Tilinpäätös 2009 Sisällysluettelo Toimintakertomus 1 Pankin konsernin tuloslaskelma ja tase 20 Pankin tuloslaskelma ja tase 22 Pankin konsernin rahoituslaskelma 24 Pankin rahoituslaskelma 26 Pankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 28 Pankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet Liitetiedot Hallituksen allekirjoitus 68 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta 68 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 69 Helsingin OP Oyj Postiosoite: PL 670, 00101 Helsinki Käyntiosoite: Mikonkatu 13, 00100 Helsinki Puhelinvaihde 010 255 900, faksi 010 255 6265 helsingin@op.fi www.op.fi
1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2009 Avainlukuja Helsingin OP Oyj:n (Helsingin OP) liiketoiminta säilyi hyvällä tasolla talouden taantumasta huolimatta. Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta etenkin korkokatteen pienenemisen myötä. Korkokate kääntyi laskuun korkotason voimakkaan alenemisen johdosta. Muut tuotot kasvoivat edellisvuodesta vahinkovakuutustoimintaan ja rahoitukseen liittyvien palkkioiden lisääntymisen johdosta. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot kasvoivat lähinnä korkokatteen suojaamiseksi hankittujen johdannaissopimusten arvostustuloksen ansiosta. Hallintokulut kasvoivat maltillisesti ja selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asioinnin keskittämiseen liittyvät OP-bonukset kasvoivat selvästi edellisvuodesta. Talletuskanta pieneni viime vuodesta, kun alhaisen korkotason ja sijoitusmarkkinoiden elpymisen takia talletuksia siirrettiin muihin säästö- ja sijoituskohteisiin. Luottokannan kasvu hidastui, mutta kasvu oli kuitenkin markkinoita nopeampaa. Luottotappiot ja arvonalentumiset saamisista kasvoivat edellisvuodesta selvästi, mutta pysyivät kokonaisuutena maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset kasvoivat odotusten mukaisesti, mutta niiden osuus luotto- ja takauskannasta säilyi kohtuullisella tasolla. Pankin vakavaraisuus säilyi edelleen hyvällä tasolla. Avainlukuja 2009 2008 Muutos Liikevoitto, milj.euroa 36,2 42,4-14,6 % Kulujen suhde tuottoihin, % 65,9 63,1 2,7 % -yks. Oman pääoman tuotto (ROE), % 8,5 10,0-1,5 % -yks. Vakavaraisuussuhde, % 10,6 11,0-0,4 % -yks. Henkilöstö keskimäärin, kpl 811 756 7,4 % Asiakkaat, kpl 323 638 315 026 2,7 % OP-Bonukset, milj.euroa 15,4 13,6 13,6 % OP-Pohjola-ryhmä Toimintaympäristö Helsingin OP kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Keskus osk:sta (OPK) tytäryhtiöineen. OPK toimii koko OP-Pohjola-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Helsingin OP on OPK:n täysin omistama tytäryhtiö. OPK ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Lain mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP- Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. Suomen talouden lasku taittui ja kasvun käynnistymisestä saatiin viitteitä loppuvuodesta. Talouden elpymiseen liittyy kuitenkin epävarmuutta, sillä julkiset tukitoimet vaikuttivat voimakkaasti maailmantalouden vakautumiseen alkuvuoden pudotuksen jälkeen. Kotitalouksien odotukset talouden kehityksestä vahvistuivat vuoden loppua kohti, mutta kasvava työttömyys lisää epävarmuutta. Luottokannan kasvu hidastui alkuvuonna selvästi niin yritysten kuin kotitalouksien osalta. Asuntojen hintojen lasku pysähtyi keväällä ja hinnat kääntyivät nousuun. Kotitalouksien nostamat luottomäärät olivat kuitenkin edellisvuotta pienemmät. Uusien luottojen keskimarginaalit kasvoivat verrattuna edellisvuoteen. Teollisuuden investointien ei odoteta lähtevän vielä kasvuun, mikä heijastuu luottojen kysyntään.
2 Rahoitusmarkkinat elpyivät luottamuksen palautuessa markkinoille ja korkotaso painui poikkeuksellisen matalalle tasolle. Sijoitusrahastojen pääomat kasvoivat sekä nettomerkintöjen kasvun että rahastojen arvonnousun myötä. Osakemarkkinat nousivat voimakkaasti vuoden loppua kohti, mutta kurssit olivat kuitenkin vielä alemmalla tasolla kuin ennen laskusuhdannetta. Olennaiset tapahtumat tilikaudella OPK:n hallintoneuvosto vahvisti kesäkuussa OP-Pohjola-ryhmän kehittämisen pitkän aikavälin suuntaviivat määrittävän liiketoimintastrategian. Ryhmän perustehtävä, arvot, päämäärä ja asiakaslupaus säilyivät ennallaan. - ja vahinkovakuutusliiketoiminnan integraation syventäminen on strategian keskeisin liiketoiminnallinen kulmakivi ja kasvun lähde. Myös Helsingin OP päivitti laatimaansa strategiaa. rakenne ja siinä tapahtuneet muutokset tilikauden aikana in kuuluu pankin lisäksi tytäryrityksenä Helsingin OP-Kiinteistökeskus Oy. in on yhdistelty myös osakkuusyhtiö Kiinteistö Oy Kaisaniemenkatu 1:stä Helsingin OP:n omistusta vastaava osuus. on laatinut konsernitilinpäätöksen, johon on yhdistelty emopankin tilinpäätöksen lisäksi tytäryhtiön tilinpäätös ja osakkuusyhtiön tulos omistusosuuden mukaan. Koska konsernitilinpäätöksen luvut eivät poikkea olennaisesti emo-op:n tilinpäätöksestä, tässä toimintakertomuksessa käsitellään Helsingin OP:n ja sen konsernin toimintaa emo-op:n tilinpäätöksen lukujen perusteella. Emo-OP:n luvut muodostuvat pankkitoiminnasta sekä Optum Perintäpalveluista (Optum). Merkittävimmät konsernin erät on kerrottu jäljempänä kappaleessa Helsingin OP:n konserni. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tulos Helsingin OP:lla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Liikevoittoon vaikuttaneiden tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2009 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi, milj.euroa 2009 2008 Muutos, % 2007 Tuotot Korkokate 74,5 78,7-5,4 68,1 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 0,5 0,5-3,9 1,1 Palkkiotuotot, netto 27,0 20,5 31,6 27,1 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2,0-0,1 1 770,8 0,1 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 0,2 0,4-45,7 3,0 Liiketoiminnan muut tuotot 12,9 18,5-30,4 19,1 Yhteensä 42,6 39,8 6,9 50,6 Tuotot yhteensä 117,0 118,5-1,2 118,7 Kulut Henkilöstökulut 35,0 33,4 4,8 29,5 Muut hallintokulut 24,5 24,8-1,2 21,9 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 3,6 5,3-32,1 6,1 Liiketoiminnan muut kulut 13,9 11,3 23,8 10,3 Kulut yhteensä 77,1 74,8 3,1 67,8 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 3,7 1,3 188,4 0,8 Liikevoitto (-tappio) 36,2 42,4-14,6 50,2 toiminta 27,8 31,2-10,9 36,8 Optum Perintäpalvelut 8,4 11,2-25,9 13,3 Liikevoiton supistumiseen vaikuttivat erityisesti korkokatteen lasku ja kasvaneet arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista. Henkilöstökuluja kasvatti lokakuussa
3 2008 tapahtunut vahinkovakuutushenkilökunnan siirtyminen Pohjola Vakuutuksesta pankin palvelukseen. Liiketoiminnan muita kuluja kasvatti lähinnä talletussuojarahaston kannatusmaksun nousu. Liiketoiminnan muita tuottoja pienensi Optumin hoitamista jälkiperittävistä saatujen tuottojen vähentyminen. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuottoja kasvatti korkokatteen taloudelliseksi suojaamiseksi korkotason laskulta hankittujen korkolattiajohdannaisten positiivinen arvostustulos. Poistojen määrän pienentyminen johtui Optumin saatavakannan liikearvopoiston päättymisestä. Palkkiotuotot luotonannosta ja vakuutusten välityksestä kasvoivat kuluneena vuonna. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä asiakkaille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä kasvoi edelleen volyymien kasvun myötä. Muutoin palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 2009 2008 Muutos, % Milj. euroa Talletuksista 0,5 0,5 0,8 Luotonannosta 8,1 5,1 59,3 Maksuliikkeestä 13,0 12,0 8,8 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 5,8 5,6 4,0 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 2,0 1,7 19,7 Takauksista 0,5 0,4 32,5 Vakuutusten välityksestä 10,9 6,7 63,9 Muut 5,8 5,7 0,7 Yhteensä 46,6 37,6 24,1 OP-bonukset -15,4-13,6 13,6 Palkkiotuotot yhteensä 31,1 24,0 30,0 Palkkiokulut 4,1 3,4 20,1 Palkkiotuotot, netto 27,0 20,5 31,6 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot kasvoivat edellisvuodesta, mutta olivat edelleen kohtuullisella tasolla. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot Milj. euroa 2009 2008 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 4,3 1,7 145,5 Vähennykset -0,5-0,4 20,4 Arvonalentumisten nettomäärä 3,7 1,3 188,4 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0,1 0,0 0,1 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2009 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Milj. euroa 31.12.2009 31.12.2008 Muutos, % 31.12.2007 Tase 4 555,3 4 536,8 0,4 3 845,0 Luotot 4 313,6 4 118,8 4,7 3 526,6 Saamistodistukset 33,3 33,3 0,1 33,3 Osakkeet ja osuudet 9,0 8,9 1,9 10,8 Talletukset 2 945,0 3 590,0-18,0 2 534,4 Oma pääoma 274,0 288,3-5,0 304,6 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 635,8 590,1 7,7 684,7
4 Rahoitustoiminta Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 1 391 miljoonaa euroa eli 428 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 4 314 miljoonaa euroa (4 119 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Helsingin OP välittää asiakkaille myös OP-Pohjola-ryhmän kiinnitysluottopankin, OP- Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Helsingin OP siirsi myöntämiään asuntovakuudellisia luottoja OPA:lle tilikauden aikana 300 miljoonaa euroa. Rahoitustoiminta Milj. euroa 31.12.2009 31.12.2008 Muutos, % Luotot omasta taseesta 4 313,6 4 118,8 4,7 OP-Asuntoluottopankin asuntoluotot 785,4 602,1 30,5 OP-Kotipankin kulutusluotot 88,4 83,2 6,3 Pohjola Pankin rahoitusyhtiöluotot 16,1 18,7-13,8 Rahoitustoiminta yhteensä 5 203,6 4 822,8 7,9 Kiinteistöomistukset Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset Milj. euroa 31.12.2009 31.12.2008 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 13,4 11,3 18,7 Nollakorkoiset saamiset 0,0 0,1-92,3 Yhteensä 13,4 11,4 17,7 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,3 0,3 0,0 Järjestämättömien saamisten kasvu johtui pääosin yksittäisistä asiakkaista. Helsingin OP:n kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset Milj. euroa 31.12.2009 31.12.2008 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 32,8 33,2 Prosenttia taseesta 0,7 0,7 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 0,8 0,8 Prosenttia taseesta 0,0 0,0 Käypä arvo 1,3 1,7 Nettotuotto, % -2,0-1,5 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma 33,7 34,0 yhteensä Prosenttia taseesta 0,7 0,7 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Tilikauden aikana ei ole myyty eikä ostettu kiinteistöjä. Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2008.
5 hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei ole tehty arvonmuutoksia. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Lisäksi pankki on sijoittanut kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeisiin 0,6 miljoonaa euroa. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Asuntojen ja maa-alueiden arvostuksen perustana ovat olleet Corbel Oy:n kuluneen tilikauden aikana laatimat arviot niiden käyvistä arvoista. Sijoituskiinteistöihin ei ole tehty tilikauden aikana arvonkorotuksia eikä arvonkorotuksen peruutuksia. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus koostuu myytävissä olevista rakentamattomista maa-alueista, joiden takia nettotuottoprosentti jäi negatiiviseksi. Lähes kaikki sijoituskiinteistöt kuuluvat Optumille. Muun sijoitustoiminnan kehitys Sijoitukset joukkovelkakirjoihin ja muihin saamistodistuksiin pysyivät ennallaan ja olivat vuoden lopussa 33 miljoonaa euroa. Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Oyj:ltä, olivat 117 miljoonaa euroa (269). Osakkeiden ja osuuksien määrissä ei tapahtunut muutoksia. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 5,9 miljoonaa euroa oli 0,7 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Vähennys johtuu koneista ja kalustosta kertyneiden poistojen kasvusta. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Milj. euroa Talletukset 31.12.2009 31.12.2008 Muutos, % Maksuliiketilit 1 611,6 1 230,2 31,0 Säästämistilit 206,5 197,6 4,5 Sijoittamistilit 1 112,9 2 149,3-48,2 Valuuttatalletukset 14,6 13,2 10,8 Yhteensä 2 945,0 3 590,0-18,0 Muut velat 1,6 7,3-77,9 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 2 946,6 3 597,4-18,1 Asiakasvarat Talletukset 2 945,0 3 590,0-18,0 Sijoitusrahastot 604,4 393,5 53,6 Vakuutussäästöt 401,3 337,1 19,1 Asiakasvarat yhteensä 3 950,7 4 320,6-8,6
6 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Oyj:lle, kasvoivat 1 225 miljoonaan euroon (518). Pankin liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen määrä laski 0,7 miljoonaan euroon (3). Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Koko oman pääoman määrä pieneni ja oli 274 miljoonaa euroa (288). Poistoeroa kasvatettiin 0,2 miljoonaa euroa tekemällä suunnitelman mukaisia poistoja suuremmat elinkeinoverolain sallimat enimmäispoistot. Luottotappiovarausta kasvatettiin 22 miljoonaa euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Vakavaraisuuslaskennassa on siirrytty vuoden 2008 alusta lähtien Basel II:n mukaiseen vakavaraisuuslaskentaan. Ensivaiheessa luottoriskin pääomavaade on laskettu nk. standardimenetelmällä. Myös markkinariskien osalta on jatkettu standardimenetelmän käyttöä. Operatiivisten riskien pääomavaatimus on laskettu perusmenetelmällä. Tavoitteena on siirtyä luottoriskien sisäisten luottoluokitusten menetelmän ja operatiivisten riskien standardimenetelmän käyttöön vuoden 2010 aikana. Helsingin OP:n omat varat ja vakavaraisuus laskettuna Basel II:n mukaan ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat 31.12.2009 31.12.2008 Milj. euroa Ensisijaiset omat varat 293,8 289,7 Osakepääoma 7,7 7,7 Muut ensisijaiset omat varat 286,1 282,0 - Aineettomat hyödykkeet 0,0 0,0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista -1,6-1,7 Toissijaiset omat varat 0,4 0,3 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 0,4 0,3 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista -0,4-0,3 Omat varat yhteensä 292,2 288,0 Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 292,2 miljoonaa euroa ja taseen osoittama oma pääoma 274,0 miljoonaa euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 18,2 miljoonaa euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä (43,0). Omista varoista vähennettyjä eriä ovat mm. aineettomat hyödykkeet (0,0) sekä yli 10 prosentin sijoitukset toisiin luottolaitoksiin, sijoituspalveluyrityksiin ja rahoituslaitoksiin (-2,0) sekä suunniteltu voitonjako (-22,7). Rahoitustarkastuksen (nyk. Finanssivalvonta) 6.3.2007, 24.9.2007 ja 19.3.2008 antamien luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeuslupien perusteella Helsingin OP:n sijoituksia Pohjola Capital Partners Oy:n hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan että niitä olisi vähennetty omista varoista.
7 Omien varojen vaatimus Milj. euroa Omien varojen vaade 31.12.2009 31.12.2008 Luottoriski Valtio- ja keskuspankkivastuut 0,0 0,0 Luottolaitos- ja 0,1 0,1 sijoituspalveluyritysvastuut Yritysvastuut 86,8 81,1 Vähittäisvastuu 112,8 108,1 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 0,8 0,8 Muut erät 3,8 3,8 Luottoriski yhteensä 204,3 193,9 Markkinariski 0,0 0,0 Operatiivinen riski 17,1 16,0 Yhteensä 221,5 209,9 Vakavaraisuus 31.12.2009 31.12.2008 Milj. euroa Omat varat yhteensä 292,2 288,0 Ensisijaiset omat varat 293,8 289,7 Omien varojen vaatimus 221,5 209,9 Vakavaraisuussuhde, % 10,6 11,0 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 10,6 11,0 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 12,3 12,6 *syyskuussa 2009 Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Helsingin OP Pankin konserni Pankin konsernin liikevoitto pieneni 8,4 prosenttia ja oli 37,7 miljoonaa euroa (41,2). n tase oli vuoden lopussa 4 555 miljoonaa euroa (4 536). n vakavaraisuussuhde oli 10,3 prosenttia (10,8). Omat varat olivat 287 miljoonaa euroa (281), josta ensisijaiset omat varat 288 miljoonaa euroa (283). n omien varojen vaade Basel II mukaan oli yhteensä 222 miljoonaa euroa (208) ja se koostui seuraavasti: luottoriski 204 miljoonaa euroa (194) ja operatiivinen riski 18 miljoonaa euroa (14). n oman pääoman tuotto (ROE) tilikaudelta (suluissa kaksi edellistä tilikautta) oli 8,9 prosenttia (9,6 ja 12,6), koko pääoman tuotto (ROA) 0,6 prosenttia (0,7 ja 1,0), omavaraisuusaste 7,0 prosenttia (6,9 ja 8,1) ja kulujen suhde tuottoihin 66,8 prosenttia (66,0 ja 60,1). Tunnuslukujen laskukaavat on esitetty Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut kappaleen yhteydessä.
8 Yhteisvastuu ja yhteisturva Helsingin OP kuuluu osuuspankkien yhteenliittymään, jonka muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OPK, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OPK:n jäseniä olivat vuoden lopussa 220 osuuspankkia sekä Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. Lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että osuuspankkilaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletus- ja sijoitussuoja Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 50 000 euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Oyj, Helsingin OP Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2009 rahastolle kannatusmaksuja 23,7 miljoonaa euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 000 euroa. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2009 2008 2007 Oman pääoman tuotto (ROE), % 8,5 10,0 12,9 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,6 0,8 1,1 Omavaraisuusaste, % 7,0 6,9 8,1 Kulujen suhde tuottoihin, % 65,9 63,1 57,1
9 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OPK:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OPK:n johtokunta on asettanut osuuspankkien ja Helsingin OP:n riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Mikäli valvontaraja rikkoutuu, pankki tekee toimintasuunnitelman, josta ilmenee miten ja millä aikajänteellä pankin tilanne tulee palautumaan asetetun valvontarajan puitteisiin. Helsingin OP:ssa on yksi ylittynyt valvontaraja, jonka osalta on laadittu pankin hallituksen vahvistama toimintasuunnitelma. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuuden ja riskien hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskitilanteen kokonaisuutena neljä kertaa vuodessa. Pankissa on nimetty riskienhallintapäällikkö, joka toimii myös compliance officerina.
10 Helsingin OP:n johto ja riskienhallintapäällikkö vastaavat riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoivat hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OPK:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskitilanteesta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. OP-Pohjola-ryhmässä mitattavissa olevat riskit rajoitetaan riski- ja valvontajärjestelmällä, joka ohjaa toimintaa osuuspankeissa. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OPK:n tuottaman riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomaan perustuvan laskentamallin avulla. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky suhteessa riskitilanteeseen on riittävä. Luottoriskit Markkinariskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan luottoprosessin yhteydessä asiakasvalinnalla ja vakuuksin sekä jatkuvana toimintana seurannan, arvioinnin ja korjaavien toimenpiteiden kautta. liiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Osittain vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Osuuspankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö (OVY) analysoi pankin asiakkaiden velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. OVY saa vakuutuskäsittelyn avulla yksityiskohtaista tietoa vähittäispankkitoiminnan suurimpien asiakaskokonaisuuksien riskeistä. Vakuutuskäsittely tukee laadukasta luottoprosessia ja OVY:n vakuutuspäätökset ohjaavat pankkikohtaista luottoriskinottoa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 48 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 31 prosenttia pankin omista varoista. Pankin säännöllisesti tekemän luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden luotoista ei ole odotettavissa olennaisia arvonalennuksia tai luottotappioita. Vuonna 2009 luotto- ja takaustappioiden bruttomäärä oli alle 0,1 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Helsingin OP kirjasi vuonna 2009 arvonalennuksia varovaisuusperiaatteen mukaisesti myös sellaisista asiakkaista, joiden luotoissa on olennaisia ja toistuvia lyhennysten lykkäyksiä, mutta kyseiset asiakkaat ovat vielä osin lyhentäneet luottojaan. Luottokanta on vakuutettu OVY:ssä. Markkinariskeihin sisällytetään likviditeetti-, korko-, valuuttakurssi-, osake- ja kiinteistöriskit. Markkinariskien hallinnan keskeisenä tehtävänä on tunnistaa ja arvioida liiketoimintaan sisältyvät markkinariskit, rajoittaa ne hyväksyttävälle tasolle sekä raportoida niistä säännöllisesti ja tehokkaasti. Likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista kassavirroista eikä vakuustarpeista ilman vaikutusta päivittäiseen toimintaan tai pankin taloudelliseen tilaan.
11 Likviditeettiriskiä hallitaan maksuvalmiusstrategian ja OPK:n hallintoneuvoston ryhmätason riskirajoista johdettujen valvontarajojen avulla. Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta pankin tulokselle ja kannattavuudelle. liiketoiminnan korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. voi suojata taseensa korkoriskiä toissijaisesti korkojohdannaisilla. Suojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna tai ns. taloudellisena suojauksena. Taloudellisen suojauksen avulla suojataan tiettyä tase-erää, positiota tai kassavirtaa tulevaisuuden arvonmuutoksia vastaan sovellettavan riskienhallintastrategian mukaisesti. Taloudellista suojaamista pankki voi harjoittaa vain suojatessaan korkokatettaan koron laskulta OPK:n hyväksymän toimintamallin mukaisesti. Helsingin OP on suojannut luottokantansa korkoriskiä korkojohdannaisilla OPK:n hyväksymän toimintamallin mukaisesti. Vuonna 2008 tehtyjen korkolattiasopimusten nimellisarvo on 120 miljoonaa euroa ja niiden tulosvaikutus vuonna 2009 oli hieman yli miljoona euroa positiivinen. liiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjolaryhmän jäsenpankeissa valuuttakurssiriski on keskitetty Pohjola in, ja yksittäisen pankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Helsingin OP:n osakeriski on vähäinen, alle puoli prosenttia omista varoista, eikä pankki sijoita aktiivisesti pörssiosakkeisiin. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan Helsingin OP:n ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Helsingin OP ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2009 lopussa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrä oli alle prosentti taseen loppusummasta. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli -1,99 prosenttia. Pankin sijoituskiinteistöt ovat myytävissä olevia rakentamattomia maa-alueita, joiden takia nettotuottoprosentti jäi negatiiviseksi. Operatiiviset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöistä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista aiheutuu tappiota. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2009 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strategiset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan väärin valitun liiketoimintastrategian johdosta syntyviä menetyksiä. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta.
12 Asiakkaat ja palveluverkko sai vuoden 2009 aikana 16 352 uutta asiakasta. Kaikkiaan pankilla oli vuoden 2009 lopussa 323 638 (315 026) asiakasta. Pankilla on 36 toimipistettä sekä Verkko- ja puhelinpalvelut -yksikkö, joista kaikista asiakas saa henkilökohtaista palvelua. Konttorit tarjoavat täyden palvelun yksityisasiakkaille ja päivittäistä rahaasioiden hoitoa pienille yrityksille. Yritys- ja yhteisöasiakkaita palvelevat Yritys- ja yhteisöpankki Mikonkadulla sekä yrityskonttorit Helsingin keskustassa, Itä-Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Vakuutuspalveluja saa 27 toimipisteestä. Henkilökohtaisen palvelun rinnalla Helsingin OP tarjoaa kattavat ja pankin aukioloajoista riippumattomat palveluvaihtoehdot. Asiakkaiden käytettävissä ovat Internet-, puhelin- ja mobiilipalvelut sekä 41 Helsingin OP:n omaa maksuautomaattia. Sähköisten pankkipalveluiden käyttö kasvoi edelleen vuoden 2009 aikana. Vuoden lopussa jo lähes 98 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Internet-palveluiden käyttö lisääntyi nopeimmin. Myös sähköisen E-laskun käyttö on lisääntynyt vuoden aikana. Konttoreiden uudistamistyötä jatkettiin vuoden 2009 aikana, lisäksi pankki avasi uuden konttorin Kauniaisiin. Uudistamistyötä jatketaan edelleen vuonna 2010. Helsingin OP-Kiinteistökeskuksella on 27 toimipistettä, joista 22 sijaitsee Helsingin OP:n toimipisteen yhteydessä. Näiden lisäksi Helsingin OP-Kiinteistökeskuksella on toimipisteitä Haagassa, Herttoniemessä, Korsossa ja Sipoossa. Varallisuudenhoito Vuosi 2009 oli sijoittajalle kaksijakoinen. Vuonna 2008 alkanut poikkeuksellinen epävarmuus kansainvälisen rahoitusmarkkinan ja taloustilanteen kehittymisestä vaikutti voimakkaasti sijoitusinstrumenttien tuottoihin. Alkuvuonna sekä markkinakorot että osakemarkkinat jatkoivat voimakasta laskuaan. Loppukeväällä osakkeiden hinnat kääntyivät vahvaan nousuun ja korkojen lasku hidastui selvästi. Kokonaisuutena vuosi antoi mahdollisuuden erinomaisiin sijoitustuottoihin. Markkinan voimakkaat liikkeet vaikuttivat kaksijakoisesti sijoittajien käyttäytymiseen. Toisaalta turvallisuushakuisuus korostui ja erilaisten pääomaturvattujen sijoitusratkaisujen suosio säilyi korkeana. Osa sijoittajista pyrki hyödyntämään voimakkaat markkinaliikkeet lisäämällä osakesijoituksiaan huomattavasti. Loppuvuonna talletuksista siirtyi erittäin paljon varoja erilaisiin osakepohjaisiin sijoituksiin. Samaan aikaan pankkien välinen talletushintakilpailu kiristyi selvästi. Helsingin OP panosti edelleen voimakkaasti koko henkilöstön osaamiseen säästämisessä ja sijoittamisessa. Sijoittajakuvakartoitusten määrää ja laatua nostettiin merkittävästi. Loppuvuonna esille nousivat myös eläkesäästämiseen tulossa olevat muutokset. Uudet säästämisvaihtoehdot tulevat käyttöön 1.4.2010. Sopimuspohjaisen varallisuudenhoidon asiakkaiden määrä kasvoi vuoden aikana voimakkaasti. Asiakkaiden finanssivarallisuus (talletukset, sijoitusrahastot, vakuutussäästöt, joukkovelkakirjalainat ja osakkeet) kasvoi vuoden aikana kaksi prosenttia. Varojen jakautuminen eri tuotteiden kesken muuttui jälleen voimakkaasti. Talletukset laskivat 18 prosenttia, sijoitusrahastosijoitusten arvo nousi 54 prosenttia ja vakuutussäästöjen arvo nousi 19 prosenttia. Osakesijoitukset kasvoivat 63 prosenttia ja erilaisten joukkovelkakirjalainojen määrä 49 prosenttia. Vuoden lopussa sijoitusrahastopääomat olivat 604 miljoonaa euroa, vakuutussäästöt 401 miljoonaa euroa, osakesijoitukset 995 miljoonaa euroa ja joukkovelkakirjalainat 192 miljoonaa euroa. Pankin varallisuudenhoitopalveluista saamat palkkiot kasvoivat edellisestä vuodesta 10 prosenttia 9,6 miljoonaan euroon. Yritys- ja yhteisöasiakkaat Finanssikriisin seurauksena useat pankit rajoittivat luotonantoaan keväällä 2009. Helsingin OP kuitenkin myönsi rahoitusta normaalisti pitkäjänteisen luottopolitiikkansa mukaisesti. Syksyllä yritysten luottokysyntä supistui kautta linjan, kun investoinnit ja käyttöpääomantarve vähenivät.
13 Yritysasiakasliiketoiminta muodostaa Helsingin OP:n kokonaisliiketoiminnasta noin neljänneksen. Yrityssektorin rahoituskanta oli vuoden 2009 lopussa 1 080 miljoonaa euroa (1 016) eli 21 prosenttia kokonaisrahoituskannasta. Yritysten ja yhteisöjen rahoituskanta kasvoi 64 miljoonaa euroa eli kuusi prosenttia. Rahoituskannan kasvu saavutettiin 396 miljoonan euron uusluotonannolla. Talletuskanta oli 994 miljoonaa euroa (1 358) eli 34 prosenttia pankin koko talletuskannasta. Asiakasvarat yhteensä olivat 1 121 miljoonaa euroa (1 450). Yritysasiakkaiden lukumäärä vuoden vaihteessa oli 32 659. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Helsingin OP kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahastoosuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Pankissa on käytössä myös johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat henkilöt voivat saada palkkion Pohjola Oyj:n osakkeina. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden ja niiden toteutumisen perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua. Lisäksi pankissa on käytössä henkilöstölle erillinen lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmä, joka koostuu tiimi- ja henkilökohtaisista palkkioista. Henkilöstö Vahva osaaminen ja erinomainen palvelu on Helsingin OP:n keskeinen menestystekijä. Osaamisen johtaminen ja oppimisen edistäminen ovatkin jatkuvan kehittämisen kohteena. Ammatillista osaamista vahvistettiin pääasiassa pankin monipuolisten sisäisten koulutusohjelmien sekä OP-Akatemian koulutusohjelmien avulla. Lisäksi osallistava ja valmentava johtaminen sekä vastuullinen vaikuttaminen olivat edelleen keskeisiä osaamisen kehittämisen teemoja. Valmentamista kehitettiin mm. coaching-ryhmissä ja valmentajille järjestetyssä erillisessä valmennuksessa. Vuoden lopussa työsuhteessa pankkiin oli 792 henkilöä. Vastaava luku edellisen vuoden lopussa oli 816 henkilöä. Vuoden aikana työsuhteessa oli keskimäärin 811 henkilöä. Vastaava luku edellisenä vuonna oli 756. Pankissa tehtiin loppuvuodesta henkilöstötutkimus, jonka tulokset kokonaisuutena olivat hyvää tasoa. Lähes kaikkien osa-alueiden osalta oli tapahtunut hienoista myönteistä kehitystä. Tutkimuksen osa-alueet olivat yksilöön liittyvät keskeiset asiat, työyhteisön toiminta, johtaminen, esimiestyö sekä sisäinen työnantajakuva. Henkilöstötutkimuksen osoittamia vahvuuksiamme ovat henkilöstön sitoutuminen tiimin tavoitteisiin ja työskentelyyn tässä pankissa ja se, että pankki koetaan hyväksi työnantajaksi. Lisäksi koetaan, että selkeät tavoitteet ohjaavat toimintaamme, osaamista on riittävästi ja osaamista jaetaan työyhteisössä. Helsingin OP Pankin hallinnointijärjestelmä Yhtiökokous Helsingin OP:n omistaja käyttää päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen toukokuun loppua Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla. Kokouksessa on esitettävä tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta ja päätettävä seuraavista asioista: - tuloslaskelman ja taseen sekä konsernituloslaskelman ja konsernitaseen vahvistamisesta
14 - toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen ja konsernitaseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta - vastuuvapauden myöntämisestä hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle - palkkion määräämisestä hallintoneuvoston puheenjohtajalle, jäsenille ja tilintarkastajille - hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajien lukumäärästä ja - valittava hallintoneuvoston jäsenet sekä tilintarkastajat ja tarvittaessa varatilintarkastaja. Yhtiökokous pidettiin 19.3.2009. Hallintoneuvosto Pankin toimintaa valvoo hallintoneuvosto, johon kuuluu kuusitoista (16) jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan varsinaisesta yhtiökokouksesta kolmen vuoden kuluttua seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvoston jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes, aluksi arvan ja myöhemmin toimiajan mukaan. Hallintoneuvoston jäsenten eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvoston jäsen saa kuulua toisen liikeyrityksen hallintoon. Muun kuin osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön, sen jäsenluottolaitoksen tai niiden konsolidointiryhmiin kuuluvan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen hallintoon hallintoneuvoston jäsen saa kuitenkin kuulua vain hallintoneuvoston suostumuksella. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto voi antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvoston on erityisesti: - vahvistettava hallituksen jäsenten lukumäärä sekä valittava ja vapautettava hallituksen jäsenet sekä määrättävä edellä mainittujen muiden kuin toimitusjohtajan tai toimitusjohtajan varamiehen palkkaedut - valittava ja vapautettava toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen. Ennen kuin toimitusjohtajan toimi täytetään tai toimitusjohtaja vapautetaan tehtävästään, on asiasta hankittava lausunto osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 3 :ssä tarkoitetulta osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisöltä, jolle on lausuntoa varten toimitettava tointa hakeneiden hakemusasiakirjat; - annettava varsinaiselle yhtiökokoukselle lausunto tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä sekä tilintarkastuskertomuksesta; sekä - käsiteltävä muut hallintoneuvostolle lain mukaan kuuluvat tehtävät. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2009 yhteensä kolme kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Helsingin OP:n yhtiöjärjestyksen 10 :n mukaan hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja pankin toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan kolmijäsenisen tarkastusvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että Helsingin OP:tä ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallitus Hallitus johtaa pankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä Helsingin OP:n etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston
15 Toimitusjohtaja vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu yhtiökokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että pankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitukseen kuuluu toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemat vähintään neljä ja enintään seitsemän muuta jäsentä. Vuoden 2009 hallituksessa oli toimitusjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään sen kalenterivuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Päätökseksi tulee se mielipide jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai johon puheenjohtaja äänten mennessä tasan on yhtynyt. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita Helsingin OP:n toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Tällaista määräystä ei ole yhtiöjärjestyksessä eikä ohjesäännöissä, mutta kanta on corporate governancen hengen mukainen. Hallituksen jäsen saa kuulua toisen liikeyrityksen hallintoon. Kuulumisesta toisen liikeyrityksen hallintoon on kuitenkin ilmoitettava hallitukselle. Muun kuin osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön, sen jäsenluottolaitoksen ja niiden konsolidointiryhmään kuuluvan luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen hallintoon hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen saavat kuulua vain hallintoneuvoston luvalla ja muu hallituksen jäsen vain hallituksen luvalla. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 12. Toimitusjohtajan tehtävänä on Helsingin OP:n toiminnan välitön johto lain, yhtiöjärjestyksen, ohjesäännön, yhtiökokouksen, hallintoneuvoston ja hallituksen päätösten ja ohjeiden mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että hallitus saa pankin tilaa sekä sen liiketoiminnan kehitystä ja hoitoa koskevat selvitykset. Toimitusjohtaja vastaa myös siitä, että pankin toiminta on hallituksen vahvistamien toimintasuunnitelmien mukaisesti tehokasta ja kannattavaa, toimintaympäristön muutoksiin sopeutuvaa ja riskeiltään hallittua. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen valitsee pankin hallintoneuvosto. Toimitusjohtajaa avustaa johtoryhmä. Toimitusjohtajan vanhuuseläkeikä on 60 vuotta. Eläke-etuudet määräytyvät muutoin eläkelakien ja OP-Pohjola-ryhmän omien eläkejärjestelmien mukaisesti. Toimitusjohtajan noudattama irtisanomisaika on 6 kuukautta ja työnantajan noudattama irtisanomisaika on 6 kuukautta, jolloin hänelle irtisanomisajan palkan lisäksi suoritetaan korvauksena 12 kuukauden rahapalkkaa vastaava korvaus. Helsingin OP:n nykyinen toimitusjohtaja Hannu Tonteri jää eläkkeelle vuoden 2010 lopussa. Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet Hallintoneuvoston jäsenten palkkioista päättää yhtiökokous. Kokouksessa tehdyn päätöksen mukaan hallintoneuvoston puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 400 euroa kokoukselta sekä 2 500 euron vuosipalkkio ja muille jäsenille 200 euroa kokoukselta. Päivärahat sekä matka- ja majoituskulujen korvaukset maksetaan pankin matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenten palkkioista päättää hallintoneuvosto. Hallitukseen kuuluville jäsenille maksetaan palkkiona 400 euroa kuukaudessa sekä 400 euroa kokoukselta lukuun ottamatta OP-
16 Keskuksen ja Helsingin OP:n edustajia, joille ei makseta palkkioita. Päivärahat sekä matka- ja majoituskulujen korvaukset maksetaan pankin matkustussäännön mukaisesti. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto (Hallintoneuvosto valittiin 19.3.2009) Puheenjohtaja: Usvasalo Marja Inkeri, (2009-2012), KTM, Espoo Varapuheenjohtaja: Hulkkonen Jukka Tapani, (2008-2011), metsänhoitaja, toimitusjohtaja, Halikko Muut jäsenet: Alaperä Pentti Johannes, (2007-2010), ekonomi, toimitusjohtaja, Tornio Elonheimo-Hietala Sanna, (2009-2011), KTM, markkinointipäällikkö, Helsinki Harjuniemi Matti Juhani, (2008-2011), FK, puheenjohtaja, Helsinki *Huotari Päivi Hannele, (2008-2011), VT, toimitusjohtaja, Espoo Hynynen Matti Ilmari, (2007-2010), fil.yo, yksikönjohtaja, Helsinki Kangasniemi Erkki Kalervo, (2009-2012), voim.op., puheenjohtaja, Kauniainen Kullberg Mirja-Leena, (2007-2010), yo-merk., toimitusjohtaja, Porvoo Lievonen Kirsi-Marja Irmeli, (2008-2011), OTL, henkilöstöjohtaja, Helsinki * Manninen Kari Antero, (2009-2012), DI, toimitusjohtaja, Mikkeli Näsi Olli Alpo Valter, (2007-2010), VT, toimitusjohtaja, Huittinen Suominen Matti, (2008-2011), PhD, KTM, professori, Helsinki *Tarkkanen Olli Pertti Juhani, (2009-2012), VT, toimitusjohtaja, Iisalmi Tukiainen Matti Tapani, (2009-2012), yo, johtaja, Lohja Vidgren Mika, (2009-2010), FaT, dosentti, apteekkari, Kuopio *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja: Nimi: Karhinen Reijo Tapani Syntymävuosi: 1955 Koulutus: KTM Ammatti/tehtävä: Vuorineuvos, pääjohtaja Kotipaikka: Helsinki Keskeinen työkokemus: Pääjohtaja / OP-Pohjola-ryhmä 1/2007-, toimitusjohtaja / OPK 1997-2006, johtokunnan jäsen / Osuuspankkien Keskusliitto 1994-1996, toimitusjohtaja / Kuopion Osuuspankki 1990-1994 Hallituksen jäsenyyden alkamispäivä: 1.12.2005 Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: hallituksen puheenjohtaja / Pohjola Oyj, 2007- hallituksen puheenjohtaja / Finanssialan keskusliitto, 2008- hallituksen varapuheenjohtaja / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, 2008- hallituksen jäsen / Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, 2007- hallituksen jäsen / Keskuskauppakamari, 2007- hallintoneuvoston puheenjohtaja / Osuuskunta Suomen Asuntomessut, 2007- Unico Banking Group, Steering Committeen jäsen, 2007- hallintoneuvoston jäsen / Luottokunta, 2007- hallituksen jäsen / Savonlinnan Oopperajuhlat Oy, 2008- valtuuskunnan puheenjohtaja / HelsinkiMissio, 2009- Varapuheenjohtaja Nimi: Vepsäläinen Tony Eerik Syntymävuosi: 1959 Koulutus: OTK, emba Ammatti/tehtävä: Toimitusjohtaja Kotipaikka: Helsinki Keskeinen työkokemus: