Siipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaava Hanketiivistelmä 12.5.2015 1
1. Hankkeen ja kaavan vaiheet Suomen Merituuli Oy käynnisti Siipyyn edustan merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) keväällä 2009. YVA menettely päättyi Etelä-Pohjanmaan ELY keskuksen yhteysviranomaisen lausuntoon 22.9.2010. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010. Siipyyn tuulivoimala-alueet sijoittuvat pääosin Pohjanmaan maakuntakaavassa tuulivoimaloille varatulle alueelle (tv). Kristiinankaupungin kaupunginhallitus teki päätöksen merituulivoimapuiston kaavoittamisesta 1.10.2009. Osayleiskaavan valmisteluaineiston kaupunki asetti nähtäville 17.6. 2.7.2010 ja kaavaehdotuksen 15.3. -16.4.2012. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella kaavakartan merkintöjä ja määräyksiä on tarkistettu sekä laadittu lisäselvityksiä. Kesien 2012 ja 2013 aikana on tehty merialueen kasvillisuus- ja pohjaeläintutkimukset, linnustoselvitys - ruokailu, lepäilijät ja muuttolinnut, kalojen lisääntymisalueselvitys ja vaelluskalaselvitys, Natura-arviointi merikaapelin linjausvaihtoehtojen osalta Kristiinankaupungin saariston Natura alueella sekä merenpohjan geotekniset tutkimukset laserkeilaus ja monikeilaus. Kaavakartta. 2
2. Hankkeen taloudelliset vaikutukset Hankkeen taloudelliset vaikutukset ovat riippuvaisia tuulipuiston toteutuslaajuudesta ja meriperustamistavasta sekä valitusta turbiinikoosta. Yhden voimalaitoksen investointikustannukset perustuksineen ovat 5 10 miljoonaa euroa, josta rakennuskustannusten osuus on 20 30 %. Näin ollen kokonaisuutena hankkeen investointikustannukset ovat satoja miljoonia euroja. Betonia- ja kivimursketta hankkeenkasuuniperustuksiin tarvittaisiin 110 000 260 000 m3 ja betonia 30 000-70 000 m3. Rakennus- ja asennusvaiheen työllistävä vaikutus oli 200-300 henkilötyövuotta eli noin 8 henkilötyövuotta voimalaa kohden. Siipyyn hankkeen työllistävä vaikutus on rakentamisvaiheessa yli 1000 henkilötyövuotta, josta paikalliseen työllistävään vaikutukseen vaikuttaa palvelutoimittajien kilpailukyky. Merituulivoimahanke on vaativampi kuin maalle rakennettava tuulivoimapuisto, joten myös työllistävä vaikutus on näin ollen suurempi. Kaupungille maksettava kiinteistövero on useita tuhansia euroja vuodessa voimalaa kohden. Siten hankkeen toteuttaminen toisi Kristiinankaupungille yli sadan tuhannen euron kiinteistöverotulot vuodessa. Voimaloiden käytön aikana hanke luo noin 10 uutta työpaikkaa, joista yli 5 huolto- ja valvontatöiden parissa. Hallinnon työpaikat sijoittuvat yhtiön paikallistoimistoon. Huoltotöiden osalta työpaikat syntyvät lähialueella. Miten huoltotyöt järjestyvät riippuvat yhtiöstä, mutta yleinen käytäntö on, että tuulivoimayhtiö solmii sopimuksen alan huoltoyrityksen kanssa ja kustannusten takia järkevintä, että työntekijät tulevat läheltä tuulivoimapuistoa läntisestä Suomesta. 3. Tuulivoimalla päästötöntä sähköntuotantoa Siipyyn merituulivoimapuisto käsittää alustavien suunnitelmien mukaan enintään 80 tuulivoimalaitosyksikköä, joiden yksikkötehot ovat arviolta noin 3 6 megawattia (MW). Tuulivoimalaitosten yhteenlaskettu teho olisi maksimissaan noin 240 480 MW. Yksi tuulivoimalaitos tuottaa sähköä noin 1800 kotitalouden tarpeisiin. Suurimmillaan Siipyyn tuulivoimapuiston energiantuotanto voi olla yli 20 % Suomen tuulivoimakapasiteetin kansallisesta tavoitteesta vuodelle 2020, joka on 6 terawattituntia (TWh), jolloin tuulivoiman osuus kasvaisi noin 6 7 prosenttiin Suomen sähkön kokonaishankinnasta. Lisäksi Suomen energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu tuulivoimatavoitteeksi 9 TWh vuonna 2025. Hankkeella on merkittäviä positiivisia vaikutuksia ilmastoon kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisen kautta. Hankkeen avulla pystytään korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa, minkä avulla voidaan osaltaan vähentää energiantuotannon aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa. Tornion Röyttään rakennetun Puuska I tuulivoimahankkeen osat tuotiin meriteitse Röyttän satamaan. Havainnekuva Norrhamngrundetista tuulivoimala-alueen keskiosan suuntaan. 3
4. Voimaloiden rakentaminen Tuulivoimalat perustetaan joko betoniselle tai teräksiselle kasuunille tai teräksiselle monopilelle (teräsputkelle). Lisäksi Euroopassa on käytetty kolmatta vaihtoehtoa, joka on teräksinen tripod perustus, mutta sitä ei ole kokeiltu pohjoisissa jääolosuhteissa. Perustamisvaihtoehdot aiheuttavat rakennusvaiheessa veteen tilapäistä samentumaa sekä tilapäistä vedenalaista ääntä. Vedenpäällinen melu on vähäistä. Samentuman määrää minimoidaan ja se ajoitetaan vähemmän haittaa aiheuttavaan ajankohtaan. Ylijäämämassat läjitetään erikseen selvitetyille ja hyväksyttäville syville merenpohjapaikoille. Kasuuniperustukset Kasuuniperustukset ovat elementtejä, jotka tuodaan paikalle laivalla tai uittamalla. Perustusten päälle nostetaan tornit ja voimala nostokalustolla. Perustuspaikat on valittu siten, että ko. paikassa on riittävä syväys asennuskalustolle. Ennen perustuksen asentamista merenpohjaan tehdään asennusalusta louheesta. Perustuspaikalla poistetaan meren pohjasta hienoaines imuruoppauksella ja löyhäkarkea maa-aines kaivuruoppauksella. Louheesta tehty asennusalusta tiivistetään syvätiivistyksellä. Merikaapeliyhteyden sijainti. Kasuuniperustus. Monopile -perustukset Monopile perustus on teräsinen putki (halkaisija 6-10 m), joka upotetaan meren pohjaan pystysuorassa. Putken toinen pää lasketaan merenpohjaan ja sisältä poistetaan maa-aines imuruoppaamalla, jolloin putki alkaa painua maaperään. Karkeampi aines, isot kivet ja kallio pienennetään pienemmäksi porauskalustolla. Sähkökaapelit Tuulivoimapuisto kytketään valtakunnalliseen sähköverkkoon merikaapelin avulla, joka rantautuu Kristiinankaupungin Karhusaaren satama-alueelle. Ranta-alueiden ulkopuolella liityntämerikaapeli lasketaan pohjaan vesipuhallustekniikalla ja ranta-alueella Karhusaaren edustalla muutaman sadan metrin matkalla kaapeli peitetään noin metrin syvään kaapeliojaan kaivamalla tai tarvittaessa louhimalla. Lopuksi kaapeli peitetään merihiekalla tai betonilaatoilla ahtojäiden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Väylävarauksen kohdalla kaapelit upotetaan Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Merikaapeli Estlink 2 laskua laivasta Porvoon edustalla (kuva: Fingrid) Rakentamisen aikataulu Tuulivoimahankkeen rakentaminen toteutetaan vaiheittain alue kerrallaan. Koko tuulivoimahankkeen rakentaminen voi kestää noin 3-5 vuotta. 1. vuosi, elo-marraskuu, ruoppaukset, paalutukset, täytöt perustustavasta riippuen 2. vuosi, touko-marraskuu, perustusten asennus, sähkökaapelien asennus 3. vuosi, touko-marraskuu, voimaloiden pystytys ja asennus Käytännössä vesiä samentavat työt limitetään siten, että tehdään yhtenä työjaksona. 4
5. Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Tuulivoimalat on sijoitettu kalojen lisääntymisen kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle. Kalaston ja vesieliöstön kannalta arvokkaat alueet on merkitty luo alueiksi eikä niille sijoitu voimaloita. Tuulivoimapuiston sähkönsiirtokaapeleiden aiheuttama haitta alueen kalastolle on vähäinen, sillä edes huomattavasti tehokkaampien Uudenkaupungin edustalla sijaitsevien Suomen ja Ruotsin välisten Fenno Skan merikaapeleiden ei ole havaittu aiheuttaneen merkittäviä vaikutuksia vaelluskaloihin tai sikäläiseen ammattikalastuksen saaliiseen. Kristiinankaupungin edustalla kulkee meritaimenen ja lohien vaellusreittejä, mutta pääosin ne vaeltavat rannikolla tuulivoimaloiden alueen ulkopuolella. Virkistyskalastus ja ammattimainen rannikkokalastus painottuvat suhteellisen lähelle mannerta, troolikalastus painottuu puolestaan tuulivoimaloiden alueen ulkopuolelle. Hankealueen eteläosan matalikkoa on käytetty aikaisemmin silakan ammattikalastuksessa, nykyään kaavoitettavalla alueella kalastus on satunnaista. Tuulivoimayksiköiden perustusten rakentamisen ja sähkökaapeleiden asentamisen aikaisia vaikutuksia voidaan verrata tyypillisen ruoppaushankkeen vaikutuksiin. Rakentamisvaihe saattaa haitata kalastusta väliaikaisesti ruoppaus- ja kaivutöistä johtuvasta veden samentumasta sekä melusta johtuen. Ammattikalastajien ilmoittamat meritaimenien vaellusreitit Kristiinankaupungin edustan merialueella ja ilmoitettuja pyyntipaikkoja. 5
6. Vaikutukset maisemaan Tuulivoimapuiston hankealueelta on matkaa mantereelle 7 10 km. Tuulivoimalan koko ei ole samassa mittakaavassa luonnonmaiseman elementtien kanssa, mutta Siipyyn hankkeen sijoittuessa avomerelle suurmittakaavaiseen ympäristöön näkyvät tuulivoimalat ikään kuin kutistavat ympärillä olevaa maisemaa. Kristiinankaupungin merialueen maisema on avointa, toisin sanoen suuripiirteistä maisemaa, minkä katsotaan kestävän pienipiirteistä maisemaa, kuten saaristomaisemaa paremmin muutoksia. Suurimittakaavaisessa ympäristössä on vähän näkymiä katkaisevia elementtejä ja myös maiseman muut elementit ovat usein suurikokoisia ja selkeitä antaen mittakaavallista tukea tuulivoimalalle. Mitä selkeämpi ja yhtenäisempi maiseman kokonaisluonne on, sen helpommin maisema voi ottaa vastaan uusia elementtejä. Avoimessa maisemassa, kuten laajoilla peltoalueilla ja avoimella merellä, tuulivoimala voi vertikaalisena elementtinä tuoda maisemakuvaan positiivista vaihtelua. Tuulivoimala-alueen on suunniteltu jakautuvan kahteen osaan. Maisemalliset vaikutukset lieventyvät merkittävästi, kun tuulivoimaloiden väliin avattiin tuulivoimavapaa sektori. Ero on nähtävissä erityisesti Siipyyn edustan ranta-alueilta (mm. Kiilin alueelta). Tuulivoimaloiden sijoittuminen jäsennellymmin selkeisiin ryhmiin tekee lisäksi voimala-alueesta harmonisemman. Tuulivoimaloiden valaistus voi näkyä laajalle kirkkaana yönä. 7. Vaikutukset linnustoon Meri pakkaa monien maalintujen muuton rannikon läheisyyteen ja vastaavasti manner vesilintujen muuton rantaviivan läheisyyteen. Muuttolintuvirtojen tiheys on suurimmillaan avoimilla rannikkoosuuksilla lähempänä rannikkoa kuin mitä tuulivoimahanke sijaitsee. Kristiinankaupungin rannikon kautta kulkee erityisesti keväisin huomattava lintujen muuttoreitti. Siipyyn tuulivoima-alueen pohjois-eteläsuuntainen, muuton suuntainen muoto on hyvä rannikon suuntaisesti muuttaville lajeille. Selkämeren kautta muuttavien lajien kantojen koot ovat niin suuria, että törmäysten aiheuttama lisäkuolleisuus on hyvin pieni. Suurin riski törmäyksille ei kohdistu muuttolinnustoon, vaan lintujen ruokailulennoista rannikon saaristosta matalikoille aiheutuvat törmäykset ovat todennäköisimpiä, joskin tuulivoimalat sijoittuvat matalikon avomeren puolelle. Todennäköisesti häiriövaikutus on suurin kuikkalinnuille sekä mustalinnuille ja pilkkasiiville, jotka Siipyyssä havaituista lajeista kerääntyvät keskimäärin muita lajeja ulommalle vyöhykkeelle merellä. Törmäysvaikutuksen on arvioitu kuitenkin jäävän pieneksi. Natura alueella esiintyviin muuttolintuihin ei kohdistu merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. Havainnekuva Kiilin satamasta kesällä. 6
Siipyyn merituulivoima-alue ruokailulennot ja lepäilijät 2012 Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä Lapintiirat ruokailevat aktiivisesti Siipyyn edustan merialueen matalikoilla (yläkuva). Siipyyn edustalle kerääntyy suuria vesilintumääriä keväästä syksyyn (alakuva). Ismo Nousiainen ja Hannu Tikkanen Kuvat: Kari Korhonen Teksti: Ismo Nousiainen, Kari Korhonen, Joulukuu 2012 1 Laadittuja linnustoselvityksiä ovat Siipyyn merituulivoima-alueen ruokailijat ja lepäilijat 2012 (I. Nousiainen, K. Korhonen), Selkämeren merkitys lintujen muuttoväylänä(i. Nousiainen, H. Tikkanen) sekä Siipyyn merituulivoimaloiden linnustovaikutukset 2014 (H. Tikkanen). Kuikkalintujen, haahkan ja arktisten vesilintujen muuttoreittien todettu sijoittuminen Kristiinankaupungin edustalla tuulipuiston ja mantereen välille. 8. Vaikutukset merialueen luontoon Siipyyn tuulivoimaloiden alueella merenpohjat ovat kovia ja pehmeää sedimenttiä on melko vähän. Vesirakennustöistä pohjakasvillisuudelle mahdollisesti aiheutuva haitta jää paikalliseksi ja kokonaisuutena vähäiseksi. Rakentamisen aikaiset vaikutukset pohjaeläimille kohdentuvat pohjien muokkaamisesta voimaloiden perustusten sekä merikaapelien kohdalle. Perustusten kohdalla vaikutus on pysyvä, mutta voimaloiden läheiset pohjaeläinyhteisöt palautuvat vähitellen rakentamista edeltävään tilaan. Sinisimpukoihin vaikutukset ovat paikallisia ja rajoittuvat rakentamisaikaan. Rakentamistöiden häiriövaikutus voi tilapäisesti karkottaa norppia ja halleja alueelta. Vaikutusten ovat kuitenkin lyhytaikaisia. Rakennustyöt ajoitetaan lisääntymisen kannalta keskeisen talvikauden ulkopuolelle, joten hankkeella ei arvioida olevan sanottavia vaikutuksia alueen norppakantaan. Kalaston ja vesieliöstön kannalta arvokkaat alueet on merkitty luo alueiksi eikä niille sijoitu voimaloita. 7
9. Merikaapelin vaikutukset Natura-alueeseen Tuulivoimapuisto kytketään valtakunnalliseen sähköverkkoon merikaapelin avulla, joka rantautuu Kristiinankaupungin Karhusaaressa. Merikaapelin kokonaispituus on noin 28 kilometriä, josta Kristiinankaupungin saariston Natura-alueelle sijoittuva osuus on noin 1,5 kilometriä. Merikaapelista on laadittu Natura-arviointi, jossa tutkittiin kolmea vaihtoehtoista reittiä (A, B ja C, ks. oheinen kuva). Natura-arviointia varten merikaapelireitillä tehtiin sukellustutkimuksia vuonna 2012 ja 2013. Merikaapelireitti sijoittuu laivaväylän läheisyyteen, eikä sukellustutkimuksissa havaittu merkkejä Naturaalueen suojeluperusteena mainittujen vedenalaisten luontotyyppien esiintymisestä suunnitellulla kaapelireitillä. Merikaapeliin liittyvät kaivuutyöt voivat aiheuttaa linnustolle vähäistä työnaikaista häiriötä, jonka vaikutuksia voidaan lieventää ajoittamalla kaapelin laskuun tai pohjan kaivamiseen liittyvät rakennustyöt saarten läheisyydessä lintujen pesimäkauden ulkopuolelle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausuntonsa laaditusta Natura-arvioinnista. ELY-keskus yhtyy arvioon, että merikaapelin rakentaminen ei heikennä alueen Natura-arvoja. Sijoitusvaihtoehdot A ja B ovat luontoarvojen turvaamisen kannalta parempia kuin vaihtoehto C. 10. Melu- ja välkevaikutukset Tuulivoimaloiden aluetta lähimmät vakituiset ja loma-asunnot sijaitsevat Kilgrundissa noin 7-8km tuulivoimalaitoksista, joten asutus ei sijoitu melun vaikutusalueelle. Tuulivoimaloiden varjostusalue on myös merialuetta eikä sille sijoitu yhtään asuntoa. Siipyyn merituulivoimapuisto Merikaapelin rantautumiskohta Karhusaaressa 24.1.2014 /DS VE A B C Natura 2000-område Natura 2000 -alue 0 Merikaapelin arvioidut reittivaihtoehdot Natura-alueella. Lisätietoja: Ramboll Finland Oy Johtava asiantuntija Matti Kautto puh. 0400 493 709 sähköposti: matti.kautto@ramboll.fi Suunnittelumaantieteilijä Dennis Söderholm (ruotsin kielellä) puh. 040 486 5330 sähköposti: dennis.soderholm@ramboll.fi 8 0,5 1 2 km