tapahtumassa on ollut kamera mukana. Kaikista tapauksista ei ole jäänyt jälkipolville näytettävää, joten erilaisia Dumpin järjestämiä ja dumpparikavereiden kanssa vietettyjä hetkiä on melkoisen mukava määrä. Kun selaa melkein kahden vuoden kuvat läpi, niin mieleen palautuu valtaisa määrä muistoja, tunnetiloja ja ajatuksia. Mukaan mahtuu hauskuuden ja ilonpidon lisäksi myös vähemmän mukavia hetkiä. Allekirjoittaneesta on pari muistikortillista kuvia, jotka aiheuttavat lähinnä itkureaktion. Mutta koska en ole ainoa, niin tästä ei ole syytä masentua. Kuvathan eivät päädy julkiseen levitykseen vaan nettiin, ja sieltähän niitä ei kukaan jaksa etsiä ;) Nyt tänne asti lukeneet varmaan ihmettelevät, että mikäs kameraseura tämä Dumppi ry on. No Dumppihan on tietysti tietojärjestelmätieteen opiskelijoiden ainejärjestö, ja kaikki opiskelijat ovat automaattisesti dumppareita, myös ne jotka eivät hanki itselleen tätä mahdottoman mukavaa viininpunaista edustushaalaria. Dumppi on kerännyt viime aikoina mainetta järjestämällä loistavia bileitä. Myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta jaksa enää moisesta riekkumisesta innostua, järjestetään aktiviteettia. Bileiden ja muiden varainhankintojen tuottoa käytetään mm. teatterireissuihin, urheilupäiviin, excursioihin eli yritysvierailuihin, saunailtoihin, mökkikeikkoihin, risteilyihin, melkein mihin toteuttamiskelpoiseen ideaan tahansa. Dumpparit ovat siis varsin menevää ja näkyvää sakkia. Itseäni yllätti tänne tullessa kuinka erilaisia ihmisiä dumppareina on. Vielä enemmän yllätti se kuinka hyvin nämä kaikki tulivat keskenään toimeen. Siis jos vähääkään sosiaalinen elämä kiinnostaa, niin suosittelen (melkein vaadin!) tutustumaan rohkeasti opiskelukavereihin. Toki tutor-ryhmissä, fuksitilaisuuksissa ja opintojen harjoitustöissä tulee väistämättä tutustuttua joihinkin, mutta ei kannata tyytyä vain näihin muutamiin ihmisiin, jossain ympärillä saattaa olla lisää ties kuinka loistavia tyyppejä. Hallituslaisia, tutoreita ja muita aktiivisia dumppareita voi nähdä mitä yllättävimmissä paikoissa, mutta uljaan opinahjomme Agoran lähistöllä toimisto lienee se kaikkein kansoitetuin paikka. Kokoaan suurempi ja mahtavampi kodikas toimistomme sijaitsee Agoran ensimmäisessä kerroksessa, suoraan 28
pääovilta vasempaan. Toimiston aukiolon näkee helposti jo aulasta. Toimiston oven ollessa auki siihen liimattu liikennemerkki, bilejuliste tai oikeuden istuntosali -kyltti!? on merkkinä siitä, että toimistolla on elämää. Kahvia on aina tarjolla, joko valmiiksi keitettynä tai itsepalveluna. Teetäkin kai on, en tiedä onko kukaan koskaan saanut sitä vedenkeitintä toimimaan. Mikrokin löytyy, säteilyarvot lienevät lähellä dumpattavaa uraania. Bonuksena vuodesohva, oivallinen kun sattuu väsyttämään.. Yleisesti ottaen loistava vierailukohde, useat tulevat aina vain uudelleen. Opiskelu, niin joo hmm, dumpparikin joutuu opiskelemaan. Opiskelu on ihan kiva puheenaihe ja joskus itse toimintakin on mukavaa. Vaihtoehtoisen opinto-oppaan ei kuitenkaan ole tarkoitus kertoa oikeasta opiskelusta, se valkenee teille kuitenkin ennemmin tai myöhemmin. Tärkeää on ymmärtää, että opiskelujen ulkopuolella pitää olla muutakin elämää. Mitä se on, sen päätät sinä itse, mutta Dumppi (sekä muut ainejärjestöt, esim. Pörssi ja Ynnä) tarjoavat siihen mahdollisuuksia ja huimia seikkailuita. Itse lienen ainejärjestöaktiivi, siitä todisteena juuri nämä 6000 digikuvaa. Ja itsellänihän ei edes ole omaa digikameraa. PoNpotipoN ja nähdään viimeistään syksyllä! Dumpin löytää mm.: webissä: www.dumppi.fi, e-mail: dumppi@dumppi.fi, puh: 014-260 3019, irc-kanava Ircnetissä: #dumppi, #dumppi-tutorit, toimisto: Mattilanniemi, Agora D121.2 Juha 29