Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset 2000-2009 Selvitys Pöyry Management Consulting Oy

Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin ominaispäästöt 6. Yhteenveto 2

1. Tausta Energiateollisuus ry julkaisi marraskuussa 2009 oman energiavisionsa vuoteen 2050 tavoitteena hiilineutraali sähkön ja kaukolämmön tuotanto. Lokakuussa 2009 Energiateollisuus ja Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisivat arvion Suomen sähkön kysynnästä ja investointien tarpeesta vuoteen 2030 mennessä. Sähkön kysynnän arvioidaan kasvavan ja kaukolämmön kysynnän pysyvän suunnilleen ennallaan. Samalla kasvihuonekaasupäästöjen pitäisi alentua merkittävästi. Energiateollisuus halusi selvittää, näkyvätkö nämä yritysten investoinneissa ja investointipäätöksissä. Suomessa on parhaillaan käsittelyssä kolme ydinvoimahakemusta. Julkisessa keskustelussa on esitetty erilaisia arvioita ydinvoimainvestointien vaikutuksesta esimerkiksi uusiutuvan energian investointeihin. On esitetty, että ydinvoima joko vähentää uusiutuvan energian investointeja tai että ydinvoimasta huolimatta yritykset investoisivat ennen kaikkea fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaan uuteen tuotantoon. Rakenteilla olevan ydinvoimayksikön päätöksenteossa eduskunta edellytti myös uusiutuvan energian lisäämistä, puhuttiin nk. risupaketista. Rakenteilla oleva ydinvoimayksikkö on ollut tiedossa ja voinut vaikuttaa energiainvestointeihin noin vuodesta 2000 asti. 3

1. Tausta Energiateollisuus on tilannut tämän selvityksen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen energiainvestoinneista ja investointipäätöksistä. Tavoitteena oli: selvittää millaisista investoinneista Suomessa on päätetty viimeisten 10 vuoden aikana arvioida investointien määrää ja niiden energialähteitä ja kasvihuonekaasupäästöjä arvioida, ollaanko näillä investoineilla menossa hiilineutraalimpaan sähkön ja kaukolämmön tuotantoon sekä arvioida, miten uusiutuva energia on edistynyt ydinvoimarakentamisen rinnalla. 4

2. Menetelmäkuvaus Työssä käytiin läpi toteutuneet sähkön ja kaukolämmön investoinnit vuosina 2000-2009 sekä lisäksi parhaillaan rakenteilla olevat laitokset sekä investoinnit, joista on tehty toteutuspäätös (päätetyt hankkeet). Tarkastelut suoritettiin laitoskohtaisesti Pöyryn Kattila- ja voimalaitostietokannan avulla. Tarkastelut tehtiin sekä tuotantokapasiteetin (MW) että tuotannon (GWh sähköä ja kaukolämpöä vuodessa) ja polttoainekulutuksen (GWh/a) kannalta Vuotuiset polttoainekulutus- ja tuotantotiedot arvioitiin laitosten nykyhetken tasolla olettaen normaalit olosuhteet esimerkiksi lämmitystarpeen ja vesivoiman tuotantotilanteen ja edelleen sähkömarkkinoiden osalta. Niiden laitosten osalta, jotka eivät ole vielä käytössä, vuotuiseksi polttoainekulutukseksi ja tuotannoksi on arvioitu niiden ensimmäisten käyttövuosien normaali tuotanto. Puuperäisiä polttoaineita käyttävien laitosten osalta arvioitiin myös laitoskohtainen tekninen puunkäyttöpotentiaali, jonka tehdyt investoinnit mahdollistavat. Puun lisäkäyttömahdollisuus on arvioitu lähinnä metsähakkeen lisäkäyttömahdollisuuden perusteella. Metsäteollisuuden sivutuotteiden (puru, kuori, hake) tekninen käyttömahdollisuus on useimmiten suurempi, mutta näiden sivutuotteiden lisäsaantimahdollisuus on rajattu. 6

2. Menetelmäkuvaus Työssä tarkasteltiin seuraavat laitostyypit: Erillinen sähköntuotanto (lauhde- ja väliottolauhdelaitokset) Yhdyskuntien sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitokset Teollisuuden sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten osalta sähkön osuus Kaukolämmön erillistuotanto peruskuormalaitosten osalta, polttoaineteholtaan yli 3 MW:n yksiköt tarkasteltiin laitoskohtaisesti, samoin osa pienemmistä laitoksista. Kaukolämmön vara- ja huippukuormalaitoksia ei tarkasteltu. Tuulivoima Vesivoima Ydinvoima. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa polttoainekulutus jaettiin sähkölle ja lämmölle hyödynjakomenetelmällä. Hyödynjakomenetelmä jakaa yhteistuotannon paremman kokonaishyötysuhteen (verrattaessa sähkön ja lämmön erillistuotantoon) mukanaan tuoman hyödyn sekä sähkölle että kaukolämmölle. Yhteistuotantosähkön ja kaukolämmön uusinvestointien osalta arvioitiin, millaista tuotantoa nämä investoinnit ovat korvanneet tai tulevat korvaamaan. 7

2. Menetelmäkuvaus Työssä laskettiin: Uuden sähkön ja kaukolämmön tuotantokapasiteetin (2000-2009) määrä (MW) sekä tämä suhteutettuna muuhun kapasiteettiin Uusinvestointien sähkön ja kaukolämmön tuotanto (GWh/a) jaoteltuna polttoaineisiin. Tätä verrataan korvattuun tuotantoon sekä kokonaistuotantorakenteeseen Kaukolämmön- ja yhteistuotantosähkön osalta korvatun kapasiteetin ja tuotannon määrä Uuden kapasiteetin keskimääräinen sähkön ja kaukolämmön hiilidioksidin päästökerroin (kgco 2 /MWh), jota verrataan tarkastelujaksoa edeltävään tuotantoon, korvatun kapasiteetin tuotantoon sekä tilanteeseen investointien valmistumisen jälkeen (investoinnit käytössä). Edeltävät tarkastelut tehtiin myös uuden kapasiteetin teknisen biopolttoaineiden käyttöpotentiaalin perusteella tarkasteltuna. 8

3. Sähköntuotantokapasiteetti Uudet ja päätetyt 2000-2009 sekä tilanne vuoden 2000 alussa Sähkö Uudet investoinnit ja Kapasiteetti Uusien päätökset 2000-2009 2000 alussa osuus* lkm MW e MW e % Lämpövoima 53 2090 9810 21 % Yhteistuotanto - Kaukolämpö 27 940 4080 23 % Yhteistuotanto - Teollisuus 24 910 2690 34 % Väliottolauhde (lauhdeosuus) 2 235 3040 8 % Ydinvoima 1 1690 2610 65 % Vesivoima.. ** 300 2850 11 % Tuulivoima 74 150 40 375 % Yhteensä 4225 15310 28 % * Uusien osuus verrattuna vuoden 2000 alun tilanteeseen ** Vesivoiman osalta koostuu pääosin koneistouusintojen myötä saavutetuista tehonkorotuksista Lämpövoiman korvausinvestointien myötä on vanhaa sähköntuotantokapasiteettia poistunut 640 MW (30 % uusista lämpövoimainvestoinneista) 10

3. Sähköntuotantokapasiteetti Uusien osuus kokonaiskapasiteetista uusien käyttöönoton jälkeen MWe 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 3590 2490 2825 2610 2850 Vanhat Uudet 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 77 % 72 % 92 % 61 % 90 % 21 % 79 % 1000 500 0 1060 990 Teollisuus Yhteistuotanto 235 1690 300 40 150 Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima 20 % 10 % 0 % 23 % 28 % Teollisuus Yhteistuotanto 8 % Kaukolämpö Lauhdevoima Kaukolämpö Lauhdevoima 39 % 10 % Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima 11

3. Kaukolämmön tuotantokapasiteetti Uudet ja päätetyt 2000-2009 sekä tilanne vuoden 2000 alussa Kaukolämpö Uudet investoinnit ja Kapasiteetti Uusien päätökset 2000-2009 2000 alussa osuus* lkm MW kl MW kl % Yhteistuotanto 35 1720 5885 29 % Erillistuotanto ** 300 940 12270 8 % Yhteensä 335 2660 18155 15 % * Uusien osuus verrattuna vuoden 2000 alun tilanteeseen ** Uusien laitosten osalta arvio peruskuormalaitosten määrästä (ei vara- eikä huippulaitoksia), valtaosa uusista puuta ja turvetta käyttäviä laitoksia. Uusien KL-teholtaan yli 5 MW:n laitosten lukumäärä noin 50. Kokonaiskapasiteetti vuoden 2000 alussa sisältää myös vara- ja huippulaitokset. Yhteistuotantolaitoksiin sisältyy myös teollisuuden yhteistuotantolaitoksia, joissa tuotetaan myös merkittäviä määriä kaukolämpöä yhdyskuntiin. Uusia pieniä erillistuotantolaitoksia on paljon, kun pienissä taajamissa on siirrytty kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä pieniin aluelämpöverkkoihin. 12

3. Kaukolämmön tuotantokapasiteetti Uusien osuus kokonaiskapasiteetista uusien käyttöönoton jälkeen 100 % 90 % MW KL MW KL 80 % 70 % 60 % 50 % 5700 14150 Vanhat 40 % Uudet 30 % 20 % 10 % 0 % 1720 940 Yhteistuotanto Erillistuotanto * * Uusien laitosten osalta arvio peruskuormalaitosten määrästä (ei sisällä vara- eikä huippulaitoksia), vanhat sisältävät myös vara- ja huippulaitokset 13

4. Sähkön tuotanto Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä Tuotanto Invest. Puu maksimi 1999 ja päätökset käytössä 2000-2009 ja päätökset Invest. 2000-2009 käytössä TWh e TWh e TWh e TWh e TWh e Lämpövoima 32,0 11,8 38,2 11,8 38,2 Hiili 8,4 0,4 8,2 0,2 8,0 Öljy 0,7 0,0 0,4 0,0 0,4 Kaasu 8,9 3,0 12,1 3,0 12,1 Turve 4,5 2,8 5,8 1,9 4,3 Puu 3,7 2,8 4,2 3,9 5,9 Mustalipeä 4,8 1,7 5,4 1,7 5,4 Muu uusiutuva 0,1 0,7 0,8 0,7 0,8 Muu fossiilinen 0,9 0,4 1,3 0,4 1,3 Ydinvoima 22,1 13,8 35,8 13,8 35,8 Vesivoima 12,5 0,3 13,5 0,3 13,5 Tuulivoima 0,05 0,3 0,34 0,3 0,34 Yhteensä 67 26 88 26 88 Uusien lämpövoimalaitosten tuotanto on yli kolmasosa vuoden 1999 tuotannosta, ydinvoimalla vastaavasti lähes kaksi kolmannesta. Vesivoiman osalta uusinvestointien tuotanto on vain reilut pari prosenttia, vaikka kapasiteettilisäys on yli 10 %. Tuulivoiman tuotanto on uusinvestointien myötä lähes kuusinkertaistunut. 15

4. Sähkön tuotanto Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä 100 % 90 Arvio kulutuksesta 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 72% 65% 32% 85% 75% 22% 75% 68% 27% Kotimainen Hiilidioksidipäästötön Uusiutuva Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Ydinvoima Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Tuulivoima Vesivoima TWhe 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kulutus v. 1999 48 43 21 22 20 6 66 60 24 1999 2000-2009 käytössä 1999 2000-2009 käytössä Uusiutuvan sähkön absoluuttinen määrä kasvaa selvästi kun uusinvestoinnit ovat käytössä. Hiilidioksidipäästöttömän ja kotimaisiin energialähteisiin pohjautuvan sähköntuotannon osuus ja määrä kasvavat myös selvästi. Uusiutuvien energialähteiden prosentuaalinen osuus tuotannosta kuitenkin laskee, koska sähkön kysyntä ja myös muu sähkön tarjonta ovat kasvaneet vielä enemmän kuin uusiutuvien tuotanto. Mikäli uusiutuvien osuus lasketaan sähkön kulutuksesta (tuontisähkö huomioiden), pysyy osuus likimain ennallaan uusien investointien tultua käyttöön. 16

4. Sähkön tuotanto Puun käytön maksimi Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä 100 % 90 Arvio kulutuksesta 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 72% 65% 86% 79% 75% 70% Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Ydinvoima TWh e 80 70 60 50 40 Kulutus v. 1999 48 43 66 62 30 % 20 % 10 % 0 % 32% 26% 1999 2000-2009 käytössä Puu maksimi 29% Kotimainen Hiilidioksidipäästötön Uusiutuva Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Tuulivoima Vesivoima Teknisen puunkäytön maksimin tapauksessa uusiutuvan ja hiilidioksidipäästöttömän sähkön absoluuttinen määrä lisääntyy enemmän. Uusiutuvien energialähteiden prosentuaalinen osuus kuitenkin laskee, vaikkakin vähemmän kuin perustapauksessa (syynä edelleen sähkön kulutuksen ja muun sähkön tarjonnan uusiutuvia nopeampi kasvu). Mikäli uusiutuvien osuus lasketaan sähkön kulutuksesta (tuontisähkö huomioiden), kasvaa uusiutuvien osuus uusien investointien tultua käyttöön. 30 20 10 0 21 23 21 1999 2000-2009 käytössä 7 Puu maksimi 26 17

4. Sähkön tuotanto Vaikka uusinvestoinnit ovat valtaosin hiilidioksidipäästötöntä tai vähäpäästöistä tuotantoa, ei fossiilisten polttoaineiden määrä ole laskenut yhtä voimakkaasti. Tämä johtuu siitä, että samalla sähkön kulutus on kasvanut voimakkaasti, jolloin uusien investointien tuotanto menee pitkälti kulutuksen kasvun peittämiseen ja tuontisähkön korvaamiseen eikä niin paljon fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Tämä näkyy edellisissä kuvissa hiilen kohdalla: hiilen määrä ja osuus ei pienene kovinkaan paljoa, vaikka uusinvestoinneissa hiiltä ei käytännössä ole ja uusinvestointien määrä on kuitenkin merkittävän suuri. Tarvitaan siis lisää uusia investointeja päästöttömään ja vähäpäästöiseen tuotantoon, jotta voidaan sekä kattaa kulutuksen kasvu että korvata fossiiliset polttoaineet. 18

4. Sähkön tuotanto / Lämpövoima Korvattu tuotanto ja uudet investoinnit 12000 Öljy 10000 Hiili GWhe 8000 6000 4000 Kaasu Turve Muu Mustalipeä 2000 Puu 0 Korvattu tuotanto Uudet investoinnit Lämpövoiman uusinvestoinneilla on lisätty merkittävästi sähköntuotantoa, korvattujen laitosten noin 6 TWh:sta uusinvestointien lähes 12 TWh:in. Erityisesti on noussut uusiutuvien tai vähän hiilidioksidia tuottavien polttoaineiden (jäte, kaasu) käyttö. Puun käytön kasvun myötä on myös turpeen käyttö noussut. Sen sijaan hiilen ja öljyn käyttö on uusinvestointien myötä vähentynyt selvästi. 19

4. Sähkön tuotanto / Lämpövoima Puun käytön maksimi Korvattu tuotanto ja uudet investoinnit 12000 Öljy 10000 Hiili Kaasu GWhe 8000 6000 Turve Muu 4000 Mustalipeä Puu 2000 0 Korvattu tuotanto Uudet investoinnit Uudet investoinnit Puun käytön maksimi Uusilla laitoksilla on tekninen valmius lisätä puun käyttöä merkittävästi, jolloin turpeen käyttö jäisi suunnilleen korvattujen laitosten käytön tasolle, vaikka sähköntuotanto on kaksinkertaistunut tarkastelluissa kohteissa. 20

TWhe 100 % 4. Sähkön tuotanto / Lämpövoima Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä (Perus ja puun käytön maksimi) 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 40 35 30 25 20 15 10 5 0 21 41% 27% 44% 1999 2000-2009 käytössä 68% 1999 2000-2009 käytössä 42% 27% Kotimainen Kotimainen Uusiutuva Uusiutuva Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Muu uusiutuva Mustalipeä Puu TWhe 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 45 40 35 30 25 20 15 10 0 % 5 0 Puun käytön maksimi 41% 27% 69% 53% 1999 2000-2009 käytössä Puu maksimi 43% 32% 1999 2000-2009 käytössä Puu maksimi Kotimainen Kotimainen Uusiutuva Uusiutuva Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Muu uusiutuva Mustalipeä Puu Muu fossiilinen Öljy Hiili Kaasu Turve Muu uusiutuva Mustalipeä Puu

4. Kaukolämmön tuotanto Korvattu tuotanto ja uudet investoinnit 14000 12000 10000 GWhkl 8000 6000 4000 2000 0 Korvattu tuotanto Uudet investoinnit Öljy 2860 60 Hiili 2680 70 Kaasu 2190 2690 Turve 3310 3420 Muu 0 1570 Puu 2090 5310 Kaukolämmön tuotannon uusinvestointien on katsottu korvaavan vastaavan määrän vanhaa tuotantoa. Kaukolämmön piiriin on tullut uusinvestointien myötä lisää rakennuksia, kun kiinteistökohtaista (pääosin öljylämmitteistä) lämmitystä on korvattu uusilla aluelämpöverkoilla. Uusinvestointien myötä puupolttoaineilla ja muulla polttoaineella (lähinnä jätepolttoaineet) tuotetun kaukolämmön määrä on kasvanut voimakkaasti ja ne ovat korvanneet hiilellä ja öljyllä tuotettua kaukolämpöä. Myös kaasun ja turpeen määrä on noussut hieman. Uusissa kaukolämpöä tuottavissa peruskuormalaitoksissa ei juurikaan käytetä hiiltä tai öljyä. 22

4. Kaukolämmön tuotanto Puun käytön maksimi Korvattu tuotanto ja uudet investoinnit 14000 12000 10000 GWhkl 8000 6000 4000 2000 0 Korvattu tuotanto Uudet investoinnit Uudet investoinnit Puun käytön maksimi Öljy 2860 60 60 Hiili 2680 70 30 Kaasu 2190 2690 2690 Turve 3310 3420 2110 Muu 0 1570 1570 Puu 2090 5310 6660 Uusinvestoinneissa on tekninen valmius entisestään lisätä puun käyttöä merkittävästi, jolloin turpeen käyttö pienenisi selvästi korvattuun tuotantoon nähden. 23

4. Kaukolämmön tuotanto Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä 100 % 35 90 % 80 % Öljy 30 Öljy 70 % Hiili 60 % 50 % Kaasu 40 % Turve 30 % 20 % Muu 10 % TWh kl 25 20 15 10 5 Hiili Kaasu Turve Muu 0 % 1999 2000-2009 käytössä Puu 0 1999 2000-2009 käytössä Puu Uusinvestoinnit pohjautuvat valtaosin, lähes 80 %, kotimaisiin polttoaineisiin ja niiden osuus kaukolämmöntuotannosta kasvaa voimakkaasti, vaikka kaukolämmön tarve on samalla noussut selvästi. Uusiutuvien osuus uusinvestoinneista on lähes puolet ja niiden osuus nousee kymmenesosasta lähes neljännekseen. Myös kaasun määrä nousee jonkin verran. Hiilen ja öljyn osuudet ja määrät sen sijaan pienenevät vastaavasti tuntuvasti. 24

4. Kaukolämmön tuotanto Puun käytön maksimi Uudet ja päätetyt investoinnit käytössä 100 % 35 90 % 80 % Öljy 30 Öljy 70 % Hiili 60 % 50 % Kaasu 40 % Turve 30 % 20 % Muu 10 % TWhkl 25 20 15 10 5 Hiili Kaasu Turve Muu 0 % Puu 0 Puu 1999 2000-2009 käytössä 1999 2000-2009 käytössä Puu maksimi Puu maksimi Teknisen puunkäytön maksimin tapauksessa uusiutuvien energialähteiden osuus uusinvestoinneista on selvästi yli puolet ja osuus koko kaukolämmön tuotannosta nousee lähes kolmannekseen. 25

4. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Uudet investoinnit 30 25 Teollisuuden lämpö Sähkö ja KL: Vanhat Sähkö ja KL: Uudet investoinnit 27 TWh 22 TWh 20 11,1 TWhpa 15 11,8 4,8 10 16 TWh = +53% 5 10,2 10 TWh 10,8 0 1999 Uudet investoinnit käytössä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa kasvaa uusinvestointien myötä noin 5,4 TWh eli lisäystä on yli 50 %. Kokonaiskäyttö on noin 27 TWh (sisältää myös teollisuuden lämmön tuotannon ja vanhat laitokset). 26

4. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Uudet investoinnit ja puun maksimikäyttö 40 35 30 Teollisuuden lämpö Sähkö ja KL: Vanhat Sähkö ja KL: Uudet investoinnit 27 TWh 35 TWh 13,3 25 22 TWh TWhpa 20 15 10 5 11,8 10,2 10 TWh 11,1 4,8 10,8 16 TWh = +53% 7,1 14,2 21 TWh = +110% Tehdyt investoinnit mahdollistavat noin 3,5 TWh:n puun käytön lisäyksen uusissa sähköä ja kaukolämpöä tuottavissa laitoksissa. Lisäksi puun käyttöä voidaan lisätä vanhoissa laitoksissa, jolloin yhteinen lisäysmahdollisuus sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on yli 5,5 TWh. Tällöin puun käyttö sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on yli kaksinkertaistunut vuoteen 1999 verrattuna. Kaikkiaan puun käytön tekninen mahdollisuus on noin 35 TWh. 27 0 1999 Uudet investoinnit käytössä käytössä Puun käytön maksimi

4. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö Metsähakkeen markkina tuotanto- ja logistiikkaketjuineen kehittyy Suomessa koko ajan. Metsähakkeen tuotannon lisäämiseksi merkittävästi tarvitaan sekä lisää korjuu-, haketus- ja kuljetuskalustoa että logistiikkajärjestelmien (sisältäen varastointialueet) kehittämistä. Toiminnan laajentuminen edellyttää myös hankintaketjun kannattavuutta kaikissa työvaiheissa ja enenevässä määrin päätehakkuiden lisäksi myös pienpuun kannattavaa keruuta. Tämä puolestaan vaatinee tukijärjestelmien kehittämistä. Sähkön ja kaukolämmön tuotantolaitokset käyttävät puupolttoaineita siinä määrin kun sitä saavat kilpailukykyiseen hintaan. Vertailupolttoaineena on useimmissa laitoksissa turve. Metsähakkeen käytön lisäämistä rajoittaa sen saatavuus kilpailukykyiseen hintaan. Investoitaessa sähköä ja lämpöä tuottavaan voimalaitokseen nykytekniikka mahdollistaa turpeen ja puun yhteiskäytön ja yhteiskäytöllä on monia etuja. Turpeen käyttöä puoltaa laitoksen parempi tekninen käytettävyys (ja hieman alhaisemmat käyttökustannukset) sekä parempi polttoaineen toimitusvarmuus. Puun etuja ovat päästöttömyys hiilidioksidin ja rikkidioksidin suhteen. Laitoksen investointikustannus ei nouse kohtuuttomasti varauduttaessa nykyistä käyttötasoa jonkin verran korkeampaankin puunkäyttömahdollisuuteen. Kuitenkin, mikäli voimalaitoksen polttoaineena käytetään ainoastaan puuta, asettaa se jonkin verran lisävaatimuksia laitosinvestoinnille. Tämän lisäksi puupolttoaineen toimiessa laitoksen pääpolttoaineena, on polttoaineen toimitusvarmuuden takia merkittävästi kehitettävä puupolttoaineiden varastointi- ja logistiikkajärjestelmää. 28

5. Hiilidioksidin ominaispäästöt, kgco 2 /MWh Keski- Korvattu Uudet ja päätetyt määrin tuotanto investoinnit 2000-2009 käytössä 2000/01 Muutos, % (kaikki laitokset) Muutos kgco 2 /MWh kgco 2 /MWh kgco 2 /MWh korvatut 2000/01 kgco 2 /MWh 2000/01 Sähkö Tuotanto Suomessa 237 136-42 % 191-19 % Lämpövoima 486 304-37 % 440-9 % Yhteistuotanto 338 388 248-36 % -26 % Lauhde (uudet väliottolauhde) 917 599-35 % Kaukolämpö 223 232 134-42 % -40 % 206-8 % Keski- Korvattu Puun käytön maksimi määrin tuotanto Uudet ja päätetyt 2000/01 investoinnit 2000-2009 käytössä Muutos, % Muutos kgco 2 /MWh kgco 2 /MWh kgco 2 /MWh korvatut 2000/01 kgco 2 /MWh 2000/01 Sähkö Tuotanto Suomessa 237 105-56 % 176-25 % Lämpövoima 486 235-52 % 406-16 % Yhteistuotanto 338 388 208-46 % -38 % Lauhde (uudet väliottolauhde) 917 384-58 % Kaukolämpö 223 232 98-58 % -56 % 182-18 % 30

5. Hiilidioksidin ominaispäästöt, kgco 2 /MWh Sähkön tuotanto Suomessa (sis. ydin-, vesi- tuuli- ja lämpövoima) 250 200-19% -25% kgco2/mwhe 150-42% 237-56% 100 191 176 136 50 105 0 Keskimäärin 2000/2001 Uudet ja päätetyt 2000-2009 Uudet käytössä Uudet ja päätetyt 2000-2009 Uudet käytössä Puu maksimi Sähköntuotannon uusinvestointien keskimääräinen ominaispäästökerroin on yli 40 % alhaisempi verrattuna 2000-luvun alun tilanteeseen. Näillä investoinneilla saadaan sähkön ominaispäästökerrointa pienennettyä lähes viidennes. Tehdyt investoinnit mahdollistavat suuremman puupolttoaineiden käytön, jolloin ominaispäästökerroin voi olla reilusti yli puolet alhaisempi lähtötilanteeseen nähden. Tällöin saataisiin sähkön ominaispäästökerrointa pienennettyä noin neljännes. 31

5. Hiilidioksidin ominaispäästöt, kgco 2 /MWh Lämpövoimasähkön tuotanto 600 kgco2/mwhe 500 400 300 200 100 486-37% 304-9% 440-52% 235-16% 406 0 Keskimäärin 2000/2001 Uudet ja päätetyt 2000-2009 Uudet käytössä Uudet ja päätetyt 2000-2009 Uudet käytössä Puu maksimi Lämpövoiman uusinvestointien keskimääräinen ominaispäästökerroin on yli kolmanneksen 2000-luvun alun tilannetta alhaisempi. Investointien ollessa käytössä on kaikkien lämpövoimaloiden päästökerroin lähes kymmenesosan lähtötilannetta alhaisempi. Puun tekninen käyttömahdollisuus hyödyntäen uusinvestointien päästökerroin voi olla yli puolet alhaisempi, jolloin lämpövoiman keskimääräinen päästökerroin olisi kuudesosan alhaisempi kuin 2000-luvun alussa. 32

5. Hiilidioksidin ominaispäästöt, kgco 2 /MWh Lämpövoimasähkön tuotanto (Yhteistuotanto ja lauhdesähkö erikseen) 1 000 900 800 kgco2/mwhe 700 600 500 400 300 200 100 338 388-26% 248-38% 208 917-35% 599-58% 384 0 Keskimäärin 2000/2001 Korvattu tuotanto Uudet 2000-2009 Puu maks: Uudet 2000-2009 Keskimäärin 2000/2001 Uudet 2000-2009 Puu maks: Uudet 2000-2009 Yhteistuotanto Lauhde (uudet väliottolauhde) Yhteistuotannon osalta uusinvestointien päästökerroin on yli neljänneksen alhaisempi kuin 2000-luvun alussa ja reilusti yli kolmanneksen alhaisempi kuin korvatuissa laitoksissa. Tekninen puunkäyttömahdollisuus huomioiden päästökerroin voi olla lähes 40 % alhaisempi. Lauhdetuotannon osalta uusinvestointien päästökerroin on yli kolmanneksen alhaisempi. Tekninen puunkäyttömahdollisuus huomioiden päästökerroin voi olla selvästi yli puolet alhaisempi. Uusinvestointien osalta esitetyt päästökertoimet edustavat väliottolauhdelaitosten lauhdeosuutta (vastapaineosuutta ei huomioitu). 33

5. Hiilidioksidin ominaispäästöt, kgco 2 /MWh Kaukolämmön tuotanto 250 200-8% -18% kgco2/mwhkl 150 100 223 232-40% 206-56% 182 50 134 98 0 Keskimäärin 2000/2001 Korvattu tuotanto Uudet ja päätetyt 2000-2009 Uudet käytössä Uudet ja päätetyt 2000-2009 Uudet käytössä Puu maksimi Kaukolämmön tuotannon uusinvestointien keskimääräinen ominaispäästökerroin on 40 % alhaisempi verrattuna 2000-luvun alun tilanteeseen. Näillä investoinneilla saadaan kaukolämmön ominaispäästökerrointa pienennettyä vajaa kymmenesosa. Tehdyt investoinnit mahdollistavat suuremman puupolttoaineiden käytön, jolloin ominaispäästökerroin voi olla reilusti yli puolet alhaisempi lähtötilanteeseen nähden. Tällöin saataisiin kaukolämmön ominaispäästökerrointa pienennettyä vajaa viidennes. 34

6. Yhteenveto Viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa on investoitu merkittävästi sähkön ja kaukolämmön tuotantolaitoksiin. Sähköntuotantokapasiteettia on rakennettu tai rakenteilla yli 4200 MW, mikä on lähes 30 % vuoden 2000 alun kokonaiskapasiteetista. Eniten on investoitu sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä ydinvoimaan. Myös vesivoimakapasiteetti on lisääntynyt yli 10 % koneistouusintojen myötä. Tuulivoimakapasiteetti on moninkertaistunut, vaikkakin alhaisesta lähtötasosta johtuen kokonaiskapasiteetti on vielä alhaisella tasolla. Uutta kaukolämmön tuotantokapasiteettia on rakennettu noin 30 % verrattuna vuoden 2000 alun tilanteeseen. Uudet investoinnit perustuvat suurelta osin uusiutuviin ja hiilidioksidipäästöttömiin energialähteisiin. Sähkön osalta hiilidioksidipäästöttömien tuotantomuotojen osuus uusinvestointien tuotannosta on 75 % ja tehdyt investoinnit mahdollistavat korkeamman puupolttoaineiden käytön, jolloin hiilidioksidipäästöttömän osuus voi olla lähes 80 %. Kymmenen vuotta sitten hiilidioksidipäästöttömän tuotannon osuus oli 65 %. Perinteisten polttoaineiden käyttöön perustuvan sähkön ja kaukolämmön tuotannon uusinvestointien polttoaineista vajaa puolet on uusiutuvia ja puun käytön maksimointi mahdollistaa osuuden noston selvästi yli puoleen. Kymmenen vuotta sitten uusiutuvan osuus oli 27 %. 36

6. Yhteenveto Hiilidioksidin keskimääräiset ominaispäästökertoimet (kgco 2 /MWh) uusinvestoinneissa ovat sekä sähkön että kaukolämmön osalta vähintään 40 % alhaisemmat verrattuna 2000-luvun alun tilanteeseen. Näillä investoinneilla saadaan Suomessa tuotetun sähkön ominaispäästökerrointa pienennettyä lähes viidennes ja kaukolämmön kerrointa vajaa kymmenesosa. Tehdyt investoinnit mahdollistavat suuremman puupolttoaineiden käytön, jolloin sähkön ja kaukolämmön hiilidioksidin ominaispäästökertoimet voivat olla reilusti yli puolet alhaisemmat lähtötilanteeseen nähden. Tällöin saataisiin sähkön ominaispäästökerrointa pienennettyä noin neljännes ja kaukolämmön kerrointa vajaa viidennes. Eduskunnan myöntäessä periaatepäätöksen vuonna 2002 nyt rakenteilla olevalle ydinvoimayksikölle, sisältyi päätökseen (eduskunnan talousvaliokunnan mietintöön) lausumia, joita kutsuttiin risupaketiksi. Lausumien mukaan hallituksen on ryhdyttävä toimiin kivihiilen käytön rajoittamiseksi, energiansäästön edistämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden, erityisesti biopolttoaineiden, käytön edistämiseksi. Lausumat eivät sisältäneet määrällisiä tavoitteita. 37

6. Yhteenveto Energia-alan investoinnit viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat tämän selvityksen perusteella kohdistuneet selvästi aiempaa enemmän uusiutuviin ja hiilidioksidipäästöttömiin energialähteisiin. Investointeja pelkkään kivihiiltä tai öljyä käyttäviin peruskuormalaitoksiin ei ole tehty. Investoinnit mahdollistavat myös selvästi suuremman puupolttoaineiden käytön, kun metsähakkeen logistiikkajärjestelmä varastointialueineen kehittyy ja saatavuus kilpailukykyiseen hintaan paranee. Tehdyillä investoinneilla Suomen sähkön ja kaukolämmön tuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt laskevat selvästi ja vievät energiantuotantoa hiilineutraalimpaan suuntaan. Vaikka uusinvestoinnit ovat valtaosin hiilidioksidipäästötöntä tai vähäpäästöistä tuotantoa, ei fossiilisten polttoaineiden määrä ole laskenut yhtä voimakkaasti. Tämä johtuu siitä, että samalla sähkön kulutus on kasvanut voimakkaasti, jolloin uusien investointien tuotanto menee pitkälti kulutuksen kasvun peittämiseen ja tuontisähkön korvaamiseen eikä niin paljon fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Tarvitaan siis lisää uusia investointeja päästöttömään ja vähäpäästöiseen tuotantoon, jotta voidaan sekä kattaa kulutuksen kasvu että korvata fossiiliset polttoaineet. 38