Sairaanhoidon palvelut turvataan myös talouden hitaan kasvun aikana Finlandia talo, 24.11.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko
Nykytila Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi i ja terveydentila parantunut Esim. kansanterveyden menestystarinoita: sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus, miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus, itsemurhat, liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus, t väestön hammasterveys, ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen terveet elinvuodet lisääntyneet, eliniän piteneminen Ammattihenkilöstö osaavaa ja motivoitunutta, kokonaismäärä riittävä Sosiaali- ja terveydenhuolto kustannustehokasta 2 24.11.2010 Etunimi Sukunimi
Tulevaisuuden haasteita Taloustaantuma vaikutukset pitkäaikaisia Väestön ikärakenteen muutokset kansallisesti ja alueellisesti Muuttoliike, monikulttuurisuus, potilaiden ja asiakkaiden liikkuvuus EU:n säädösten vaikutukset Tieteiden ja teknologian kehittyminen kustannusvaikutukset Yhä koulutetumpi ja vaativampi väestö ja asiakkaat Terveys- ja hyvinvointierot Hoivan tarpeen voimakas kasvu Palvelujen suunnittelu ja toteutus asiakkaan lähtökohdista Työvoimatarve ja osaamistarpeet Kansansairaudet 3 24.11.2010 Etunimi Sukunimi
Terveysmenot per asukas (ostovoimakorjattu USD) 1990-2008: Suomi, Ruotsi ja OECD-maiden keskiarvo USD, ostovoimakorjattu 4000 3500 3000 Ruotsi Suomi OECD 2500 2000 1500 1000 4 24.11.2010 Etunimi Sukunimi
Terveysmenot per bkt (prosenttia) 1990-2008: Suomi, Ruotsi ja OECD-maiden keskiarvo Prosenttia per bkt 10,0 9,5 9,0 8,5 8,0 Ruotsi Suomi 75 7,5 OECD 7,0 65 6,5 6,0 Lähde: OECD 5 24.11.2010 Etunimi Sukunimi
Terveysmenot per asukas, vuosittainen reaalikasvu 1997-2007 Turkey* (1997-2005) Ireland Greece* Slovak Republic* Poland* Luxembourg* (1997-2006) United Kingdom New Zealand Iceland* Mexico* OECD Finland Hungary* Sweden* Belgium* Netherlands* Australia* United States Czech Republic Denmark* Portugal*(1997-2006) Spain* Austria Japan (1997-2006) France Italy Norway Switzerland Germany Korea 87 8,7 8,5 6,7 6,6 4,5 4,5 4,4 4,1 4,0 3,8 3,7 3,7 3,6 3,5 3,5 3,4 32 3,2 2,9 2,7 2,6 2,5 2,5 2,4 2,4 2,3 Canada, Czech Republic* 3,2 1,7 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 4,9 5,3 5,3 5,8 Lähde: OECD, Health at a Glance 2009 6 24.11.2010 Etunimi Sukunimi
Terveydenhuollon menot asukasta kohden, USD PPO, 2008 tai lähin vuosi USA 7538 Belgia 3677 Norja 5003 Tanska 3540 Sveitsi 4627 Ruotsi 3470 Luxemburg 4210 Islanti 3359 Kanada 4079 Hollanti 4063 Australia 3353 Itävalta3970 UK 3129 Irlanti 3793 Suomi 3008 Saksa 3737 Espanja 2902 Ranska 3696 Lähde: OECD Health Data http://www.oecd.org/document/16/0,3343,en_2649_34631_208 200_1_1_1_1,00.html (3.11.2010) Italia 2870 Kreikka 2687 Japani 2729 Uusi Seelanti 2683 Portugali 2151 Slovakia 1738 Unkari 1437 7 24.11.2010 Etunimi Sukunimi
Terveydenhuollon menojen BKT-suhde %, 2008 tai lähin vuosi (OECD-keskiarvo 9,0) USA 16,0 Ranska 11,2 Sveitsi 10,7 Saksa 10,5 Itävalta 10,5 Kanada 10,4 Belgia 10,2 Portugali 9,9 Hollanti 9,9 Uusi Seelanti 9,8 Lähde: OECD Health Data http://www.oecd.org/document/18/0,3343,en_21571361_44701 14_44703122_1_1_1_1,00.html (2.11.2010) Kreikka 9,7 Tanska 9,7 Ruotsi 9,4 Islanti 9,1 Italia 91 9,1 Espanja 9,0 UK 8,7 Irlanti 8,7 Norja 8,5 Australia 85 8,5 Suomi 8,4 Japani 8,1 Slovakia 7,8 Unkari 7,3 Luxemburg 7,2 8 24.11.2010 Etunimi Sukunimi
Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet kustannuksista k t 2008 ja henkilöstöstä tä 31.12.2007 Julkiset tuottajat Järjestöt Yritykset Kustannukset m % % % Sosiaalipalvelut 8 096 70,3 16,3 13,5 Terveyspalvelut 12 325 76,6 3,9 19,4 Yhteensä 20 420 74,1 8,8 17,1 Henkilöstö % % % Sosiaalipalvelut 177 588 69,6 17,9 12,5 Terveyspalvelut l 173 883 80,6 42 4,2 15,2 Yhteensä 351 471 75,0 11,2 13,8 Lähde: THL 9 24.11.2010 Etunimi Sukunimi
Keinot haasteisiin vastaamiseksi Rakenne Sisällöt Menetelmät (ml. sähköinen tiedonhallinta, työnjako) Osaaminen koulutus Johtaminen Rahoitusjärjestelmä kustannustietoisuus Laadun ja vaikuttavuuden lisääminen Kv-yhteistyö Kansalaisen oma vastuu 10 24.11.2010 Etunimi Sukunimi
OECD:n terveysministerikokouksen 10/2010 keskeiset asiakirjat www.oecd.org > By topic > Health Improving Value in Health Care: Measuring Quality Value for Money in Health Spending OECD health ministerial meeting: Session 1: Health System Priorities When Money is Tight Session 2: Healthy Choises Final Communiqué 11 24.11.2010 Paula Risikko
OECD:n oppeja talouskriisien vaikutuksista terveydenhuoltoon Lyhytnäköisillä illä reagoinneilla ill on pitkän ajan seurausvaikutukset terveysmenojen kehitykseen. Ennaltaehkäiseviin toimintoihin ei tule kohdentaa leikkauksia. Ei tule karttaa sellaisia uudistuksia, jotka tehostavat palvelujen toimivuutta ja laatua pitkällä aikavälillä. Toiminnan supistaminen jollain osa-alueella alueella saattaa nopeasti aiheuttaa selvän kustannusten kasvun toisella osa-alueella. (vrt. perustason leikkausten vaikutukset erikoissairaanhoidon puolelle 1990- luvulla) 12 24.11.2010 Paula Risikko
Ilman työvoimaa palvelu ei pelaa Terveydenhuolto pysyy työvoimavaltaisena i Osaavasta työvoimasta pidettävä kiinni Terveydenhuollon kohtalonkysymys k on pitää ala vetovoimaisena ja kiinnostavana Työhyvinvointia ylläpitävä ja edistävä toiminta on osa hyvää työvoima-asioiden hoitoa Huom! Johtaminen 13 24.11.2010 Paula Risikko
Työolosuhteilla vahva taloudellinen merkitys Huonoilla työolosuhteilla vaikutukset k t ovat merkittäviä iä myös taloudelliselta kannalta: työmotivaatio laskee, syntyy tietokatkoja, virheet yleistyvät jne. Kaikki tämä synnyttää lisäkustannuksia ja vaikuttaa tuottavuuteen. 14 24.11.2010 Paula Risikko
Laatu ja vaikuttavuus (1/3) OECD:n laatuindikaattorihanke tt ih k osoittaa, että useimpien mittareiden osalta Suomi pärjää hyvin, osin hienosti. www.oecd.org > By topic > Health Improving Value in Health Care: Measuring Quality 15 24.11.2010 Paula Risikko
Leikkauksia, joissa elimistöön on jäänyt vieras esine, määrä 100 000 (kirurgista) hoitojaksoa kohti (2/3), Source: Health Care Quality Indicators Database, 2009. 16 24.11.2010 Paula RIsikko
Laatu ja vaikuttavuus (3/3) Asiakkaat ovat kiinnostuneita it laadusta ja vaikuttavuudesta. Hoidon laatuongelmilla on merkittävä taloudellinen ja terveydellinen vaikutus: tarpeettomat kokeet, hoitovirheet, väärä lääkitys ja niiden takia menetetyt työpäivät aiheuttavat merkittäviä seuraamuksia. Terveydenhuoltolaki 8 Vaikuttavuus terveyshyöty potilaalle/asiakkaalle 17 24.11.2010 Paula Risikko
Sosiaali- ja terveysministeriön i t iö keskeiset k lainsäädäntö- ja kehittämishankkeet 18 24.11.2010 Etunimi Sukunimi
Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010 2011 2012 2013 2015 2020 2025 Terveydenhuoltolaki HE 2010 terveydenhuollon sisältöä koskevat säännökset mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, ensihoidon järjestäminen, potilaan valinnanvapaus, hoitotakuusäännökset sekä erityisvastuualueen tehtävät HE 2012 Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus sosiaalihuollon erityislainsäädännön rakenne ja sisältöä koskevat k säännökset Kokeilu HE syksy 2010 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskeva lainsäädäntö tarve laille vuoden 2013 alusta, kun puitelain voimassaolo päättyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen, kehittäminen ja valvonta Puitelaki 2007-2012 2014 Kainuun kokeilulaki 2005-2012 19 24.11.2010 Etunimi Sukunimi
Uusi sote-palvelujärjestelmä rakenteilla (1/2) Terveydenhuoltolaki l voimaan vappuna 2011 Vaikutusten merkittävyys riippuu ratkaisevasti siitä, miten toimeenpannaan Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen Sote -järjestämislakityöryhmä (2.9.2010-31.3.2011) Perusselvitystyötä hallitusohjelmaan sekä seuraavalla hallituskaudella valmisteltavaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä varten 20 24.11.2010 Paula Risikko
Uusi sote-palvelujärjestelmä (2/2) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen j kehittäminen Kokeilulakiluonnos lähes valmis Kiinnostusta kokeilualueiksi paljon Rahoitusjärjestelmän uudistaminen Selvitys valmistui 18. marraskuuta 21 24.11.2010 Paula Risikko
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja rahoitusta koskeva lainsäädäntö Valmisteilla Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma KASTE -ohjelma Palveluinnovaatiohanke Terveydenedistämisen p.o. Lastensuojelun kehittäminen Potilaslaki ja asiakaslaki Vammaispalvelulaki Ikärajojen yhtenäistäminen nuorten mielenterveyspalveluissa Työnjaon selkeyttäminen erikoissairaanhoidossa Kotikuntalaki Päivähoitolaki -> varhaiskasvatuslaki Th. ammattihenkilölain muutokset Lapsiperheiden kotipalvelun lisääminen Mieli 2009 -hanke Laki- ym. hankkeita: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. Perhehoidon kehittäminen Sosiaalipalvelujen valvonta Palvelusetelilaki Asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon Syövänhoidon strategia Vanhustenhuollon lainsäädäntö Tietoteknologiahankkeet EVO-uudistus MASTO-ohjelma HE: kevät PARAS-hanke: 2010 Puitelaki voimassa 31.12.2012 12 2012 asti VOS-uudistus HE: 2012 Voimaan: Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 STVOL voimassa 2012 loppuun 2011 SOTE-kysely: maaliskuu 2009 Kasteen osalta Voimaan: 2013 ALKU-hanke 2010 THL 2009 Valvira 2009 22 24.11.2010 Paula Risikko
Lopuksi Erilaiset i organisaatiot t ja intressiryhmät i ovat valppaita kyseenalaistamaan muutostarpeita Väestön saamien palvelujen turvaaminen on ensisijaista - palvelut vetovoimatekijöitä! Yhä merkittävämpää on se, miten voimavaroja käytetään - kustannusvaikuttavuus! Haasteista selviytyminen edellyttää monien keinojen hallittua käyttöä. 23 24.11.2010 Paula Risikko
S i li t j t lli tä Sosiaalista ja terveellistä elämää!