Säännöstelyjen kehittäminen Lokka-Porttipahta Tengeliönjoki

Samankaltaiset tiedostot
VESIENHOITOSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO. Toteutuneet järvikunnostushankkeet v Avustetut kohteet v ja avustushakemukset v.

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

Askel Ounasjoelle III. Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi

Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Askel Ounasjoelle projektit I IV

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ulkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteet Maatalouden, metsätalouden ja hajaasutuksen. toimenpiteet Ei Kyllä

Vesienhoitohankkeita Kalajoen vesistöalueella. Kalajoki Laura Liuska

Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

1. Voimakkaasti tai keinotekoiseksi vesimuodostumaksi muutetuksi nimeäminen

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue

Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Lapin virtavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet. Petri Liljaniemi Lapin ELY-keskus

Lapinlahden Savonjärvi

Askel Ounasjoelle II Isohaaran kalatie II Lohien ylisiirto. Tilannekatsaus

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Tausta ja tavoitteet

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

Muistio liite 2. Aihe: Isohaaran kalateiden kehittäminen, kunnostustoimenpiteet ja tutkimukset

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä

Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

Vaikuta Lähivesiin Pori

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

Miten kalatie saadaan aikaiseksi?

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Karvianjoen vesistöalue, toteuttamattomien kehittämisaloitteiden yhteenvetotaulukko Päivitetty

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Sisävesi LIFE IP -diat

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta Pirjo Särkiaho

Päivitetyt painearviot 2. suunnittelukaudella

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Inarijärven seurantaryhmän kokous Ajankohtaiset velvoite- ja kunnossapitoasiat

Transkriptio:

Säännöstelyjen kehittäminen Lokka-Porttipahta Tengeliönjoki Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 12.11.2010 1

Säännöstelyn kehittäminen Säännöstelyn kehittämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla säännöstelyä parannetaan siten, että se taloudellisilta, ekologisilta ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan vastaisi paremmin yhteiskunnan nykyisiä tarpeita ja odotuksia. (Vesilaki 8 luku 10b 1 momentti) Kehittäminen perustuu vapaaehtoisuuteen Päämääränä on eri käyttäjäryhmien erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen. 12.11.2010 2

Lokka-Porttipahta Aloitteen kehittämisselvitykseen on tehnyt Sodankylän kunnanhallitus 29.3.2006, joka haittojen vähentämismahdollisuuksien selvittämisen lisäksi toivoo altaiden kalatalouden ja muun käytön edellytysten turvaamista Lapin ympäristökeskus on aloittanut vuonna 2007 esiselvityksen Lokan ja Porttipahdan tekojärvien säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämisestä. Esiselvitys on valmistunut ja varsinainen selvitystyö on käynnistynyt Yhteistyötahoja ovat Sodankylän kunta, Savukosken kunta, Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, paikalliset yhteisöt ja Kemijoki Oy. 12.11.2010 3

1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 metriä Lokka-Porttipahta Pääosin suoalueelle vuosina 1967 ja 1970 padotut altaat Alkuaikojen vedenlaadulliset ongelmat, pintaan nousseet turvelautat, veteen pystyyn jääneet puut sekä kalakannat. Altaiden säännöstely on toteutunut suhteellisen lievänä verrattuna lupaehtojen sallimiin rajoihin. Lokalla vedenkorkeuden sallittu vaihtelu on 5 metriä ja Porttipahdalla 11 metriä. Toteutunut vedenkorkeuden vaihtelu on ollut 12 10 8 6 4 2 vuodesta riippuen 2-3 metriä. 0 12.11.2010 4 Porttipahta Lokka lupa Lokka lupa Porttipahta

Suoritettuja toimenpiteitä Kalastuskysymykset Lokalle ja Porttipahdalle ei ole määrätty kalaistutusvelvoitetta, mutta istuksia on suoritettu Kemijoki Oy on suorittanut jo useiden vuosien ajan rantojen raivausta ja irtopuiden keräilyä rannoilta irtopuiden ja kantojen keräily on velvoite Matkailun kehittäminen 12.11.2010 5

1.tammi 31.tammi 1.maalis 31.maalis 30.huhti 30.touko 29.kesä 29.heinä 28.elo 27.syys 27.loka 26.marras 26.joulu N 43 + m 1.tammi 31.tammi 1.maalis 31.maalis 30.huhti 30.touko 29.kesä 29.heinä 28.elo 27.syys 27.loka 26.marras 26.joulu N 43 + m Tavoitteet Kalatalouden ja moninaiskäytön edellytysten turvaaminen. Yhteistyön ja tiedon tarve Säännöstelyn ekologisuus eli tulvasuojelu ja vesivoimatuotanto on huomioituna. Rantavyöhykkeestä halutaan monimuotoisempi, vedenlaadun vaihtelut mahdollisimman pieniksi ja ennustettaviksi. Kalakantojen haluttaisiin olevan tasapainossa ja istutustoiminnan suunnitelmallista. Edellä mainittujen asioiden toteutuminen lisäisi tyytyväisyyttä tekojärviin elinympäristönä 12.11.2010 6 246 245 244 243 242 241 240 239 246 245 244 243 242 241 240 Lokka 1982-2007 MW Porttipahta 1982-2007 MW

Lokka-Porttipahta toimenpiteet Ohjausryhmä aloittaa toimintansa marraskuussa Talven 2010-2011 aikana käydään kuntaneuvottelut sekä pidetään yleisötilaisuudet altaiden vaikutusalueella Täysipäiväinen asiantuntija palkataan vuodelle 2011 hanketoteutukseen (Lokka-Porttipahta jatengeliönjoki) Selvitystyö valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä 12.11.2010 7

Tengeliönjoki Ylitornion kunnanhallitus on tehnyt 4.3.2010 Lapin Ely-keskukselle esityksen koskien vesilain 8 luvun 10 b :n mukaisen selvitystyön käynnistämisestä Tengeliönjoen vesistössä Esiselvitys on aloitettu ja varsinainen Tengeliönjoen vesistön säännöstelyn kehittämistyö aloitetaan vuonna 2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 12.11.2010 8

Tengeliönjoen säännöstely Portimokosken voimalaitos valmistui 1987 ja Portimojärven säännöstelyväli vuositasolla on 1,0 m Tengeliönjoen yläosalla ovat Kaaranneskosken (1954) ja Jolmankosken (1955) voimalaitokset Kaaranneskosken voimalaitosksella säännöstellään Vietosta ja Vietosen säännöstelyväli vuositasolla on 3,0 m Jolmankosken voimalaitoksella säännöstellään Raanujärveä ja Raanujärven säännöstelyväli vuositasolla on 2,0 m Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 12.11.2010 9

Tavoitteet Tengeliönjoella Säännösteltyjen järvien lupaehdot ovat vanhat ja niitä tulee tarkastella muuttuneiden olosuhteiden valossa Tulee selvittää vaelluskalan nousumahdollisuudet Vesiliikennemahdollisuuksien parantaminen koko valuma-alueella Portimojärven kunnostaminen ja Portimojärven yläpuolisten hyydetulvien estäminen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 12.11.2010 10

Askel Ounasjoelle II Isohaara II kalatien rakennuttaminen, lohien ylisiirrot Ounasjokeen sekä lohien ylisiirtoihin liittyvä seuranta ja tutkimus 12.11.2010 Lap ELY Jarmo Huhtala 11

Miksi kalatiet Kemijokeen? Hankkeella on merkittäviä biologisia perusteita Itämeren lohikantojenkin elinvoimaisuuden kannalta on luultavaa, että lohen vaelluspoikasistutukset Perämereen ovat vain väliaikainen ratkaisu. Tärkeimpiä lohikantojen hoitotoimenpiteitä tulisi olla merikalastuksen järjestäminen kestävän kehityksen periaatteen mukaiseksi, lohen luonnollisten elinympäristöjen suojelu ja kunnostukset sekä lohen optimaalisen luontaisen lisääntymisen mahdollistaminen (vrt. Jokikokko & Al. 2006) Luonnossa syntyneet lohenpoikaset ovat selvästi elinvoimaisempia kuin istutetut lohen poikaset. (Simojoelta saatujen tulosten mukaan 1 luonnon lohen smoltti vastaa 4 istutusvaelluspoikasta, Jokikokko 2006) Ounasjoen arvioitu potentiaalinen lohen smolttipoikastuotanto on 300 000 poikasta/a Lap ELY Jarmo Huhtala 12.11.2010 12

Ounasjoki lohen poikastuotantoalueena Ounasjoen vesistössä on potentiaalisia lohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita noin 1 864 ha eli miltei yhtä paljon kuin Muonionjoessa 12.11.2010 Lap ELY Jarmo Huhtala 13 Kuva Risto Similä 2002 Ounasjoki kunnostettu Riikonkoski

Kalatiehankkeen sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa esille tuotuja hyötyjä Merkittävä pr-arvo Lapille Piristää alueen henkistä ilmapiiriä Tukee alueen matkailuelinkeinoja. Erityisesti kesämatkailua. Nostaa Ounasjoen imagoarvoa. Vahvistaa maakunnan yhteishenkeä. 90 % kyselyyn vastanneista toivoi hankkeen alkamista. Luo vesivoimayhtiöiden ja paikallisten välille uudenlaista luottamusta ja pehmittää vanhoja kaunoja ja katkeruutta Tuo myös vesivoimayhtiöille imagohyötyä 12.11.2010 14 Lap ELY Jarmo Huhtala

Askel Ounasjoelle II on Jatkoprojekti hankkeelle Isohaara II kalatien suunnitteluhankkeelle Askel Ounasjoelle I Pohjois-Suomen EAKR- ohjelman 2007 2013 mukainen hanke Alueen vetovoimatekijät / luonnonympäristön laatu/virkistysarvon parantaminen / matkailu Lappi- työryhmän ehdotuksessa eräänä kärkihankkeena Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa 2015 Valmistellut laaja joukko maakunnan eri viranomaisia 12.11.2010 Lap ELY Jarmo 15 Huhtala

Askel Ounasjoelle II sisältö EAKR Projekti, mukana 6 kuntaa, RKTL ja LAP ELY Toimenpiteet Rakennutetaan Isohaaran kalatie II 1 592 000 Lohien ylisiirto/tutkimus 248 000 Sekä investointi- että kehittämisprojekti Ylikunnallinen kumppanuushanke Toteutusaika 2010-2011 12.11.2010 Lap ELY Jarmo 16 Huhtala

Rahoitus Askel Ounasjoelle II LAP ELY rahoituspäätös 12.5.2010 EAKR ja MMM 1 592 000 (85,3%) Kunnat yhteensä 270 000 (14,7 %) Keminmaa 40 500 (kunta os. 15 %) Kemi 40 500 (kunta os. 15%) Kittilä 40 500 (kunta os. 15%) Tervola 27 000 (kunta os. 10%) Enontekiö 13 500 (kunta os. 5 %) Rovaniemi 108 000 (kunta os. 40 %) 12.11.2010 Lap ELY Jarmo 17 Huhtala

Tehtävä- ja vastuunjako hankkeessa LAP ELY y-vastuualue hankkeen hallinnoija Kalatien rakennuttaminen Vaelluskalojen ylisiirtolupa ja siirron toteutus Keminmaan kunta Kalatien vesioikeudellinen lupa Toimenpidelupa Käyttösopimus RKTL (osatoteuttaja) Vaelluskalojen ylisiirtojen ohjaus Tutkimukset, seuranta ja raportointi Ohjausryhmä (Lap ELY, Pop ELY, Lohijokitiimi, Lapin Liitto, PVO-Vesivoima, Kemijoki Oy) 12.11.2010 Lap ELY Jarmo 18 Huhtala

Isohaaran I-kalatie 1993 Isohaara II kalatien rakentamisen tarjouspyynnöt jätettiin 15.6, tarjouskilpailu päättyi 20.8.2010, vertailu suoritettu 23.8. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen antoi Skanska Infra Oy Kalatien rakentamisen urakkasopimus allekirjoitetaan ja työmaan aloituskokous pidetään 1.11.2010. Isohaara II kalatien rakentaminen alkaa 8.11.2010 ja päättyy 15.6.2011. Kalatie on toiminnassa kesän 2011 loppuun mennessä. 12.11.2010 Lap ELY Jarmo Huhtala 19 Kuva Anne Laine

Isohaara II-kalatien rakenne Isohaara II kalatie koostuu Borland -tyyppisestä alaosasta, lepoaltailla vuorottelevasta pitkästä Denil-osuudesta ja yläosan lyhyestä pystyrako-osuudesta. Kalatien virtaama vaihtelee denil-ja pystyrako-osuudella välillä 0,4-0,8 m 3 /s. Kalatien suulla virtaama vaihtelee välillä 0,9-1,3 m 3 /s Kuva Kuva Aapo Anne Mäenpää Laine 12.11.2010 Lap ELY Jarmo Huhtala 20

Jotta saadaan Ounasjokeen leimautuneen, voimakkaan vaellusvietin omaava lohikannan syntyminen alulle, siirretään kahden vuoden aikana 1 000 sukukypsää lohta Kemijokisuuulta Ounasjokeen Lohien ylisiirtoluvan haltija Lap ELY y-vastuualue Lupa lohien siirtoihin saatiin 5.5. 2010 MMM asetuksen 470/2008 6.luvun 20 perusteella Velvoitteena mm: Hakija vastuussa kalojen siirroista aiheutuvista vahingoista, kalojen oltava virkaeläinlääkärin tarkistamia, toimitettava siirrettävistä lohista näytteitä Eviralle, kaloja saa siirtää vain Ounasjoelle. Lohien hankinta kilpailutettiin, kuudelta terminaalialueen kalastajalta pyydettiin tarjous. Ylisiirrettävän lohen hinta 13,4 /kg. Lap ELY Jarmo Huhtala 12.11.2010 21

Lap ELY Jarmo Huhtala, kartta Riku Elo 12.11.2010 22

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos hyödyntää Askel Ounasjoelle II projektista saatavaa tietoa suunniteltaessa suuntaviivoja ja toimintaohjeita laajamittaisille lohien ylisiirroille. Projektin aikana lohien liikkeitä seurataan telemetrialaittein mahdollisimman tarkoin. Lohista 100 merkittiin vuonna 2010 radiolähettimillä ja loput lohet merkittiin ankkurimerkeillä. Lap ELY Jarmo Huhtala 12.11.2010 23

Hanketta tukevat kalastusjärjestelyt PVO Vesivoima kielsi verkkokalastuksen vesialueillaan välillä voimalaitos 4-tien silta keväällä 2010. Ounasjoen kalastusalue on kieltänyt lohenpyyntiin soveltuvat verkot, suositus vapakalastajille lohien vapauttamisesta Kemi/Ounasjoen kalastusjärjestelyt projekti (rahoittaja Lapin Liitto). Tavoitteena laatia esitys alueen kalastussäännöksi. Lap ELY Jarmo Huhtala 12.11.2010 24

Kemijoen kalatiehankkeen jatko Askel Ounasjoelle III valmisteilla Isohaaran ja Rovaniemen kaupungin välillä olevien voimalaitosten (4 kpl) kalateiden suunnitteluhankkeen rahoitushakemus on jätetty rahoittajalle 22.9.2010. Rahoittajat EU ja MMM, arvioitu hankekoko noin 450 000, kesto kolme vuotta, hankkeen hallinnoija Lap ELY, yhteistyökumppani Pop ELY Projektin tarkoituksena on laatia Taival-, Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskoskien voimalaitosten yhteyteen tulevien kalateiden yleis- ja rakennesuunnitelmat sekä tarvittavat asiakirjat kalateiden vesioikeudellisen luvan hakua varten. Kalateiden jatkorakentamisen rahoitussuunnittelu on työn alla Lap ELY Jarmo Huhtala 12.11.2010 25

Tavoite: Vuoteen 2020 mennessä Kemijoen vesistössä on luonnonvaraisesti lisääntyvä lohikanta Kiitos 12.11.2010 Kuva Aapo Mäenpää 26

Ajankohtaiset järvikunnostushankkeet Lapin ELY-keskuksen alueella Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 4.11.2010 Tutkija Sannamari Pehkonen Lapin ELY-keskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Vesivarayksikkö Vesivara- ja ympäristöpalvelut 4.11.2010 27

Järvien kunnostuksen tarve Lapin kunnostustarvelistalla noin 200 kohdetta Pohjana valtakunnallinen selvitys v. 1999, Lapissa yli 100 kohdetta + Viralliset aloitteet + Muut yhteydenotot, esim. kunnat, yhteisöt, yksityiset 5-0 kpl/vuosi + VPD:n ekologinen luokittelu: tila tyydyttävä Vuoteen 2010 mennessä Lapissa tehty kunnostustoimia noin 100 järvellä, yleisimmät toimenpiteet: 1. vesikasvien niitto 2. vedenpinnan nosto 3. teho- ja hoitokalastukset 4. ruoppaus 5. lisäveden johtaminen 6. hapetus 7. turvelauttojen poisto, vesistöjärjestelyt, järven tilapäinen kuivattaminen tai jäädyttäminen Kunnostustarve useimmiten vesistön käyttäjän määrittelemä. VPD:n myötä vesistön ekologisen tilan aiheuttama tarve painaa yhä enemmän vaakakupissa. 4.11.2010 2 Lap in elin

4.11.2010 Lap in elin 2 Ajankohtaisia hankkeita 2010 Pasmajärvi, Enontekiö mataluus ja talviaikainen hapenpuute sekä runsas vesikasvusto kesänaikaisen vedenkorkeuden nostaminen noin 0,3 metrillä (pohjapato) Vakkojärvi, Enontekiö vesikasvillisuuden niitto, veneenlaskuluiska, paikoitusalue lupakäsittelyssä tehokalastus ns. YTY-työnä Akujoen vesistöjärjestely, Inari Akujärven vedenpintaa laskettu, Akujoen virtaamat laskeneet, umpeenkasvu, huono vedenvaihtuvuus joen ennallistaminen ohjaamalla vedet entiseen jokiuomaan, uoman raivaus ja maatuneiden jokimutkien avaus odottaa rahoitusta

4.11.2010 Lap in elin 3 Ajankohtaisia hankkeita 2010 Kemijärven moninaiskäytön ja kesämatkailun kehittäminen 2008-2011, padolla eristettyjen järvien kunnostus säännöstely, rehevöityminen, mataluus, leväkukinnat, hapettomuus, ulkoinen kuormitus Kostamojärvi, Kemijärvi tehokalastus 2010-2011, ilmastuksen ja lisäveden johtamisen tehostamiskokeilu 2010-2011, ilmastuksen tehostaminen 2011-> luokiteltu: tila tyydyttävä Luusuanjärvi, Kemijärvi vesikasvien niitto, talkoilla 2008 2010, hankkeen tuella Pöyliöjärvi, Kemijärvi luokiteltu: tila hyvä koekalastus 2010 jatkohankkeessa: teho- ja hoitokalastus, ilmastus, ruoppaus, vesikasvien niitto hankesuunnitelma valmistuu 2010, EU-rahoitus?

4.11.2010 Lap in elin 3..Ajankohtaisia hankkeita 2010 Kallijärvi, Keminmaa luokiteltu: tila hyvä 1977 alkaen johdettu kesäisin lisävettä Kemijoesta 60 l/s liettyminen, talviaikainen hapenpuute, umpeenkasvu ruoppausta 8,3 ha, 56 000 m 3 ktr vv. 2010 2011 Levi- ja Sirkkajärvi, Kittilä Kurtakkojärvi, Kolari rehevyys, mataluus, matkailupaine vedenpinnan nosto, vesikasvien niitto lupakäsittelyssä luokiteltu: tila tyydyttävä mataluus, rehevyys vedenpinnan nosto 0,5 m, matalikkojen ruoppaus, vesikasvien niitto odottaa rahoitusta

..Ajankohtaisia hankkeita 2010 Pasmajärvi, Kolari (tyyd.) mataluus, rehevyys, leväkukinnat vedenpinnan nosto, venevalkama, uimaranta lupakäsittelyssä Peurajärvi, Ranua (tyyd.) umpeenkasvu, rehevöityminen vedenpinnan nosto 0,35 m, ruoppaus, vesikasvien niitto lupakäsittelyssä Kelujärvi-Matalajärvi, Sodankylä mataluus pohjapadon korjaus lupakäsittelyssä tila tyydyttävä Meltosjärvet, Ylitornio (tyyd.) järven laskut, mataluus, umpeenkasvu vesisyvyyden ja avoimen vesipinta-alan lisääminen, aukotukset, virtausjärjestelyt turvelauttoja poistettu, virtausuomaa ruopattu, Iso Meltosjärven luusuaan rekennettu pohjapato; viimeistelytyöt vuoden 2010 loppuun mennessä Vesikasvien niittoavustus 4.11.2010 Lap 3in elin

Vesikasvien niittotalkoot Lapin ELYltä voi hakea osarahoitusta v. 2009 kolme kohdetta, v. 2010 neljä voidaan myöntää osakaskunnalle, kylätoimikunnalle tai muulle vesistön hoidosta vastaavalle paikalliselle yhtymälle tai toimijalle enintään kolmeksi vuodeksi, vuosi kerrallaan esiselvitys ja maastotarkastus LapELY Voidaan myöntää kuluihin, jotka muodostuvat: niitosta ja poistettavan kasvimassan jatkokäsittelystä kaluston hankkimisesta tai kaluston vuokraamisesta ja kuljettamisesta kaluston polttoaine- ja käyttökustannuksista talkootyön kustannuksista Valtion osarahoitus on enintään 50 % toteutuneista kustannuksista omarahoitusosuutta on talkootyö, jonka hinnoitteluun on ohjeet 4.11.2010 Lap in elin 3

Aloitteita, esiselvitystarvetta ym. 2010-2011 Vuontisjärvi, Enontekiö 65.624.1.005 matkailuyrittäjä 5/2009 rehevöityminen matkailupaine Aapajärvi, Pelkosenniemi 67.918.1.001 kylätoimikunta 5/2010 laskettu 1896 -> umpeenkasvu, mataluus entisöinti virkistyskäyttöä varten Kalkiaisjärvi, Kemijärvi 65.324.1.003 kunta 9/2010 rehevöityminen, ulkoinen kuormitus, vesikasvillisuuden runsastuminen, liettyminen ulkoisen kuormituksen vähentäminen, umpeenkasvun hidastaminen Peltojärvi ja Ylijärvi, Kemijärvi 65.322.1.001+ 009 kyläseura 1/2009, kunta 6/2010 runsas vesikasvillisuus, liettyminen, paikallisesti liiallinen vesikasvillisuus niitto, vedenpinnan nosto, ruoppaus Posionjärvi, Posio 73.031.1.001 paikalliset 6/2010 umpeenkasvu, veden virtauksen estyminen tehokalastus, niitto, tierummun korjaus Kontojärvi, Rovaniemi 65.554.1.002 mökkiläiset 7/2010 umpeenkasvu, liiallinen vesikasvillisuus, liettyminen niittotalkoot -> virkistyskäyttö, vetouistelu, veneily Kätkäjärvi, Kittilä 65.643.1.003 mökkiläiset 6/2010 umpeenkasvu, mataluus, liettyminen vesikasvillisuuden poistaminen, tehokalastus 4.11.2010 Lap in elin 3

Aloitteita, esiselvitystarvetta ym. 2010-2011 Köyry, Rovaniemi 65.792.1.001 yksityinen 8/2008 paikallisesti liiallinen vesikasvillisuus niittoaloite Aatsinginjärvet, Salla 65.483.1.001 paikalliset 9/2010 liiallinen vesikasvillisuus niitto Kursun kylän järvet, Salla 65.378.1.001 ja 002 kylätoimikunta ja kunta 9/2009 mataluus, liettyminen, runsas vesikasvillisuus, vääristynyt kalakanta vedenpinnan nosto, niitto, tehokalastus, ruoppaus Näsmäjärvi ja Kivijärvi, Salla 73.081.1.001 ja 002 osakaskunta 10/2009, Sallan kunta 12/2009 umpeenkasvu, liiallinen vesikasvillisuus, vääristynyt kalakanta, mataluus tehokalastus, niitto Salmijärvi, Salla 65.377.1.011 osakaskunta 6/2009, Sallan kunta 6/2009 erittäin runsas vesikasvillisuus, umpeenkasvu tehostettu niitto (pienimuotoisesti tehty) Kätkäjärvi, Tervola 65.151.1.004 kunta 10/20090 mataluus, umpeenkasvu, liiallinen vesikasvillisuus, vääristynyt kalakanta voimakas virkistyskäyttö- ja matkailupaine 4.11.2010 3 Lap in elin

Metsätalouden vaikutukset Tornionjoen vesistössä Skogsbrukets påverkan i Torneälvens vattenområde Interreg IV A Nord Projekti 2011-2013 Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue 12.11.2010 36

Metsätalouden vesistökuormituksen voimakkuuden arviointiin ja haittojen ehkäisyyn tähtäävä Ruotsalais-Suomalainen yhteistyöhanke. Partnereina Norrbottenin Lääninhallitus, Lapin ELY-keskus, Skogsstyrelsen, Metsähallitus ja Metsäkeskus Hakemus hyväksytty, toteutus 2011-2013. Ett Svenskt-Finskt samarbetsprojekt med fokus till skogsbrukets påverkan i vattendragen och förebyggande åtgärder för att minska dess effekter Samarbetspartners: Länsstyrelsen i Norrbottens län, Skogsstyrelsen, Lapin ELY, Metsähallitus och Metsäkeskus Ansökan accepterat, projekt tid 2011-2013 Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue 12.11.2010 37

Toimi 1: Jokien tilan ja kunnostustarpeen inventointi Aktivitet 1: Kartering av status och åtgärdsbehov av flodområdena Tornionjoen alueen etelä- ja keskiosien sivujokien maastokartoitukset Yhteinen toimenpidesuunnitelma kunnostustarve- ja kustannusarvioineen Fältkartering av biflödena i södra och mellersta delarna av Torneälvens avrinningsområde Gemensam åtgärdsplan av restaureringsbehoven med kostnadsuträkningar Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue 12.11.2010 38

Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue 12.11.2010 39

Toimi 2: Metsätalouden vesiensuojelun toteutuksen ja tehokkuuden arviointi Aktivitet 2: Utvärdering av skogsbrukets miljöhänsyn mot vatten Kansallisten ohjeiden vertailu ja vesiensuojelu-rakenteiden toteutuksen ja toimivuuden maastoarvioinnit Raportti nykytilanteesta, yhteisiä ohjeita ja toimenpidesuosituksia Jämförandet av de nationella rekommendationerna och hur vattenskyddskonstruktionerna är förverkligande (fältinspektioner) Rapport om nuvarande vattenskyddsarbeten, gemensamma instruktioner och rekommendationer Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue 12.11.2010 40

Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue 12.11.2010 41

Toimi 3: Yksityiskohtaiset vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelmat pilottialueille Aktivitet 3: Detaljerade vattenskydds- och restaureringsplaner för pilotområden Kahden kunnostustarpeessa olevan jokivaluma-alueen yksityiskohtainen vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelma, 1 joki/maa Paineet, luontotyypit, kunnostustoimet, kustannukset En detaljerad vattenskydds- och restaureringsplan för ett (1) delavrinningsområde både i Sverige och i Finland. Påverkan, biotoper, åtgärdsbehoven, kostnadsberäkningar Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue 12.11.2010 42

Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue 12.11.2010 43

Toimi 4: Tiedonvälitys Aktivitet 4: Kunskapsspridning Tietoa alueen jokien tilasta ja kunnostustarpeista sekä kunnostusten ja vesiensuojelutoimien toteuttamisesta Seminaareja ja kokouksia, lehtiartikkeleja, Internetsivut Hyötyä niin aluetasolla, kansallisesti kuin kansainvälisestikin Information om vattendragens tillstånd och deras restaurerings behov i regionen, kunskap om förverkligandet av restaurerings och vattenskyddsåtgärderna Seminarier och möten, pressmedellanden, Internet-sidor Nyttja i regionala, nationella och internationella nivåer Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue 12.11.2010 44

Projekti ja vesienhoitosuunnitelman toteutus Projekti toteuttaa ainakin seuraavia Tornionjoen vesienhoitoalueelle suunniteltuja lisätoimenpiteitä: Pienten virtavesien kunnostustarpeen inventointi Vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelma yhdelle tyydyttävässä tilassa olevalle jokialueelle Metsätalouden vesiensuojelun ja sitä koskevan koulutuksen ja neuvonnan kehittäminen Tulevien vesienhoitokausien kunnostustarpeiden yleissuunnitelman valmistelu Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue 12.11.2010 45

Kiitos! Tack! Lapin ELY-keskus, Petri Liljaniemi, Ympäristövastuualue 12.11.2010 46