BOFIT Venäjä-tietoisku 3.6.214
Ohjelma Tilaisuuden avaus Tuomas Välimäki, osastopäällikkö Venäjän kasvu laimeaa Vesa Korhonen, ekonomisti Pankkilainoituksen kasvu hyytyy Laura Solanko, neuvonantaja Ukrainan taloustilanne hyvin vaikea Iikka Korhonen, tutkimuspäällikkö Kahvitauko noin klo 1.3 11. (Sali 2) Tulliliitosta Euraasian unioniin Seija Lainela, ekonomisti Venäjä globaalissa kaupassa Heli Simola, ekonomisti
Venäjän kasvu laimeaa Vesa Korhonen
1 oli kasvumalli (vientihintojen nousu, työvoimaa, lisää pääoman käyttöä, tuottavuuden nousua johtuen?) indeksejä, 1998=1 Vientihinnat (ruplissa) Tuonnin määrä BKT 9596979899 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1111213 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 4 35 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25 -3-35 -4 %-muutos neljän vartin takaisesta Talouden ja tuonnin kasvu hidastui 2 vuotta sitten BKT Tuonti 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 4 35 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25 -3-35 -4
7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 28 24 2 16 12 8 4-4 -8-12 -16-2 Mistä kysynnän osista kasvun hidastuminen tullut? Ulkoiset %-muutos neljän vartin takaisesta Kotimaiset %-muutos neljän vartin takaisesta Viennin määrä Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteät investoinnit Vientihinnat (ruplissa) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 28 24 2 16 12 8 4-4 -8-12 -16-2 8 7 6 5 4 3 2 1 mrd. ruplaa Investointien arvo Valtio & venäläiset yksityiset Venäläisulkomaiset Yksityiset venäläiset Valtio ml. alueet ja kunnat Ulkomaiset 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13
Investointien volyymi 213: Valtion yritykset ja valtio -2 % Yksityiset yritykset + 5 % (talousministeri) EPÄVARMUUTTA (lisäksi energian hintoja 214 jäädytettiin) 45 4 Investoinnit: suurimmat alat volyymi, 24 = 1 (suluissa %-osuus kaikista investoinneista vuonna 213) Öljytuotteiden tuotanto (3) 35 3 25 2 15 1 5 Lähde: Rosstat Kuljetukset (ml. putket) ja viestintä (26) Kiinteistöala (13) 24 5 6 7 8 9 21 11 12 13 Sähkön tuotanto (7) Putkikuljetukset (5) Öljyn ja kaasun tuotanto (13) Jalostava teollisuus ml. öljytuotteet (14, pl. öljytuotteet 11) Energia 3 % Hallitus: Tarvitaan valtionyritysten ohjausta, ja myös niille myyvien yritysten hinnoittelun ohjausta.
2 214 alku: kysyntä ja tuotanto 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 %-muutos edellisestä vartista kausitasoitettu BKT (Rosstat) Tuonti (Rosstat) BKT (talmin) -5 24 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 1 5-5 -1-15 -2-25 -3 7
214 alku: kysyntä ja tuotanto -1-8 -6-4 -2 2 4 6 8 1 12 14 16-1 -8-6 -4-2 2 4 6 8 1 12 14 16 Teollisuustuotanto Kaivannaisteollisuus Jalostava teollisuus %-muutos 12 kuukauden takaisesta -1-8 -6-4 -2 2 4 6 8 1 12 14 16-1 -8-6 -4-2 2 4 6 8 1 12 14 16 Vähittäiskauppa Tukkukauppa Investoinnit %-muutos 12 kuukauden takaisesta puolustusteollisuus 213 +1 %
45 4 214: pieneneekö ulkoinen ylijäämä? Maksutase: ulkomaankauppa, vaihtotase ja pääomavirta ulkomailta % BKT:sta, neljän viimeisen vartin summa 35 3 25 2 15 1 5 Tuonti, tavarat ja palvelut Vienti, tavarat ja palvelut tavarat Kauppatase, tavarat Vaihtotase -5-1 -15-2 95 96 97 98 99 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Venäjän keskuspankki Rahoitustase + maksutaseen virhe-erä (+ = nettopääomavirta ulkomailta)
214 alku: BKT tuonti rupla (ja inflaatio) pääomaa ulkomaille Pääomaa ulos (netto), miten paljon? vaikutus Ulkomaansektorin maksutase: 2 16 12 8 4 % BKT:n viimeisen neljän vartin keskiarvosta Vaihtotase 2 16 12 8 4-4 -4-8 -12-16 -2-24 -28-32 Rahoitustase: yksityinen sektori + maksutaseen virhe-erä Rahoitustase: yrityssektori (punainen viiva pl. pankit ja käteisvaluuttavarojen muutos (negatiivinen arvo = käteisvaluuttavarojen lisäys) 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14-8 -12-16 -2-24 -28-32
Rupla 1 netto-ostot, mrd. USD ruplan kurssi, senttiä 4,4 Heikentyminen johtunut markkinoista (nettopääomavirta ulos), ei suoranaisesti keskuspankista -1-2 -3-4 -5-6 -7-8 -9-1 -11-12 Lähde: keskuspankki 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 Rupla dollari/euro (55/45) -koriin nähden Keskuspankin tekemät valuutan netto-ostot Keskuspankin tekemät valuutan netto-ostot mrd $ / kk Rupla dollariin nähden Rupla euroon nähden 3.5.14 4,2 4 3,8 3,6 3,4 3,2 3 2,8 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2-8 8 9 1 11 12 13 14
Inflaatio 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuluttajahinnat %-muutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta (viimeinen = huhti 14) 4 35 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 2 Kaikki kuluttajahinnat Kaikki elintarvikkeet Vähimmäiselintarvikekori Palvelut Muut tavarat kuin elintarvikkeet Inflaatioero: Venäjä yli kauppakumppaneiden 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Lähde: Rosstat, keskuspankki -5-1 -15
Rupla & inflaatio 17 Ruplan nimellis- ja reaalikurssi 22 = 1, viimeinen = huhti 14 16 15 14 Reaalikurssi vs. 13 12 11 1 9 8 7 6 5 *) keskuspankin kauppapainotettu valuuttakori (lähes 9 % ulkomaankaupasta) Lähde: Venäjän keskuspankki Venäjän ja kauppakumppaneiden välinen inflaatioero (kertymä) 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Reaalikurssi vs. valuuttakori *) Nimelliskurssi vs. valuuttakori *) Nimelliskurssi vs.
Tuonti 214 alkukuukausina Tuonti arvon %-muutos vuodentakaisesta vartista (viimeinen = 1Q14) Lähde: Venäjän keskuspankki Tavarat ja palvelut, euroissa Tavarat ja palvelut, dollareissa Tavarat, euroissa Tavarat, dollareissa 1 11 12 13 14 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 Tavaroiden tuonti IVY-maiden ulkopuolelta arvon %-muutos vuodentakaisesta kuukaudesta (viimeinen = huhti 14) Lähde: Venäjän tulli dollareissa euroissa 21 11 12 13 14 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5-5 -1-15
Tuonti 214 alkukuukausina 35 3 25 2 Tavaroiden tuonti IVY-maiden ulkopuolelta euromääräisen arvon %-muutos vuodentakaisesta kuukaudesta (viimeinen = huhti 14) Kaikki tavarat Elintarvikkeet ja maataloustuotteet Kemian tuotteet Koneet & laitteet pl. maakuljetusvälineet 35 3 25 2 15 15 1 1 5 5-5 -5-1 -1-15 212 213 214-15
3 Ennusteet alentuneet: Maailma elpyy, öljyn hinta ennallaan tai laskee hieman (futuurit: n. -1 % 214 16). Lähes kaikki: 214 BKT:n kasvu 1 %, jos Krim Ukraina -vaikutukset (markkina- reaktiot ja pakotteet) rajallisia; pari: -X %. 215 kasvu elpyy hieman 1 2 %. BOFIT 214 16: ½, 1, 2; epävarmuusajoja # Investoinnit vähenevät 214, elpyvät melko hitaasti. # Kulutuksen kasvu hidastuu tuntuvasti mutta on edelleen kohtalaista. # Viennin määrä kasvaa hitaasti/hitaahkosti. Tuonti: 214 ei kasva/vähenee hieman, kasvaa sitten pari/muutaman % vuodessa. BOFIT 214 16: -2, 2, 3 Ennusteriskejä (- ja +) paljon: Krim Ukraina (etenkin investoinnit), maailmantalous ja -kauppa, öljyn hinta, valtiontalouden (alueiden) tulot ( kulutus), ruplan jyrkät laskut ( inflaatio, kulutus, tuonti), pakotteet? Rajallisia elvytystoimia on, ja suojatoimia. Isompaa elvytystä valtiontalouden ja valtionpankkien avulla? Velkaa
6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Yksityinen kulutus Palkat (tilastoidut), eläkkeet, hinnat %-muutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta Kuluttajahinnat Yksityisen sektorin palkat * Julkisen sektorin palkat ** Eläkkeet Putin Putin 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 * Työntekijöiden määrällä painotettu palkkojen keskiarvo - alat: maatalous, kaivannaisteollisuus, jalostava teollisuus, sähkön, kaasupolttoaineen ja veden tuotanto ja jakelu, rakentaminen, kauppa, kuljetukset ja viestiliikenne, ja kiinteistötoiminta (niillä yksityisen sektorin työntekijöiden osuus oli 88 % vuonna 29, ja heidän osuutensa kaikista yksityisen sektorin työntekijöistä oli 91 %). ** Työntekijöiden määrällä painotettu palkkojen keskiarvo - alat: hallinto, koulutus ja terveydenhoito (niillä julkisen sektorin työntekijöiden osuus oli 94 % vuonna 29, ja heidän osuutensa kaikista julkisen sektorin työntekijöistä oli 66 %). Lähde: Rosstat
Yksityinen kulutus työmarkkinat työttömyys 5½ % (ml. työvoiman ulkopuoliset työhön halukkaat 9½ %) muutos 12 kk takaisesta, milj. henkilöä 1,2,8 Työttömät+,4 -,4 -,8 Työvoima+ Työlliset -1,2-1,6 18-2 -2,4 + = ml. työvoiman ulkopuoliset työhön halukkaat 1 11 12 13 14
Vienti 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Vientimääriä indeksejä, 1994 = 1 Öljytuotteet Koko vienti Raakaöljy Kaasu 214 talmin 5/14 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 19
Elvytys? toimien lista (kesä 13 ): yksittäisiä tukitoimia & suojatoimia (mm. julkisissa hankinnoissa), energian hintojen jäädytys/rajoitus 214, valtiolta megahankeluottoja 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25 2 Valtiontalous pyritään pitämään varsin vakaana, menopaineita on.. Valtiontalouden tulot ja menot 12 kuukauden summan %-muutos vuoden takaisesta Tulot Kuluttajahinnat Menot Minfinin arvio 9/13 Talmin 5/14-8 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Valtion velka vain runsaat 1 % BKT:stä, kahdessa vararahastossa lähes 1 %, lisätuloja 214 (öljy- & kaasuverot $-määräisiä) mutta luopuako ankkurista? 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 Valtiontalouden vaje 12 kk summa, % BKT:stä Minfinin arvio 9/13
Ennusteet: Pidemmälle katsoen BKT kasvaa talouden nykyjärjestelmällä 2 3(3+) % vuodessa. BOFIT-malli: Trendikasvu hidastunut 4 2 %, ja on 2, jos talouden järjestelmäuudistus ei ripeydy. Helpon kasvun aika on ohi. Venäjän johto olisi halunnut kasvua 5 % vuodessa (Putinin ukaasi 7.5.212) Mihin valtio panostaa rahaa? 13 12 11 12 kk summa, % BKT:stä Valtiontalouden suurimmat menoerät (federaatio, alueet ja kunnat sekä valtion sosiaalirahastot) Sosiaaliturva, 13 12 11 1 1 9 josta eläkkeet 9 8 8 7 Puolustus ja sisäinen turvallisuus 7 21 6 5 4 3 2 1 2 6 Lähde: finanssiministeriö, 213-16 Minfinin arviot 9/213 Asuntosektori Koulutus Terveys Hallinto Velan korkomenot Talous 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 6 5 4 3 2 1
Doing business (Maailmanpankki), lähinnä faktoja / osin kapeita, sijaluku 189 maan bisnespääkaupungin joukossa Mihin valtio tuntuisi panostavan 18 16 14 Venäjä 212 Venäjä 213 Ukraina 213 12 1 8 6 4 2 EASE OF DOING BUSINESS Starting a Business systeemissä Dealing with Construction Permits erityisesti? Getting Electricity Registering Property Getting Credit Protecting Investors Paying Taxes Trading Across Borders Enforcing Contracts Resolving Insolvency Putinin ukaaseissa 7.5.212: Noustava sijalle 5 v.215 ja sijalle 2 v.218. Muut uudistukset? systeemineuvottomuutta, esim. markkinat vai valtio?
Pankkilainoituksen kasvu hyytyy Laura Solanko
Epävarmuuden kasvu näkyy pankkisektorin taseessa Maaliskuussa-huhtikuussa 214 Käteisvarat kasvoivat Velkakirjamarkkinasijoitukset supistuivat Luotonanto interbank-markkinoille ja kotitalouksille supistui Luottohäiriöt kasvoivat Keskuspankkiluototuksen määrä kasvoi Kotitalouksien talletukset supistuivat
Lainakannan kasvuvauhti alkoi hidastua vuoden 212 aikana 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % yritysluottokanta, vuosimuutos % luotot kotitalouksille, vuosimuutos %
24m2 24m5 24m8 24m11 25m2 25m5 25m8 25m11 26m2 26m5 26m8 26m11 27m2 27m5 27m8 27m11 28m2 28m5 28m8 28m11 29m2 29m5 29m8 29m11 21m2 21m5 21m8 21m11 211m2 211m5 211m8 211m11 212m2 212m5 212m8 212m11 213m2 213m5 213m8 213m11 214m2 214m5 Kulutusluottojen kasvun takana myös kilpailun lisääntyminen Suurten valtionpankkien osuus kotitalouksien lainakannasta, % 65 % 6 % 55 % 5 % 45 % 4 %
Kulutusluotoissa mahdollisesti suuria riskejä Nopea kasvu ja korkeat korot Kohonneet velanhoitokustannukset Keskuspankki on pyrkinyt rauhoittamaan kovaa kasvua
Yritysten kotimainen lainakanta jatkaa hienoista kasvua 25 2 15 1 5 yrityslainat, ruplamääräiset, rur mrd yrityslainat, valuuttamääräiset, rur mrd Lähde: Venäjän keskuspankki ja BOFIT
24m2 24m5 24m8 24m11 25m2 25m5 25m8 25m11 26m2 26m5 26m8 26m11 27m2 27m5 27m8 27m11 28m2 28m5 28m8 28m11 29m2 29m5 29m8 29m11 21m2 21m5 21m8 21m11 211m2 211m5 211m8 211m11 212m2 212m5 212m8 212m11 213m2 213m5 213m8 213m11 214m2 214m5 Suurten valtionpankkien osuus kasvaa 65 % Suurten valtionpankkien osuus yrityslainakannasta, % 6 % 55 % 5 % 45 % 4 % Lähde: Venäjän keskuspankki ja BOFIT
Kotimaiset velkakirjamarkkinat hiljentyvät 5 5 Liikkeellä olevat yritysvelkakirjat, mrd. ruplaa 5 4 5 4 3 5 3 2 5 2 Lähde: Cbonds.ru
Ulkomainen velkakanta yli 65 mrd usd 7 6 5 4 yritysten muu ulkomainen velka 3 2 yritysten lainat, joukkovelkakirjat ja kauppaluotot pankkisektorin ulkomainen velka 1 4q211 1q212 2q212 3q212 4q212 1q213 2q213 3q213 4q213 1q214 Ulkomainen velka, mrd USD. Lähde: Venäjän keskuspankki
21M1 21M2 21M3 21M4 21M5 21M6 21M7 21M8 21M9 21M1 21M11 21M12 211M1 211M2 211M3 211M4 211M5 211M6 211M7 211M8 211M9 211M1 211M11 211M12 212M1 212M2 212M3 212M4 212M5 212M6 212M7 212M8 212M9 212M1 212M11 212M12 213M1 213M2 213M3 213M4 213M5 213M6 213M7 213M8 213M9 213M1 213M11 213M12 214M1 214M2 214M3 214M4 214M5 Ulkomainen lainanotto hiipuu 9 Uusien lainasopimusten arvo, mrd. ruplaa 8 7 6 5 4 3 2 1 Lähde: Bloomberg
Vaarantuuko investointien rahoitus? Minkä investointien? Suunnitelmat jäissä ainakin 214 loppuun Kuka saa rahoitusta valtionpankeista? Valtionyritykset? Suuryritykset? Krimin varustaminen? Kuinka valtionpankit rahoitetaan? VEB Viime kädessä Keskuspankki tai reservirahastot
Ukrainan taloustilanne hyvin vaikea Iikka Korhonen
Per capita BKT, ostovoimapariteettikorjattu USD Henkeä kohden laskettu BKT 25 Suomessa $356/henkilö 2 15 1 Puola Venäjä Valko-Venäjä Romania Albania Ukraina Moldova 5 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Lähde: IMF
Korruptio merkittävä ongelma Transparency Internationalin korruptioindeksi 213 Angola Nigeria Ukraina Mali Venäjä Moldova Italia Liettua Puola Suomi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Lähde: Transparency International
IMF-ohjelma antaa aikaa uudistuksille IMF:n johtokunta hyväksyi 3.4. Ukrainan kahden vuoden ohjelman, johon liittyy erissä maksettava $17,1 miljardin laina Ensimmäinen lainaerä ($3 mrd.) maksettiin Ukrainalle heti Seuraavasta lainaerästä päätetään heinäkuussa Lainan ennakkoehtoina mm. kaasun vähittäishinnan 5 % nosto toukokuussa, arvonlisäveron laskun peruminen, pankkien stressitestien aloittaminen, uusi laki julkisista hankinnoista jne. IMF-ohjelma mahdollistaa lisärahoituksen mm. Maailmanpankilta, EBRD:ltä ja EU:lta
Euroa vastaan, 2.1.213=1 Valuuttakurssit 9 1 11 12 13 14 15 Venäjän rupla Ukrainan hryvnia 16 17 Lähde: Bloomberg
% Taloudellinen tilanne tietenkin hyvin vaikea 6 4 Ukrainan BKT:n muutos IMF Consensus Economics 2-2 -4-6 21 211 212 213 214e 215e Lähde: Ukrainan tilastoviranomaiset, IMF ja Consensus Economics
Mrd. USD Huhtikuun lopussa valuuttavaranto vastasi noin 1,5 kk tuontia 35 3 25 2 15 1 5 Lähde: Ukrainan keskuspankki
Mrd. USD 12 1 Valuuttamääräisen velan hoito 213-218 9,7 mrd. USD 9,9 mrd. USD Kotimaassa liikkeeseen lasketut valuuttalainat Korot Naftogazin eurobond Ulkomailla liikkeeseen lasketut jvk-lainat 8 Muut Multilateraaliset lainat 6 Kahdenväliset lainat 4 2 213 214 215 216 217 218 Lähde: Ukrainan keskuspankki ja valtiovarainministeriö, Fitch Ratings
Itä-Ukrainan alueiden osuudet maan BKT:stä, % (212) 5% 4% 1% 12% 4%
Tulliliitosta Euraasian unioniin Seija Lainela
Integraation periaatteellinen historia 1.1.21 Tulliliitto Keskinäinen kauppa tullitonta, muun sääntelyn harmonisointi 1.1.212 Yhtenäinen talousalue Palveluiden, työvoiman ja pääoman vapaa liikkuvuus 1.1.215 Euraasian talousunioni Tulliliiton ja yhtenäisen talousalueen periaatteita käytäntöön? Euraasian unioni Poliittinen ja taloudellinen yhteenliittymä
Integraation piirteitä Venäjä johtava jäsen Jäsenmailla eriäviä näkemyksiä integraatiosta Venäjän tavoite enemmän poliittinen kuin taloudellinen Edistyminen osin julistuksellista Integraatio johtanut yllättäviin käytännön seurauksiin
Integraatio käytännössä Vapaakauppa toteutunut vain osittain Venäjä Tukee muita jäsenmaita halvalla energialla Pääoman harmaa vienti muiden jäsenmaiden kautta Huoli muiden jäsenmaiden paremmasta investointiilmapiiristä Valko-Venäjä Pitää talouttaan pinnalla Venäjän tuen turvin Venäläisen öljyn jalostus ja vienti Kazakstan Joutui nostamaan ulkotuonnin tulleja liittyessään Sisäkaupan hallinnolliset esteet
Euraasian talousunioni Perustamissopimus 29.5.214 Neljä vapautta: tavarat, palvelut, työvoima, pääoma Toteutetaan asteittain Koordinointi Talouspolitiikka (rajat vajeelle, velalle ja inflaatiolle) Finanssipolitiikka, kilpailupolitiikka, valuuttakurssipolitiikka Neuvottelut jatkuvat Yhteiset sähkömarkkinat 219 Öljy- ja kaasumarkkinat 225 Rahoitusmarkkinat 225
Integraation näkymät Armenia ja Kirgisia tulossa mukaan tänä vuonna Miten Venäjän uusi ulkopolitiikka vaikuttaa? Protektionistinen suuntaus alueen sisällä (eli Venäjällä) kasvaa Venäjään kohdistuvien pakotteiden ja heikkenevän talouskehityksen vaikutukset muihin jäseniin
Venäjä maailmankaupassa Heli Simola
Venäjän ulkoisissa taloussuhteissa kääntymistä sisäänpäin Painopiste alueellisessa integraatiossa Kotimarkkinoiden suojatoimia WTO-jäsenyydestä huolimatta Pyrkimys tuontisubstituutioon kotimaisen tuotannon tukemiseksi ja omavaraisuuden lisäämiseksi
Mutta Venäjä on riippuvainen maailmantaloudesta Ulkomaisen arvonlisän osuus loppukysynnästä G2-maissa, % BKT:stä Japani Brasilia USA Kiina Indonesia Turkki Australia Meksiko Ranska Italia Venäjä Intia Iso-Britannia Saksa Etelä-Afrikka Kanada Korea Lähde: OECD 5 1 15 2 25 3 35
Kulutustavarat tuodaan Aasiasta ja investointitavarat EU:sta Ulkomaisen arvonlisän osuus Venäjän loppukysynnässä toimialoittain, % Tekstiilit Koneet Sähkölaitteet Liikennevälineet Metallit Kemikaalit Elintarvikkeet Kauppa Liike-elämän palvelut Kaikki toimialat 2 4 6 8 1 Alueiden osuudet ulkomaisesta arvonlisästä Venäjän loppukysynnässä, % Tekstiilit Koneet Sähkölaitteet Liikennevälineet Metallit Kemikaalit Elintarvikkeet Kauppa Liike-elämän palvelut Kaikki toimialat EU USA Aasia Muut % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Lähde: OECD
Raaka-aineet viedään pääosin EU-maihin Venäjän vienti alueittain, % Tärkeimmät vientituotteet Venäjän taloudessa 6 2 212 1 Osuus tuotannosta, % Osuus BKT:stä, % 1 5 8 8 4 6 6 3 4 4 2 2 2 1 EU Aasia IVY-maat USA Muut Raakaöljy Öljytuotteet Maakaasu Viennin osuus tuotannosta (vasen) Vientitulojen osuus BKT:stä (oikea) Lähteet: Venäjän keskuspankki, Venäjän Talouskehitysministeriö, Rosstat
Lähde: ADB Venäjän osallistuminen kansainvälisiin tuotantoketjuihin rajallista
EU-maista Venäjä on tärkein kauppakumppani Keski- ja Itä-Euroopan maille sekä Suomelle Venäläinen arvonlisä EU-maiden loppukysynnässä ja EU-maiden arvonlisä Venäjän loppukysynnässä, % EU-maiden BKT:stä Liettua Viro Suomi Unkari Slovenia Slovakia Bulgaria Latvia Puola Tsekki Itävalta Ruotsi Saksa Belgia Irlanti Alankomaat Tanska Italia Romania Kreikka Iso-Britannia Ranska Espanja Portugali Lähde: OECD 1 2 3 4 5 6 7 8 9 EU-maiden arvonlisä Venäjän loppukysynnässä ("vienti") Venäläinen arvonlisä EU-maiden loppukysynnässä ("tuonti")
Suomen tuonnissa Venäjä on tärkein energiatuotteissa Venäjän osuus Suomen energiankulutuksessa vuonna 213 Vesi- ja tuulivoima 4 % Turve 4 % Muut 4 % Öljy 23 % (Venäjä 2 %) Puupolttoaineet, yhteensä 24 % Hiili 11 % (Venäjä 1 %) Sähkön nettotuonti 4 % (Venäjä 1 %) Maakaasu 8 % (Venäjä 8 %) Ydinenergia 18 % (Venäjä 9 %) Lähde: Tilastokeskus.
Vientimarkkinana Venäjä on tärkein suomalaisille kulutustavaroille Venäjän-viennin osuus toimialojen liikevaihdosta ja koko tavaraviennistä vuonna 212 Vienti Liikevaihto Koneet ja laitteet Metalli Muut ei-metalliset mineraalituotteet Kemia, kumi ja muovi Puu ja paperi Tekstiilit Elintarvikkeet 5 1 15 2 25 3 35 Osuus, % Lähde: Tilastokeskus, Tullihallitus.
Heikentynyt talouskehitys on jo näkynyt EU:n ja Suomen tavaraviennissä Venäjälle Euromääräisen tuonnin / viennin vuosikasvu, % (liukuva 3 kk / 3 kk) 6 5 4 3 2 1-1 -2 211 212 213 214 Venäjän tuonti Suomen vienti Venäjälle Muiden EU-maiden vienti Venäjälle Lähteet: Venäjän keskuspankki, Eurostat
Myös venäläisten matkailu Suomeen on vähentynyt Venäläiset matkailijat suomalaisissa majoitusliikkeissä Matkailijoiden lkm Osuus kaikista ulkomaisista matkailijoista 9 1 henkilöä (12 kk liukuva summa) Osuus, % 3 75 25 6 2 45 15 3 1 15 5 26 28 21 212 214 Lähde: Tilastokeskus. Viimeisin havainto: 3/14
Venäjä-tietoiskun esitelmiin perustuva julkaisu ilmestyy BOFIT Policy Brief -sarjassa kesän aikana.