Lausunto 1 (22) Fingridin lausunto Energiaviraston 2. suuntaviivoista ja tärkeimpiä huomioita uudesta valvontamallista 2016-2023
Lausunto 2 (22) Sisällysluettelo 1 Sisältö... 3 2 Selvitys tärkeimmistä huomioista suuntaviivoissa... 3 2.1 Tuottopohja... 3 2.1.1 Verkkokomponenttimuutokset... 3 2.1.2 Omaisuuden ennenaikainen purkaminen... 4 2.1.3 Lunastuksesta luopuminen ja johdon uusimiseen liittyvät lunastukset... 5 2.1.4 Verkkotoimintaan kuulumattomat komponentit... 6 2.1.5 Markkinaintegraatiokannustin... 6 2.1.6 Lisäriskipreemio Venäjän yhteyksille... 7 2.1.7 Tietojärjestelmien arvon huomiointi tuottopohjassa... 8 2.1.8 Keski-iän ja jälleenhankinta-arvon laskeminen... 8 2.1.9 Perusparannuksiin käytettävät investoinnit... 8 2.2 Pääoman keskimääräinen tuottoaste, WACC... 9 2.2.1 Vieraan pääoman koron asettaminen vuosittain... 9 2.2.2 Riskittömän koron määräytyminen... 9 2.2.3 Likvidittömyyspreemio... 10 2.2.4 Päätöksen parametrien päivittäminen viidennelle valvontajaksolle... 10 2.2.5 WACC-mallin parametrien päivitys... 10 2.2.6 Inflaatiokorjaus ja investointikannustin... 11 2.2.7 Beta-kerroin... 11 2.2.8 Fingridin pääomarakenteen huomiointi... 12 2.3 Oikaistu tulos... 12 2.3.1 Rahoitusomaisuuden määrän ja tarpeen arviointi... 12 2.3.2 Suojaustuottojen ja -kustannusten käsittely valvontamallissa... 13 2.3.3 Tehostamiskannustin ja yleinen tehostamistavoite... 13 2.3.4 Oikaistun tuoton siirtyminen seuraavalle kaudelle... 17 2.3.5 Laatukannustin... 17 2.3.6 Pullonkaulatulojen käsittely... 19 2.3.7 Innovaatiokannustin... 20 2.3.8 Ulkomaisiin investointeihin osallistuminen... 21 2.3.9 Investointikannustimen heikkeneminen... 21 3 Pienet huomiot... 22
Lausunto 3 (22) 1 Sisältö Fingrid Oyj kiittää mahdollisuudesta lausua valvontamenetelmien suuntaviivoista. Tämän dokumentti on Fingridin lausunto Energiaviraston 2. suuntaviivoista. Tämä dokumentti on laadittu Energiaviraston lausuntopyynnön (Dnro 313/430/2015) johdosta, jonka liitteenä ovat kantaverkonhaltijan 2. suuntaviivat valvontamenetelmiksi neljännellä 1.1.2016-31.12.2019 ja viidennellä 1.1.2020 31.12.2023 valvontajaksolla (jatkossa suuntaviivat). Dokumentti sisältää tärkeimpiä huomioita uudesta valvontamallista 2016-2023 (jatkossa uusi valvontamalli). Lisäksi dokumentissa viitataan vuonna 2012-2015 käytössä olevaan vahvistuspäätökseen (jatkossa voimassa oleva malli). Viimeiseksi on lisätty Fingridin lausunto tunnusluvuista. Tässä lausunnossa on edelleen toistettu 1. suuntaviivoista annetun lausunnon kohdat, joita ei ole muokattu 2. suuntaviivoihin mennessä. Tämä lausunto on julkinen, mutta osa liitteistä on merkitty salassa pidettäviksi, koska ne sisältävät liikesalaisuuksia. 2 Selvitys tärkeimmistä huomioista suuntaviivoissa 2.1 Tuottopohja 2.1.1 Verkkokomponenttimuutokset Johtokadun yksikkönä tulisi olla hehtaari (ha) Johtokadun yksikkönä tulisi olla hehtaari (ha), eikä kilometri (km), kuten suuntaviivoissa on kirjoitettu (s. 82). Mikäli yksikkö muutetaan, tulisi yksikköhinta arvioida uudelleen. Hehtaari on käytännössä tarkempi mitta, koska eri voimajohtotyypeillä käytetään eri johtokatujen leveyksiä, minkä vuoksi yksi kilometrihinta ei ole yhtä tarkka. Rivi 400 kv sarjakondensaattori tulisi poistaa mallista Selvyyden vuoksi rivi 400 kv sarjakondensaattori (s. 83) tulisi poistaa mallista. Tämä siitä syystä, että ne ovat jo mukana (s. 85) nimellä sarjakompensointi (mikä on sama asia). Fingridin näkemyksen mukaan uudet investoinnit sarjakompensointiin, 400 kv tasasähkökaapeleihin ja 400 kv tasasähköasemiin tulisi olla mahdollista lisätä valvontajakson aikana erillisinä yksiköinä, eli uusina riveinä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, Fingridin näkemyksen mukaan ainoaksi vaihtoehdoksi uusien komponenttien osalta jää niiden lisääminen malliin tasearvossa. Strategiset hankinnat, eli esimerkiksi maa-alueet jotka on tehty tulevaisuuden tarvetta varten tulisi kuulua verkkotoimintaan. Fingridin näkemyksen mukaan strategiset hankinnat, eli esimerkiksi maa-alueet jotka on tehty tulevaisuuden tarvetta varten tulisi kuulua verkkotoimintaan. Suuntaviivoissa
Lausunto 4 (22) esimerkinluonteisesti (2.1. s. 23) on kirjoitettu "Tällaisia [verkkotoimintaan kuulumattomia] ovat esimerkiksi maa-alueet, jotka eivät ole verkkotoiminnan tosiasiallisessa käytössä. Näille erille ei saa lainkaan kohtuullista tuottoa, koska ne eivät ole verkkotoimintaa.". Tämän kohdan perusteella voi tulkita, että tulevaisuutta varten varattuja maa-alueita, kuten asematontteja ei lueta verkkotoimintaan. Kantaverkko joutuu varautumaan tulevaisuuden tarpeisiin 1, eikä voi toimia vain sen hetken tarpeiden pohjalta. Suuntaviivojen lause tulisi muuttaa muotoon "Tällaisia [verkkotoimintaan kuulumattomia] ovat esimerkiksi maa-alueet, jotka eivät ole verkkotoiminnan tosiasiallisessa käytössä tai niille ei ole kehittämisvelvollisuuden mukaista tulevaa käyttötarkoitusta. Näille erille ei saa lainkaan kohtuullista tuottoa, koska ne eivät ole verkkotoimintaa.". 2.1.2 Omaisuuden ennenaikainen purkaminen 2 Fingrid esittää malliin hyväksyttäväksi nykykäyttöarvon suuruisia nopeutettuja poistoja verkko-omaisuudelle, joka joudutaan purkamaan ennenaikaisesti Fingridistä riippumattomista syistä. Syitä ennenaikaiseen purkamiseen ovat ennalta arvaamattomat muutokset markkina-, kulutus- tai asiakastilanteessa. Esimerkiksi tuulivoiman liittäminen on tuonut merkittävää epävarmuutta rakentamisaikatauluihin. Nämä uudet tarpeet ovat syntyneet regulaatio- ja lakimuutosten johdosta. Muuttunut ympäristö on jo johtanut korvausinvestointeihin, minkä johdosta vain muutamia vuosia vanhaa omaisuutta on jo jouduttu romuttamaan. Tarkemmin suurin osa ennenaikaisesti purettavasta omaisuudesta selittyy kahdella syyllä: 1. Kun verkon siirtokykyä on lisättävä rakentamalla uusia johtoja, usein ympäristön kannalta ainoa vaihtoehto on rakentaa uusi johto olemassa olevan paikalle. 2. Kun asema pitää uusia, vanha asema puretaan. Vanhalla asemalla on usein vuosien varrella tehtyjä laajennuksia (mm. uudet johdot ja asiakasliittymät). Myös laajennukset on purettava, vaikka niillä olisi jäljellä teknistä käyttöikää. Näissä tapauksessa Fingrid menettää suuntaviivojen esityksen mukaan (Luku 2) sekä investointien tuoton että sijoitetun omaisuuden, minkä lisäksi Fingridin tulee investoida uuteen käyttöomaisuuteen. Nykyinen malli siis kannustaisi jättämään tarpeettoman verkko-omaisuuden paikoilleen, mikä ei ole järkevää ympäristö-, käyttövarmuus-, tehokkuus- ja turvallisuussyistä. Näin Fingrid ei olekaan toiminut, vaan se on kantanut tappiot alas kirjatusta omaisuudesta. Tarkemmin erilaisia tilanteita ja argumentteja on käsitelty Fingridin selvityksessä Valvontamallin kehityskohteita verkkoinvestointien näkökulmasta 3. Ongelman korjaukseksi ehdotetut nopeutetut poistot on asetettava nykykäyttöarvon suuruiseksi ja vähennettävä oikaistusta tuloksesta. Kohtuulliseksi Fingridin esityksen tekee se, ettei Fingrid saisi puretulle omaisuudelle ylimääräistä tuottoa, vaan ainoastaan kohtuullisen tuoton sijoitetulle pääomalle. Fingridin esittämä malli on ajatukseltaan sama, 1 Fingridillä on lain mukainen kehittämisvelvollisuus SML 19. 2 Ei muutoksia verrattuna Fingridin lausuntoon 14.4.2014. 3 Valvontamallin kehityskohteita verkkoinvestointien näkökulmasta, Fingrid, 26.11.2014. EI JULKINEN, SISÄLTÄÄ LIIKETOIMINTASALAISUUKSIA.
Lausunto 5 (22) kuin jakeluverkoille jo käyttöönotettu toimitusvarmuuskannustin ja myös siksi ehdotus voidaan todeta käytännössä toteutuskelpoiseksi. Kuten toimitusvarmuuskannustinta, myös Fingridille ehdotettavaa korvausta perustellaan vahvasti lakiin ja sääntelyyn perustuvilla syillä. Käsittely on siis tasapuolinen, sillä sama malli on käytössä jakeluverkkopuolella samoista syistä. Nopeutetut poistot on käsiteltävä yksittäistapauksina Energiaviraston toimesta. Ettei työmäärä kasvaisi liian suureksi, Fingrid esittää, että esitettävän hankkeen häviävän omaisuuden nykykäyttöarvon euromääräiseksi rajaksi voidaan asettaa esimerkiksi 0,5 milj.. 2.1.3 Lunastuksesta luopuminen ja johdon uusimiseen liittyvät lunastukset Fingrid esittää, että maa-alan lunastuksesta luopuminen korvataan valvontamallissa vähentämällä sen nykykäyttöarvo oikaistusta tuloksesta. Fingrid saa suuntaviivoissa (Luku 2 ja s. 78-79) maa-alalle sallitun tuoton nykykäyttöarvolle, mutta ei sallittuja poistoja. Fingrid maksaa maa-alan lunastuksesta investoinniksi verrattavan korvauksen 4, mutta ei saa korvausta takaisin luopuessaan lunastuksesta. Näin ollen lunastuksista luovuttaessa yhtiö menettää sijoitetun pääoman. Fingrid esittää, että tämä selkeä ongelmakohta korjataan valvontamallissa vähentämällä maa-alan nykykäyttöarvo oikaistusta tuloksesta, kun lunastuksesta luovutaan. Tällä tavalla sijoitettu pääoma saadaan takaisin, kun lunastuksesta luovutaan. Näin myöskään tarpeettomaksi jääneitä johtokatuja ei kannusteta varaamaan turhaan. 5 Fingrid esittää, että johdon uusimiseen liittyvät lunastukset tulisi ottaa huomioon valvontamallissa kuluna, että investoinnille saataisiin kohtuullinen tuotto Fingrid esittää, että johdon uusimiseen liittyvät lunastukset tulisi ottaa huomioon valvontamallissa kuluna, että pääomalle saataisiin kohtuullinen tuotto. Johtoalueen uusimiseen liittyvät lunastukset ovat kirjanpidossa investointeja, koska niillä on ikuinen käyttöoikeus. Kuitenkin Fingrid menettää uudelleen lunastamisessa pääoman, koska johtokadun uusiminen ei lisää johtokatujen määrää valvontamallissa. Kun vanha 110 kv johto korvataan uudella 110 kv johdolla, ei johtoalue levene. Lunastustarve aiheutuu pylväspaikkojen muutoksista, uusista peltopylväspaikoista ja koska uudet pylväspaikat aiheuttamasta muutoksesta maisemassa. Tällä ei ole merkitystä silloin, kun johto on syrjäisillä metsäseuduilla, mutta kun johto uusitaan seudulla, jossa yhdyskuntarakenne on tiheää, johdon ulkonäöllä on merkitystä. Esimerkkinä Tikinmaa-Multisilta 110 kv: johto uusittiin vanhan paikalle, olivat korvaukset 1000 euroa / ha. Johto kulki monin paikoin asuttujen alueiden keskellä. Karkeasti sijainnista riippuen kilometrikustannukset voivat vaihdelle 800 eurosta jopa 1200 euroon. 4 Maanomistajille maksettavan lunastuskorvauksen suuruuden määrittelee ja päättää lunastustoimikunta, jota johtaa maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva toimitusinsinööri. http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/hankkeen%20vaiheet/lunastus/sivut/default.aspx 5 Suuntaviivoissa muutos tulisi tehdä kohtaan s.77 taulukko 8, johon lisätään "+ Maa-alan lunastuksesta luopuminen". Tähän erään kirjataan lunastetun alueen kustannukset yksikköhinnan mukaisesti.
Lausunto 6 (22) Kun uusi johto rakennetaan vanhan tilalle, korvausarvioinnissa selvitetään, aiheuttaako se jotenkin lisähaittaa entiseen tilanteeseen verrattuna. Jos 110 KV johdon tilalle rakennetaan 400+110 kv, on se suuri muutos, sillä johtoalue levenee, pylväät ovat esteettisesti huomattavasti hallitsevampia ja pylväspaikat muuttuvat. Tällöin kovaukset ovat suuruusluokkaa 1000-1400 / ha. 2.1.4 Verkkotoimintaan kuulumattomat komponentit 6 Fingrid esittää, että sähkönkäyttöpaikka rinnastettaisiin tuotantolaitoksen tai tuotantolaitosten kanssa sähköverkko-omaisuutta laskettaessa. Kantaverkkoa koskeva poikkeus luvussa 2.1 kohdassa Verkkotoimintaan kuulumattomat komponentit (s. 24) on, että oikaistuun sähköverkko-omaisuuteen voidaan laskea mukaan tuotantolaitosta palveleva verkonosa, jos se täyttää suuntaviivoissa mainitut neljä ehtoa. Fingridin näkemyksen mukaan vastaava tilanne voi esiintyä myös sähkönkäyttöpaikkaa palvelevassa verkonosassa. 2.1.5 Markkinaintegraatiokannustin 7 Fingrid esittää markkinaintegraatiokannustimen lisäämistä malliin ja, että sen suuruus olisi nykyisille ja tuleville rajayhteyksille ETA-maihin 2,0 % -yksikön korotus sallittuun tuottotasoon. Tämä toteutettaisiin mallissa siten, että laskettaessa verkko-omaisuutta lisätään kyseisten yhteyksien nykykäyttöarvoon 2,0 %, mikä lisää oikean määrän sallittua tuottoa. Tämän lisäksi EY-asetuksen mukaisten vuorokausi- ja päivänsisäisten markkinoiden markkinapaikkojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen kohdistuvat kustannukset esitetään määritettäväksi tehokkuuskannustinta laskettaessa kuuluvaksi ei-kontrolloitaviin kustannuksiin. Fingrid pitää kohtuullisena sitä, että suurempi preemio maksetaan ainoastaan verkon osalle, jonka ainoana tarkoituksena on siirtää sähköä EU/ETA-maihin rajayhteyden yli. Markkinaintegraatiokannustimen asettamisen perusteena on EU-direktiivi 8 jonka mukaan on varmistettava, että siirto- ja jakeluverkonhaltijoille annetaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä asianmukaisia kannustimia edistää markkinoiden yhdentymistä. Tämä kannustin on mukana valvontalain 10 :n 2 momentin kohdassa 4 9. Vaikka valvontalain (590/2013) mukaan Energiavirasto voi ottaa käyttöön markkina-integraatiokannustimen, niin Energiaviraston tulee perustella miksi muut kohdassa 4 mainitut kannustimet ovat 6 Ei muutoksia verrattuna Fingridin lausuntoon 14.4.2014. 7 Ei muutoksia verrattuna Fingridin lausuntoon 14.4.2014. 8 Direktiivi 2009/72/EY, Art 37.8 9 valvontalain 10 :n 2 momentin kohta 4: Hinnoittelussa noudatettavien menetelmien vahvistamista koskevassa päätöksessä voidaan määrätä::... 4) verkkotoiminnan tehostamiseen, markkinoiden yhdentymisen edistämiseen, verkon varmuuden parantamiseen sekä näihin liittyvän tutkimustoiminnan edistämiseen ja verkon kehittämiseen kannustavista tavoitteista ja niiden määrittämistavasta sekä menetelmistä, joilla tavoitteita sovelletaan hinnoittelussa.
Lausunto 7 (22) osa valvontamallia ja kohdassa 4 mainituista kannustimista ainoastaan markkinaintegraatiokannustinta ei ole otettu mukaan valvontamalliin. Fingridin toimeksiannosta aihetta on selvittänyt Gaia 10. Selvityksessä käsitellään erilaisia kannustinvaihtoehtoja. Kokonaisuuden kannalta hyödyllisin kannustin Fingridin mielestä on WACC -kannustin, jota on käytetty myös eri Euroopan maissa. Fingrid on edellä esittänyt, kuinka kannustin tehtäisiin mallissa nykykäyttöarvoon siten, että mallin kokonaisuutta ei muutoin tarvitse muuttaa. 2.1.6 Lisäriskipreemio Venäjän yhteyksille Fingridin tulee saada lisäriskipreemio verkon osille, joiden erityispiirteenä muihin osiin verrattuna on täydellinen riippuvuus yhdestä kumppanista, johon liittyy lisäksi kehittyneitä talouksia suurempi poliittinen riski. Tämä toteutettaisiin mallissa siten, että laskettaessa verkko-omaisuutta lisätään kyseisten yhteyksien nykykäyttöarvoa lisäriskipreemiota 1,7 % vastaava lisäriskipreemiokerroin, mikä lisäisi oikean määrän sallittua tuottoa. Vastaavaa perustelua on käytetty määriteltäessä maakaasuverkkotoiminnan lisäriskipreemiota 12 koko maakaasuverkolle. Käytännössä tämä tarkoittaa lisäriskipreemiota sille verkon osalle, jonka ainoana tarkoituksena on siirtää sähköä Venäjän rajayhteyden yli, eli n. 140 km (90km+2*25km) 400 kv voimajohtoa. Fingrid pitää kohtuullisena sitä, että suurempi preemio maksetaan ainoastaan tälle verkon osalle, ja on edellä esittänyt, kuinka tämä tehtäisiin mallissa lisäämällä nykykäyttöarvoa, ilman että mallin kokonaisuutta tarvitsee muuttaa. Esimerkkinä riskitason nousun realisoitumisesta Fingrid mainitsee Suomen ja Venäjän välisen sähkökaupan ja siitä aiheutuneen sähkön siirron Venäjältä Suomeen, jonka vaihtelu on kasvanut syksystä 2011 lähtien. Aiemmin tuonti Venäjältä on pysytellyt melko vakiona (maksimituonti) rajayhteyksien huoltokeskeytyksiä lukuun ottamatta. Syksystä 2011 lähtien tuntikohtaiset siirrot ovat vaihdelleet 0 ja 1400 MW (maksimituonti) välillä ja näköpiirissä on että tämä vaihtelu tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi tällainen vaihtelu lisää rajajohtoinvestointeihin kohdistuvaa riskiä. Lisäriskipreemiokerroin NKA:lle lasketaan taaksepäin sallitusta tuotosta, jotta kertoimella lisätty NKA vastaa samaa lisäriskipreemiota sallitussa tuotossa. Kerrointä käytetään, koska toisin kuin maakaasun jakeluverkossa, vain osalle omaisuutta sallittaisiin lisäriskipreemio. Lisäriskipreemiokerroin LPRK lasketaan kaavalla kantaverkon lisäriskipreemiosta LRP k = 1,7%: = ( + ) + + (1 ) + ( ) + + (1 ) + 10 Selvitys edellytyksistä sisällyttää markkinaintegraatiokannustin osaksi sähkön kantaverkkotoiminnan valvontamenetelmää, Gaia, 17.10.2014 12 Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle, EY 10.10.2014
Lausunto 8 (22) Kaavassa muiden termien sisältö vastaa suuntaviivoissa käytettyjä sisältöjä. 2.1.7 Tietojärjestelmien arvon huomiointi tuottopohjassa 13 Fingridin näkökulmasta suuntaviivoissa esitetty tapa käsitellä verkkotoiminnan tietojärjestelmät ja viestiverkot tasearvon perusteella on oikean suuntainen voimassa olevaan malliin verrattuna. Valvontamallissa tulisi ottaa paremmin huomioon tietojärjestelmien tietopääoman arvo, joka on yhtiön omaisuutta. Toivomme, että tämä voidaan ottaa huomioon valvontamallissa tulevaisuudessa. 2.1.8 Keski-iän ja jälleenhankinta-arvon laskeminen 14 Fingridin näkemyksen mukaan muutokset luvussa 2.1 kohdassa keski-iät ovat oikean suuntaisia, kun huomioidaan sekä verkko-omaisuuden ilmoittaminen vuoden lopussa että iän ilmoittaminen käyttäen lähtökohtaisesti komponentin todellista ikää eli, tai mikäli tämä ei ole tiedossa, käytetään ikää 0,5 vuotta. Fingridin näkemyksen mukaan suuntaviivojen komponenttien huomiointi keski-iässä ja jälleenhankinta-arvossa niiden ylitettyä teknisen käyttöiän, on oikean suuntaisesti määritetty. Fingridin näkemyksen mukaan mallista todellisen käyttöiän loppuvuosina saatava hyöty on kohtuullinen ja kannustaa jatkamaan komponenttien käyttöä, kun se on teknisesti ja taloudellisesti kokonaisuuden kannalta hyödyllistä. Valvontamallin muuttaminen tältä osin olisi kannustanut ennenaikaisiin investointeihin ja toisaalta vähentämään perusparannusinvestointeja ja kunnossapitoa. Näin toimittaessa myös kantaverkon siirtohinnat asiakkaille voisivat nousta. 2.1.9 Perusparannuksiin käytettävät investoinnit 15 Fingridin tulkinnan mukaan perusparannuksiin käytettävät investoinnit on otettu oikean suuntaisesti huomioon suuntaviivoissa kohdassa 2.2 Sähköverkon hyödykkeisiin kirjattu muu omaisuus (s. 28). Fingridin tulkinnan mukaan perusparannukset voidaan kirjata tähän erään, minkä jälkeen perusparannukset otetaan huomioon verkkotoimintaan sitoutuneessa oikaistussa omaisuudessa taseen mukaisessa arvossaan. Kohtuullisena poistotasona niille sallitaan eriytettyyn tuloslaskelmaan perustuva suunnitelman mukainen poisto. Mikäli perusparannuksia ei saisi kirjata tähän erään, ei Fingrid saisi perusparannuksiin käytettyä pääomaa takaisin, mikä nähdään ongelmallisena. 13 Ei merkittäviä muutoksia verrattuna Fingridin lausuntoon 14.4.2014. 14 Ei muutoksia verrattuna Fingridin lausuntoon 14.4.2014. 15 Ei merkittäviä muutoksia verrattuna Fingridin lausuntoon 14.4.2014.
Lausunto 9 (22) 2.2 Pääoman keskimääräinen tuottoaste, WACC 2.2.1 Vieraan pääoman koron asettaminen vuosittain 16 Fingridin näkemyksen mukaan suuntaviivoissa esitetty malli Vieraan pääoman koron päivittämiseksi on oikean suuntainen. Vieraan pääoman koron asettamiseksi laadittu kaava vaatii tarkennuksia. Kohtaan "...Saksan valtion 10 vuoden joukkovelkakirjan kuukausinoteerauksien keskiarvolla ajanjaksolta kesäkuu 2009 toukokuu 2019." voisi lisätä selvennykseksi sanan keskikurssi, jolloin lause olisi "...Saksan valtion 10 vuoden joukkovelkakirjan keskikurssin kuukausinoteerauksien keskiarvolla ajanjaksolta kesäkuu 2009 toukokuu 2019.". Kohdassa "...kymmenen vuoden juoksuajan velkakirjojen tuotoista koostuvan indeksin keskiarvo ajanjaksolta kesäkuu 2009 toukokuu 2019..." puuttuu oletettavasti sana "kuukausinoteerauksien", jolloin lause korjattuna olisi "...kymmenen vuoden juoksuajan velkakirjojen tuotoista koostuvan indeksin kuukausinoteerauksien keskiarvo ajanjaksolta kesäkuu 2009 toukokuu 2019...". Päivädatasta puuttuu myös määrittely onko käytetty pelkkiä (suomen?) kaupankäyntipäiviä, kaikkia noteerauksia, arkipäiviä vai 7 noteerausta viikossa. Tarkoitetaanko "Saksan valtion 10 vuoden joukkovelkakirjan kuukausinoteerauksien keskiarvolla" kuukauden viimeisen päivän noteeraus vai kuukauden keskiarvoa, jolloin laskettaisiin kuukauden keskiarvoista keskiarvo? Bloombergin A -luottoluokituksen omaavien eurooppalaisten sähkö-, kaasu-, vesihuoltoym. yhtiöidenkymmenen vuoden juoksuajan velkakirjojen indeksin Kesäkuun 2009 keskiarvon laskenta on ongelmallinen, koska ko. indeksiä on alettu laskemaan 18.6.2009, eli koko kesäkuulta ei ole dataa. Vaikutus tällä on kuitenkin pieni. Fingrid esittää, että vieraan pääoman koron arvo päivitetään vuosittain mallin antaman tuloksen perusteella. Päivittämällä korkoa vuosittain se seuraa paremmin todellista korkoa ja sen kehittymistä voidaan ennustaa ja arvioida. 2.2.2 Riskittömän koron määräytyminen Fingridin näkemyksen mukaan uusi suuntaviivoissa ehdotettu riskittömän koron määrittelymekanismi valita suurempi joko kymmenen vuoden keskiarvosta tai yhden vuoden keskiarvosta on oikean suuntainen. Lyhyellä tähtäimellä riskittömän koron 16 Ei muutoksia verrattuna Fingridin kuulemistilaisuuksien yhteenvetoon 15.12.2014. EI JULKINEN, SISÄLTÄÄ LIIKETOIMINTASALAISUUKSIA.
Lausunto 10 (22) määrittely johtaa sitoutuneen pääoman tason korjaukseen kestävälle tasolle, mutta määrittely on kuitenkin markkinaperusteinen. Tulee muistaa, että ongelma ei ole valtiolainojen alhainen korkotaso vaan rakenteellinen muutos, jossa verkonhaltijat maksavat pääomistaan merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin suhteessa valtiolainoihin. Valtiolainojen korkotason lasku ei heijastu suoraan verkonhaltijan pääomakuluihin, jotka usein osittain käyttävät kiinteitä korkoja rahoituksen suojaamiseen. Mikäli Suomen valtion 10 vuoden obligaation korkotaso pysyy matalana vielä 3-4 vuotta, johtaa uusikin malli tuottotasoon, jolla verkonhaltijat eivät pysty hankkimaan rahoitusta investoinneille. Tästä syystä on myös tärkeää tarkastella kriittisesti muitakin WACC -parametreja, jotka kuvaavat muutosta riskien hinnoittelussa. Lisäksi tulisi huomioida, että myös muiden parametrien muuttuminen on nykyisessä tilanteessa erityisen todennäköistä, minkä vuoksi parametreja tulisi päivittää vuosittain. Fingrid huomauttaa, että riskittömän koron määrittämisessä olisi hyvä käyttää nykyistä pidemmän ajan päähän ulottuvaa korkokantaa. Tällä periaatteella huomioitaisiin paremmin kantaverkon pitkän aikavälin investoinnit. 2.2.3 Likvidittömyyspreemio 17 Fingrid esittää, että likvidittömyyspreemio nostetaan tuoreimpien tutkimusten mukaisesti tasolle, joka on 1,0%. Näitä tuoreita tutkimuksia ovat EY 18 (0,5-1%) ja Fingridin teettämä selvitys 19 (yli 1%). 2.2.4 Päätöksen parametrien päivittäminen viidennelle valvontajaksolle Fingrid esittää, että parametrien päivitys viidennelle valvontajaksolle tulee olla valvottavan kannalta selkeää. Fingridin näkemyksen mukaan parametrien päivityksen viidennelle valvontajaksolle tulee valvottavan kannalta olla selkeää ja yksiselitteistä. Tämä tarkoittaa joko sitä, että parametrien asettamiseen tulee olla mahdollisuus vaikuttaa ja tehdystä päätöksestä tulee olla mahdollisuus tarvittaessa valittaa, tai sitä, että parametreihin tehtävät muutokset on määritetty niin selkeästi, ettei niihin jää tulkinnanvaraa. 2.2.5 WACC-mallin parametrien päivitys 20 Fingrid esittää, että WACC-mallin parametreja vieraan pääoman preemio, pääomasuhde, veroprosentti ja riskitön korko tulisi päivittää vuosittain. 17 Ei muutoksia verrattuna Fingridin lausuntoon 14.4.2014. 18 Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle, EY 10.10.2014 19 14.8.2014, WACC-mallin parametrien analysointi uutta regulaatiomallia varten, PCA, 2014, s. 9. 20 Ei muutoksia verrattuna Fingridin lausuntoon 14.4.2014.
Lausunto 11 (22) Fingrid esittää, että WACC-mallin parametreja markkinariskipreemio, beta ja likvidittömyyspreemio tulee tarkastella jakson puolivälissä, 2020 alkavalle valvontajaksolle. Tällöin valvottavalle yhtiölle tulee vähiten riskiä markkinoiden odottamattomista muutoksista ja sijoitetulle pääomalle saatava tuotto seuraa markkinoilta saatavaa tuottotasoa. Vieraan pääoman preemion osalta mm. EY 21 ja Kallunki 22 ovat esittäneet, että se tulee päivittää vuosittain. 2.2.6 Inflaatiokorjaus ja investointikannustin Fingrid esittää, että investointikannustimen indeksointi markkina-arvoon tulee suorittaa vuosittain, eikä kahdeksan vuoden välein kuten suuntaviivoissa on esitetty. Vaihtoehtoisena tapana investointikannustimen indeksointi markkina-arvoon tulee suorittaa vähintään neljän vuoden välein, eikä kahdeksan vuoden välein kuten suuntaviivoissa on esitetty. Fingridin näkemyksen mukaan pääoman keskimääräinen tuottoasteen laskenta ilman nykyisin voimassa olevan mallin mukaista inflaatiokorjausta on oikean suuntainen. Fingridin näkemyksen mukaan, investointikannustimen indeksointi markkina-arvoon tulee suorittaa vuosittain, eikä kahdeksan vuoden välein kuten suuntaviivoissa on esitetty. Edellä esitetty lisäys on välttämätön, jotta vahvistuspäätös olisi linjassa sähkömarkkinalain periaatteiden kanssa. Hallituksen esityksen (HE 20/2013) mukaan (Verkkopalvelujen) hinnoittelun kohtuullisuuden valvonta perustuisi yritysten sähköverkko-omaisuuden todelliseen käyttöarvoon, joka kuvaa yrityskohtaista markkinaarvoa. Tämä näkemys on Fingridin aiemman näkemyksen mukainen ja Fingrid on jo laajasti perustellut tätä käytäntöä aikaisemmissa lausunnoissaan ja kuulemistilaisuuksissa. Indeksointi neljän tai kahdeksan vuoden välein on vaikeaselkoinen ja epävarmuutta aiheuttava tapa, koska se aiheuttaa hyppyjä omaisuuden arvossa ja omaisuuden arvo poikkeaa markkina-arvosta yhä enemmän valvontajakson aikana. Ensisijaisesti Fingrid esittää, että päivitys tehtäisiin vuosittain selvityksen perusteella. Fingrid voi tarvittaessa laatia selvityksestä seikkaperäisen kuvauksen. 2.2.7 Beta-kerroin Fingrid esittää, että beta kerroin asetetaan kantaverkkoyhtiön osalta arvoon 0,45. 21 Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle, EY 10.10.2014, s. 35 22 Lausunto Energiamarkkinaviraston käyttämästä sähköverkkotoiminnan valvontamallista, Kallunki 29.4.2011
Lausunto 12 (22) Fingridin näkemyksen mukaan, ensimmäisten suuntaviivojen ehdotus nostaa kantaverkkoyhtiön beta arvoon 0,45 on oikean suuntainen. Kantaverkkotoiminnan betan ei tule poiketa olennaisesti sähkön jakeluverkkotoiminnasta tai kaasunsiirtotoiminnasta. Energiavirasto on käyttänyt suuntaviivoja laatiessaan EY:n laatimaa selvitystä 23, missä on ehdotettu, että beta-kertoimen tasoa muutetaan kantaverkolle tasoon 0,35. Beta-kerrointa on haastavaa analysoida kantaverkkoyhtiöille perinteisin keinoin. Ongelma EY:n selvityksessä on vertailuryhmän pienuus: aineistossa käytetty osin vain 2 yhtiön ja osin 4 yhtiön betaa, koska selitysasteet jäävät osalla yhtiöissä hyvin matalaksi. Siten laajemman vertailuryhmän käyttö betan määrittämiseksi on edelleen perustelua, mikä johtaisi käytännössä siihen, että vertailuryhmäksi otetaan saman toimialan muita yhtiöitä. 2.2.8 Fingridin pääomarakenteen huomiointi Fingridin näkemyksen mukaan muutos pääomarakenteen suhteessa on oikean suuntainen. 2.3 Oikaistu tulos 2.3.1 Rahoitusomaisuuden määrän ja tarpeen arviointi 24 Fingrid esittää, että yhtiön likviditeetin kustannukset hyvitetään valvontamallissa täysimääräisesti, ts. rahoitusomaisuudelle hyvitetään vuosittainen vieraan pääoman kustannus ja sitoville lainalupauksille hyvitetään näiden toteutunut vuosittainen kustannus (ts. järjestelypalkkiot ja sitoutumispalkkiot) Fingridin luottoluokittajat katsovat yhtiön likviditeetin koostuvan rahoitusomaisuudesta ja sitovista lainalupauksista (esim. valmiusluotto). Fingridin luottoluokittaja edellyttää yhtiön likviditeetin ja mukautetun liiketoiminnan rahavirran, Funds From Operations (FFO) olevan vähintään 1,1 x suhteessa seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyviin lainoihin, investointeihin ja osingon maksuihin sekä käyttöpääoman muutokseen luottoluokituksen nykytasolla Fingrid esittää, että likviditeetti lasketaan kertoimen [1,1] mukaisesti kulloisenkin vuoden toteutuneiden rahavirtojen, investointien, osingon maksujen ja erääntyneiden lainojen sekä ko. vuoden sitovien luottolupausten perusteella. Näiden toteutuneiden lukujen pohjalta voidaan määritellä tarvittava rahoitusomaisuuden määrä. Esim. 2014 vuoden osalta likviditeettilaskelma olisi: 1,1 = (tarvittava rahoitusomaisuus + valmiusluotto 2014 + FFO 2014+ positiivinen käyttöpääoman muutos 2014) / (investoinnit 2014 + maksetut osingot 2014 + lyhytaikaiset lainat 1.1.2014 + negatiivinen käyttöpääoman muutos 2014) eli tästä johdettuna tarvittava rahoitusomaisuus = 1,1x (investoinnit 2014 + maksetut osingot 2014 + lyhytaikaiset lainat 1.1.2014+ negatiivinen käyttöpääoman muutos) - (valmiusluotto 2014 + FFO 2014+ positiivinen käyttöpääoman muutos) 23 Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle, EY 10.10.2014 24 Ei muutoksia verrattuna Fingridin lausuntoon 14.4.2014.
Lausunto 13 (22) Fingrid esittää, että valvontamallissa määritellään tarvittava likviditeetti, joka koostuu sitovista lainalupauksista (esim. yhtiön valmiusluotto) ja rahoitusomaisuudesta Fingridin arvioitu rahoitusomaisuuden tarve on suuntaviivoissa alimitoitettu sen ollessa ainoastaan 10% liikevaihdosta. Tämä tarkoittaa 2013 liikevaihdolla n. 63,0 miljoonan euroa. Fingridin likviditeetin määrä vuonna 2014 oli n. 420 miljoonaa, sisältäen yhtiön valmiusluoton 250 miljoonaa. Fingridin näkemyksen mukaan ei ole kohtuullista, että rahoitusomaisuuden tarve arvioidaan erittäin alhaiseksi, eikä huomioida lainkaan käytännön ja todellisuuden vaatimusta rahoitusomaisuuden määrälle kantaverkkoliiketoiminnassa. Likviditeettitarpeen käyttö laskennassa perustuu siihen, että Fingridin korkea luottoluokitus pohjautuu merkittävältä osaltaan yhtiön maksuvalmiuteen, jota rahoitusomaisuuden määrä tukee. Voimassa olevassa mallissa vieraan pääoman alhaista preemiota perustellaan Fingridin luottoluokituksella ja sen tuomalla alemmalla korkotasolla (esim. EY 25 ). Vieraan pääoman korko ja rahoituspääoman määrä ovat siis näin sekä todellisuudessa, että mallissa sidottu yhteen mm. luottoluokittajien likviditeettivaateen vuoksi. Tästä syystä on perusteltua, että sama vaatimus otetaan huomioon myös laskettaessa rahoitusomaisuuden tarvetta. Fingrid esittää toissijaisesti, että mikäli em. malli on EV:n kannalta käytännössä liian työläs valvottava, rahoitusomaisuuden määräksi asetetaan 20% liikevaihdosta. 2.3.2 Suojaustuottojen ja -kustannusten käsittely valvontamallissa Suojaustuottojen laskennan poistaminen suuntaviivoista on Fingridin näkemyksen mukaan oikean suuntainen toimenpide, koska laskenta ei ollut kokonaisuuden kannalta toimiva. 26 Fingridin näkemyksen mukaan suojaustuottojen ja -kustannusten korjauksen mallissa tulisi sisältää vain suojauskustannukset (esim. optiopreemiot), eikä kohde-etuuden mukaan muuttuvaa erää. Fingrid toivoo, että mallia voidaan tulevaisuudessa kehittää tämän näkemyksen suuntaisesti. 2.3.3 Tehostamiskannustin ja yleinen tehostamistavoite Fingridin näkemyksen mukaan Tehostamiskustannusten vertailutason laskentaa on muutettu suuntaviivoissa oikeaan suuntaan mm. inflaatiokäsittelyn osalta. Fingrid esittää, että kantaverkonhaltijan tehostamiskannustimen tulisi vastata suuruudeltaan enintään kolmea prosenttia verkonhaltijan kyseisen vuoden kohtuullisesta tuotosta. 25 Kohtuullisen tuottoasteen määrittäminen sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle, EY 10.10.2014, s. 27 26 Fingrid on perustellut tarvetta Suojaustuottojen laskennan poistamiseksi lausunnossaan 14.4.2014.
Lausunto 14 (22) Fingrid esittää, että kantaverkonhaltijan tehostamiskannustimessa tulisi säilyttää ns. kannustinkerroin (0,5), mikä tarkoittaa, että ylityksestä tai alituksesta tuleva hyöty tai haitta jaetaan tasan kantaverkonhaltijan ja sen asiakkaiden välillä. Fingridin ensisijaiset taloudelliset tavoitteet ovat edullinen hinnoittelu, kustannustehokkuus ja omistaja-arvon luominen. Tehokkaalla toiminnalla yhtiö viittaa tehokkaan toimintamallin ja toimintatapojen varmistamiseen sekä laadukkaan ja riittävän informaation tuottamisen päätöksentekoon. Yhtiö huomioi investointeja suunnitellessa yritystaloudelliset vaatimukset. Yhtiön toimintamallin tehokkuuden osoituksena on mm. PAS55-laatusertifikaatti sekä ensiluokkainen menestys kansainvälisissä toimialan yhtiöitä mittaavissa vertailututkimuksissa (esim. e3grid, ITAMS ja ITOMS) useiden vuosien ajan. Energiavirasto on Fingridin näkökulmasta tehnyt perusteettoman muutoksen, kun se on kasvattanut maksimirangaistusta kolmesta (3%) viiteen (5%) prosenttiin sallitusta tuotosta. Fingrid ei voi kommentoida korotuksen perusteita, koska perusteluita ei ole esitetty suuntaviivoissa tai kuulemistilaisuuksissa. Tästä syystä Fingrid esittää, että kantaverkonhaltijan tehostamiskannustimen tulee jatkossakin vastata suuruudeltaan enintään kolmea prosenttia (3%) verkonhaltijan kyseisen vuoden kohtuullisesta tuotosta. Fingrid on tehnyt suuntaviivojen perusteella laskelman 2012-2014 toteutuneilla kohtuullisilla kustannuksilla, jossa tehostamiskannustin on laskettu uusien suuntaviivojen menetelmällä. Fingridin laskelman mukaan rangaistus olisi ollut uudessa mallissa 6 kertaa suurempi, kuin voimassa olevan mallin mukainen 28. Huomioiden, että toteutunut rangaistus on lähes kaksi miljoona euroa, olisi suuntaviivojen mukainen rangaistus kolmelta vuodelta yli kymmenen miljoonaa euroa. Fingridin näkökulmasta suuntaviivojen malli ei anna tilaa kustannusten perustellulle kasvulle ja vaihtelulle, minkä vuoksi sen rankaiseva vaikutus on kohtuuton. Moninkertainen rangaistus seuraa siitä huolimatta, että suuntaviivoissa sallitaan, että kustannuksia lisätään 2% vuosittain uusien tehtävien johdosta, mikä on saman suuruinen kuin yleinen tehostamistavoite. On huomattava, että tämän erän on ajateltu kattavan suuntaviivojen mukaan ainoastaan tiedossa olevia muutoksia, muttei tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia. Fingrid esittää, että Fingridin tulee pystyä lisäämään myös valvontakauden aikana tehokkuuskannustimen ei-kontrolloimattomiin kustannuksiin eriä, jotka ovat perustellusti ei-kontrolloimattomia. On ymmärrettävää, ettei mallissa voida siirtyä täysin kontrolloitavien kustannusten määrittelemään, mutta ei kontrolloitavia eriä on kuitenkin pystyttävä muuttamaan toimintaympäristön muutoksien johdosta. Kantaverkkotoiminnan erityispiirre on viimevuosina ollut, että sen kustannukset kasvavat erityisesti uusien tehtävien ja toimintaan kohdistuvien ulkoisten sekä yllättävien muutosten johdosta. Nämä tehtävät ja kustannukset eivät ole olleet tiedossa ennen voimassa olevan mallin laadintaa. Fingrid on viestinyt näistä kustannuksista Energiavirastolle vuosittain neuvottelumenettelyssä 3. valvontajakson aikana vuosina 2012-2015, mutta niitä ei ole ainakaan vielä huomioitu tavoitetasoa asetettaessa. Valvontamallin tehokkuuskannustin pohjautuu malliin, jossa kustannuksia on seurattu vuosittain neuvottelumenettelyssä. Tämän lisäksi tarkoituksena on tarkastella tarkemmin 28 Fingridin laatima laskelma tehostamiskannustimen vaikutuksesta, 31.8.2015. EI JULKINEN, SISÄLTÄÄ LIIKETOIMINTASALAISUUKSIA.
Lausunto 15 (22) mitä kustannuksia tulisi jättää pois tai lisätä malliin. 29 Neuvottelumenettelyn alkuperäinen ajatus on ollut huomioida tehokkuusmittarin heikkoudet kustannusten ennustamisessa. Neuvottelumenettelyn poistaminen suuntaviivoista heikentää edelleen Fingridin asemaa valvonnassa. Laki-, säännös-, valvonta- ja muista erityisistä syystä aiheutuvat kustannukset tulisi huomioida omana kohtanaan kontrolloimattomissa kustannuksissa. Uusia tehtäviä ovat mm. pohjoismaisten tasemarkkinoiden kehittäminen, uuden sähkömarkkinalain ja eurooppalaisten verkkosääntöjen vaatimat muutokset sekä näiden tehtävien kehittämiskustannukset. Osa uusista tehtävistä ja vastuista on määrätty Fingridille laissa 30, minkä takia yhtiön on kehitettävä ja varmennettava toimintaansa yhä enemmän. Kustannuksia ovat aiheuttaneet mm. tietoturvaan kohdistuvat tarpeet ja yhteiskunnan yhä suurempi riippuvuus sähköjärjestelmästä. Näiden muutosten aiheuttamia kustannuslisäyksiä on mahdotonta mitata tuotoksin verkkovolyymin muutoksessa, koska uusien tehtävien ja ulkoisten muutostekijöiden aiheuttamaa tuotosta ei voida verrata vanhoihin tuotoksiin. Fingrid esittää, että tehokkuuskannustimeen tulisi huomioidaan vain kustannukset (eli panokset), joiden tuotoksia voidaan kohtuullisella tarkkuudella mitata. Fingrid esittää, että kantaverkonhaltijan tehostamiskannustimessa säilytetään mahdollisuus vuosittaiseen vaihteluväliin vähintään +/-5 %, ilman että tästä aiheutuu rangaistusta tai palkitsemista. Suuntaviivoissa Energiavirasto ei esitä kelvollisia ratkaisuja tehokkuuskannustimen tärkeimpiin ja vaikeimpiin ongelmiin, eli panosten ja tuotosten mittaamiseen. Mikäli panoksia ja tuotoksia ei voida mitata luotettavasti, tai niiden välillä ei ole loogista yhteyttä, ei voida todeta, että yhtiö toimisi tehottomasti tai tehokkaasti. Tuotosten mittaamisen ongelma on erityisen merkittävä, koska Fingridin tuotoksia ei esimerkiksi verrata lainkaan muihin yhtiöihin, jolloin edes osa ympäristön muutoksista tulisi huomioiduksi. Suuntaviivojen tehokkuuskannustimen mittaamat kontrolloitavat kustannukset, eli panokset, eivät ole yhteydessä tuotosten kanssa. Epävarmuuden johdosta on perusteltua, että Fingridillä säilytetään mahdollisuus vuosittaiseen vaihteluväliin +/-5 %, ilman toteutunutta rangaistusta. Verkon volyymin määritelmässä olevat verkon ja asemien määrä on loogisessa yhteydessä ainoastaan niiden ylläpito ja korjauskustannuksiin, joka on ainoastaan n. 1/3 kaikista mittarin kustannuksista. Fingridin näkemyksen mukaan ainoastaan kustannukset (panokset), jotka ovat tällä tavoin loogisesti yhteydessä verkon volyymin muuttujiin (tuotokset), tulisi huomioida mittarissa. Sen sijaan verkkovolyymi ei vaikuta siihen, mitä 29 Lähteenä esim. Tehokkuuden arviointimenetelmän kehittäminen, Gaia, 11.12.2006. EI JULKINEN, SISÄLTÄÄ LIIKETOIMINTASALAISUUKSIA. 30 Uusi keskeinen vaatimus on Sähkömarkkinalain kohta (19 2 mom, 3-kohta), missä Fingridiltä edellytetään, että sähköverkko ja sähköverkkopalvelut toimivat mahdollisimman luotettavasti normaaliolojen häiriötilanteissa ja valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetuissa poikkeusoloissa. Tällaisen vaatimustason täyttäminen edellyttää erityistä varautumista mm. IT -yhteyksille. Lisäksi 29 edellyttää toimintajärjestelmien kehittämistä ja 40 :ssä esitetään vaatimus siitä, että verkon toiminta ei häiriydy sähköjohtojen päälle kaatuvista tai johtokadulla kasvavista puista. Nämä kaikki edellyttävät merkittäviä lisäkustannuksia. Viitattu 14.4.2015.
Lausunto 16 (22) tuotoksia on saavutettu mm. markkinoiden kehittämiseen käytetyillä panoksilla. Myös näiden muiden tehtävien tuotoksia on pystyttävä mittaamaan, jotta mittaria voitaisiin käyttää mallissa. Myös tämä kasvattaa virhettä ja perustelee tarvetta vuosittaiselle vaihteluvälille +/-5%. Energiaviraston tilaama Sigma-Hatin ehdotus 31 pyrkii teoreettisesti määrittämään tehokkuuskannustimen. Ehdotuksessa on sovellettu tuotosindeksin laskennassa kaikkiin tuotoksiin yhtä suuria painoja. Tämä on merkittävää epävarmuutta aiheuttava oletus. Sigma-Hat ei ole arvioinut lainkaan ehdottamansa menetelmän virheen suuruutta, mikä on erittäin suuri puute selvityksessä. Sigma-Hat ei myöskään ole pohtinut yhteyttä käytettyjen tuotosten ja panosten välillä. Sigma-Hatin käyttämä siirretty energia ei ole järkevä tuotos kantaverkolle. Kantaverkkoa kehitetään keskimäärin 55 vuoden aikajänteellä 32, eikä toiminnan laajuutta voida muuttaa energian siirron vuosittaisten vaihteluiden mukaisesti. Sigma-Hat:tin käyttämä verkon pituus on jo nykyisin pohjana tehokkuuskannustimen verkon volyymi -mittarissa, mutta sekään ei ole järkevä mittari, kun huomioidaan aikaisemmin mainitut mahdolliset muutokset tehtävissä ja toimintaympäristössä. Sigma-Hat ei ole esityksessään tarkemmin selvittänyt, mitä kustannuksia se on huomioinut laskiessaan KOPEX vertailulukuja, eli mitä tarkoittavat sen mainitsemat muut ostot ja sisäiset kulut. On kuitenkin oletettavaa, että kaikki KOPEX:iin lasketut kustannukset eivät ole Fingridin vaikutuksen alaisina, vaan merkittävä osa niistä on mm. lain johdosta määrättyjä ns. markkinaehtoisia kuluja kantaverkkoyhtiölle. Näitä kustannuksia on jo Energiaviraston nykymallissa poistettu tehokkuuskannustimesta. Sigma-Hatin tekemä ehdotus on siis kantaverkon osalta täysin puutteellinen, eikä sitä voida Fingridin näkemyksen mukaan pitää edes hyvänä pyrkimyksenä kehittää tehokkuuskannustinta, jonka merkitys on Fingridille kymmeniä miljoonia euroja. Kohta Valvontajakson seuraavina vuosina tehostamiskustannusten vertailutasona käytetään edellisen vuoden kohtuullisia kontrolloitavissa olevia operatiivisia kustannuksia ehdotetaan korjattavan muotoon Valvontajakson seuraavina vuosina tehostamiskustannusten vertailutasona käytetään edellisen vuoden kohtuullisia kontrolloitavissa olevia operatiivisia kustannuksien vertailutasoa. Fingrid esittää, että sivulla 57 esitetty vaatimus selvityksestä ylläpitomaksujen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta muutetaan Fingridin esittämään muotoon. Näiden ylläpitomaksujen tulee sisältää myös eurooppalaisen markkinapaikan kehittämiskustannukset ylläpitomaksujen lisäksi. Suuntaviivoissa s. 57 esitetään, että Fingridin on tarvittaessa esitettävä Energiavirastolle selvitys eurooppalaisen markkinapaikan ylläpitomaksujen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Virasto arvioi selvityksen ja tarvittaessa päättää sen perusteella näiden kustannusten käsittelystä. Fingrid toteaa, ettei se pysty yksin tekemään tällaista selvitystä eikä ole myöskään tehokasta, jos virasto yksinään, ilman yhteistyötä muiden 31 Yleinen tehostamistavoite sähkön ja maakaasun siirto- ja jakeluverkkotoiminnan valvontamalleissa sekä tehostamiskannustimen arviointi, Timo Kuosmanen, Antti Saastamoinen, Sigma Hat economics 2014
Lausunto 17 (22) eurooppalaisten regulaattoreiden kanssa, vaatii Fingridiä tekemään selvityksen asiasta. Eurooppalaisen markkinapaikan kehittämis- ja ylläpitomaksut syntyvät eurooppalaisessa ja alueellisessa yhteistyössä, jossa Fingrid ja virasto vaikuttavat asiaan vain yhteistyössä muiden asianosaisten kanssa. Fingrid ehdottaa sivun 57 ensimmäisen kappaleen muotoiluksi seuraavaa: "Eurooppalaisen markkinapaikan kehittämis- ja ylläpitomaksujen osalta kustannusten käsittely noudattaa eurooppalaisten tai alueellisten sääntelyviranomaisten yhdessä tekemiä suosituksia tai päätöksiä kustannuksista ja niiden jaosta. Mikäli tällaista yhteistä suositusta tai päätöstä ei ole virasto päättää erikseen kustannusten käsittelystä. Fingridillä ei suoranaisesti ole syytä vastusta voimassa olevan mallin sisältämän vuosittaisen kannustimien osalta käydyn neuvottelumenettelyn lopettamista. Fingrid kuitenkin huomauttaa, ettei se pysty arvioimaan neuvottelumenettelyn lopullista hyödyllisyyttä valvontapäätöstä ja sen käsittelyä. Neuvottelumenettelyn hyöty on Fingridin kannalta valvontajaksolla 2012-2015 ollut, että kannustimien laskentaperusteet on ymmärretty paremmin ja niitä on myös kehitetty. Kuitenkaan neuvottelumenettelyssä ei ole hyväksytty Fingridin kannalta tärkeitä ehdotuksia liittyen ei-kontrolloitaviin kustannuksiin ja budjettimenetelmän käyttöön. Kantaverkon sähköasemakenttien kustannuskerroin X ja kantaverkon ilmajohtoverkon kustannuskerroin Y sisältö tulisi kirjata auki ja niiden arvot tulisi määritellä. 2.3.4 Oikaistun tuoton siirtyminen seuraavalle kaudelle Fingridin näkemyksen mukaan Energiavirasto on suuntaviivoissa laatinut oikean suuntaisen toimintatavan oikaistun tuoton siirtymiseen seuraavalle kaudelle. 2.3.5 Laatukannustin Fingrid esittää, että laatukannustimen suuruus rajataan 2 %, kuten voimassa olevassa valvontamallissa. Energiavirasto on Fingridin näkökulmasta tehnyt perusteettoman muutoksen, kun se on kasvattanut maksimirangaistusta 2%:sta 3%:een prosenttiin sallitusta tuotosta. Fingrid ei voi kommentoida korotuksen perusteita, koska perusteluita ei ole esitetty suuntaviivoissa tai kuulemistilaisuuksissa. Tästä syystä Fingrid esittää, että kantaverkonhaltijan laatukannustimen tulee jatkossakin vastata suuruudeltaan enintään kahta prosenttia verkonhaltijan kyseisen vuoden kohtuullisesta tuotosta. Pikajälleenkytkennöistä aiheutuvia liityntäpistekohtaisia keskeytyksiä ei tule ottaa mukaan valvontamalliin, koska pikajälleenkytkentöihin ei Fingridin toiminnalla voida käytännössä vaikuttaa nykyisessä puuvarmassa avojohtoverkossa. Fingrid esittää, että pikajälleenkytkennöistä (PJK) aiheutuvia liityntäpistekohtaisia keskeytyksiä ei tule ottaa mukaan valvontamalliin, koska Fingridin toiminnalla ei käytännössä voida vaikuttaa PJK:den määrään. PJK:t johtuvat useimmiten ukkosesta ja
Lausunto 18 (22) muista sääilmiöistä. Kuvassa ( niiden lähde. Kuva 1) on esitetty Fingridin häiriöiden määrä ja Kuva 1 Fingridin toiminnan vaikutus näkyy ainoastaan PJK:n epäonnistumisena, mikä johtaa pitempään sähkön syötön keskeytykseen. Nämä pidemmät keskeytykset ovat kuitenkin jo nykyisin mukana valvontamallissa. Säätilasta johtuvat pidemmät keskeytykset ovat myös jo nykyisin mukana valvontamallissa. Pikajälleenkytkentöihin ei Fingridin toiminnalla voida käytännössä vaikuttaa, koska avojohtoverkon säävarmuutta voitaisiin tältä osin parantaa ainoastaan kaapeloimalla 400 kv ja 110 kv verkko, mikä ohjaisi kalliiseen toimintamalliin. Kuvassa ( Kuva 2) on esitetty kuinka kannustimen tarkoituksena on minimoida yhteinen kustannus joka kohteena olevasta asiasta aiheutuu. On huomioitava, ettei kannustinta muuttamalla päädytä yhteiskustannuksissa korkeampaan kustannustasoon siitä syystä, että toimenpiteet ovat ongelmaan nähden ovat liian suuria ja yhteiskustannukset nousevat (siirrytään kuvassa vasemmalle).
Lausunto 19 (22) 6 5 Kustannukset 4 3 2 1 Verkkoyhtiö Asiakas Yhteensä 0 0 0.5 1 1.5 Tunnusluku Kuva 2 34 Energiaviraston laskentamenetelmästä (s. 64 kaava 19) ei käy yksikäsitteisesti selville, kuinka PJK:sta aiheutuvat keskeytyskustannukset laskettaisiin. Olisiko käytössä sama kaava ilman kerrointa B, kuten alaviitteissä 8-10 on esitetty? Olisivatko kertoimen A arvot samat kuin taulukossa 6? Alaviitteissä 8-10 on esitetty muitakin kertoimen A arvoja. Fingridin mielestä pikajälleenkytkennöistä aiheutuvat keskeytykset valvontamallissa eivät ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan. Pikajälleenkytkennöistä aiheutuneet keskeytykset myös nostaisivat keskeytyksistä aiheutuneen haitta-arvon suureksi ja arvo vaihtelisi paljon. Jos käytetään kaavaa (19) ja taulukossa 6. olevia kertoimia (T=0 eli kerroin B jää pois), niin keskimääräinen PJK-KAH olisi noin 3,8 M vuosittain, mutta luku voi helposti vaihdella välillä 3,0 M - 6,0 M ). Suuren vaihtelun lisäksi huomio keskittyisi vähemmän todelliseen ongelmaan, eli keskeytyksiin joihin voidaan vaikuttaa. Fingrid esittää, että KAH-kaavassa 19 (s. 64) on mukana kuluttajahintaindeksin muutos, joten yksikköhintoja A ja B ei pidä enää erikseen korjata kuluttajahintaindeksillä luvun 1.8 mukaisesti (ss. 62-63). Vastaavasti, jos yksikköhintoja A ja B korjataan kuluttajahintaindeksillä, niin KAH-kaavassa ei enää pidä käyttää kuluttajahintaindeksikerrointa. 2.3.6 Pullonkaulatulojen käsittely Fingridin näkemyksen mukaan Energiavirasto on suuntaviivoissa laatinut oikean suuntaisen mallin pullonkaulatulojen käsittelyyn ja uskoo, että menetelmä täyttää EYasetuksen 714/2009 vaatimukset. Pullonkaulatulojen käsittelyn ei tule olla sidonnainen valvontajaksoihin, minkä vuoksia myös suuntaviivoissa kuvattu menettely pitää ulottua valvontajaksojen yli. Fingrid ei ole esimerkiksi pakotettu käyttämään pullonkaulatuloja verkkotoiminnan tuottoina 34 Tehokkuuden arviointimenetelmän kehittäminen, Gaia, 11.12.2006
Lausunto 20 (22) valvontajakson viimeisenä vuonna nollatakseen sisäisen seurantatilin valvontajakson päättyessä. Fingrid esittää, että verojen käsittely tulisi huomioida pullonkaulojen käsittelyssä. Siltä osin kun pullonkaulatuloja käytännössä kirjanpitoteknisistä syistä kirjataan tulokseen ja pullonkaulatuloista maksetaan veroja, on pullonkaulatuloja käytettävissä vain verojen jälkeinen määrä asetuksen artiklassa 16(6) kuvattuihin tarkoituksiin. Ehdotamme, että suuntaviivojen kohta (s. 52) "Verkonhaltija kirjaa loput saamistaan pullonkaulatuloista erilliselle sisäiselle seurantatilille siihen asti, kunnes ne on mahdollista käyttää asetuksen mukaisesti." muutetaan muotoon "Verkonhaltija kirjaa loput saamistaan pullonkaulatuloista erilliselle sisäiselle seurantatilille vähennettynä mahdollisilla verovaikutuksilla siihen asti, kunnes ne on mahdollista käyttää asetuksen mukaisesti.". Sivulla 53 on osittain virheellistä tekstiä kohdassa "Pullonkaulatulot, joita ei käytetä asetuksen mukaisiin tarkoituksiin". Asetuksen mukainen tarkoitus on myös käyttää pullonkaulatuloja verkkotoiminnan tuottoina, mikäli virasto hyväksyy Fingridin hakemuksen. Fingrid ehdottaa tämän luvun tekstiksi: 2.3.7 Innovaatiokannustin Pullonkaulatulot, joita ei käytetä asetuksen artiklan 16(6) kohdan a) ja/tai b) mukaisiin tarkoituksiin Mikäli myöhemmin osoittautuu, että sisäiselle seurantatilille kirjattuja pullonkaulatuloja ei saada käytettyä asetuksen artiklan 16(6) kohdan a) ja/tai b) mukaisesti, verkonhaltijan on haettava Energiavirastolta lupaa käyttää nämä pullonkaulatulot verkkotoiminnan tuottoina. Mikäli virasto päätöksellään hyväksyy verkonhaltijan hakemuksen, palautetaan pullonkaulatulot päätöksenantovuotena toteutuneen oikaistun tuloksen laskentaan verkkotoiminnan tuottoina. Fingrid esittää, että innovaatiokannustimen julkisuusvaatimuksesta luovutaan ja sen tilalle laitetaan suositus julkaista tutkimustulokset. Fingrid on tulkinnut, että suuntaviivoissa lause "Hankkeiden, joiden kustannuksia on hyväksytty innovaatiokannustimeen, tulosten on oltava julkisia ja esimerkiksi muiden verkonhaltijoiden hyödynnettävissä näiden verkkotoiminnassa." asettaa tutkimukselle julkisuusvaatimuksen 36. Ymmärrämme, että ylläolevassa esitetty T&K-hankkeiden tulosten julkisuusvaatimuksella pyritään siihen, että tulokset voidaan jakaa mahdollisimman tehokkaasti kaikkien tuloksista hyötyvien kesken. Fingridin kannalta kuitenkin yo. vaatimuksen tiukka tulkinta (että kaikkien hankkeiden kaikki tulokset pitäisi olla aina julkisia) aiheuttaa hankaluuksia, joista esimerkkejä alla. Lisäksi vaatimuksesta ei käy ilmi missä laajuudessa tulokset on julkaistava; esim. 36 Ylläolevan tulkinnasta erityisesti kantaverkkoyhtiön näkökulmasta on keskusteltu lyhyesti EV:n Simo Nurmen ja Fingridin Jussi Matilaisen välillä 25.2.2015.