Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Samankaltaiset tiedostot
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

PYYNTIPAINE SÄÄTELEE KANTAA

Tuoretta tietoa Pirkanmaan täplärapukantojen kehityksestä ja pohdintoja kannanvaihtelun syistä

Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Hämeen täplärapuvedet ja raputalous

KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Kokemäenjoen (Sastamala Harjavalta) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2016

Kalastustiedustelu 2016

Puulan kalastustiedustelu 2015

Selvitys kalastuksesta Kemijoessa välillä Seitakorva - Isohaara vuonna 2010

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?

Vanajaveden (Valkeakoski Akaa) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2015

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

1. Johdanto TURUN MAARIAN ALTAAN KOEKALASTUS JA RAVUSTUS VUONNA Aurajokisäätiö/ Maarian allas -hanke 2009

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

loppuraportti Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto ja Raputietokeskus ry. Vesa Tiitinen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus

Oulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kaukolämmön keskeytystilasto 2017

Kaukolämmön keskeytystilasto 2015

Kaukolämmön keskeytystilasto 2014

Indikaattori tulokset 2018

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Verkkokalastuksen säätelyn vaikutukset Koloveden kalastusalueella vuosina

Kaukolämmön keskeytystilasto 2016

Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry.

Tampereen Pyhäjärven täplärapuselvitys vuonna 2018

Täplärapuselvitys Tampereen Pyhäjärvellä. Mikä aiheutti kannan romahtamisen, ja mikä estää siitä toipumisen?

Näsijärven muikkututkimus

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016

Kalastustiedustelu 2015

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Täplärapu siian ja muikun mädin saalistajana

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006

Raputalouskatsaus Markku Pursiainen ja Timo Ruokonen (toim.)

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017

Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Rapurutto hallintaan II

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto

RKTL:n työraportteja 6/2012. Tekijät: Esa Erkamo ja Joonas Rajala

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

SATAKUNNAN KALATALOUDEN KEHITTÄMINEN. Säkylän Pyhäjärvi Taustatiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2016

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Helmikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyyden väheneminen jatkui

Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin

Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Kansallinen rapustrategia Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Hämeen ELY-keskus

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

Kalastuksen kehitys Koitereella

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2018

Aurinkoenergiajärjestelmien hintayhteenveto

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Raputalousohjelma

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017

Liite 1. Rekisteröimättömän majoituksen arviointi vedenkulutuksen perusteella

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Päijänteen kalastuskysely 2011

Kalavedenhoito tulevaisuudessa Esimerkkinä Oulujärven kuhakanta: istutukset - kalastus - säätely

Oulun seudun kävelijöiden ja pyöräilijöiden laskentatiedon tietopalvelu

Transkriptio:

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä 1700 mertalupaa. Näsijärvelle oli myynnissä 1200 mertalupaa, joista meni kaupaksi 696 kappaletta. Pyhäjärvelle oli myynnissä 500 mertalupaa, joista myytiin 236 kappaletta. Näsijärvellä täpläravulle ei ollut määritelty alamittaa. Pyhäjärvellä kaupungin vesialueilla täpläravun alamittasuositus oli 11 cm vuonna 2014. Alamittasuositus on voimassa toistaiseksi. Alamittasuositus johtuu kesällä 2012 käynnistyneestä tutkimushankkeesta, jossa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Rktl) pyrkii selvittämään rapukannan epäsuotuisan kehityksen syitä. Rktl:n tutkimushankkeen takia saaliskirjanpitolomake uudistettiin vuonna 2012. Lomakkeella kerätään aiempaa tarkemmin tietoa mm. saaliin kokojakaumasta. Tässä yhteenvedossa on kuitenkin pääasiassa esitetty ravustustulokset vanhan saalislomakkeen mukaisesti, jolloin tuloksia voidaan paremmin vertailla aiempien vuosien ravustustuloksiin. Viimeisessä luvussa on kuitenkin esitetty lyhyt yhteenveto tarkemmin saaliin kokojakaumaa esittelevistä tuloksista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos hyödyntää omassa tutkimuksessaan uudella saalislomakkeella saatuja tietoja. Mertaluvan hinta vuonna 2014 oli 5. Yhteen ruokakuntaan myytiin enintään 20 mertalupaa. Seuraavan sivun ensimmäisessä taulukossa on esitetty ravustuslupien myyntimäärät vuosina 1998-2014. Myytyjen lupien määrä on vähentynyt huomattavasti viime vuosina. Pyhäjärvelle osti ravustuslupia yhteensä 37 ravustajaa, joista 5 palautti saalislomakkeen. Näsijärvellä ravustajia oli 76, joista saalislomakkeen palautti 13. Yhteenvedossa esitettävät tiedot on laskettu saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien ilmoittamien tietojen pohjalta, eivätkä ne täytä tilastollisen tarkastelun kriteerejä. Tulokset osoittavat kuitenkin suunnan rapusaaliiden kehityksestä. 1

2. Ravustusvolyymi Sekä Pyhä- että Näsijärvellä ravustettiin vilkkaimmin ravustuskauden alusta syyskuun puoliväliin asti. Pyhäjärvessä oli mertoja enimmillään 22 kpl/vrk ja Näsijärvessä 150 kpl/vrk. Päivittäiset määrät vaihtelivat kuitenkin huomattavasti. 2

3. Rapusaalis Tässä luvussa on tarkasteltu ravustuslomakkeiden palauttaneiden henkilöiden rapusaalista. Tuloksissa on kuvattu rapusaalista aiempien vuosien tapaan kokonaissaaliin osalta sekä yli 10 cm ja alle 10 cm rapujen osalta. Uudella lomakkeella ilmoitetut eri kokoluokkia koskevat saalistiedot on siten näissä tuloksissa yhdistetty kahdeksi luokaksi: alle 10 cm ja yli 10 cm. Lisäksi tulokset perustuvat ilmoitettuihin rapujen määriin merroissa. Tässä luvussa ei siten ole käsitelty saalislomakkeella ilmoitettuja pyyntilohkolta otettujen rapujen määriä. Saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien merroissa olleiden rapujen kokonaismäärä vuonna 2014 oli Pyhäjärvellä 778 kpl ja Näsijärvellä 22962 kpl. Tässä ovat siis mukana myös alle 10 cm ravut. Seuraavan sivun ensimmäisessä taulukossa on esitetty eri vuosien saalismäärät lomakkeen palauttaneiden osalta. Vuotuiset luvut eivät ole taulukossa keskenään vertailukelpoisia johtuen saalislomakkeen palauttaneiden määrän vaihtelusta eri vuosina. Kokonaissaaliin kehityksen suuntaan voidaan kuitenkin arvioida seuraavan sivun toisesta taulukosta Kokonaisrapusaalis suhteutettuna myytyihin mertalupiin, jossa saalislomakkeen palauttaneiden ilmoittamat saalismäärät on suhteutettu myytyihin mertalupiin. Tämän taulukon luvut ovat laskennallisia, ja niissä oletetaan, että ravustuslomakkeen palauttaneiden ravustusaktiivisuus ja ravustussaalis ovat keskimäärin samanlaisia kuin kaikkien luvan ostaneiden. Tämän tarkastelun perusteella Pyhäjärven kokonaissaalis oli vuonna 2014 samaa suuruusluokkaa kuin vuoden 2013 kokonaissaalis. Saalismäärät ovat pudonneet selkeästi vuoden 2012 jälkeen. Vuosien 1998-2014 aikana vain vuonna 2005 laskennallinen kokonaissaalis on ollut alhaisempi kuin viime ravustuskaudella. Näsijärvellä kokonaissaalis suhteutettuna myytyihin lupiin on ollut laskusuunnassa vuodesta 2009 asti. Saalislomakkeen palauttaneiden ilmoitusten mukaan Pyhäjärvellä yli 10 cm rapujen osuus kokonaissaaliista oli vuonna 2014 63 %, joka on 15 % enemmän kuin vuonna 2013. Yli 10 cm rapujen mertakohtainen saalismäärä vuorokaudessa on ollut nousussa vuodesta 2011 lähtien, ollen tänä vuonna 0,64 rapua/merta/vrk. Alle 10 cm rapujen mertakohtainen määrä laski Pyhäjärvellä edelliseen vuoteen nähden hieman ollen 0,37 rapua/merta/vrk. Näsijärvellä yli 10 cm rapujen osuus ilmoitetusta kokonaissaaliista oli vain 29 %, jossa tapahtui suuri pudotus verrattuna vuoteen 2013, jolloin yli 10 cm rapujen osuus oli 53 %. Määrä palautui näin lähemmäksi edellisvuosien tuloksia. Yli 10 cm rapujen mertakohtainen määrä tipahti myös lähemmäksi vuoden 2012 tulosta, ollen 0,90 rapua/merta/vrk. Alle 10 cm rapujen osuus saaliista nousi 71 prosenttiin, jolloin rapuja oli jopa 2,15 kpl/merta/vrk. Pienten rapujen mertakohtainen määrä on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana 0,5 ja 5,55 kpl/merta/vrk välillä. Tarkat luvut ilmoitetuista saalismääristä selviävät seuraavan sivun taulukoista. Saalistietoja on kerätty vuodesta 1998 alkaen, mutta taulukkoon on otettu tiedot viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Tämä yhteenveto on järjestyksessään 17. 3

RAPUSAALIS (MUKANA ALLE 10 CM) HUOM. LOMAKKEEN PALAUTTANEIDEN KOKONAISSAALIS, ERI VUODET EIVÄT OLE VERTAILUKELPOISIA KESKENÄÄN Pyhäjärvi 2917 1692 4463 11170 10714 7105 5111 1941 3198 786 778 Näsijärvi 17415 12393 33533 58386 67967 88512 52346 48019 24534 28503 22962 KOKONAISSAALIS SUHTEUTETTUNA MYYTYIHIN MERTALUPIIN Pyhäjärvi 25119 19196 64698 233604 215823 210944 159054 48153 37072 20862 24625 Näsijärvi 133732 79048 279118 520473 636688 919584 542604 629431 295287 310362 218403 YLI 10 CM RAPUJA / MERTA / VUOROKAUSI Pyhäjärvi 0,38 0,22 0,54 1,57 1,62 0,83 0,92 0,42 0,36 0,4 0,64 Näsijärvi 1 0,46 0,81 1,99 2 1,89 1,07 1,15 0,97 1,67 0,90 YLI 10 CM RAPUJEN OSUUS (%) Pyhäjärvi 83 % 54 % 36 % 49 % 52 % 33 % 37 % 50 % 41 % 48 % 63 % Näsijärvi 67 % 49 % 22 % 28 % 36 % 25 % 24 % 25 % 39 % 53 % 29 % ALLE 10 CN RAPUJA / MERTA / VUOROKAUSI Pyhäjärvi 0,08 0,19 0,95 1,66 1,53 1,72 1,6 0,43 0,52 0,42 0,37 Näsijärvi 0,5 0,49 2,86 5,05 3,63 5,55 3,32 3,55 1,54 1,46 2,15 ALLE 10 CM RAPUJEN OSUUS (%) Pyhäjärvi 17 % 46 % 64 % 51 % 48 % 67 % 63 % 50 % 59 % 52 % 37 % Näsijärvi 33 % 51 % 78 % 72 % 64 % 75 % 76 % 75 % 61 % 47 % 71 % YHDEN RAVUSTAJAN KESKIMÄÄRÄINEN SAALIS Pyhäjärvi 139 106 319 1015 595 711 426 139 168 87 156 Näsijärvi 601 652 2096 3073 1888 4426 3079 3694 876 1500 1531 4

Seuraavista kaavioista voi tarkastella yksityiskohtaisemmin saalislomakkeen palauttaneiden ravustajien vuoden 2014 rapusaalista. Pyhäjärven rapusaaliissa on päiväkohtaisia heittoja ja saalismäärät olivat pienehköjä koko kauden ajan. Ravustus oli aktiivista syyskuun puoliväliin asti. 5

Näsijärvellä ravustus oli hyvin aktiivista ja saaliit runsaita syyskuun puoleen väliin asti, mikä näkyy hyvin alla olevasta taulukosta: Näsijärvessä olleiden mertojen ja saaliin määrä vuonna 2014. Hetkellinen pudotus saalismäärässä tapahtui elokuun loppupuolella. Toisaalta, silloin myös mertoja oli vedessä hieman tavallista vähemmän. Syyskuun puolen välin jälkeen mertojen määrä väheni merkittävästi. Alle 10 cm rapujen osuus on huomattava. 6

Seuraavissa kaavioissa on esitetty keskimääräiset viiden vuorokauden mertakohtaiset saaliit pituudeltaan yli 10 cm rapujen osalta. Ensimmäinen kaavio kuvaa Pyhäjärvellä tapahtunutta saaliskehitystä viimeisten viiden vuoden aikana. Seuraavan sivun kaaviossa on nähtävissä Näsijärven saaliskehitys. Pyhäjärven vuoden 2014 saalismäärät noudattelevat melko hyvin vuoden 2013 ja varsinkin 2012 määriä, eikä saalismäärissä tapahdu suuria päiväkohtaisia pudotuksia. Selkein pudotus saaliissa tapahtuu lokakuun puolenvälin tienoilla, jo ravustuskauden lopulla. 7

Näsijärven rapusaaliit vuonna 2014 noudattelevat selkeästi edellisvuoden tuloksia. Poikkeuksena on vuosi 2013, jonka saalismäärät ovat huomattavasti korkeampia kuin muiden kuvaajassa näkyvien vuosien. 8

4. Yhteenveto uuden lomakkeen ravustustiedoista Tässä luvussa on esitetty lyhyesti yhteenvetotietoja, joita kerättiin tarkemmalla, vuonna 2012 uudistetulla saalistietolomakkeella. Lomakkeelle tuli kirjata mertojen koentapäivä, pyyntivuorokausien lukumäärä ennen pyydysten koentaa, pyyntilohko, jolta saalis oli saatu sekä pyynnissä olleiden mertojen määrä. Lisäksi lomakkeelle tuli kirjata tieto kokoluokittain rapujen määrästä merroissa ja pyyntilohkolta otettujen rapujen määrä. Näsijärvellä kokoluokat olivat molempien kohtien osalta seuraavat: alle 8 cm, 8-9,9 cm 10-12 cm ja yli 12 cm. Pyhäjärvellä rapujen lukumäärä merroissa ilmoitettiin kokoluokissa alle 8 cm, 8-9,9 cm 10-11,9 cm ja yli 12 cm sekä pyyntilohkolta otettujen rapujen määrä kokoluokissa 11-11,9 cm ja yli 12 cm. Pyhäjärvellä merroissa olleista ravuista 10,9 % oli pituudeltaan alle 8 cm. Pituudeltaan 8-9,9 cm rapuja oli 25,7 % ja 10-12 cm rapuja 28,9 %. Yli 12 cm rapuja oli 34,4 %. Kaikkiaan merroissa oli rapuja 778 kpl. Merroissa olleista ravuista otettiin saaliiksi Pyhäjärvestä 55,1 % (429 kpl). Loput ravut eli 349 kappaletta vapautettiin pyyntialueelle. Pyhäjärvestä otetuista ravuista 37,1 % (159 kpl) oli pituudeltaan 10-12 cm. Loput ravut (270 kpl) olivat pituudeltaan yli 12 cm. Näsijärvellä merroissa olleista ravuista 4,81 % oli pituudeltaan alle 8 cm. 64,21 % ravuista oli pituudeltaan 8-9,9 cm ja 30,32 % oli 10-12 cm. Yli 12 cm rapuja oli vain 0,67 % kaikista merroissa olleista ravuista. Merroissa olleista ravuista otettiin saaliiksi Näsijärvestä 32,4 %. Loput ravut eli 67,6 % vapautettiin takaisin pyyntialueelle. Näsijärvestä otetut ravut jakautuivat kokoluokkiin seuraavasti: alle 8 cm oli 0,79 %, 8-9,9 cm 3,51 %, 10-12 cm noin 93,74 % ja yli 12 cm oli 1,95 % kaikista pyyntialueelta otetuista ravuista. 9