KIRJALLINEN KYSYMYS 9/2013 vp valmistumiskan- Korkeakouluopiskelijoiden nusteet Eduskunnan puhemiehelle Menestyksekäs kansantalous nojaa vahvasti osaavaan ja koulutettuun työvoimaan. Suomalaiset korkeakoulut tuottavat vuodesta toiseen pätevää työvoimaa eri alojen tarpeisiin. Koulutuspoliittisesta näkökulmasta yksi tärkeä tavoite on pyrkiä vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla työvoiman kysyntään. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi korkeakoulujen on pyrittävä tilanteeseen, jossa mahdollisimman moni opintonsa aloittaneista opiskelijoista suorittaa tutkintonsa loppuun saakka. Tämän ohella tutkinnon suorittaminen ajallaan on korkeakoulujen ja valtion näkökulmasta suotavaa. Näin ollen valtiovallan on ensiarvoisen tärkeää tukea korkeakoulujen pyrkimyksiä kouluttaa ammattitaitoisia osaajia eri toimialoille riittävä määrä täyttämään työvoimamarkkinoiden kysyntä. Tätä päämäärää tukee myös opiskelijoiden valmistuminen määräajassa. Liian moni suomalaisopiskelija jättää tutkinnon suorittamisen kokonaan kesken tai valmistuu reilusti tavoiteajan jälkeen. Tästä johtuen kannustinjärjestelmä, joka edesauttaa ja nopeuttaa opiskelijoita, voisi olla hyödyllinen toteuttaa. Esimerkkinä tästä olisi rahallinen kannustin jokaiselle määräajassa valmistuneelle korkeakouluopiskelijalle. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä mieltä hallitus on korkeakouluopintojen suorittamisen edistämiseen tähtäävästä kannustinjärjestelmästä ja minkälaisia vaihtoehtoisia keinoja voisi olla tämän ongelman ratkaisemiseksi? Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2013 Ritva Elomaa /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ritva Elomaan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 9/2013 vp: Mitä mieltä hallitus on korkeakouluopintojen suorittamisen edistämiseen tähtäävästä kannustinjärjestelmästä ja minkälaisia vaihtoehtoisia keinoja voisi olla tämän ongelman ratkaisemiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus täsmensi ohjelmansa toteuttamista vuosia 2013 2016 koskevan valtiontalouden kehysriihen yhteydessä laaditussa valtioneuvoston rakennepoliittisessa kannanotossa maaliskuussa 2012. Tavoitteeksi asetetun valtiontalouden kestävyysvajeen korjaaminen edellyttää muun muassa työllisyyden parantamista työuria pidentämällä. Katson, että korkeakouluopintojen suorittamisen edistämistä tulee tarkastella laajasti niin opiskelijan, koulutuksenjärjestäjän kuin työelämänkin näkökulmasta. Työurien pidentämiseen tähdätään kehittämällä koko koulutusjärjestelmää, erityisesti opiskelijavalintaa ja opintotukea. Korkeakoulusektorilla on käynnissä lukuisia toimenpiteitä korkeakouluopintojen aloittamisen aikaistamiseksi, tutkintojen suorittamisiän alentamiseksi sekä koulutuksen laadun ja työelämän kohtaannon vahvistamiseksi. Opiskelijavalintoja uudistamalla ja korkeakoulujen yhteistä sähköistä haku- ja valintajärjestelmää kehittämällä tuetaan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien pääsyä opintoihin mahdollisimman nopeasti. Koulutusrakenteita ja opintosisältöjä kehittämällä sekä opintojen aikaista ohjausta parantamalla tuetaan opiskelijoiden opiskelumotivaation ylläpitämistä. Korkeakoulutuksen koulutustarjontaa on mitoitettu ja suunnattu laajan ennakointityön pohjalta. Näin varmistetaan koulutustarjonnan vastaavan tuleviin työelämän tarpeisiin ja näin osaltaan tuetaan valmistuvien nopeaa työllistymistä. Opiskelijoiden motivoinnin rinnalla on tärkeää luoda korkeakouluille kannusteita laadukkaiden opinto- ja ohjausprosessien järjestämiseksi niin, että opinnot etenevät ja tutkinnot valmistuvat tavoiteajassa. Yliopistojen vuoden 2013 alussa uudistetussa ja vuoden 2014 alussa uudistettavassa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa rahoituksen kohdentumiseen vaikuttaa aiempaan voimallisemmin suoritetut tutkinnot ja opinnoissa eteneminen. Tarkoitukseni on lähiaikoina käynnistää valmistelu yliopistojen rahoitusmallin laatunäkökulman edelleen vahvistamiseksi vuodesta 2015 alkaen. Koulutuksen osalta tämä tarkoittaa sitä, että osa yliopistojen valtion rahoituksesta kohdennettaisiin yliopistoissa käyttöön otettavan opiskelijapalautejärjestelmän tietojen perusteella. Hallitusohjelman mukaan opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Hallitus täsmensi ohjelmansa toteuttamista valtioneuvoston rakennepoliittisessa kannanotossa tavoitteena parantaa opintotuen käyttöastetta sekä mahdollistaa tavoitteellinen ja täysipainoinen opiskelu ja valmistuminen tavoiteajassa. Uudistuksen lähtökohtana on kustannusneutraalisuus. Vuosien 2013 2016 kehyspäätöksessä päätettiin opintotuen sitomisesta indeksiin 1.9.2014 lukien. Rakennepoliittisen kannanoton tavoitteiden mukaisia opintotuen rakenteellisia muutoksia on valmisteltu ministerien työnjaon mukaisesti kulttuuri- ja urheiluministeri Arhinmäen asettamassa työryh- 2
Ministerin vastaus KK 9/2013 vp Ritva Elomaa /ps mässä. Henkilökohtaisesti pidän tärkeänä taloudelliset reunaehdot huomioon ottaen kaikkia toimia, joilla pystytään edistämään korkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemistä ja tutkinnon suorittamista tavoiteajassa. Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2013 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 9/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Ritva Elomaa /saf: Vad anser regeringen om tanken på ett incitamentsystem för att främja slutförandet av högskolestudier och hur skulle de alternativa problemlösningarna kunna se ut? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringen preciserade hur dess program ska genomföras genomdet strukturpolitiska ställningstagande som togs fram i mars 2012 i samband med förhandlingarna om ramarna för statsfinanserna 2013 2016. Det krävs bland annat längre tid i arbetslivet och därmed ökad sysselsättning för att uppnå den målsatta finansiella hållbarheten. Jag anser att man ska granska hur slutförandet av högskolestudier kan främjas i ett brett perspektiv såväl ur studenternas och utbildningsanordnarnas som ur arbetsmarknadens synvinkel. Det är meningen att tiden i arbetslivet ska förlängas genom utveckling av hela utbildningssystemet, särskilt urvalet av studerande och studiestödet. Det pågår flera insatser inom högskolesektorn i syfte att erbjuda studieplats tidigare, sänka åldern när examina avläggs och stärka utbildningens kvalitet och matchningen med arbetslivet. De som ansöker om högskoleplats får sin första studieplats snabbare när antagningen av studerande reformeras och högskolornas gemensamma ansöknings- och antagningssystem utvecklas. Studenterna kommer att vara motiverade att studera när utbildningsstrukturerna och studieinnehållet utvecklas och handledningen under studietiden blir bättre. Utbudet på högskoleutbildning har dimensionerats och fördelats utifrån ett omfattande prognostiseringsarbete. På detta sätt säkerställer man att utbudet motsvarar framtida behov inom arbetslivet, samtidigt som man på detta sätt bidrar till att de utexaminerade snabbt får jobb. De studerande ska motiveras, men det är också viktigt att skapa incitament för högskolorna att skapa högklassiga studie- och styrningsprocesser. Dessa processer ska bidra till att de studerande gör framsteg i sina studier och avlägger examen inom målsatt tid. En ny finansieringsmodell infördes för universiteten vid ingången av 2013, och för yrkeshögskolornas del ska den nya modellen införas vid ingången av 2014. Modellen går ut på att antalet avlagda examina och framsteg i studierna mer än tidigare ska inverka på hur anslagen fördelas. Jag har för avsikt att inom den närmaste framtiden starta förberedelserna inför att med start år 2015 ytterligare förstärka kvalitetsaspekten inom modellen för finansiering av universiteten. I fråga om utbildningen innebär detta att en del av universitetens statsbidrag ska anvisas utifrån uppgifterna i det system för studentrespons som universiteten ska införa. Enligt regeringsprogrammet ska studiestödssystemet ses över så att det stöder heltidsstudier och snabbare utexaminering. Regeringen preciserade hur programförklaringen ska genomföras i sitt strukturpolitiska ställningstagande. Målet är att höja studiestödets nyttjandegrad och att göra det möjligt attbedriva målinriktade och fullödiga studier och att bli klar enligt tidsplanen. Utgångspunktenför reformen är kostnadsneutralitet. Enligt rambeslutet för 2013 2016 kommer studiestödet att vara indexbundet från och med den 4
Ministerns svar KK 9/2013 vp Ritva Elomaa /ps 1 september 2014. En arbetsgrupp som kulturoch idrottsminister Arhinmäki tillsatt i enlighet med ministrarnas arbetsfördelning har berett frågan om strukturella förändringar av studiestödet utifrån målsättningen i det strukturpolitiska ställningstagandet. Personligen anser jag med beaktande av de ekonomiska ramarna att alla åtgärder är viktiga som kan hjälp högskolestuderandena att göra framsteg i studierna och avlägga examen inom målsatt tid. Helsingfors den 19 februari 2013 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5