Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

Samankaltaiset tiedostot
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu TOIMINTASUUNNITELMA 2017

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

Johtosääntö

Johtosääntö

Punainen Risti viranomaisten tukena

Kolmannen sektorin turvallisuusyhteistyö. Pohjois-Savossa. SPR Savo-Karjalan piiri Mika Korppinen ILOA AUTTAMISESTA. Savo-Karjalan piiri

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu LÄNSI-SUOMEN PIIRI TOIMINTAKERTOMUS 2017

SPR:n kokonaisvalmiuden koulutusohjelma osa kevät Tommi Mattila Valmiuspäällikkö Suomen Punainen Risti Hämeen piiri

Hämeen VAPEPA-info ( )

2. Varautuminen Punaisessa Ristissä ja valmiuden ylläpito

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA

VAPAAEHTOISEN PELASTUSPALVELUN TOIMINTASUUNNNITELMA VUODELLE 2011: HÄMEEN PIIRI

Suomen Punainen Risti Tehtaankatu 1a, Helsinki

SPR:n kokonaisvalmiuden koulutusohjelma osa syksy Tommi Mattila Valmiuspäällikkö Suomen Punainen Risti Hämeen piiri

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Tiedottaminen. Joukkueenjohtajakoulutus

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Suomen Punaisen Ristin Hämeen piirin alueen valmiuskoulutuksen järjestämissuositus

Keskustoimiston kuulumiset

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Valmiudessa. Valmiuden ja kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA

SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1

AVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Vapepa eli vapaaehtoinen Pelastuspalvelu

Vapepan uusi toiminnanohjaus- ja hälytysjärjestelmä OHTO. Lähimmäisen apuna viranomaisen tukena

ENSIHUOLTOSOPIMUS. 1. Sopijaosapuolet. Mänttä-Vilppulan kaupunki SPR Mäntän osasto SPR Vilppulan osasto. 2. Sopimuksen kohde

VAPEPAN VAKUUTUSOHJE 2019

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja

Suositus henkisen tuen hälytysryhmien minimivaatimuksista

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Valmiussuunnitelman yleinen osa

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Naiset turvallisuuden eturivissä

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Keskustoimikunnan kokous

POLIISIN OPISKELIJA- REKRYTOINTI- STRATEGIA 2017

TOIMINTALINJAUS 2020

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Hyvä viestintä innostaa jäsenyyteen ja toimintaan. Siru Aura

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle

Tervetuloa Kouluttajapäiville 2018!

Onko tulipalo erilainen Turussa kuin Tampereella? Miten varmistetaan palvelujen ja tarkastustoiminnan yhdenmukaisuus?

Järjestöjen välinen yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisessä Pori

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

Vapaaehtoisjärjestöt viranomaisten tukena

ETSINNÄN PERUSKURSSI IKAALISISSA

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO

Länsi-Suomen piiri TYÖSUUNNITELMA 2019 AUTTAJA LÄHELLÄ SINUA

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Konkreettiset toimet Vastuut Aikataulu

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin!

Alueellinen varautuminen. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Muutostukiklinikka, Alueellinen varautuminen A 3.

Vapepan johtamistoiminnan arviointi

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Avoimesti ja yhdessä. Oma Hämeen viestintäsuunnitelma päivitetty, hyväksytty / VATE

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Ohjeita Invalidiliiton hankehakemuksen tekemiseen Invalidiliitto

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

Suomen Lentopelastusseura SLPS ry

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

Järjestöystävällinen Pohjois- Pohjanmaa -kampanja. Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne

Keskustoimikunnan kokous

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus varautumisen osalta

Järjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa

Yhteinen varautuminen alueella

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Matkalla uuteen maakuntaan

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA

Valtakunnallinen valmiusharjoitus 2019

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena

Punaisen Ristin viikko AUTTAJA LÄHELLÄ SINUA

SPEK2020. strategia

Pohjois-Suomen maanpuolustuspiiri Pyhätunturi PSMPP:n apulaispiiripäällikkö Antti Tölli

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

POHJOIS-KARJALAN JÄRJESTÖASIAIN NEUVOTTELUKUNTA JANEn TOIMINTASUUNNITELMA 2019

Vapaaehtoiset osana sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista

Transkriptio:

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on Suomen Punaisen Ristin koordinoima 50 järjestön ja yhteisön yhteenliittymä, jonka vapaaehtoiset hälytysryhmät auttavat viranomaisia erityisesti paljon pelastushenkilöstöä vaativissa tehtävissä. Näissä tilanteissa Vapepa toimii pyydettäessä viranomaisten kanssa täydentäen poliisi-, pelastus-, sosiaali- ja terveysviranomaisten työtä. Yleisimmin Vapepa hälytetään avuksi kadonneen henkilön etsintään, mutta koulutettuja vapaaehtoisia tarvitaan myös esimerkiksi laajamittaisissa evakuoinneissa, liikenteen ohjauksessa ja tulipalojen jälkihoidossa. Vapepassa toimii eri puolilla Suomea yli 1300 hälytysryhmää, joissa on noin 20 000 vapaaehtoista. Vuosittain ryhmät osallistuvat satoihin hälytystehtäviin. VALTAKUNNALLINEN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 : KUNTAYHTEISTYÖ VAHVEMMAKSI Vapaaehtoisen pelastuspalvelun vuoden 2016 toimintasuunnitelman tavoitteena on vahvistaa paikallista yhteistyötä kuntien ja Vapepa-järjestöjen kesken. Kun sosiaalija terveystoimen uudistukset ovat edelleen kesken, järjestöjen yhteistoiminnassa on tehokkainta keskittyä paikalliseen toimintaan niin valmiuden kuin häiriötilanteisiin varautumisenkin osalta. Vapepan pitkän aikavälin tavoitteena on tunnettu ja tunnustettu asema kuntien jatkuvuuden tukijana. Yhteistyön vahvistamiseen kannustavat aiemmat hyvät kokemukset erityisesti etsinnän johtamisjärjestelmän kehittämisestä yhteistyössä poliisin kanssa. Vuonna 2014 perustettujen uusien poliisilaitosten ja Vapepan toimikuntien välistä yhteistyötä on edelleen syytä lujittaa. Laajennamme yhteistoimintaa siten, että se kattaa myös poliisin tilannekeskusten henkilöstön ja hätäkeskusten vastuuhenkilöt. Samalla pyrimme lisäämään viranomaisten tietoisuutta Vapepan ensihuoltokykyisten ryhmien osaamisesta ja osaamisen hyödyntämisestä, sillä ensihuoltotehtävien määrä on viime vuosina jatkuvasti lisääntynyt. Viestinnän merkitykseen on kahden viimeisen vuoden aikana kiinnitetty erityistä huomiota. Ammattimaisella viestinnällä voidaan tehdä Vapepaa tunnetuksi niin viranomaisille kuin myös eri järjestöille ja suurelle yleisölle. Vuonna 2014 julkaistu Facebook-sivu on saanut hyvän vastaanoton ja tulossa oleva verkkoviestintäuudistus räätälöidään palvelemaan vapaaehtoisten rekrytointia entistä paremmin. Vuoden 2016 toimintasuunnitelma toteuttaa vuosille 2012 2020 laadittua toimintalinjausta, jonka tavoitteena on varmistaa toiminnan jatkuvuus ja säilyttää kehitystyön suunta yhtenäisenä. Toimintalinjauksen toteutumista on arvioitu Verkoston tila -kyselyllä ja yhteisissä työkokouksissa luottamushenkilöstön ja valmiuspäälliköiden kesken. Arvioinneissa on toivottu vahvistusta erityisesti paikalliseen toiminnasta tiedottamiseen sekä järjestöjen alueelliseen yhteistyöhön. Valtakunnallisen toimintasuunnitelman runko perustuu Vapaaehtoisen pelastuspalvelun työvaliokunnan ja keskustoimikunnan kokousten päätöksiin sekä jäsenjärjestöjen toukokuisen yhteistapaamisen työhön. Suunnitelman työstämiseen ovat osallistuneet jäsenjärjestöjen lisäksi myös maakuntatoimikuntien puheenjohtajat sekä Suomen Punaisen Ristin valmiuspäälliköt. Lähimmäisen apuna viranomaisen tukena 2

AUTTAMISVALMIUS Viranomaisyhteistyö Yhteistyö on toiminnan lähtökohta Viranomaisyhteistyö on Vapepan hälytystoiminnan ja osin koulutus- ja harjoitustoiminnan edellytys. Siksi on tärkeää, että viranomaiset osallistuvat päätöksentekoon kaikissa niissä Vapepan toimielimissä ja työryhmissä, joissa heillä on edustusmahdollisuus (keskustoimikunta, maakuntatoimikunnat sekä paikallistoimikunnat). Paikallista sosiaalitoimen viranomaisedustusta ja - asiantuntemusta kutsutaan mukaan yhteistoimintaan ja suunnitteluun. Turvallisuuskomitea ja sisäisen turvallisuuden ohjelma tunnustavat Vapepan roolin järjestöjen avustustoiminnassa ja etenkin häiriötilanteisiin varautumisessa. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu osallistuu aktiivisesti Kuntaliiton toteuttamaan Kuntien jatkuvuudenhallinnan projektiin (Kuja) siten, että valmiuspäälliköt osallistuvat jo toiminnan suunnitteluvaiheeseen. Projektissa määriteltyjen toimintojen pohjalta tehdään vuoden 2016 kuluessa tarkemmat paikallisten toimikuntien ja hälytysryhmien osallistumissuunnitelmat. Vapepa on edustettuna viranomaisyhteyksissä, joihin se on kutsuttu joko omassa roolissaan ja / tai yhdessä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Erilaiset harjoitukset ja koulutukset ovat tärkeä osa viranomaisyhteistyötä. Harjoittelemalla yhdessä sekä vapaaehtoiset että viranomaiset saavat kokemusta yhteistoiminnasta ja tutustuvat toimintaan sekä käytännön työskentelymalleihin. Erityisen tärkeää yhdessä harjoittelu on silloin, kun organisaatiot muuttuvat ja niiden henkilöstö vaihtuu. Rajavartiolaitoksen kanssa tehty yhteistyö monialaisiin merionnettomuuksiin varautumisessa (MoMeVa) jatkuu vuonna 2016 rannikkoalueiden suunnitelmien tarkastelulla ja järjestöjen roolin tarkemmalla määrittelyllä ja harjoittelulla. Nämä suunnitelmat tehdään yhteistyössä kaikkien alueilla toimivien vastuuviranomaisten kanssa. Pelastustoimen kanssa tehdään yhteistä toimintamallipilottia laajojen häiriötilanteiden hallintaan. Yhteistyössä Etelä-Savon pelastuslaitoksen kanssa aloitettua alueellista kokeilua jatketaan. Olemassa olevista ja mahdollisesti tarpeellisista uusista vapaaehtoisresursseista kootaan pelastusmuodostelmia ja niiden runkoja, joita voidaan joustavasti käyttää viranomaisten tukena. Muun viranomaisyhteistyön ohessa Vapepalle on luontevaa osallistua viranomaisten rinnalla valtakunnallisiin tapahtumiin kuten 112-päivään, turvallisuusmessuihin ja vastaaviin tapahtumiin. 112-päivää varten valmistellaan järjestöyhteistyönä toiminnan esittely- ja rastirata, jota Vapepa-järjestöt voivat toteuttaa omilla paikkakunnillaan. Päätapahtumana vuonna 2016 on osallistuminen Riihimäen Erämessuille. Lisäksi Vapepa osallistuu aktiivisesti myös muihin kuin turvallisuusaiheisiin tapahtumiin tarpeen ja harkinnan mukaan. Sopimukset yhteistyön tukena Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ja viranomaisten yhteistyötä määrittelevät valtakunnalliset ja alueelliset sopimukset. Kattavin niistä on poliisisopimus, joka astui uudistettuna voimaan vuoden 2014 alusta. Sopimusta jatketaan vuoden 2016 alusta voimaan tulevalla tarkastetulla sopimuksella. Sopijaosapuolina Vapepan puolesta toimivat koordinaatiojärjestöt. 3

Sopimuksia uudistettaessa pyritään ensisijaisesti valtakunnallisiin sopimuksiin, jolloin viranomaisella on taustanaan keskushallinnon tuki ja alueilla voidaan tehdä mahdollisuuksien mukaan alueelliset sopimukset. Sisäministeriön pelastusosaston kanssa valmistellaan yhteistyöpöytäkirjaa. Sen on tarkoitus tulla voimaan jo vuoden 2015 kuluessa. Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto (KT) Sopimusten päivittäminen, sopimukset mahdollisimman korkealle ja kattavalle tasolle, sisäministeriön pelastusosaston kanssa laadittavan yhteistoimintapöytäkirjan viimeistely Ensihuollon tehtävien laadun ja määrän valtakunnallinen kartoitus OHTOn (Vapepan uuden toiminnanohjausjärjestelmän) avulla Paikallinen edustautuminen toimikunnissa Osallistuminen yhteisiin tapahtumiin: 112-päivä, paikalliset tapahtumat Poliisin ja pelastustoimen edustajat toimikuntiin Poliisilaitostapaamiset (yhdessä keskustoimisto ja poliisin MSO-edustus) (Valmiuspäällikkö, Vapepa-johtaja/päivystäjä, poliisin kenttäjohto) Yhteydet sosiaali- ja terveystoimen osalta kuntiin ja sairaanhoitopiireihin Ensihuollon alueelliset jatkokoulutukset Koulutus Vapepan tärkein resurssi ovat koulutetut ja järjestäytyneet vapaaehtoiset. Järjestöt kouluttavat omia vapaaehtoisiaan myös itse, mutta Vapepan yhteiset koulutukset, toimintalinjojen peruskurssit ja Vapepan peruskurssi, ovat toiminnan selkäranka. Usein juuri peruskurssi tai Vapepa-info on uuden vapaaehtoisen ensikosketus Vapepa-toimintaan. Koulutussuunnittelun tavoitteena on, että jokaisessa maakunnassa tarjotaan kaikkia peruskursseja. Mahdollisuuksien mukaan kukin maakunta järjestää vuosittain kolme kutakin peruskurssia (etsintä, ensihuolto ja viestitoiminta). Vuonna 2016 koulutustoiminnan kehittämistä jatketaan uudistamalla Vapepan peruskurssin ja Vapepa tutuksi -infokoulutuksen sisältö uusien vapaaehtoisten rekrytoinnin edistämiseksi. Samalla peruskurssien sisällöt tarkistetaan ja koulutusten yhteiset ja yleiset osuudet siirretään verkko-opinnoiksi uudelle verkkoalustalle. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on sitoutunut kehittämään koulutus- ja harjoitustoimintaa yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Vuonna 2014 aloitettiin yhteistyö etsinnän johtamisjärjestelmän MSO:n ja siihen liittyvän partioetsintämenetelmän kouluttamiseksi vapaaehtoisille ja poliisin henkilökunnalle. Koulutusyhteistyötä jatketaan yhteistyössä siten, että poliisin etsintäkoulutuksen kouluttajakoulutuksiin osallistuu myös jatkossa 1-2 Vapepan valmiuskouluttajaa. Vastaavanlaisia yhteyksiä pyritään rakentamaan myös muiden yhteistyöviranomaisten kanssa. Tavoitteena on järjestää yhteisiä koulutus- ja harjoitustilaisuuksia ja käydä esittelemässä toimintaa puolin ja toisin. Kun osapuolet tuntevat toistensa toimintatavat, itse hälytystehtävät sujuvat kitkatta. 4

Ensihuollon eli kotimaan katastrofitilanteiden koulutusta kehitetään edelleen. Ensihuollon jatkokurssia toteutetaan valtakunnallisen rungon pohjalta ja mieluiten vähintään kahden Punaisen Ristin piirin yhteiskursseina. Lisäksi järjestetään viestintäkoulutusta (ks. viestintä, s. 6 7). Oppilaitosyhteistyö (Pelastusopisto, Poliisiammattikorkeakoulu, Rajavartiokoulu) Harjoitusten suunnitteleminen yhteistyössä viranomaisten kanssa Yhteisen Vapepa-koulutuksen markkinointi ja toiminnasta tiedottaminen Vapepan tiedottajan tuella Oppilaitosyhteistyö (sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset) Harjoitusten suunnitteleminen ja toteuttaminen yhteistyössä viranomaisten kanssa Kolme peruskurssia / maakunta Hälytystoimintaa tukevien järjestelmien kehittäminen Vapepan uusi toiminnanohjausjärjestelmä OHTO kehitettiin ns. ketterän kehityksen toteutustavalla tiiviissä yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa ja se otetaan vaiheittain käyttöön vuoden 2015 loppupuolella ja vuoden 2016 aikana. Toteutuksen aikana tärkeimmäksi toiminnallisuudeksi valikoitui hälytystoiminnan tukeminen. Rajallisista resursseista johtuen julkisen verkkosivuston ja ekstranetin toteutus jouduttiin jättämään erilliseksi projektikseen. Alun perin suunniteltu tapahtumien, koulutusten ja tilaisuuksien ylläpito ja markkinointi on tarkoitus sisällyttää erilliseen julkisen ja ekstranetin uudistuksen yhteyteen. OHTOn keskeisimpiä toiminnallisuuskokonaisuuksia eli moduuleja ovat valtakunnallisen hälytysjärjestelmän lisäksi henkilö-, ryhmä-, koulutus-, operaatioja raportointimoduulit, jotka yhdessä mahdollistavat monipuolisen toiminnanohjauksen niin valmiuden kehittämiseen kuin hälytystoimintaankin. Vuonna 2015 käyttöön otetun OHTO-järjestelmän tavoitteena on saada 80 prosenttia hälytysryhmistä järjestelmän käyttäjiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Valtakunnallisen avainkouluttajien koulutus ja alueellisten käyttöönottojen tukeminen Olemassa olevan tiedon siirtäminen uuteen järjestelmään Järjestön omien vapaaehtoisten sitouttaminen OHTOn kehittämiseen ja testaamiseen Omien tietojen pitäminen ajan tasalla nykyisessä järjestelmässä Järjestökohtaisten tarpeiden määrittely mahdollista jatkokehitystä varten 5

Tietojen ylläpito, hälytystiedostojen tarkastaminen ja keskustoimiston tukeminen siirrettäessä olemassa olevia tietoja nykyisestä järjestelmästä OHTOon. Käyttöönottokoulutuksen tukeminen Ensihuollon ja psykologien valmiusryhmän kehittäminen Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ensihuoltotoiminta toimii viranomaisten pelastus- ja ensihoitotoiminnan jatkeena. Ensihuollon vapaaehtoiset tukevat erityisesti sosiaaliviranomaisia, jotka huolehtivat väestön ja tarvittaessa myös pelastushenkilöstön huollosta onnettomuuksissa ja evakuointitilanteissa. Yhdessä terveystoimen kanssa sosiaaliviranomaiset järjestävät myös psykososiaalista tukea. Vapaaehtoiset ensihuoltoryhmät täydentävät tätä viranomaisten työtä erityisesti laajoissa häiriötilanteissa, joissa tarvitaan paljon auttajia. Ensihuoltotoimintaa toteuttavat useat Vapepa-järjestöt, joiden jäsenillä on mahdollisuus osallistua Punaisen Ristin järjestämiin yhteisiin koulutuksiin, harjoituksiin, hälytystilanteisiin ja päätöksentekoon. Ensihuoltotoimintaa ohjaavat yhtenäiset ja ammattimaiset toimintatavat. Johtamisen osaamista valmiusryhmille onnettomuuksissa ja katastrofeissa Vapaaehtoisten ensihuolto-osaamisen vahvistamista jatketaan suunnittelemalla yhteistä ryhmänjohtajakoulutusta ensihuollon ja henkisen tuen toimijoille. Tähän mennessä ensihuollon ja henkisen tuen vapaaehtoisille ei ole tarjottu ryhmänjohtajakoulutusta, vaikka ryhmät joutuvat usein tilanteisiin, joissa johtamistaidosta olisi hyötyä. Kyky ohjata ryhmää parantaa vapaaehtoisen kykyä toimia hälytystilanteessa viranomaisen sekä koko vapaaehtoisjoukosta vastaavan Vapepa-johtajan tukena. Vuonna 2016 järjestetään yhteinen ensihuollon, henkisen tuen ja ensiavun ryhmänjohtajakoulutus. Yhteisellä koulutuksella tarjotaan vapaaehtoisille parempi valmius johtaa ensihuollon ja henkisen tuen ryhmiä sekä madalletaan raja-aitoja eri valmiusryhmien välillä. Ensihuollon jatkokursseja järjestetään piirien yhteistyönä. Piireille tarjotaan asiantuntijatukea kurssien järjestämisen käynnistämiseen. Ensihuollon kouluttajien rekrytoiminen ja nykyisten kouluttajien tukeminen Vuonna 2016 järjestetään kaksi ensihuollon kouluttajakoulutusta, yksi uusille kouluttajille ja toinen kertauskurssi. Nykyisten kouluttajien tietotasoa pidetään yllä täydennyskoulutuksen lisäksi ajantasaisella kouluttajasivustolla ja koulutusmateriaalilla. VIESTINTÄ Aktiivisella viestinnällä Vapepa lisää näkyvyyttään ja vahvistaa toimintakykyään. Sisäisen viestinnän keinoin lisätään jäsenjärjestöjen ja vapaaehtoisten keskinäistä vuorovaikutusta ja tuetaan vapaaehtoisia. Ulkoisen viestinnän tavoitteena on lisätä toiminnan tunnettuutta, tukea uusien vapaaehtoisten rekrytointia ja vahvistaa toimintaa viranomaisten ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Tavoitteena on, että kansalaiset tuntevat Vapepan sen auttamisvalmiudesta ja asiantuntemuksesta 6

sekä tietävät mahdollisuutensa osallistua itse auttamistehtäviin Vapepan jäsenjärjestön jäsenenä. Vuonna 2015 Vapepan viestintää kehitettiin muun muassa organisoimalla viestintäkoulutuksia, järjestämällä jäsenjärjestöjen viestintätapaaminen sekä käynnistämällä hälytystilanteiden viestintäohjeen pilotointi. Myös verkkosivujen uudistus saatiin suunniteltua siten, että rahoituksen järjestyessä uudet verkkosivut voidaan toteuttaa joustavasti. Vuonna 2016 tavoitteena on toteuttaa verkkosivuuudistuksen ensimmäinen vaihe ja resurssien salliessa käynnistää myös ekstranetin rakentaminen. Lisäksi tulevan vuoden aikana kootaan Hämeen ja Kaakkois-Suomen alueella toteutetun viestintäohjepilotin kokemukset, tehdään ohjeeseen tarvittavat muutokset ja laajennetaan ohje valtakunnalliseksi (mikäli ohje on pilottivaiheessa koettu tarpeelliseksi). Kun OHTO on laajentunut riittävän laajaan käyttöön ja siitä saadaan riittävästi tilastotietoa ajantasaista viestintää varten, pyritään aloittamaan myös Vapepan uutiskirjeen lähettäminen. Viestinnän vahvistamiseen tarvitaan koko verkoston yhteistyötä. Tiedottajan tukena toimii vuonna 2011 perustettu jäsenjärjestöjen viestintätyöryhmä. Viestintäkoulutusten järjestäminen vapaaehtoisille yhdessä valmiuspäälliköiden kanssa Viestintäohjeiden päivittäminen ja jakaminen toimikuntien käyttöön yhdessä valmiuspäälliköiden kanssa Verkkosivuston kehittäminen huomioiden tuleva ekstranet-laajennus OHTOn kattavuuden laajentuessa uutiskirjeen lanseeraaminen Vapaaehtoisten ja piirien viestinnän tuki päivittäisissä viestintätilanteissa ja hälytystilanteissa Valtakunnallinen mediayhteistyö Vapepan sosiaalisen median kanavien ja verkkosivuston ylläpito ja kehittäminen Vapepa-info -lehden julkaiseminen kahdesti vuodessa Valtakunnallisten viestintä- ja kampanja-aineistojen ylläpito Viestintäsuunnitelman 2017 laatiminen yhteistyössä keskustoimikunnan ja jäsenjärjestöjen kanssa Vapepan näkyvyyden lisääminen järjestön omassa viestinnässä. Tavoitteena on, että aktiivisimmat Vapepa-järjestöt käyttävät yhteistä materiaalia ja hyötyvät resurssien yhteisestä hyödyntämisestä ja koordinaatiosta. Päivittäinen yhteistyö sosiaalisessa mediassa ja sisällöntuotannossa Viestintätyöryhmän osallistuminen Vapepa-viestinnän suunnittelemiseen Aktiivinen viestintä keskustoimistoon tapahtumista ja tilanteista, jotka voidaan ottaa esiin Vapepan valtakunnallisessa viestinnässä Toimikuntien verkkosivujen ylläpito Aktiivinen viestintä toimikunnan omasta toiminnasta alueen medioille Valtakunnallisiin kampanjoihin osallistuminen Aktiivinen viestintä keskustoimistoon tapahtumista ja tilanteista, jotka voidaan tai jotka tulee ottaa esiin valtakunnallisessa viestinnässä 7

JÄRJESTÖTYÖ JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖ Jäsenhankinta Vapepa-koordinaation tuki jäsenjärjestöjen jäsenhankinnalle on Vapepan avaintoimintaa, jolla varmistetaan toiminnan jatkuvuus. Näkyvyys, Vapepatoiminnan yhdenmukaisuus ja toimintamahdollisuuksien markkinointi antavat luotettavan kuvan verkoston toiminnasta. Vapepa-toiminnan tarve ja toiminnallisuus sekä vapaaehtoistyöstä saatavat konkreettiset tulokset houkuttelevat ihmisiä tulemaan mukaan vapaaehtoisiksi. Jäsenjärjestöille Vapepan verkosto tarjoaa mahdollisuuden ohjata vapaaehtoisiaan osallistumaan käytännönläheiseen koulutusja hälytystoimintaan. Vapepa-toiminnan koordinaattori ja keskustoimikunta kartoittavat säännöllisin väliajoin toimintaympäristömme mahdollisia uusia yhteisöjä, joiden järjestötoiminta voisi tukea Vapepan toimintaa ja arvoja. Kartoittamisen jälkeen selvitetään yhdessä yhteisön kanssa jäsenyyden mahdollisuutta. Myös olemassa oleviin jäsenjärjestöihin ollaan yhteydessä siten, että osallistumismahdollisuudet ja toiminta ovat järjestöille tuttuja myös toimi- ja luottamushenkilöstön vaihtuessa. Vapaaehtoisten määrän kasvattamiseksi Vapepa-info -lehden levikkiä laajennetaan mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi paikallis- ja maakuntatoimikunnille tuotetaan materiaalia toiminnan esittelyä varten. Uusien jäsenyhteisöjen ja -järjestöjen kartoittaminen ja hankkiminen tarpeen mukaan Tueksi ajantasaista aineistoa o Vapepa-info I sähköiseen jakeluun ja II painettuna sekä sähköisenä, tavoitteena lukijapiirin laajentuminen o OHTOn tilastoinnin kehittyessä uutiskirje Vapepa-osio järjestöjen toimintasuunnitelmiin sekä toimintakertomuksiin Vapepa-toiminnan tavoite selkeäksi järjestön sisällä: o Mitä tuomme Vapepaan? o Miten Vapepa tukee omaa toimintaamme? Järjestötyö Järjestötyöllä tarkoitetaan kunkin jäsenjärjestön tapoja sisällyttää Vapepa-toiminta osaksi omaa toimintaansa. Järjestöjä kannustetaan asettamaan omalle Vapepatoiminnalleen tavoitteet ja määrittelemään keinot ja resurssit tavoitteisiin pääsemiseksi. Järjestöjen tehtävä on myös asettaa edustajansa keskustoimikuntaan sekä kaikkiin maakuntatoimikuntiin, joiden alueilla järjestöllä on toimintaa. Järjestöjen tulee suunnitelmissaan varautua edustautumaan myös Vapepan työryhmissä. Lisäksi järjestöissä muokataan tarpeelliset asiakirjat ja viestintämateriaalit siten, että järjestön rooli ja jäsenyys Vapepa-verkostossa tulevat esille. Koordinaation määrittely Toimikuntien rooli vapaaehtoistoiminnan tukena Toimintasuunnitelmat 2016 Vuosikello 8

Toimikuntien aktivoiminen Koordinaation toteuttaminen ja edustuksellisuus Tuki järjestöjen omalle Vapepa-toiminnalle Verkostoituminen Osallistuminen mahdollisuuksien mukaan Vapepan 112-päivän paikallisiin tapahtumiin Toimikuntien aktivoiminen Toimintasuunnitelmat 2016 9