IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL)

Samankaltaiset tiedostot
Ageing in place -politiikka ohjaamassa ikäasumista

MOVAGE Muuttaminen ja vanhuus: Asumisen ja hoivan siirtymiä

Tutkimusryhmä 2. Toimijuus terveys, hyvinvointi ja hoiva

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki,

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Asumisen yhteisöllisyydestä hyvinvointia iäkkäälle

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Ikäystävällisen asuinalueen kehittäminen. Suvi Fried Ikä-asuntoseminaari, Lappeenranta

Kansalaisuuden kynnykset

Muuttaminen mahdollisuutena vanhetessa?

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

Vanhuus, asuminen ja hoiva

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari klo 10.

Takaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden?

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

M a r j o O u t i l a ikääntyneiden elämä teknologiavälitteisten palveluiden kontekstissa

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

Korjaava ja ennalta ehkäisevä asumissosiaalinen työ

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

KUVA: LIISA HUIMA. Asumisen tekoja. Laatukriteerit asumisen arviointiin ja kehittämiseen

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Asuminen, toimintakyky ja elämänlaatu

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

MUUTOSINFO PALTAMO

Me muokkaamme rakennukset ja rakennukset muokkaavat meidät

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys

Vanhuspalvelulaki voimaan Vanhuspalvelulain käytännön toteutus Vanhusneuvosto

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Psyykkinen toimintakyky

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Yksilöllistä elämää yhdessä

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta

ASUVA Asumisen uudet vaihtoehdot ja hyvä vanhuus

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA VARSINAIS-SUOMESSA. Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö, Kirsi Ollonqvist 22.3.

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Muuttaminen ja vanhuus: Asumisen ja hoivan siirtymia

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Sulkevat ja avaavat suhteet

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Kuntouttavaa asumispalvelua

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

HYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi

Transkriptio:

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL)

YKSILÖ YMPÄRISTÖ Yksilö ympäristö -suhteesta tulee vanhetessa erityisen keskeinen usealla ulottuvuudella: Ympäristön fyysiset ominaisuudet Sosiaalinen ympäristö Yksilön henkilökohtainen kokemus ympäristöstä Ympäristögerontologian pitkä linja 1970-luvulta alkaen: sosiaalinen ja fyysinen ympäristö vaikuttaa suuresti iäkkään ihmisen elämänlaatuun ja toimintakykyyn (Lawton & Nahemow 1973; Lawton 1977) iän karttuminen lisää sosiaalisen ja fyysisen ympäristön tärkeyttä (Lawton 1982) (esim. tuttujen paikkojen tunnistaminen, läheisten ja naapureiden tuki, arkipalveluiden saavutettavuus) koettu, subjektiivisia merkityksiä saanut ympäristö on hyvinvoinnin osatekijä vanhetessa (Rowles &Bernard 2013) 13.12.2016 A Vilkko 2

AGEING IN PLACE ajattelu = samoilla sijoilla vanhanakin Paikoillaan vanhenemisen politiikka - hoivan ja asumisen käytäntöihin merkittävästi vaikuttava yhteiskunnallinen näkemys: korostaa vanhojen ihmisten oikeutta ja mahdollisuutta jatkaa asumista omassa kodissaan toimintakyvyn heiketessäkin ja saada tarvitsemansa palvelut sinne joutumatta muuttamaan palveluiden perässä vastoin tahtoaan. (Juhila & Jolanki & Vilkko 2016, 27) 13.12.2016 A Vilkko 3

AGEING IN PLACE ajattelun perustelut asuinpaikan pysyvyys vahvistaa itsenäistä elämää, riippumattomuutta ja sosiaalisen tuen saamista silloinkin kun omat kyvyt heikkenevät vastustaa tarvetta muuttaa hoivan ja palveluiden saamisen vuoksi vanhainkoteihin tai hoitolaitoksiin yksilön toimintakyvyn ja lähiympäristön suhteen tasapaino edistää pitempään kotona asumista ja vaikuttaa positiivisesti iäkkään elämänlaatuun ja terveyteen 13.12.2016 A Vilkko 4

Ageing in place ei ole yhtenäinen ajattelumalli Useimmiten se yhdistetään: Harvemmin sen sijaan siihen; yksilön hoivan tarpeisiin vastaamisen keinoihin tarkoituksenmukaisiin ikäasumisen ratkaisuihin vanhuspoliittisiin linjauksiin ja tavoitteisiin taloudelliseen kannattavuuteen millainen on iäkkään arkipäivän ympäristö ja yhteisöt miten sosiaalisen kanssakäymisen tarpeet toteutuvat miten syntyy yksilön ja ympäristön onnistunut vuorovaikutus apuvälineteknologian mahdollisuuksiin ym. 13.12.2016 A Vilkko 5

Ageing in place ajattelun monisäikeisyys fyysisen ja sosiaalisen ympäristön kasvava merkitys vanhetessa (mukaan lukien asumisen erityisjärjestelyjen painotus) yksilön elämänhistoria sekä kodin/paikan jatkuvuus palveluin tuettu arki ja kotona asumisen kustannushyödyt psykososiaalinen ympäristö ja yhteisöt kokonaisvaltainen näkemys asumisen ja hyvän vanhenemisen keskinäissuhteesta 13.12.2016 A Vilkko 6

Kohti kokonaisvaltaisempaa näkemystä? Yksilö ympäristö -suhde vanhetessa, ulottuvuudet: Ympäristön fyysiset ominaisuudet Sosiaalinen ympäristö Yksilön kokemus ympäristöstä Tunnistaako ympäristö vanhuuden ja vanhenemisen? Kykeneekö korjausliikkeisiin / kompensoimaan, jos on puutteita? Onko vaikutuskanavia? Vahvistaako vai rajoittaako ympäristö sitä, miten vanha ihminen voi pitää yllä käsitystä itsestään toimivana ja täysivaltaisena yksilönä? 13.12.2016 A Vilkko 7

1. Arkipäivän fyysinen ympäristö Rakennettu ympäristö Saavutettavuus ja esteettömyys (osallisuus) Kyky muuntua tukemaan vanhenevan väestön riippumattomuutta ja autonomiaa (korjaava ymp.) Soveltuvuus ikäasumiseen (ulospääsy, asuntojen koko, hinta) Lähialue Arkipalvelut ja niiden saatavuus/saavutettavuus Viherympäristöt, penkit, tarjoutuvat reitit, tiet, jalkakäytävät, turvalliset risteykset 13.12.2016 A Vilkko 8

2. Sosiaalisen kanssakäymisen ympäristö Naapurusto: tuttuja naapureita ja naapuriapua Asukasrakenne: eri sukupolvia ja vuorovaikutusta Yhteys asuinalueen ihmisiin (erityisesti oman ikäryhmän ihmisiin, mutta esim. myös kaupan/kahvilan tai terveyskeskuksen henkilökuntaan) Yhteenkuuluvuuden tunne ja sen ylläpito (tiloja, tapaamispaikkoja) Sosiaalisten roolien ylläpitämisen mahdollistuminen (kotiroolit / julkiset roolit) 13.12.2016 A Vilkko 9

3. Koettu ympäristösuhde Kodin henkilökohtaiset merkitykset Päivittäiset arkitoimet ja tilojen soveltuvuus/saavutettavuus Kontrolli ympäristöstä ja arkirutiineista Kognitio ja emotionaaliset merkitykset Turvallisuudentunne Vapaus Kyvyt ja valinnat Muistot keskusteluteemoja (jos aikaa riittää) 13.12.2016 A Vilkko 10

Lähteitä Jolanki, Outi & Vilkko, Anni (2015) Meanings of a Sense of Community in a Finnish Senior Co-Housing Community. Journal of Housing for the Elderly, 29:111-125. Juhila, Kirsi & Jolanki, Outi & Vilkko, Anni (2016): Siirtymät ja valinnat vanhojen ihmisten ja asunnottomien asumispoluilla. Teoksessa Juhila, Kirsi & Kröger, Teppo (toim.) Siirtymät ja valinnat asumispoluilla. SoPhi, Jyväskylä, 11-39. Oswald, Frank. & Wahl, Hans-Werner (2005): Dimension of the Meaning of Home. Teoksessa Graham D. Rowles & Habib Chaudhury (toim.) Home and Identity in Later Life. International Perspectives. New York: Springer, 21 45. Vilkko, Anni: Sosiaalinen ja fyysinen elinympäristö ikäännyttäessä (käsikirjoitus). 13.12.2016 A Vilkko 11

Anni Vilkko dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) annikrv@gmail.com